Oslon T-bane

Liittynyt
9 Heinäkuu 2005
Viestit
573
Ensi elokuussa avataan T-banenin rengasradan viimeinen osuus Storo-Carl Berners plass. Linjat ovat silloin:

1 Frognerseteren-Majorstuen
2 Storo-Majorstuen-Stortinget-Ellingsrudåsen
2X Stortinget-Ellingrudåsen
3 Sognsvann-Mortensrud
4R Lysakerelven-Majorstuen-Stortinget-Sinsen-Storo-Majorstuen-Stortinget-Bergkrystallen
5 Røa-Stortinget-Vestli
5X Stortinget-Vestli

Nykyiseen linjastoon verrattuna kakkonen ja vitonen vaihtavat päittäin länsipuolen pääteasemia. Holmenkollenin radan (ykkönen) kaupungin puoleinen pääteasema siirtyy Helsfyristä Majorstuaan. Nelonen muuttuu linjaksi 4R ja ajetaan silmukkana rengasradan läpi. Kolsåsin rataa aletaan muuttamaan virtakiskolla ajettavaksi, siksi pääteasemaksi tulee vuoteen 2007 saakka Lysakerelven, jossa vaihtoyhteys ratikkalinjalle 13. Kolmosella ei muutoksia. Perusvuoroväli on kaikilla linjoilla 15 min (perinne vuosien takaa). Koska yhteistunnelin välityskyky on jo yläkantissa, ei Sinsenin asemalle voida johtaa lisää linjoja. Näin ollen tälle asemalle ajetaan vain 15 min välein suuntaansa. Mutta koska asemalla tulee olemaan keskilaituri, voi matkasuunnan valita helposti, jolloin vuoroväliksi tulee 7,5 min.

"X"-linjoja on perinteisesti ajettu ruuhka-aikana, mutta ensi elokuussa niitä ajetaan aamuruuhkan alusta iltaruuhkan loppuun, eli myös päiväsaikaan. Näin Vestlihin (Grorudbanen) ja Ellingsrudåseniin (Furusetbanen) tulee tiheä liikenne päiväsaikaankin. Junakokoja on tarkoitus kasvattaa jopa kuusivaunuisiksi. Ensi vuonna tarvittava vaunumäärä on 160 vaunua. Vuonna 2012 määrä tulisi olemaan 222 vaunua, joista 10 Holmenkollenin radalla (T2000-vaunuja) ja loput Mx-vaunuja.

Piirka
 
Neloslinjasta kysymyksiä ja kommentteja...

Ensinnäkin, mikä on syynä tuon kirjaimen lisäämiseen? Onko sillä tarkoitus muistuttaa rengasmaisuudesta?
Toiseksi, Lysakerelvenille astihan virtakisko ei nytkään ulotu, vaan ainoastaan Montebelloon asti. Montebello-Lysakerelven muutetaan lähitulevaisuudessa. Lysakerelven-Kolsås -radan kohtalo on ollut epäselvä, liittyen siihen ettei sijaitse Oslon vaan Akershusin läänissä. Ainakin jotkut tahot ovat ehdottaneet, että 13 ajaisi Kolsåsiin ja 4R Lysakerelvenille aivan pysyvästi, jolloin Lysakerelven-Kolsås ei tarvitsisi muutosta virtakiskolle mutta 4R-linjaa voisi silti ajaa yksineuvoisella kalustolla. Toinen näkemys taas on, että metro pitäisi palauttaa Kolsåsiin asti kunhan ratatyöt ym. neloslinjan katkaisuun nyt liittyvät syyt ovat pois näköpiiristä. Tarkoitatko nyt siis, että virtakiskotus rakennetaan vuoteen 2007 mennessä aina Kolsåsiin asti?

Edit: Lysakerelven-Kolsås -muutostyöstä ei ilmeisesti ole vielä päätöstä. Virtakiskomuutoksen ja ylipäätään metrokaluston käytön puolesta kampanjoi Aksjon for drift av Kolsåsbanen. Linja 4R ulotetaan vasta 2007 edes Lysakerelvenille asti, 2006-2007 muutostyön takia pääteasema on Montebello tai Majorstuen.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Vuoden 2006 laajennusten myötä linjasto on nyt seuraavanlainen:

1 Frognerseteren–Bergkrystallen (Holmenkollbanen + Lambertseterbanen)
2 Østerås–Ellingsrudåsen (Røabanen og Furusetbanen)
3 Sognsvann–Mortensrud (Sognsvannsbanen + Østensjøbanen)
4 Ringen–Bergkrystallen (T-baneringen + Lambertseterbanen)
5 Storo–Vestli (T-baneringen + Grorudbanen)
6 Husebybakken–Ringen (Kolsåsbanen + T-baneringen)

Linjat 4 ja 6 ovat tosiasiassa yksi kokonaisuus. Ringen ei ole mikään paikannimi, vaan se kuvaa sitä, että T-banejuna siirtyy kehäosuudelle (tai tulee sieltä). Myötäpäivään ajettaessa nelonen vaihtaa kilpensä kuutoseksi kutakuinkin Nydalenin aseman kohdalla. Päinvastaisessa ajosuunnassa kuutonen taas muuttaa itsensä neloseksi Sinsenin asemalla. Sama juna näet ajaa runkoradalla tietystä kohdasta kahteen kertaan. Niinpä ei ole mitään hohtoa matkustaa samalla junalla Bergkrystallenista Husebybakkeniin, vaan kannattaa jäädä pois jollain asemalla runko-osuudella Tøyen - Majorstuen ja odottaa takana tulevaa kuutosen junaa (koska se on oikeasti "edellinen kuutonen" siihen verrattuna millä itse ennen vaihtoa olet matkustanut).
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Tarkoitatko nyt siis, että virtakiskotus rakennetaan vuoteen 2007 mennessä aina Kolsåsiin asti?

Edit: Lysakerelven-Kolsås -muutostyöstä ei ilmeisesti ole vielä päätöstä. Virtakiskomuutoksen ja ylipäätään metrokaluston käytön puolesta kampanjoi Aksjon for drift av Kolsåsbanen. Linja 4R ulotetaan vasta 2007 edes Lysakerelvenille asti, 2006-2007 muutostyön takia pääteasema on Montebello tai Majorstuen.
Ketju on ollut pæivittæmættæ jo kauan...
Huhtikuussa 2008 ollaan tilanteessa, ettæ osuus Montebello - Lysakerselven on ilman liikennettæ kokonaan, osuudella Jar - Bekkestua liikkuvat raitiolinjan 13 vaunut 20 minuutin vælein (eli joka toinen 13 jatkaa Jarista Bekkestuaan) ja osuus Bekkestua - Kolsås on edelleen kiinni; palvelu hoituu bussilinjoilla 42 ja 142).
Osuudelle Husebybakken - Montebello - Åsjordet on jo sijoitettu uudet kiskot ja jopa virtakiskokin toiselle raiteelle. Asemilla tyøt ovat tæysin kesken. Laiturialueet ovat suuria tyømaita mm. Ullernåsenissa ja Åsjordetissa. Montebelloa menen katsomaan tænææn, jos vain ehdin. Bjørnslettan ja Lysakerelvenin asemien kohdalla ja niiden vælillæ rata on purettu, eli jæljellæ on vain tyhjæ ratapohja. Tuolla osuudella metroliikenne alkanee vasta vuonna 2009, kun Åsjordetiin liikenne alkanee 2008 (loppu)kesællæ.

Kalustosta: Karkeasti ottaen puolet Oslon metroliikenteestæ hoituu uusilla MX3000-junilla. Yksiohjaamoisista vaunupareista kootut T1-1 -yksikøt ovat kadonneet liki kokonaan. Niitæ vanhemmat kaksipæiset T1-2:t sen sijaan liikkuvat liki tæysilukuisesti. T2-T8 sekæ T2000-junia nækee kohtalaisen runsaasti. Sijoitukset linjoittain ovat seuraavat:
1: Eniten T5 - T8, myøs T2000
2: T1 - T4
3: Noin puolet T1 - T4, loput MX3000
4: Noin puolet T5 - T8, loput MX3000
5: Suurimmaksi osaksi MX3000
6: Hoidetaan osana linjaa 4
Linja 1 ajetaan 2-vaunuisilla junilla, linjat 4/6 kolmivaunuisilla. Linjoilla 2, 3 ja 5 nækyy arkisin kulkevan tæyspitkiæ 6-vaunuisia junia. MX3000-kalusosta voi koota vain 3- tai 6-vaunuisia junia.
Sarja T1 siis jakaantuu alasarjoihin T1-1 ja T1-2. Sarjan alkupææ on siis kaksiohjaamoisia T1-2:ia (paitsi erææt muutetut, jotka tosin on jo romutettu). Suurin osa T1:istæ on yksiohjaamoisia vaunupareiksi muodostettuja yksikøitæ, jollaisia ovat myøs sarjat T2, T3 ja T4. Virroitus hoituu vain virtakiskon avulla. Sitæ vastoin sarjat T5, T6, T7, T8 ja T2000 ovat kaksineuvoisia ts. niillæ ajetaan myøs ilmajohtovirroitetulla Holmenkollenin radalla. Viimeksi mainituista vain vaunusarja T6 on kaksiohjaamoinen. Muut ovat aina vaunupareina, joko yhtenæ tai jonkun muun vaunun kanssa "kimpassa".
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Rattivaunun kattavaan selostukseen voinee vielä täydentää, että yhdellä linjoista (lienee linja 5) rata alittaa kaupungin itäosissa sillan, jonka ali eivät sarjojen T5 - T8 tai T2000 vaunut mahdu (alaslaskettu virroitin).

MX3000-vaunuja on tilattu kaupunkiin yhteensä 78 yksikköä (eli 234 vaunua, kun yksi yksikkö koostuu kolmesta vaunusta). Näillä korvataan lähivuosina kaikki muu kalusto linjoilta 2-6. Linjaa 1 liikennöidään tulevaisuudessakin sen nykyisellä kalustolla, elleivät suunnitelmat senkin muuttamiseksi virtakiskokäyttöiseksi toteudu.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Nyt helmikuussa 2009 Oslon metron tilanteesta ja tulevaisuudesta tiedetään vielä seuraavaa:

  • Uusia MX-metrojunia (virallinen tyyppimerkintä lienee itse asiassa M3000, vaikka käytännössä puhutaankin aina MX- tai MX3000-junista) on ilmeisesti tilattu kaikkiaan peräti 83 yksikköä. Tällä hetkellä MX-junia liikkuu kaupungissa noin 50, ja kaikilla linjoilla paitsi linjalla 1 (Holmenkollen)
  • Sarjoja T1 - T4 käytetään enää lähes yksinomaan linjalla 2. Vaunuja on kaikkiaan jäljellä enää nelisenkymmentä, ja sarja T2 (tiettävästi enää neljä vaunua ajossa) saattaa hyvin olla pian historiaa.
  • Holmenkollenin rata muutetaan virtakiskovirroitteiseksi kesäkuun 2009 ja lokakuun 2010 välisenä aikana. Besserudista pohjoiseen rata on koko tämän ajan suljettuna mm. Holmenkollenin aseman muutostöiden vuoksi. Virtakiskovirroituksen rakennustöiden vuoksi rata on suljettuna kokonaan kesän 2009, keväällä 2010 Vettakollenista pohjoiseen, ja kesällä 2010 Slemdalista pohjoiseen.
  • Vaikka ajojohtovirroitteista kalustoa tuskin enää tarvitaankaan kesän 2010 jälkeen, poistetaan sarjojen T1 - T4 junat yhtä kaikki ennen sarjoja T5 - T8, koska viimeksi mainitut on rakennettu myöhemmin.
  • T2000-junien tulevaisuus on tässä vaiheessa epäselvä. Aiemmin sarjan säilyttämistä on perusteltu Holmenkollenin radan tarpeilla, mutta linjan virroitusmuutoksen jälkeen tämä peruste on erityisen huono: ajojohtovirroitusta ei enää tarvita, ja lisäksi Holmenkollenille ajetaan muutostyön jälkeen aina kolmivaunuisin junin, kun taas T2000-sarjan vaunut liikkuvat aina pareittain.
  • Kolsåsbanen muutetaan virtakiskovirroitteiseksi Jariin asti tänä vuonna siten, että työ on valmis keväällä 2010. Bekkestuaan asti metroliikenne voidaan kuitenkin avata vasta keväällä 2011 ja Kolsåsiin asti aikaisintaan 2012. Nyt koko muutostyö on kuitenkin budjetoitu.
  • Raitioliikenne Örakerin ja Bekkestuan välillä keskeytetään 16.2.2009. Liikenne on tarkoitus aloittaa kuitenkin uudelleen metromuutostöden jälkeen, koska osuudelle jää pysyvästi sekä virtakisko- että ajojohtovirroitus.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Oslo vuonna 2006

Oslon T-Banen vaunukaluston romutuskehitystä voi seurata tältä sivulta. Sivua ylläpitää paikallinen Andy-niminen paikallisliikenneharrastaja.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Miten Holmenkollenin rata muutetaan sivukiskoradaksi? Radalla on useita tasoristeyksiä, joiden muuttaminen eritasoiksi on minusta vähintäänkin haasteellinen tehtävä. Tietysti Norja on rikas öljyvaltio, jolla voi olla rahaa kaivaa rataura tunneliin. Eipähän tarvitse ihailla sitten enään maisemia, mutta ei kai niistä muut kuin turistit välitäkään.

Antero
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Oslossa oli läntisillä esikaupunkiradoilla aikaisemmin tasoristeyksiä ihan yleisesti muuallakin kuin vain Holmenkollenin haaralla. Täysmetropäivityksen myötä tasoristeykset on poistettu ja / tai korvattu eritasojärjestelyin, viimeksi osuudella Montebello - Åsjordet. Tässä Bjørnslettan silta osuudella Åsjordet - Lysakerelven (- Jar). Osa eritasopaikoista on toki ollut käytössä jo ilmajohtoaikakaudellakin. Varsin todennäköisesti Holmenkolbanen tulee säilyttämään suurimman osan idyllisyydestään täysmetropäivityksen jälkeenkin.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Ei kai tasoristeyksien käyttö sivukiskoliikenteessä ole Holmenkollenilla sen vaikeampaa ole kuin – linkkaan nyt omille sivuillesi – Berliinin Straußbergissä?
Olisin vain kuvitellut, ettei noita suunnitella tehtäväksi enään. Kun on parempikin ratkaisu, ilmajohto.

Oslossa oli läntisillä esikaupunkiradoilla aikaisemmin tasoristeyksiä ihan yleisesti muuallakin kuin vain Holmenkollenin haaralla. Täysmetropäivityksen myötä tasoristeykset on poistettu ja / tai korvattu eritasojärjestelyin, viimeksi osuudella Montebello - Åsjordet. ...
Ja olipas kaunista! Muistikuvani Holmenkollenin radalta ovat aivan toisen näköisiä kuin kuvissa näkyvä betonibrutalismi, mutta kai se on makuasia. Minä en vaihtaisi nykyistä idylliä 1,5 metrin panssariverkkoaitaan ja satojen neliömetrien betonipintoihin pengerryksissä ja kaivannoissa – sivukiskon tähden. En voi kuin ihmetellä, miksi Oslossa halutaan rakentaa joukkoliikenteen menneisyyttä. Mutta täytyy kai jonkun tehdä sekin.

Antero
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Holmenkollenin radan muutoksesta on vielä sanottava, että erinäisten lähteiden mukaan rataa ei rakenneta "täyteen metrostandardiin" vaikka virtakiskovirroitukseen siirrytäänkin. Mitä tämä sitten ikinä tarkoittaakin. Tasoristeyksiä radalla on kuusi, niiden tulevaisuudesta en tiedä. Radan linjausta on kuitenkin tarkoitus oikoa metromaisemmaksi, joten ehkä tasoristeyksetkin jäävät sitten historiaan.

Joukkoliikenneviranomainen Ruter AS suositteli kaupunginvaltuustolle linjan muuttamista raitiotieksi. Nyt tehtyyn ratkaisuun päädyttiin pitkälti, koska hiihdon MM-kisat järjestetään Holmenkollenilla 2011, ja arvioitiin kisaliikenten mainituissa ja myöhemmissä vastaavissa kisoissa tarvitsevan täyspitkiä metrojunia. Holmenkollenin asema siis muutetaan kuusivaunuisia junia varten, ja Majorstuenilta on kisojen ajan tarkoitus ajaa Holmenkollenille 6-vaunuisia, väliasemilla pysähtymättömiä kisajunia.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Nyt tehtyyn ratkaisuun päädyttiin pitkälti, koska hiihdon MM-kisat järjestetään Holmenkollenilla 2011, ja arvioitiin kisaliikenten mainituissa ja myöhemmissä vastaavissa kisoissa tarvitsevan täyspitkiä metrojunia.

Perusteluhan on lähes yhtä hupaisa kuin Jousenpuiston aseman rakentamisperustelut. Sillä erolla tietysti että Holmenkollenin kisoissa, vaikka ne harvoin järjestetäänkin, voi olettaa käyvän merkittävän määrän ihmisiä -toisin kuin Espoon potkupallo- ja kiekkomatseissa.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Perusteluhan on lähes yhtä hupaisa kuin Jousenpuiston aseman rakentamisperustelut. Sillä erolla tietysti että Holmenkollenin kisoissa, vaikka ne harvoin järjestetäänkin, voi olettaa käyvän merkittävän määrän ihmisiä -toisin kuin Espoon potkupallo- ja kiekkomatseissa.

Mistä sinä tiedät vaikka jonain vuonna Espoon Areenalla pelattaisiin jääkiekon maailmanmestaruuskisojen otteluja?

t. Rainer
 
Takaisin
Ylös