Metro poikki Rautatientorin vesivahingon takia

Osaako kukaan arvioida, mistä rahoista tulevan metroremontin kulut maksetaan? Onko niillä vaikutusta suunniteltujen joukkoliikenneinvestointien toteutukseen?
 
Vika ei kyllä ollut HKL:ssä, eikä HKL taida vesiputkille paljon mitään voida. Sinänsä lienee tyypillistä, että suurimmat imagotappiot vähän joka alalla usein johtuvat 'väärän puun haukkumisesta'.

Se imagotappio johtuu siitä että metro ja ylipäänsä kaikki suurkaupunkirakentaminen on havoittuvainen tällaisille ilmiöille. Punaisista tuvista, perunamaista ja oman auton autuudesta intoileville taas riittää syytä ilkkua.

Muistaakseni mm. kokonainen matkustajalentokonemalli on vedetty liikenteestä ja vaihdettu mallin nimi, kun jossain oli tapahtunut väärin tehdystä huollosta johtunut onnettomuus, jolla ei ollut mitään tekemistä koneen ominaisuuksien kanssa.
Lentoliikenteessä häiriöitä hyväksytään laajemmin koska harva joutuu käyttämään lentokonetta päivittäin, ja se että matkustaako lentäen vai jollain muulla on usein oma valinta, joskin nykyisin ehkä vähän liian usein.

t. Rainer
 
Se imagotappio johtuu siitä että metro ja ylipäänsä kaikki suurkaupunkirakentaminen on havoittuvainen tällaisille ilmiöille. Punaisista tuvista, perunamaista ja oman auton autuudesta intoileville taas riittää syytä ilkkua.
Yhden moottoritien liikenteen katkeaminen helposti motittaa sen tuvan, toisaalta niiden rinnalla on yleensä se vanha päätie varaväylänä. Infrastruktuuri yleensä suunnitellaan niin että on aina varajärjestelmä, esimerkiksi junien ongelmat ja viimeksi lakko ei ole Pääradan varrella niin iso ongelma kun on suorat bussit vaihtoehtona. Esimerkiksi Itä-Helsingin liikenne on tässä suhteessa hyvin haavoittuvainen, jos Kulosaaren sillat on jostain syystä pois käytössä niin sieltä ei liiku metro, ei bussit eikä henkilöautot, eikä edes kevyt liikenne.

Tässä tapauksessa isoin ongelma on se että metron suuntaisesti Kampista länteen ei ole muuta yhteyttä kuin kutossarjan bussit, vaikka niitä väliaikaisia linjoja pistää liikkeelle niin ei matkustajat oikein niihin löydä.
 
Laiturinäytöt sen sijaan näyttivät mitä sattuu. Lännen suuntaan niissä luki "Ruoholahteen" ja idän suuntaan "Mellunmäkeen / Vuosaareen". Myös junissa luki "Ruoholahti". Ymmärrän, että laiturinäytöt ovat museotekniikkaa, eivätkä siksi pysty näyttämään mitään oikeaa tietoa poikkeusliikenteessä, mutta minkä takia metrojunien uusilla määränpääkilvillä ei voi näyttää oikeaa määränpäätä?

Junissa lukee maanantainakin "Ruoholahti Gräsviken". Junassa kuljettajan huulikuulutus annettiin Kaisaniemen uudesta pääteasemasta vain suomeksi, samoin useimmiten asemien poikkeusliikennekuulutukset. Hakaniemessä kuulin myös kuulutettavan englanniksi! Toinen kansalliskielemme on täysin hukassa?
 
Millaisia väkimääriä kutoskasilla on ollut? Onko Sörnäinen syöttänyt niitä poikkeuksellisen paljon?
 
Millaisia väkimääriä kutoskasilla on ollut? Onko Sörnäinen syöttänyt niitä poikkeuksellisen paljon?

Aamulla tilannetta seuranneena kutoset näyttivät kulkevan seisomapokassa, kun taas R:torin ja Sörnäisten välillä ratikoiden ohi porskuttavissa busseissa oli hyvin tilaa.
 
Osaako kukaan arvioida, mistä rahoista tulevan metroremontin kulut maksetaan? Onko niillä vaikutusta suunniteltujen joukkoliikenneinvestointien toteutukseen?

Eiköhän tällainen ole vastaavalle vakuutusyhtiölle melkoinen painajaisuni.

Nyt saakin miettiä pään puhki, millä tavoin kansan saa palaamaan Rautatientorin metroasemalle. En tarkoita sitä, etteikö vannoutunut vakimatkustaja jatkossakin käyttäisi asemaa, mutta kieltämättä avoimen tiedonvälityksen näyttämät kuvat vääntyneistä hissikuiluista ja murskaantuneista hisseistä, joissa itsekin olen matkannut, sekä yleisilmeeltään muutenkin niin kovin ankeasta asemasta moisen tuhon jäljiltä, on helposti kuviteltavissa notkahdusta matkustajamäärissä. Henkilökohtaisesti en koskaan erityisesti ole nauttinut metromatkailusta, ja kieltämättä, mielikuva synkistyi entisestään.

Itseäni kyllä hämmästyttää, missä määrin kaupunkilaiset voivat olla tiedottomia omasta "Euroopan parhaasta" joukkoliikenteestään. HS haastatteli eilen postityöntekijää, joka oli matkalla Pitäjänmäeltä itään. Jäi toki epäselväksi, olisiko 54(B) tälle mahdoton yhteys ilta-aikaan noin ylipäätään, mutta keskustan kautta kiertomatkalla ollut mieshenkilö kertoi metroyhteyden puutteen vuoksi KÄVELLEENSÄ Kampista Sörnäisiin ja valitteli myöhästymistä jatkoyhteyksistään, kun millään muullakaan ei päässyt.

Okei, ehkä oma tietoisuuteni pintajoukkoliikenteestä on kohtuullinen, kun sitä on tullut seurattua niin matkustamosta kuin toisinaan ratin ja penkin välistä, mutta väistämättä tulee mieleen kysymys, koetaanko esim. bussien numerolinjojen reitistö niin kovin hankalaksi, ettei siitä edes vaivauduta ottamaan selvää. Raitioliikenteen reitistö on säilynyt niin vakaana, että sen luulisi olevan tunnettu ja arvostettu.

Onni onnettomuudessa, että vaurio tapahtui sunnuntain alkuillasta. Ruuhkaisena aikana, vieläpä hissien ollessa käytössä, olisi kenties saatu ihmeteltäväksi myös kuolonuhreja. Siinä tuskin seuraavana päivänä olisi ollut prioriteettina kuljettajien ruotsin kielen taidon kehittäminen poikkeustilanteissa.
 
Aamulla tilannetta seuranneena kutoset näyttivät kulkevan seisomapokassa, kun taas R:torin ja Sörnäisten välillä ratikoiden ohi porskuttavissa busseissa oli hyvin tilaa.
Semmoinen rapotti että Rautatieaseman ympärillä on ylipäänsä normaalia hiljaisempaa, jopa autoja on silmäämääräisesti huomattavasti vähemmän, ehkä varovat tuota paikkaa. Eli veikkaisin että se vaihtoliikenne metron bussien, lähijunan ja ratikoiden välillä on siirtynyt pohjoisemmaksi, mikä osaltaan selittää miksi bussien matkustajamäärä on tippunut.
 
Kaikesta vakavuudestaan huolimatta "herkullinen" tilanne ja nyt nähdäänkin, että miten pintaliikenne pystyy paikkaamaa metroa nykyisessä Helsingissä ja ennenkaikkea sen tärkeintä asemaa eli Rautatientoria. Mielenkiinnolla seuraan täältä kaukaa.

Kieltämättä olisi mielenkiintoista kaiken täällä käydyn väittelyn jälkeen nähdä, miten hyvin liikenne toimii ilman metroa. Mutta eilisestä onnettomuudesta ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöksiä, sillä nykyinen pintaliikenne on toki suunniteltu siitä oletuksesta, että metro on olemassa ja se toimii. Toisin sanoen linjasto itsessään, kalustokoko, etuudet, vuorovälit ym eivät siedä sitä, että kymmenitätuhansia metromatkustajia yhtäkkiä siirtyy ilman ennakkovaroituksta pintaliikenteeseen.

Sen sijaan tuo herkullisuus varmaan jossain määrin toteutuu automaattimetron käyttöönottovaiheessa, sillä silloin varmaan tulee ennalta suunniteltuja liikennekatkoksia, joista voidaan hyvissä ajoin tiedottaa ja joihin voidaan suunnitella kattava korvaava liikenne pintaliikenteenä.
 
Itseäni kyllä hämmästyttää, missä määrin kaupunkilaiset voivat olla tiedottomia omasta "Euroopan parhaasta" joukkoliikenteestään. HS haastatteli eilen postityöntekijää, joka oli matkalla Pitäjänmäeltä itään. Jäi toki epäselväksi, olisiko 54(B) tälle mahdoton yhteys ilta-aikaan noin ylipäätään, mutta keskustan kautta kiertomatkalla ollut mieshenkilö kertoi metroyhteyden puutteen vuoksi KÄVELLEENSÄ Kampista Sörnäisiin ja valitteli myöhästymistä jatkoyhteyksistään, kun millään muullakaan ei päässyt.
Maikkarin 10 uutisissa rautateasemalla haastateltu nuori (suomalainen) mies oli täysin kanssa orpo kun ei tiennyt miten pääsee Sörnäisiin.

Okei, ehkä oma tietoisuuteni pintajoukkoliikenteestä on kohtuullinen, kun sitä on tullut seurattua niin matkustamosta kuin toisinaan ratin ja penkin välistä, mutta väistämättä tulee mieleen kysymys, koetaanko esim. bussien numerolinjojen reitistö niin kovin hankalaksi, ettei siitä edes vaivauduta ottamaan selvää. Raitioliikenteen reitistö on säilynyt niin vakaana, että sen luulisi olevan tunnettu ja arvostettu.
Koetaan.

Jos itse olisin ulkopaikkakuntalainen, tai Helsingissä tai missä tahansa suurkaupungissa vain määrätyn ajan tilapäisesti asuva henkilö, enkä mikään joukkoliikenneharrastaja, niin en opettelisi bussilinjoja jos ei olisi koskaan asiaa aluelle jonne kulkee vain busseja. Kulkisin matkani kaupungissa todennäköisesti vain kävelen, metrolla, taksilla ja mahdollisesti paikallisjunilla ja raitiovaunuilla, jos niiden reiteistä saa jotain selvää. Jos en osaisi paikkakunnan kieltä yhtään niin en edes yrittäisi käyttää Reittiopasta tai vastaavaa palvelua netistä jonkun bussilinjan löytämiseksi. Jos olisin ulkomaalainen Helsingissä niin todennäköisesti matkustaisin joko pummilla tai sitten ostaisin automaatista "varmuuden vuoksi" kalleimman mahdollisen eli 24 tunnin seutulipun koska muut vaihtoehdot eivät kertoisi minulle mitään.

t. Rainer
 
Kieltämättä olisi mielenkiintoista kaiken täällä käydyn väittelyn jälkeen nähdä, miten hyvin liikenne toimii ilman metroa.

Eihän metro ole poissa käytöstä, vaan Kaisaniemestä pääsee itään. Toki kävelymatkat pitenevät rajusti.
 
Jos vakuutuksia on... Valtion laitoksilta kai ne ainakin aika laajalti puuttuvat, en tiedä miten lienee Helsingin Veden tai metron kanssa.

Vakuutuksia otetaan sellaisia riskejä varten joita ei pysty itse kantamaan. Muutaman miljoonan asemaremontti ei ole Helsingin kaupungille sellainen. Eli vakuutusta tuskin on.
 
Takaisin
Ylös