Sivu 4 / 6 EnsimmäinenEnsimmäinen 123456 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 46-60/90

Viestiketju: Oslon T-bane

  1. #46
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus Vs: Oslo vuonna 2006

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE Näytä viesti
    Raitiolinja 13 pitenee radan ollessa valmis Bekkestuaan asti.
    Nyt on menossa erikoinen välivaihe. SL95:iä ei riitä linjan 13 vuoroihin ja linjaa yritetään ajaa vanhoilla SL79-nivelillä Jariin niin, että vaunut ajetaan ympäri jo Lilleakerin silmukassa ja siitä peruutetaan Jariin. SL95:t ovat kaksisuuntaisia, ja sellaisilla tuo liikenne oikeasti kuuluisi hoitaa. Asiasta on enemmän juttua Ruotsin raitiotieseuran foorumilla (norjaksi).

  2. #47
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Itä-Helsinki
    Viestejä
    2224

    oletus Vs: Oslo vuonna 2006

    Eikös kannattaisi muuttaa ketjun otsikkoa?
    Vaikka "Oslon raitiotiet" sopisi ehkä paremmin,vai mitä ylläpito?

  3. #48
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus Vs: Oslo vuonna 2006

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Albert Näytä viesti
    Eikös kannattaisi muuttaa ketjun otsikkoa?
    Vaikka "Oslon raitiotiet" sopisi ehkä paremmin,vai mitä ylläpito?
    Äläpä nyt hätäile kuitenkaan. Raitiolinja 13 on hieman omanlainen juttunsa lopultakin. Tuo Jarissa tapahtuva peruuttelukäytäntö johtuu puhtaasti siitä, että siinä trikken ajaa yhteiskäyttörataa T-banenin kanssa (nykytilanteessa tosin hyvin lyhyen matkan, mutta jatkossa tämäkin muuttuu ratkaisevasti), ja Jarissa ei ole silmukkaa enää nykyään - ja kaksisuuntakalustoa ei kaikissa tilanteissa riitä niille sarjoille, jossa sitä kipeästi kaivataan. Mutta jos aletaan puhua vain ratikkaverkolla kulkevista raitiolinjoista, niin niille varmaan löytyy parempikin ketju. Ja onhan raitioradoillakin päättäri, jolta silmukka puuttuu (Rikshospitalet).

  4. #49
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Oslon T-bane

    Nythän Oslossa on jo esitetty suunnitelmia SL95-vaunujen korvaamiseksi uudishankinnalla. Vaunuihin liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet huomattavasti jo aiemmin vaunujen taloudellisuutta rasittaneen energiasyöppöyden päälle, johon lisäksi kaksi vaunua oli Italiassa Firemalla korjauksissa yhtiön konkurssin aikaan ja voivat siksi olla menetettyjä. On aivan mahdollista, että tuo Rattivaunun kuvaama välivaihe kestää niin kauan, kunnes 25 ensimmäistä SL79-vaunua korvataan 45 uuden vaunun hankinnalla, minkä oletetaan toteutuvan lähivuosina. Vaikka SL95-sarjan korvaamiseksi tarvittaisiinkin lisähankinta, uskon että se projekti siirtyy vuosien päähän. Uusia vaunuja tulee sentään olemaan 20 kpl enemmän kuin korvattavia vaunuja, joten ellei Kollektivtransportproduksjon AS osta täysiä susia, SL95-vaunujen ajokilometrejä/vuosi voidaan vähentää. Oslon nykyiset ongelmathan ovat seurausta ennen muuta vakavasta vaunupulasta.

    Edit: Lisään vielä, että toivon todella, että uusi vaunusarja tulee olemaan kaksisuuntavaunuja, vaikka kyse kuinka onkin SL79-sarjan korvaamisesta.
    terveisin
    JE

  5. #50
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus Vs: Oslon T-bane

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE Näytä viesti
    Lisään vielä, että toivon todella, että uusi vaunusarja tulee olemaan kaksisuuntavaunuja, vaikka kyse kuinka onkin SL79-sarjan korvaamisesta.
    Voisi olettaa, että kaksisuuntakalustoa ollaan hankkimassa. SL79-vaunut hankittiin aikana, jolloin silmukat taisi olla jotakuinkin kaikilla päättäreillä. Nyt kun tilanne on toisenlainen, ei ainakaan minun mieleeni tulisi hankkia yksisuuntakalustoa ollenkaan. Lilleaker - Bekkestua tulee olemaan jo niin pitkä silmukaton osuus (viimeinen silmukka Lilleakerissa), ettei Bekkestuaan ulottuvaa liikennettä voida jättää yksisuuntakaluston varaan. Jariin asti peruuttelu nyt vielä on jollain tavalla "täysjärkisten touhua".

    Tuleeko ilmajohdotus säilymään Bekkestuasta eteen päin? Siellähän on parisen kilometriä kauempana vielä Avlösin varikko, jolla ainakin aikanaan oli jonkinlainen rooli raitiovaunukaluston suhteen. Ja onhan noita yksisuuntaisia SL79:iä käyty ajamassa ympäri siellä olevassa silmukassa, kun raideyhteys oli käyttökelpoinen.

  6. #51
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Oslon T-bane

    Ilman muuta oletus on, että uudet vaunut ovat kaksisuuntavaunuja. Mutta koska mitään lopullisia päätöksiä vaunutyypistä ei käsittääkseni ole tehty, tilauksesta puhumattakaan, ajattelin etten mene asioiden edelle.

    Rikshospitalet oli ensimmäinen silmukattomaksi suunniteltu päätepysäkki 1990-luvun lopussa, ja sekin oli pitkään varustettu väliaikaisella, "väärin päin" rakennetulla ja peruutettavalla silmukalla. Tätä ennen vallinneesta tilanteesta voi sanoa, että sotien aikaan silmukattomia päätepysäkkejä vielä oli, mutta myöhemmin niistä luovuttiin. Tarkkaa vuotta en osaa sanoa, mutta se on ollut todennäköisesti 1960-luvulla ja aivan viimeistään vuonna 1968.

    Virallisia papereita Kolsåsin radasta en nyt ihan vähään aikaan ole lukenut, mutta käsitykseni on, että ajojohtosähköistys tulee päättymään pysyvästi Bekkestuassa.
    terveisin
    JE

  7. #52

    Liittynyt
    09.07.2005
    Viestejä
    540

    oletus Vs: Oslon T-bane

    Kaksi Oslon keskustapäätepysäkkiä olivat loppuun saakka ilman silmukkaa. Kampen lakkautettiin 30.10.1960 ja Skillebekk (over Vestbanen) lakkautettiin 13.11.1961. Jälkimmäisellä päätepysäkillä oli yhteysraiteet Drammensveienille Sköyenin suuntaan. 27.10.1967 lakkautettiin Ekebergsbanenin haaralinja Simensbråteniin. Haara-asemalla Jomfrubråten ei ollut silmukkaa, joten ei -ruuhka-aikavuorot ajettiin kaksisuuntavaunulla pendelilinjana Jomfrubråten - Simensbråten.

    Vuonna 1993 oli Sinsenin suunnan ratikkalinja katkaistu tietyömaan takia. Rakennustöiden aikana päätepysäkin paikka vaihtui 3-4 kertaa ja siitä syystä ei erillistä silmukkaa ilmeisesti rakennettu. Göteborgista vuokrattiin M25:ia (ja jotka myöhemmin ostettiin Osloon). Näitä kytkettiin pareittain peräpäästään yhteen ja ajettiin "kaksisuuntavaunuina" siten, että ainoastaan etummainen vaunu oli matkustajien käytössä. Samalla tavalla kytkettiin muutama Oslon oma SM-83 -telivaunukin.

    Sinsenkrysset -risteyksen valmistuttua tammikuussa 1994 Sinsenin suunnan vuorot kääntyivät kyseisen risteyksen kolmioraiteella, kunnes myöhemmin linjaa/linjoja jatkettiin Sinsenistä Grefsetin suuntaan. Tämä kolmioraidekääntörumba antoi kuitenkin sysäyksen kaksisuuntaratikoiden tilaamiselle.

    ---------- Viesti lisätty kello 20:24 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 17:24 ----------

    Kampenissa olisi silmukan rakentaminen ilmeisesti ollut mahdoton. Ratikkajuna linjan 12:n päättärillä Brinken -kadulla, tiettävästi vuonna 1960. Perävaunun "vaihtotyö"raiteet sijaitsevat kuvan taustalla.

    Ainoa toteuttamiskelpoinen silmukka olisi syntynyt kuvassa raitiovaunun vasemmalla puolella sijanneiden talojen/korttelin ympäri: Brinken-Ullensakergata-Norderhovgata-Nannestadgata-Brinken/Hagegata. Ainakin Nannestadgata on sen verran jyrkkä, että jarrut olisivat kokeneet kovia.

    Eipä ole Kampenin päättärin ympäristö runsaassa 50 vuodessa paljoa muuttunut. Yli sata vuotta vanhojen puutalojen eterniittijulkisivut näkyy palautetun puulaudoitukseksi ja nupukiveys on vaihdettu asfaltiin. Ainakin pari ilmajohtojen kannatinpylvästäkin nököttää puolen vuosisadan jälkeenkin edelleen pystyssä.
    Viimeisin muokkaaja Piirka; 03.03.2011 kello 22:01.
    :P

    Matkustajat, tehkää kasoja kadun reunaan!

  8. #53
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Oslon T-bane

    Tuota Ekebergbanenin sivulinjan ratkaisua en tietenkään muistanut, vaikka olen siitäkin joskus lukenut.

    Erilaisia poikkeustilanteita varten säkkiluonteisiin päätepysäkkeihin on Oslossa toki varauduttu aina, silloinkin kun liikenteessä oli vain yksisuuntavaunuja. Esimerkiksi ensimmäiset 25 kpl SL79-vaunuja toimitettiin siten, että niissä oli yksi ovi myös väärällä puolella juuri tällaisia tilanteita varten, ja ilmeisesti myös takapään ohjauslaitteet myös paremmin varustellut kuin monessa muussa yksisuuntavaunussa.
    terveisin
    JE

  9. #54

    Liittynyt
    09.07.2005
    Viestejä
    540

    oletus Vs: Oslon T-bane

    Viime lauantaina (5.3.) koettiin Jernbanetorgetin T-asemalla sanoinkuvaamaton ruuhka. Holmenkollenilla aamupäivällä hiihdettiin jokin mömmömkisojen kilpailulaji, mutta kisajärjestäjien ja Ruterin välillä tapahtunut viestikatkos aiheutti sen, että ylimääräisiä junia ei oltu laitettui liikenteeseen. Tilanne saatiin kuitenkin hallintaan, ja parhaimmillaan Holmenkollenille kuljetettiin jopa 18.000 katsojaa tunnissa.
    :P

    Matkustajat, tehkää kasoja kadun reunaan!

  10. #55

    Liittynyt
    09.07.2005
    Viestejä
    540

    oletus Nå kommer Lørenbanen (Oslon T-bane)

    Oslon kaupunginvaltuusto on päättänyt uuden metroradan rakentamisesta. Mikäli suurkäräjät myöntää varat (n. 1,5 miljardia kruunua = 204 miljoonaa €), aloitetaan radanrakennus ensi kesänä. Uusi 1,6 km pituinen yhdysrata (Lørenbanen) kulkee kehäradan Sinsenin asemalta Grorudradan Økernin asemalle ja sille rakennetaan uusi maanalainen Lørenin asema. Samalla Grorudin rata suljetaan kolmeksi kuukaudeksi, jotta kolme vielä kunnostamatonta asemaa (Rommen, Stovner sekä pääteasema Vestli) (perus)korjataan.

    Yhdysradan arvioitu käyttöönotto tapahtuisi vuoden 2017 alkupuolella. Silloin joka toinen Grorudradan juna ajettaisiin Lørenin ja kehäradan kautta keskustan alittavaan yhteistunneliin ja joka toinen nykyistä reittiä pitkin keskustaan. Groruddalen-lehden artikkelissa esitellään mahdollinen tulevaisuuden metroverkko. Linjakarttaan on merkitty uusi länsihaara Skøyenin kautta Fornbuhun sekä idässä Furuset-radan päälle 4 km:n jatke A-husiin (Akershusin yliopistollinen sairaala). Yhteistunnelissa liikennöi tällä hetkellä 28 junaa tunnissa ruuhka-aikoina. Tulevaisuudessa yhteistunnelissa kulkisi parhaimmillaan 32 junaa tunnissa. Hyvin kulkee, ihan ilman automaattimetroa.
    :P

    Matkustajat, tehkää kasoja kadun reunaan!

  11. #56

    Liittynyt
    09.07.2005
    Viestejä
    540

    oletus Vs: Oslon T-bane

    Kolsåsradan virtakiskoprogge jatkuu. Tänään sunnuntaina avattiin kahden aseman pätkä Gjønnesistä Haslumin kautta Avløsiin, kertoo sanomalehti Budstikka. Viimeinen pätkä Kolsåsiin asti on tarkoitus avata ensi lokakuussa. Budstikkanin toimittajalle on ilmeisesti sattunut ajatusvirhe, kun tämä kirjoittaa, että Avløsin asema oli tarkoitus avata vasta ensi vuonna. Ilmeisesti alkuperäinen suunnitelma oli ottaa Haslumin asema käyttöön vasta ensi vuonna, mutta paikallisten asukkaiden painostuksesta asema otettiin käyttöön siis tänään. Lehden toimittaja matkasi varaslähdöllä uudella rataosuudella ja sivulla on videopätkä kuljettajan näkökulmasta nähtynä.

    Uudella osuudella tullaan liikennöimään myös keskustaratikoilla. Linjan 13 ratikat päästetään uudelle osuudelle vasta tammikuussa.

    Budstikkan lehti on julkaissut tiiviin Kolsåsradan historiikin. Artikkelin mielenkiintoisin kuva on värivalokuva vuodelta 1974. Siinä kaksi Kolsåsradan vaunua kohtaavat Jarin asemalla. Vasemmanpuoleinen vaunu 452 oli toinen kahdesta, vuonna 1960 rakennetusta Oslon protometrovaunusta.
    :P

    Matkustajat, tehkää kasoja kadun reunaan!

  12. #57
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus Vs: Oslon T-bane

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Piirka Näytä viesti
    Uudella osuudella tullaan liikennöimään myös keskustaratikoilla. Linjan 13 ratikat päästetään uudelle osuudelle vasta tammikuussa.
    Toki näin, mutta tuo ratikoille avattava osa uudesta osuudesta ei siis ole nyt avattu osuus, vaan osuus Jar-Bekkestua, jolla metro on liikennöinyt virtakiskovirroitteisesti jo elokuusta 2011 alkaen.
    terveisin
    JE

  13. #58

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Oslon T-bane

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    Totta, mutta autoistumisen aikaan metroja on tehty etupäässä ”pikkukaupunkeihin” (= ei usean miljoonan asukkaan kaupunkeja), joissa motiivit ovatkin epäilemättä olleet aivan samat kuin Helsingissä: edistää autoilua.

    Otetaanpa Eurooppa, jossa autoistuminen alkoi 1920-luvun lopulla. Ensimmäiset maanalaiset ovat:

    Lontoo 1863
    Budapest 1896
    Glasgow 1896
    Pariisi 1900
    Berliini 1902
    Hampuri 1912
    Madrid 1919
    Barcelona 1924

    Kaikki miljoonakaupunkeja jo tuolloin.

    Tästä eteenpäin seuraavat ovat:

    Tukholma 1950
    Rooma 1955
    Ateena 1957
    Lissabon 1959
    Milano 1964
    Rotterdam 1968

    Oslossa avattiin keskustan raitiotietunneli 1928, mutta Tukholman tyylisiä tunnelbanavaunuja toimitettiin vasta 1950-luvulla.

    Ja tästä vielä eteenpäin:

    München 1972
    jne .

    Tämän viimeisen listan kaupungit ovatkin valtaosaltaan enintään Helsingin seudun kokoisia, joissa joukkoliikenne voitaisiin hoitaa myös maantasoisella järjestelmällä, jota ei nimitetä maanalaiseksi muutamista tunneliosuuksista huolimatta. Tätä osoittaa sekin, mistä ”metroon” on siirrytty. Eli joko täydestä bussiliikenteestä tai raitioteistä. Kaupunkeja, joissa näin on tehty ovat esim. Frankfurt, Göteborg, Karlsruhe, Köln, Stuttgart jne. Listan kaupungeista Genova ja Torino kuuluisivat oikeastaan tähän samaan joukkoon.
    Oikeastaan kiinnostaisi tietää miksi juuri Oslossa alettiin rakentaa metroa jo 1920-luvulla, vaikka kaupunki ei ollut mikään miljoonakaupunki, eikä edes ole nyt, autoistumien oli vielä lapsenkengissä, öljyäkään ei olltu löydetty saatika ryhdytty poraamaan Pohjanmereltä, ja maanalainen osuus ei johtunut maastoesteistä? Kuninkaan Linnan puisto oli, mutta Anteron logiikan mukaan se olisi ollut kierrettävissä.

    Tiedän myös että Oslon metron jatkon suunnittelu käynnistyi heti toisen maailmansodan jällkeen, ja toteutus 1950 luvulla, eli n 15 vuotta ennen Helsinkiä, eli mikisikään ainutlaatuiseksi ilmiöksi tuo Nationatheatretin ja Majorstuenin maanalainen tynkäpätkä ei ollut tarkoitus jäädä.

    Eiköhän se "maanalaisen" rakentaminen Oslossa noinkin aikaisin kuin 1920-luvulla johtunut yksinkertaisesti siitä että haluttiin kokeilla uutta tekniikkaa, toteuttaa turhamaisia haaveita ja "wau"-efektiä ? Saatiin samalla matka-aikojakin lyhennettyä ja kyyti tasaisemmaksi, ja nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, täysin kattava verkko. Eli tuskin lienee myöskään mikään hukkaan heitetty projekti, vaikka numeroiden mukaan Oslon kokoisen kaupungin pitäisi pystyä pärjäämään maanpällisella liikenteellä eli raitiovaunuila ja busseilla siinä missä Lodz tai Zagreb tai Murmansk.

    Alettiin Helsingissäkin suunnitella "maanalaista" jo Eliel Saarisen keskustasuunnitelmassa vuodelta 1918. Oslossa vastaavat suunnitelmat toteutettiin, Helsingissä ei.

    t. Rainer

  14. #59
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Vs: Oslon T-bane

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Oikeastaan kiinnostaisi tietää miksi juuri Oslossa alettiin rakentaa metroa jo 1920-luvulla, vaikka kaupunki ei ollut mikään miljoonakaupunki, eikä edes ole nyt, autoistumien oli vielä lapsenkengissä, ...
    Eiköhän taustalla ole ollut sama syy kuin miksi Helsingissä ryhdyttiin puuhaamaan metroa 1950-luvulla ja mittavaa moottoritieverkkoa 1960-luvulla. Kun kuviteltiin, että vuonna 2000 Helsingissä on 2 miljoonaa asukasta. Budapestiinkin rakennettiin Földalatti 1890-luvulla, mutta seuraava metrolinja vasta 70 vuotta myöhemmin viisaan neuvostovallan aikana. Tai ehkä samasta syystä kuin kymmenet kaupungit hävittivät raitiotiensä 1900-luvun puolivälissä, vaikka tekivätkin ratikan sitten uudelleen 30–40 vuotta myöhemmin.

    Eli uskotaan johonkin, jonka vuoksi on ”välttämätöntä” tehdä jotain, kun kerran muuallakin tehdään. Ja jos rahat riittävät, niin sitten tehdään. Myöhemmin nähdään, oliko järkeä vai ei. Jos ei ollut, sitä ei kuitenkaan myönnetä. Ja pahimmassa tapauksessa jatketaan hölmöilyä, ettei näyttäisi siltä, että hölmöiltiin.

    1920-luvusta ja Oslosta voi todeta, että nimenomaan maanalaisten tekeminen oli silloin varsin muodikasta. Kun sähkökäyttöinen moottorivaunujuna oli keksitty noin 20 vuotta aikaisemmin ja tunneliratoja rakennettiin ahkerasti Euroopan kaupungeissa, ei ole yllättävää, että maan pääkaupunki haluaa matkia sitä, mitä tehdään muuallakin. Ihan samalla tavalla kuin Helsingissäkin 30 vuotta myöhemmin, kun alettiin toipua sodankäynnistä.

    Voi myös ihan rehellisesti sanoa, että ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua, vaan erilaisia ratkaisuja, joilla on hyviä ja huonoja puolia eri ominaisuuksissaan. Se, että joku on jossain kaupungissa tehnyt jotain, ei todista sitä oikeaksi tai vääräksi. Vaan asia tulee selvittää perusteellisesti ja ymmärtää syyt ja seuraukset. Sitten voi arvioida, oliko jokin järkevää vai ei juuri siinä kaupungissa, mihin se tehtiin.

    Tietenkin olisi viisainta selvittää ja ymmärtää asiat ennen kuin jotain tehdään. Mutta päätöksiä tekeville ei taida maltti olla vahvin ominaisuus silloin, kun on keksitty haluta jotain.

    Antero

  15. #60

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Oslon T-bane

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Antero Alku Näytä viesti
    1920-luvusta ja Oslosta voi todeta, että nimenomaan maanalaisten tekeminen oli silloin varsin muodikasta. Kun sähkökäyttöinen moottorivaunujuna oli keksitty noin 20 vuotta aikaisemmin ja tunneliratoja rakennettiin ahkerasti Euroopan kaupungeissa, ei ole yllättävää, että maan pääkaupunki haluaa matkia sitä, mitä tehdään muuallakin. Ihan samalla tavalla kuin Helsingissäkin 30 vuotta myöhemmin, kun alettiin toipua sodankäynnistä.
    Tästä olen täysin samaa mieltä. Maanalaiset olivat muotia silloin, mutta vaikka rata vaikuttaa täysin ylimitoitetulta sen ajan tarpeisiin, niin itse kuvittelisin että oslolaiset ja norjalaiset ylipäänsä eivät pitäneet hanketta minään "hukkaputkena", ja myöhemmin siitä oli todella hyötyä kun verkkoa laajennettiin itään.

    Luin eri lähteistä vähän enemmän mielenkiintoisaa siitä: Työt alkioivat itse asiassa jo 1912 ja heti alussa sattui vastoinkäymisiä, koko katu romahti 300 m matkalta rakenteilla olevaan tunneliin, ja työt keskeytyivät n 10 vuodeksi! Alkuperäisessä tunnelissa oli väliasema nimeltä "Valkyrie plass" kanssa, mutta se lakkautettiin 1985, koska sortumisvaaran takia asemalaitureita ei voitu pidentää 2 vaunua pidemmiksi!

    Se mitä haluaisin tietää, jos jollain on tarkempaa tietoa, miten rahoitus järjestettiin Oslon ensimmäistä tunnelirataa rakennettaessa? Ratahan ei varsinaisesti palvellut Oslon keskustan asukkaita niin paljon kuin läntisten esikaupunkien. Radan rakensi A/S Holmenkolbanen niminen osakeyhtiö, ketkä olivat osakkaina siinä? Tuottiko se persnettoa ja joutuiko kaupunki tai valtio lunastamaan sen, vai miten se hoidettiin? Sen olen ymmärtänyt että tällä osakeyhtiöllä ei ollut varaa uusia vaunukalustoa erityisen tiheään, eli antiikisilla puuvaunuilla ajettiin vielä 80-luvulla.



    t. Rainer
    Viimeisin muokkaaja R.Silfverberg; 22.06.2015 kello 22:04. Syy: vähän jatkettu

Vastaavia viestiketjuja

  1. Oslon raitiotiet
    kirjoittanut Piirka foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 52
    Viimeisin viesti: 07.10.2015, 00:16

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •