Oslon T-bane

Vs: Oslo vuonna 2006

Nyt tehtyyn ratkaisuun päädyttiin pitkälti, koska hiihdon MM-kisat järjestetään Holmenkollenilla 2011, ja arvioitiin kisaliikenten mainituissa ja myöhemmissä vastaavissa kisoissa tarvitsevan täyspitkiä metrojunia.

En itsekään usko että kannattaa rakentaa yhtä tapahtumaa varten infraa vuosiksi turhana lojumaan. Kertaluokan tapahtumia voidaan palvella vaikka tilausbusseilla tai muilla vastaavilla tilapäisjärjestelyillä. Raitiovaunujakin voidaan tilapäisesti ajaa alennetuilla nopeuksilla ilman opastimia alle minuutin vuorovälillä.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Mistä sinä tiedät vaikka jonain vuonna Espoon Areenalla pelattaisiin jääkiekon maailmanmestaruuskisojen otteluja?
(Menee jo aika off-topiciksi suhteessa Oslon joukkoliikenteeseen, mutta: )
LänsiAutoAreenallahan (nyk. BaronaAreena) pelattiin jääkiekon MM-turnaus jo keväällä 1999, joskin kyseessä olivat siis naisten MM-kisat (ja tänä vuonna naisten MM-kisat ovat muuten näköjään taas Suomessa eli Hämeenlinnassa 4.-12.4. http://www.naistenmm2009.fi/).
Miesten MM-kisojen osalta on taas todennäköisintä, että Suomessa järjestettävissä kisoissa alkulohkojen ottelut pelataan yleisömäärien ja lipputulojen maksimoimiseksi Helsingissä ja esim. Turussa, Tampereella tai Oulussa. Ja Helsingin ottelut (joihin Suomen alkulohko luultavimmin sijoitetaan) pelataan alueen suurimmassa hallissa eli Pasilan Hjallis-Hallissa eikä Espoon Areenalle otteluita tule.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Oslo vuonna 2006

Joukkoliikenneviranomainen Ruter AS suositteli kaupunginvaltuustolle linjan muuttamista raitiotieksi. Nyt tehtyyn ratkaisuun päädyttiin pitkälti, koska hiihdon MM-kisat järjestetään Holmenkollenilla 2011, ja arvioitiin kisaliikenten mainituissa ja myöhemmissä vastaavissa kisoissa tarvitsevan täyspitkiä metrojunia. Holmenkollenin asema siis muutetaan kuusivaunuisia junia varten, ja Majorstuenilta on kisojen ajan tarkoitus ajaa Holmenkollenille 6-vaunuisia, väliasemilla pysähtymättömiä kisajunia.

Taustalla on tietysti myös muita tekijöitä: ensinnä halukkuus standardisoida sekä kalusto että verkosto - MX-junathan ovat yksijärjestelmäisiä (virtakisko), ja yhden linjan muutos epäilemättä on järkevämpää kuin koko muun verkon muuttaminen ajojohtovirroitteiseksi. Radan ajojohto oli myös uusimisen tarpeessa - vaihtoehdot olivat siis uusi ajojohto tai uusi virtakisko. Kisojen uskon silti olleen se syy, miksi muutostyö haluttiin tehdä nyt, eikä päätöstä lykätty esim. viiden tai kymmenen vuoden päähän.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Samaa mieltä. T-bane kaikessa pienimuotoisuudessaan on suorastaan ilo silmälle. Metron ei tarvitse merkitä vain lasiseiniä tai 50 - 100 miljoonan euron kustannuksia per asema. Otettiinpa ajovirta sitten mistä tahansa.
Olen aivan samaa mieltä, että täässä on esimerkkiä siitä, mihin suuntaan Helsingissä metroa pitäisi kehittää, jos sille halutaan tulevaisuutta. Mutta suuntahan on täysin päinvastainen. Länsimetro.net-sivuilta löytyy kuvia siitä, minkälaisia asemia täällä aiotaan tehdä.

Antero
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Nähtävästi voi. Ruter AS on perustettu täysin Tukholman läänin joukkoliikenneviranomaisen SL:n esimerkin mukaisesti. Ja onhan myös SL kiistatta sekä Tukholman läänin joukkoliikenneviranomainen että osakeyhtiö.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Ja onhan myös SL kiistatta sekä Tukholman läänin joukkoliikenneviranomainen että osakeyhtiö.
Kiistän. Tukholman läänin joukkoliikenneviranomainen on Wikipedian mukaan jokin julkinen lääninliikennevastuullinen (offentlig länstrafikansvarig). Tämä luovuttaa tehtäviensä hoitamisen liikennepäämiehelle (trafikhuvudman), käytännössä siis lääninliikenneyhtiölle (länstrafikbolag), joka on Tukholman läänissä SL.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

No, sitten olin väärässä termistön suhteen. Tarkoitin joukkoliikenneviranomaisella - ilmeisesti siis virheellisesti - sitä tahoa, joka suunnittelee sekä kilpailuttaa tai muutoin tilaa liikenteen ja päättää lipuista. Tämä taho on osakeyhtiömuotoinen sekä Tukholman että Oslon seuduilla.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Nyt kevään aikana on Oslon metrokaluston kehityksessä tapahtunut suhteellisen paljon.

T2000-sarja, jota lähinnä on käytetty Holmenkollenin linjalla, on hieman yllättäen poistettu käytöstä huhti-toukokuun vaihteessa. Vaunuja ei ainakaan toistaiseksi romuteta, mutta selvää lienee myös, ettei niitä enää tulla näkemään linjaliikenteessä. Kyse oli MX-sarjan ohella Oslon moderneimmasta metrojunasarjasta, mutta vaunuja voitiin käyttää vain pareittain (tai useita pareja yhteenkytkettynä), mikä Holmenkollenin linjan tulevaisuuden (kolmen vaunun junat) kannalta oli erityisen ongelmallista. 1990-luvun puolivälissä valmistuneita junia olivat myös koko ajan vaivanneet tekniset ongelmat.

Seuraavana poistumassa ovat sarjojen T1 - T4 junat. Näitä on liikenteessä kuusi vaunua sarjoja T1 ja T3 kumpaakin, neljä vaunua sarjaa T2 ja seitsemän vaunua sarjaa T4. Vaunuja käytettäneen linjalla 2 kesäaikataulukauden alkuun saakka, jolloin niiden odotetaan poistuvan lopullisesti linjaliikenteestä. T1-vaunuja on kuitenkin tarkoitus museoida peräti kolme kappaletta ja muita sarjoja yksi vaunu kutakin.

Sarjojen T5 - T8 vaunuilla sen sijaan on näillä näkymin tarkoitus liikennöidä vuoden 2012 tienoille saakka, vaikka MX-vaunujen odotetaankin riittävän liikenteen hoitoon viimeistään vuonna 2010.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Sarjojen T1 - T4 poistoajankohdaksi linjaliikenteestä on vahvistettu 19.6.2009.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Sarjojen T1 - T4 jälkeen joulukuussa 2009 on poistettu sarja T8. Uusia MX-junia on ajossa nyt noin 70, ja T5 - T7 -sarjojen junia enää yhteensä 30 kappaletta.

Ajojohtovirroitteinen liikenne Holmenkollenin radalla lakkautetaan pysyvästi 16.3.2010, jonka jälkeen haara on kokonaisuudessaan suljettuna joulukuuhun 2010 saakka. Aiempien päätösten mukaan T5 - T7 -sarjat pysyisivät kirjoilla vuoteen 2012 saakka, mutta ajojohtovirroituksen nopean päättymisen vuoksi voi loppu epäilemättä tulla nopeamminkin. MX-junien toimitukset etenevät joka tapauksessa niin nopeasti, että säännölliseen kiertoon vanhoja junia tuskin maaliskuun jälkeen enää tarvitaan.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Tänään on Holmenkollenin radalla viimeinen liikennöintipäivä (osuus Majorstuen-Besserud) ennen liikenteen täydellistä sulkemista muutostöiden vuoksi. Liikenteen myöhemmin uudelleen avautuessa rata tulee olemaan virtakiskovirroitteinen. Holmenkollenin rata oli Oslon metron viimeinen ajojohtovirroitteinen rata.

Sarjojen T5 - T7 metrojunat jäänevät nyt historiaan, eli huomisesta alkaen Oslon metron kalusto koostuu yksinomaan uusista MX-junista.
 
Oslon T-banen vuonna 2010

Oslon metroverkolla tapahtuu jälleen, kun Kolsåsbanenin muutostyöt metrostandardin mukaiseksi etenevät. Eilen tiistaina (17.8.) puolenpäivän jälkeen avattiin liikenteelle viimeinenkin Oslon kunnassa sijaitseva asema, Bjørnsletta. Työt jatkuvat edelleen ja tämän hetkisen tiedon mukaan seuraava osuus Jarin asemalle avataan joulukuussa, tarkemmin sanottuna 6.12., jolloin liikenteen on tarkoitus palata myös Holmenkollenin radalle. Kesän aikana on myös kunnostettu asemia linjalla 4 Helsfyrin ja Ryenin välillä, tuon suunnan bussikorvaus (Helsfyr-Bergkrystallen) päättyi maanantaina (16.8.).

Uusi Bjørnslettan asema on hyvin samanoloinen kuin muutkin ko. osuuden uusitut asemat (ja ylipäätään Oslon esikaupunkien metroasemat): paljon betonia ja yksinkertainen varustelu (muutama penkki, lyhyt katos, lippuautomaatit). Asemalle on myös tuotu pieni parakki ja vessakoppi kuljettajien taukoja varten. Pääsy laitureille on aseman molemmista päistä portaiden ja huomattavan pitkien ramppien kautta. Huomionarvoista on myös että Bjørnsletta on ensimmäinen asema, jossa kaikki opasteet aseman nimikylteistä lähtien ovat Ruterin mallin mukaan tummanharmaata valkoisella tekstillä, eivätkä enää sinivalkoisia.

Opastin- ym. työt eivät uudella osuudella vielä olleet aivan valmiita, niinpä junia seurasivat Åsjordetin ja Bjørnslettan välillä ylimääräiset kuljettajat (1/juna, yhteensä 2kpl), jotka olivat yhteydessä toisiinsa radiopuhelimen välityksellä. Koska radan viimeinen puolenvaihtopaikka on Ullernåsenin ja Åsjordetin välillä, ajaa joka toinen juna kahdelle viimeiselle asemalle aina toista raidetta. Lähdöt kumpaankin suuntaan ovat siis vuorotellen raiteelta 1 ja raiteelta 2 - vastaavasti raiteelta 1 lähtee juna vuorotellen eri suuntiin jne. Linjalla noudatettavan 15min vuorovälin myötä tämä ei ole ongelma, sillä junat kohtaavat toisensa aikataulun mukaan aina Ullernåsenin asemalla (miksi käytössä ei ole vain toinen raide kaikille junille ei ole tiedossani). Paikalla olleen opastuksen mukaisesti tämä käytäntö olisi voimassa marraskuulle.


Linjalla 2 joudutaan toistaiseksi ajamaan Østeråsin haaran virransyöttöön liittyvien töiden vuoksi lyhyillä (1 yksikkö / 3 vaunua) junilla, joten vuoroväli osuudella Ellingsrudåsen-Hovseter on 7,5 minuuttia, eli normaalien lähtöjen väliin on sijoitettu ylimääräiset vuorot ko. osuudelle. Syyskuun 6. päivästä lähtien myös linjalla 2 ajetaan taas pitkillä junilla.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Oslon T-banen vuonna 2010

Oslon metroverkolla tapahtuu jälleen, kun Kolsåsbanenin muutostyöt metrostandardin mukaiseksi etenevät. Eilen tiistaina (17.8.) puolenpäivän jälkeen avattiin liikenteelle viimeinenkin Oslon kunnassa sijaitseva asema, Bjørnsletta. Työt jatkuvat edelleen ja tämän hetkisen tiedon mukaan seuraava osuus Jarin asemalle avataan joulukuussa, tarkemmin sanottuna 6.12., jolloin liikenteen on tarkoitus palata myös Holmenkollenin radalle.
Mutta mutta, eikös Lysakerelvenin asema sijaitse vielä Oslon kunnan puolella? Reilu pari vuotta sitten se näytti tältä. Kai se kunnostetaan siihen mennessä, kun liikenne ulotetaan Jariin saakka?

---------- Viesti lisätty kello 8:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 4:53 ----------

Reilu pari vuotta sitten se (Lysakerelven) näytti tältä. Kai se kunnostetaan siihen mennessä, kun liikenne ulotetaan Jariin saakka?
Jatkanpa omaa pohdiskeluani. Käykö sittenkin niin, että uusi Bjørnslettan asema korvaa sekä vanhan samannimisen liikennepaikan että entisen Lysakerelvenin aseman? Länsihaaroja metroistettaessa on aiemminkin asemia poistunut.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Kyllä, näin käy. Asemineen vielä avaamatta oleva osuus tulee olemaan:

Åsjordet - Bjørnsletta - Jar - Ringstabekk - Bekkestua - Gjønnes - Haslum - Avløs - Gjettum - Hauger - Kolsås.

Raitiolinja 13 pitenee radan ollessa valmis Bekkestuaan asti. Jariin ja Bekkestuaan tulee erilliset laiturit (ja tarvittaessa raiteet) raitiovaunuja varten. Osuus Lysakerelveniltä ratojen yhtymäkohdasta Bekkestuaan tulee olemaan sähköistetty sekä virtakiskolla että ajojohdolla. Ringstabekkin asema sovitetaan vain metrokäyttöön, linja 13 tulee ajamaan pysähtymättä ohi.
 
Takaisin
Ylös