M 300 -hankinta

Onko M300:sa nopeudenasettelua. Tekniikan Maailman nettisivuilla olevan artikkelin yhdessä ohjaamokuvassa näkyy nopeusmittarin oikealla puolella nappirivistö, jonka viimeisessä napissa vasemmalla alhaalla lukee nopeuden valinta. Onko tämä ihan täysverinen nopeudenasettelu, joka käyttää sähköjarrua jos nopeus nousee esim. alamäessä asetetun nopeuden ylittyessä? Miksi vanhemmissa metrojunissa ei ole nopeudenasettelua?
 
Onko M300:sa nopeudenasettelua. Tekniikan Maailman nettisivuilla olevan artikkelin yhdessä ohjaamokuvassa näkyy nopeusmittarin oikealla puolella nappirivistö, jonka viimeisessä napissa vasemmalla alhaalla lukee nopeuden valinta. Onko tämä ihan täysverinen nopeudenasettelu, joka käyttää sähköjarrua jos nopeus nousee esim. alamäessä asetetun nopeuden ylittyessä? Miksi vanhemmissa metrojunissa ei ole nopeudenasettelua?
Tuo "nopeuden valinta"- kytkin liittyi kai jollain tavalla automaattimetroon.
Myös 100- ja 200-sarjan automaattijunissa on samanlainen kytkin. Valittavissa oli muistaakseni nopeudet 15km/h ja 35km/h.
 
Onko M300:sa nopeudenasettelua. Tekniikan Maailman nettisivuilla olevan artikkelin yhdessä ohjaamokuvassa näkyy nopeusmittarin oikealla puolella nappirivistö, jonka viimeisessä napissa vasemmalla alhaalla lukee nopeuden valinta. Onko tämä ihan täysverinen nopeudenasettelu, joka käyttää sähköjarrua jos nopeus nousee esim. alamäessä asetetun nopeuden ylittyessä? Miksi vanhemmissa metrojunissa ei ole nopeudenasettelua?

Tuo "nopeuden valinta"- kytkin liittyi kai jollain tavalla automaattimetroon.
Myös 100- ja 200-sarjan automaattijunissa on samanlainen kytkin. Valittavissa oli muistaakseni nopeudet 15km/h ja 35km/h.

Kytkin liittyy nimenomaan automaattimetroon ja kytkin olisi automaattijunassa ollut käytössä vain tilavalitsimen ollessa "nopeusrajoitus" kohdassa. Tällöin junaa olisi käsittääkseni ajanut automaattilaitteisto kuljettajan ohjeiden mukaan. Itselleni ei ole selvää mikä ajatus kyseisen toiminnallisuuden takana on ollut.
Automaation lykkäännyttyä on ajopöydän paneeleja M300:ssa muutettu ja "nopeudenvalinta" -kytkimestä tehtiin "nopeusrajoitus" -kytkin. Uudessa versiossa on vaihtoehdot "normaali" ja "35 km/h" ja se toimii normaalissa ajotilassa.
"Normaali" -tilassa rajoitus on 80 km/h, jossa nopeus rajoitetaan pudottamalla veto lineaarisesti nollaan lähestyttäessä 80 km/h nopeutta. Nopeuden ylittyessä jarruteho nousee ramppia pitkin maksimiin 85 km/h mennessä. Suurempien muutosten välttämiseksi "35 km/h" valinta vain katkaisee vedon kyseisen nopeuden jälkeen ja laukaisee hätäjarrun, jos nopeus ylittyy liikaa. Molemmat nopeudet näytetään myös nopeusmittarin ohjenopeusrenkaalla.
 
Missäs vaiheessa M300 tulee käyttöön? Länsimetron avautuessa kyllä, mutta entäs aiemmin? Varmaankin jo ennen länsimetron avautumista tulee yksi tai kaksi käyttöön?
 
En pysty antamaan kysymykseen täsmällistä vastausta, mutta luulisin, ettei siihen enää kauan mene. SRS:n jäsenajelu on tulevana sunnuntaina, ja se on kaiketi ensimmäinen kerta, kun M300 kuljettaa matkustajia. Toisin sanoen ainakin jonkun tai joidenkin yksiköiden koeajot alkavat olla loppusuoralla ja vastaanotto HKL:lle hyvin lähellä.
 
En pysty antamaan kysymykseen täsmällistä vastausta, mutta luulisin, ettei siihen enää kauan mene. SRS:n jäsenajelu on tulevana sunnuntaina, ja se on kaiketi ensimmäinen kerta, kun M300 kuljettaa matkustajia. Toisin sanoen ainakin jonkun tai joidenkin yksiköiden koeajot alkavat olla loppusuoralla ja vastaanotto HKL:lle hyvin lähellä.

SRS:n ajelu sunnuntaina on nimenomaan ensimmäinen kerta, kun junalla kuljetetaan matkustajia. Ensimmäinen junayksikkö (302) on paperitöitä vaille luovutuskunnossa ja seuraavakin juna viimeisteltävänä pian tulevaa luovutusta varten.

Matkustajaliikenteessä M300:a voi alkaa odottaa näkevänsä ensi kuun alussa, ruuhka-ajan ulkopuolella. Tästä tarkemmin kun saadaan lisää varmuutta asioihin.
 
Viimeksi muokattu:
SRS:n ajelu sunnuntaina on nimenomaan ensimmäinen kerta, kun junalla kuljetetaan matkustajia. Ensimmäinen junayksikkö (302) on paperitöitä vaille luovutuskunnossa ja seuraavakin juna viimeisteltävänä pian tulevaa luovutusta varten.

Matkustajaliikenteessä M300:a voi alkaa odottaa näkevänsä ensi kuun alussa, ruuhka-ajan ulkopuolella. Tästä tarkemmin kun saadaan lisää varmuutta asioihin.
Kun M309:ssä on jo kerran peilit asennettuina, niin mikä on tilanne tällä hetkellä 302:n kanssa (ja muidenkin yksiköiden)? Kuljetaanko sunnuntaina vielä kameroiden kanssa?
 
eikös ensimmäinen ole 301?

Luovutusjärjestyksessä ensimmäinen. Aikataulullisista syistä junia ei luovuteta numerojärjestyksessä vaan koeajojen valmistumisjärjestyksessä. Muutostyöt sekä ensimmäisen junan (301) huomattavasti pidempi koeajojakso ovat sotkeneet järjestystä.
 
M300-metrojuna on nyt koematkustettu ja se on hyvä, nykyaikainen helsinkiläinen metrojuna. Suuri osa matkustajista ei todennäköisesti edes tiedä matkustavansa uusimmalla helsinkiläisellä metrojunalla. Todella uskollinen seuraaja aiemmille junasarjoille.
 
M300-metrojuna on nyt koematkustettu ja se on hyvä, nykyaikainen helsinkiläinen metrojuna. Suuri osa matkustajista ei todennäköisesti edes tiedä matkustavansa uusimmalla helsinkiläisellä metrojunalla. Todella uskollinen seuraaja aiemmille junasarjoille.

Onko niissä edes mitään todellista eroa M200-sarjan juniin, muuta kuin että ovat pitempiä ja CAF:in valmistamia? :D
 
Onko niissä edes mitään todellista eroa M200-sarjan juniin, muuta kuin että ovat pitempiä ja CAF:in valmistamia? :D
Uusia juttuja ovat ilmastointi, kokonaan läpikuljettavuus ja tekniikkapuolella se, että toinen ohjaamattomista välivaunuista on moottoriton. Junien ulkoasu sekä sisätilat ovat täsmälleen samat kuin aiemmissakin junasarjoissa.
 
Uusia juttuja ovat ilmastointi, kokonaan läpikuljettavuus ja tekniikkapuolella se, että toinen ohjaamattomista välivaunuista on moottoriton. Junien ulkoasu sekä sisätilat ovat täsmälleen samat kuin aiemmissakin junasarjoissa.

Sisätiloissa on kyllä tehty pieniä viilauksia. Näkyvin ero on lastenvaunuille, pyörätuoleille, polkupyörille ym. varattu alue (jatkossa "avoin tila"). M200:ssa on taittopenkit ylikulun kummallakin puolella ja sitä myöten em. kulkineille sopiva paikka näiden penkkien kohdalla. M300:ssa on kiinteät pitkittäispenkit vastaavassa paikassa ja varsinainen avoin tila on yhden penkkiosaston tilalla eteisen toisella puolella. Tämä alue on toisaalta M200:ssa kokenut viimeaikoina muutoksia, joihin on haettu osittain mallia M300:sta.

Lisäksi ohjaamoseinän takaa löytyy seinää päin toljottavat penkit, jotka automaattia varten tehtiin "katsomoksi" eteenpäin, mutta joiden kääntäminen seinän jäädessä puolipysyväksi, on liian vaikeaa saavutettavaan hyötyyn nähden.

Myönnän kyllä, että yleisilmeeltään sisustus on varsin samanlainen ja tavallinen matkustaja tuskin huomaa eroa. Pyrkimyksenä on ollut myös säilyttää tutut asiat vanhoilla paikoillaan osittain näkövammaisiakin ajatellen. Tähän liittyen mm. aiemmin mainittu avoin tila on vastaavassa paikassa kuin se olisi kahden vaunuparin M200 junassa. Junissa olevia korotettuja, vanhuksille ja huonojalkaisille tarkoitettuja penkkejä on myös kylvetty samojen ovien ympäristöön kuin vanhassa kalustossa, tosin niiden määrää on myös lisätty. Vanhassa kalustossahan näitä penkkejä on ainoastaan ohjaamoseinällä. M300:ssa on ohjaamopäädyissä "katsomon" takimmaiset penkit, pitkittäis penkit ulommaisten ylikulkujen kummallakin puolella sekä koko istuinryhmä junan keskimmäisten ovien välissä.

Kokonaisuutta toki osaltaan hämmentää myös ylikulkujen molemmilla puolilla olevat laitekaapit. Melko häviävänä yksityiskohtana katonrajassa pitkittäin kulkevat kanavat ovat koko matkalta ulkonevat, kun M200:ssa ne ulkonevat ainoastaan ovien kohdalla.

Ulkopuolella junan kylki muistuttaa myös vahvasti M200:ta. Samanlainen ikkunajako vaikuttaa paljon ja penkkiasettelu määrittelee osaltaan ikkunajaon.. Tässäkin toki löytyy eroja kun osaa katsoa:
M300:ssa on vaunujen päädyissä ikkunoiden yläpuolella ilmanpoistoaukot. M200:ssa koko vaunun yläreuna on ritilää.
M300:ssa on myös ylikulkujen kohdalla kapeammat pikkuikkunat, joiden leveytä laitekaapit rajoittavat. Ovilehtien nurkat ovat M300:ssa pyöreät toisin kuin M200:ssa.
Merkittävin ero näiden kahden junasarjan välillä on kuitenkin väri. M200 on keltaisempi oranssi ja M300 punaisempi oranssi M100:n mallin mukaan, tosin RAL sävynä, jota alkuperäinen M100:n väri ei noudata. Valaistuksesta riippuen ero on selvä, etenkin, jos junia pääsee vertaamaan vierekkäin.

Lyhyesti: Arvostettujen muotoilijoiden tekemää työtä ei haluttu lähteä kovin rankalla kädellä uudistamaan, koska ajattomuus on toivottava ominaisuus kymmeniä vuosia operoivassa kalustossa. Käytännön kokemusten ja tulevaisuuden suunnitelmien perusteella on kuitenkin tehty asetteluun pieniä muutoksia parantamaan kokonaisuutta.


Tässä listattuja eroavaisuuksia voi yrittää bongailla kun junia alkaa enemmän liikkua sekaisin. :)
 
M300:ssa on kiinteät pitkittäispenkit vastaavassa paikassa ja varsinainen avoin tila on yhden penkkiosaston tilalla eteisen toisella puolella. Tämä alue on toisaalta M200:ssa kokenut viimeaikoina muutoksia, joihin on haettu osittain mallia M300:sta.

Kiinteät, muoviset pitkittäispenkit on siitä huonot, että kun poikittaiselta penkiltä liukuu pois junan jarruttaessa, voi vain jännittää jalkoja ja liukuminen pysähtyy, mutta poikittaisella penkillä tällaista vaihtoehtoa ei ole ja ei ole mitään mistä ottaa kiinni jos meinaa luiskahtaa pois penkiltä. Poikittaisten penkkien materiaalin pitäisi olla kangasta, tai vaihtoehtoisesti pitäisi olla jotain estämässä penkiltä tipahtaminen, jolloin voi liukua hieman toisen ihmisen päälle mutta ei loukata itseään.
 
Takaisin
Ylös