Oslon T-bane

Vs: Oslo vuonna 2006

Wikipedian numeroja katsellessa alkaa ihminen epäillä, että oslolaiset eivät ole kovin hääviä joukkoliikennekansaa ensinkään. En tiedä, miten vertailukelpoisia nämä luvut ovat. Raitiotieverkosta ilmoitettu 'system length' on ilmeisesti yksiraiteisen linjaradan yhteispituus kummassakin kaupungissa.

Helsingin väkiluku 588 195 / 1 044 063
Oslo befolkning 596 923 / 912 046

Helsingin metro 21,1 km; 17 asemaa, nousuja 199 339 / päivä (2008)
Oslo T-bane 82,2 km; 105 asemaa, nousuja 268 000 / päivä (2009)

Helsingin raitiotiet 89,5 km; nousuja n. 200 000 / päivä
Oslotrikken 131,4 km; nousuja 110 000 / päivä

Oslossa ja Norjassa ylipäätään ei vissiin ole rakennettu kerrostalolähiöitä samalla innolla kuin meillä, ja Helsingin metron isot nousujen määrät tietty ovat osittain metron 'pakkosyöttöä'. T-bane -linjojen vuoroväli on myös monelta osin Helsingin metroa harvempi. Sama ilmeisesti koskee osin ratikoita? Ainakin kaluston määrä on selvästi Helsinkiä pienempi, vaikka rataa on enemmän. Silti vaikuttavat jotensakin vaatimattomilta nuo Oslon matkustajamäärät, varsinkin kun sikäläinen linjasto ainakin kartalla näyttää fiksummalta kuin Helsingin vastaava. Tietty metrojärjestelmän integraatio on edennyt vaiheittain ja osin aika myöhään.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Oslon T-banen ei ole lainkaan sillä tavoin liityntävetoinen kuin Helsingin metro. T-banen vastaakin suunnitteluperiaatteiltaan enemmän esimerkiksi Vantaankoskenrataa (mutta aika monella haaralla maankäytön tehokkuus jää kauas Martinlaakson suunnan vastaavasta). Tunnelbanenin joillakin haaroilla matkustajavirrat ovat kohtalaisen ohuita, minkä voi päätellä 15 min vuorotiheydestä ruuhka-aikaankin ja 3 vaunun junista läpi liikennöintiajan. Toisaalta rungolla vuorotiheys on sitten 2 - 3 minuuttia. Mutta tämä runko on kaiken kaikkiaan melko lyhyt.

Trikken (ratikka) on vain muisto menneistä. Laajasta järjestelmästä on vain rippeet jäljellä, vaikka jokunen yksittäinen haara on edelleen pitkä. Ratikka ei ole Oslossakaan kehittynyt liikennemuoto (kaupungilla hidas, vaunut aika pieniä keskieurooppalaisiin nähden). Pitkien esikaupunkilinjojen erillisradoillakin sallitut nopeudet ovat maltillisia ja siellä on usein pistemäisiä hyvinkin alhaisia nopeusrajoituksia.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Oslo muuten on esimerkki joukkoliikenteen hyvästä kehityksestä: 2003 - 2008 joukkoliikennematkojen määrä on kasvanut 18%, kun samassa ajassa autoliikenne kasvoi 5%. 2008 joukkoliikennematkojen määrä kasvoi huimat 7% ja 2009 alkupuoliskon aikana hurjat 10%, samassa ajassa autonkäyttö on vähentynyt 4%.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Helsingin raitiotiet 89,5 km; nousuja n. 200 000 / päivä
Oslotrikken 131,4 km; nousuja 110 000 / päivä

Helsingin 89,5 kilometriä lienee linjaliikenteen raiteiden yhteispituus, eli jokainen kaksiraiteinen radanpätkä on laskettu kahteen kertaan. Oslon 131,4 kilometriä puolestaan on linjojen yhteispituus, eli esim. kolmen linjan käyttämä reittiosuus on lukuun laskettu kolme kertaa. Reittipituus lienee sekä Oslossa että Helsingissä alle 50 kilometrin.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Reittipituus lienee sekä Oslossa että Helsingissä alle 50 kilometrin.

Jotain tämän kaltaista epäilinkin, mutta en löytänyt Oslon verkon koolle muita lähteitä. Helsingin lukukin taitaa olla ajalta ennen Kampin nykyistä rataa. Englanninkielisen Wikipedian infolaatikossa on tuo 'system length', mutta siihen on näköjään arvottu milloin mikäkin luku.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

www.trikken.no sanoi:
* Samlet linjelengde er 39,6 km (dobbeltspor)
* Antall reiser i 2008: ca 40 millioner

Oslossa trikkenmatkustajia on nelisenkymmentämiljoonaa vuodessa. Kaksoisraiteen pituus on vajaat 40 km.

Itäisen Lambertseterin metrohaaran avajaisvalokuvia vuodelta 1957: Klikk. Kalustona HØKA-raitiovaunut. Yhdeksän vuotta myöhemmin esimetrosta tuli "täysmetro": Klikk. (Kummallakin sivulla kuvat vaihtuvat itsestään seitsemän sekunnin välein).
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Wikipedian numeroja katsellessa alkaa ihminen epäillä, että oslolaiset eivät ole kovin hääviä joukkoliikennekansaa ensinkään. En tiedä, miten vertailukelpoisia nämä luvut ovat. Raitiotieverkosta ilmoitettu 'system length' on ilmeisesti yksiraiteisen linjaradan yhteispituus kummassakin kaupungissa.

Helsingin väkiluku 588 195 / 1 044 063
Oslo befolkning 596 923 / 912 046

Helsingin metro 21,1 km; 17 asemaa, nousuja 199 339 / päivä (2008)
Oslo T-bane 82,2 km; 105 asemaa, nousuja 268 000 / päivä (2009)

Helsingin raitiotiet 89,5 km; nousuja n. 200 000 / päivä
Oslotrikken 131,4 km; nousuja 110 000 / päivä
.

Jos kaupunkiraideliikenteen matkustajamääriä lasketaan yhteen niin Oslon ja Helsingin välillä ei ole kaiken kaikiaan kovin suurta eroa. Tuo on minulle uutta että Oslon väkiluku olisi ohittanut Helsingin. Johtuuko se alueliitoksista vai mistä? Olen joskus lukenut että Oslon kaupungin alue vastaisi pinta-alaltaan suurin piirtein Helsinkiä + Vantaata tai Helsinkiä + Espoota. Jos näin on niin Oslossa raideliikennematkoja asukasta kohden tehtäisiin enemmän kuin pinta-alakorjatussa Helsingissä. Mutta koska luvusta puuttuvat toisaalta rautatiet ja bussit, niin en mene väittämään mitään.

t. Rainer
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Oslossa trikkenmatkustajia on nelisenkymmentämiljoonaa vuodessa. Kaksoisraiteen pituus on vajaat 40 km.
Tuo voi olla totta, tosin minä muistan joskus myös kuulleeni tarkan luvun, ja se oli jossain 42 kilometrin tienoilla. Voisikohan tuo pienempi luku olla tilanteesta, jossa Lilleakerbanenia pitkin ei ajettu Jariin asti Kolsåsin radan modernisoinnin vuoksi?

---------- Viesti lisätty kello 14:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 13:56 ----------

Jos kaupunkiraideliikenteen matkustajamääriä lasketaan yhteen niin Oslon ja Helsingin välillä ei ole kaiken kaikiaan kovin suurta eroa. Tuo on minulle uutta että Oslon väkiluku olisi ohittanut Helsingin. Johtuuko se alueliitoksista vai mistä? Olen joskus lukenut että Oslon kaupungin alue vastaisi pinta-alaltaan suurin piirtein Helsinkiä + Vantaata tai Helsinkiä + Espoota. Jos näin on niin Oslossa raideliikennematkoja asukasta kohden tehtäisiin enemmän kuin pinta-alakorjatussa Helsingissä. Mutta koska luvusta puuttuvat toisaalta rautatiet ja bussit, niin en mene väittämään mitään.
Oslon maapinta-ala on tosiaan 427 neliökilometriä ja siten suurempi kuin Helsinki yksin (214 neliökilometriä) mutta pienempi kuin Helsinki ja Vantaa yhteenlaskettuina (452 neliökilometriä). Käsittääkseni Osloon ei viime vuosina ole tehty uusia kuntaliitoksia, Akerin kunta siihen tietysti liitettiin 1940-luvulla. Suuri osa Oslon pinta-alasta on harvaan asuttua seutua Holmenkollenin ympäristössä, kun taas metron läntisimpien haarojen päätepisteet ja sijaitsevat jo Baerumin kunnan puolella, jonne yhtenäinen kaupunkialue siis ulottuu. Oslo ohitti väkiluvulla mitattuna Helsingin syksyllä 2008, eikä Sipoo-liitos riittänyt nostamaan Helsinkiä uudelleen Oslon ohi. Oslo kasvaa yhä edelleen Helsinkiä nopeammin, mutta väkilukujen ero on toki hyvin pieni. Oslon väkiluku on viimeisten tietojen mukaan noin 592 000 asukasta, Helsingin noin 588 000 asukasta.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Jos kaupunkiraideliikenteen matkustajamääriä lasketaan yhteen niin Oslon ja Helsingin välillä ei ole kaiken kaikiaan kovin suurta eroa. Tuo on minulle uutta että Oslon väkiluku olisi ohittanut Helsingin. Johtuuko se alueliitoksista vai mistä? Olen joskus lukenut että Oslon kaupungin alue vastaisi pinta-alaltaan suurin piirtein Helsinkiä + Vantaata tai Helsinkiä + Espoota. Jos näin on niin Oslossa raideliikennematkoja asukasta kohden tehtäisiin enemmän kuin pinta-alakorjatussa Helsingissä. Mutta koska luvusta puuttuvat toisaalta rautatiet ja bussit, niin en mene väittämään mitään.

t. Rainer

Tosiaan kuten JE jo mainitsikin, on viimeisin merkittävä kuntaliitos Oslossa tapahtunut jo 1948, kun Akerin kunta liitettiin osaksi Osloa. Tämän jälkeen vain 1980 on aluetta laajennettu, mutta tällöinkin vain 25,2 hehtaaria Tanglerudin aluella siirtyi Skedsmosta osaksi Osloa. Jopa 66% (301 neliökm) Oslon pinta-alasta on nk. Markaa, eli lähes asumatonta metsäaluetta, mutta toisaalta tosiaan kaupunkialue jatkuu enemmän tai vähemmän yhtenäisenä sekä länteen (Bærum), että itään (Lørenskog ja Skedsmo) ja etelään (Oppegård), aika pitkälti rautateitä ja lännessä myös entisiä paikallisratoja, eli nykyään T-banea, seuraillen.

Asukasmäärä on Oslossa ollut selvässä nousussa 1980-luvun alun notkahduksen jälkeen ja ehkä merkittävin syy on ollut voimistunut muuttoliike, niin kotimaasta kuin ulkomailta. Kesällä ilmestyneen Oslo Byleksikon -kirjan uusimman version mukaan tämä muuttoliike, erityisesti maahanmuuttajien osalta on entisestään kasvanut vuoden 2004 jälkeen. Oslossa myös jatkuvasti (osittain melko huomaamatta) tiivistetään entisiä alueita ja rakennettu uusia asuinalueita entisen teollisuuden tilalle, mm. Nydaleniin. Tarkistamatta lukuja väittäisin lisäksi, että tiivis kantakaupunkialue on Oslossa hieman Helsinkiä laajempi.

Oslossa viettämäni puolen vuoden aikana saattoi omakohtaisesti huomata matkustajamäärien kehityksen, sillä erityisesti ruuhka-aikaan sekä metrojunat että raitiovaunut kulkevat todella täysinä. Tämä siitä huolimatta, että T-banessa on lisätty 6-vaunuisten junien osuutta, ja että molemmille Groruddalenin haaroille liikennöidään arkisin 7,5 minuutin välein. Joukkoliikennematkustajien määrän kasvuun ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet myös tiettyjen bussilinjojen (20, 21, 31, 37, 54) kehittäminen runkolinja-tyyppiseksi (mm. tiheät vuorovälit). Myös Trikkenissä nk. "rullaava jalkakäytävä", eli linjojen yhteisellä osuudella 5 minuutin vuoroväli, on lisännyt tai ainakin järkeistänyt tarjontaa, vaikka raitiovaunut kärsivätkin Helsingistä tutuista ongelmista (jo mainitut pienet vaunut ja alhaiset nopeudet, sekä näiden osiltaan aiheuttama myöhästelyherkkyys). Myös Ruterin tulevaisuudensuunnitelmissa uskotaan matkustajamäärien kasvun jatkuvan ja tähdätään lähinnä kapasiteetin parantamiseen mm. T-banessa 7,5 minuutin vuoroväliin 6-vaunuisilla junilla nykyistä useammalla haaralla. Tätä hidastaa tosin mm. se, ettei vaunuja vielä riitä (jatkotilaus tehtiin joulukuussa) ja ettei keskustan yhteisosuudella ole kapasiteettia useammille vuoroille (tähänkin ratkaisuja on esitetty mm. rakentamalla yhteys Grorudbanelta suoraan kehäradalle).


Vielä numeroita matkustajamääristä ja niiden kehityksestä:
Ruterin vuosikertomuksen 2009 mukaiset liikennetyyppikohtaiset nousut ja niiden muutos edellisvuodesta:
Koko liikenne, Oslo ja Akershus: 252 milj. nousua (muutos +4,1%, Oslossa +5,3%)
T-bane: 74 milj. nousua (muutos +2%)
Trikken: 43 milj. (+7,7%)
Bussit: 106 milj. (+5,9%), josta bybuss (Oslo ja Oppegård) 74,2 milj. ja regionbuss 31,6 milj.
Lautat: 3,7 milj., josta Oslo 1 milj. ja Akershus 2,8 milj.
NSB:n junat: 26 milj., josta Oslo 5 milj. ja Akershus 21 milj.

Samasta lähteestä löytyy myös tarkempia lukuja mm. lipputuloista ja liikenteen kuluista ja samalta sivulta (http://ruter.no/Om-Ruter-As/Rapporter-og-dokumenter/) muitakin Ruterin raportteja.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Vielä numeroita matkustajamääristä ja niiden kehityksestä:
Ruterin vuosikertomuksen 2009 mukaiset liikennetyyppikohtaiset nousut ja niiden muutos edellisvuodesta:
Koko liikenne, Oslo ja Akershus: 252 milj. nousua (muutos +4,1%, Oslossa +5,3%)
T-bane: 74 milj. nousua (muutos +2%)
Trikken: 43 milj. (+7,7%)
Bussit: 106 milj. (+5,9%), josta bybuss (Oslo ja Oppegård) 74,2 milj. ja regionbuss 31,6 milj.
Lautat: 3,7 milj., josta Oslo 1 milj. ja Akershus 2,8 milj.
NSB:n junat: 26 milj., josta Oslo 5 milj. ja Akershus 21 milj.

Samasta lähteestä löytyy myös tarkempia lukuja mm. lipputuloista ja liikenteen kuluista ja samalta sivulta (http://ruter.no/Om-Ruter-As/Rapporter-og-dokumenter/) muitakin Ruterin raportteja.

Voidaanko siis vetää sellaisia johtopäätöksiä että Oslon seudulla joukkoliikennematkojen osuus on asukasmäärään suhteutettuna samalla hehtaarilla kuin HSL-alueella, jos siivotaan luvuista Helsingin metron ja lähijunien liityntäliikenteestä johtuvat bussimatkat?

Matkustajakilometreissä epäilen että Oslossa noustaan korkeammalle koska etäisyydet lienevät keskimäärin pidemmät?

t. Rainer
 
Vs: Oslo vuonna 2006


Kehitys siis taitaa sittenkin olla radikaalisti parempaa kuin Helsingissä, joten perun pahat puheeni. Jos unohtaa Wikipedian ja laskeskelee operaattorien tietojen perusteella, Oslossa on kappalemääräisesti 55 % Helsingin ratikoista ja n. 87 % kaksiraiteisen linjaradan määrästä. Näillä saadaan aikaan 82 % Helsingin nousujen määrästä vuodessa (Helsinki HKL:n mukaan 54,9 M (2009) ja Oslotrikken 45 M (2010, arvio)). Helsingissä näyttäis siis olevan kalustoa paljon, mikä lienee ymmärrettävää Vario-seikkailun jäljiltä ja hitauden takia, ja Mannejen osalta sekä hinta että käyttöaste ovat vissiin alhaisia.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Voidaanko siis vetää sellaisia johtopäätöksiä että Oslon seudulla joukkoliikennematkojen osuus on asukasmäärään suhteutettuna samalla hehtaarilla kuin HSL-alueella, jos siivotaan luvuista Helsingin metron ja lähijunien liityntäliikenteestä johtuvat bussimatkat?

Ilman tarkempaa laskemista sanoisin, että näin varmaankin matkamäärien osalta on. Sekä matkustamiseen, että liikenteen tarjontaan koko seutuja tarkasteltaessa vaikuttaa asukasmäärän ohella kuitenkin myös se, että oslolaiset lähiöt ovat pääosin Helsinkiä harvempia, ja Oslon ympäryskunnat suurelta osin selvästi harvempaa kuin Espoo ja Vantaa. Matkamäärien kehitys Oslossa on kuitenkin viime aikoina ollut näkyvämpää kuin Helsingissä ja toisaalta tähän on myös pyritty selvästi aktiivisemmin ja konkreettisimmin toimenpitein.

Matkustajakilometreissä epäilen että Oslossa noustaan korkeammalle koska etäisyydet lienevät keskimäärin pidemmät?

Jos verrataan ihan vain Helsinkiä ja Osloa eivät etäisyydet kuitenkaan toisaalta ole juurikaan pitempiä: Oslon pinta-alasta kuitenkin niin iso osa on metsää vailla joukko- tai muutakaan liikennettä ja siinä missä Oslossa on vuonoa ja vuoria, on Helsingissä saaria jne. Lisäksi Oslossa on erilaisia poikittaislinjoja monipuolisemmin, mikä osaltaan vähentää kokonaismatkojen pituutta. Koko Ruterin ja HSL:n liikennettä verrattaessa tietenkin etäisyydet ovat Oslossa pidempiä, sillä mukana oleva maaseutumainen alue Akershusissa on selkeästi nyky-HSL:n aluetta laajempi.

Lukuja Ruterin vuosikertomuksesta 2009 ja HSL:n Joukkoliikenteen yksikkökustannukset 2009 -raportista:
nousuja / matkustajakilometrejä / keskimäärinen matkan pituus vuonna 2009:

Oslo Bybuss: 74,2 milj. / 356 milj. km / 4,80 km
Helsingin sisäiset bussit: 82,38 milj. / 391,31 milj. km / 4,75 km

Oslotrikken: 43 milj. / 137 milj. km / 3,19 km
Helsingin raitiovaunut: 54,88 milj. / 114,16 milj. km / 2,08 km

Oslon T-bane: 74 milj. / 446 milj. km / 6,03 km
Helsingin metro: 57,28 milj. / 418,17 milj. km/ 7,30 km

Kuten luvuista huomaa, eivät ainakaan Helsingin/Oslon sisäisissä busseissa erot ole kovinkaan suuria. Itse asiassa mikäli Oslosta pääosin puuttuvia liityntälinjoja ei Helsingistä huomioitaisi, kallistuisi matkustajamäärä enemmän Oslon eduksi, mutta suhteellinen matkan pituus luultavasti kasvaisi Helsingissä suuremmaksi. Tähän selitys löytynee siitä, että Oslossa ei juurikaan ole alueita, joiden pääasiallinen keskustayhteys olisi bussi, kuten vaikka Maunula, Pakilat, Viikki tai Pihlajamäki Helsingissä. Raitiovaunujen osalta matkustajakilometreissä näkyvät Oslossa selvästi pidemmät, esikaupunkeihin jatkuvat linjat. T-banen ja metron luvuissa näkyy puolestaan se, että linjojen palvelualueet ovat erilaisia: Itä-Helsinki on kuitenkin Oslon lähiöitä tiheämpää. Toisaalta Oslossa runko-osuudella t-banea käytetään ainakin omien havaintojeni mukaan enemmän lyhyisin keskustamatkoihin kuin metroa Helsingissä, vaikka etäisyydet verkostolla muuten olisivatkin pidempiä.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Kehitys siis taitaa sittenkin olla radikaalisti parempaa kuin Helsingissä, joten perun pahat puheeni. Jos unohtaa Wikipedian ja laskeskelee operaattorien tietojen perusteella, Oslossa on kappalemääräisesti 55 % Helsingin ratikoista ja n. 87 % kaksiraiteisen linjaradan määrästä. Näillä saadaan aikaan 82 % Helsingin nousujen määrästä vuodessa (Helsinki HKL:n mukaan 54,9 M (2009) ja Oslotrikken 45 M (2010, arvio)). Helsingissä näyttäis siis olevan kalustoa paljon, mikä lienee ymmärrettävää Vario-seikkailun jäljiltä ja hitauden takia, ja Mannejen osalta sekä hinta että käyttöaste ovat vissiin alhaisia.
Ennemmin sanoisin, että Oslossa vaunujen kapasiteetti on Helsinkiä suurempi (keskimäärin), jonka lisäksi Oslossa on aivan huutava vaunupula. Oslossa suunnitelmissa on 45 uuden matalalattiaraitiovaunun hankinta, mutta samassa yhteydessä nykyisistä vaunuista poistetaan vain vuosina 1982-1983 valmistuneet 25 ensimmäistä SL79-vaunua. Myös SL95-matalalattiavaunujen poistoa on kaavailtu, vaunutyyppihän on aivan susi, mutta jos tämä toteutetaan, hankitaan tilalle vastaava määrä uusia vaunuja, eli tuota 45 vaunun hankintaa ei käytetä SL95-sarjan korvaamiseen.
 
Vs: Oslo vuonna 2006

Toisaalta Oslossa runko-osuudella t-banea käytetään ainakin omien havaintojeni mukaan enemmän lyhyisin keskustamatkoihin kuin metroa Helsingissä, vaikka etäisyydet verkostolla muuten olisivatkin pidempiä.

Voisiko ajatella näin: Keskusta-asemat Oslossa eivät ole yhtä syvällä kuin Helsingissä, mikä tarkoittaa lyhyempää matka-aikaa mikä tarkoittaa, että ihmiset tekevät keskimäärin mielummin lyhyitä matkoja t-banella.

Mielenkiintoisia lukua ylipäänsä. Kiitos.
 
Takaisin
Ylös