- Liittynyt
- 7 Maaliskuu 2009
- Viestit
- 1,437
no enpä ole kertaakaan nähnyt pyörätuolia joukkoliikenteessä - tietysti voihan sen niinkin päin käsittää että esim. ei ole näkynyt kirjastossa ketään jäätelöä etsivää koska jäätelöä ei siellä tarjota.
M100-metrojuna oli aikaansa edellä, moderni vielä nykyäänkin
- Viestiketjun aloittaja vristo
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 13 Marraskuu 2010
- Viestit
- 215
Kyllä esteetön kulku rullatuoleille, lastenvaunuille yms. ovat tärkeitä joukkoliikenteessä. Ei ole syitä torjua matalattiaratkaisuja, koska kirjastoistakaan ei saa jäätelöä. En oikein ymmärtänyt vertausta.
Metroissa matkalaukkuhyllyillä juurikaan tee mitään, toisaalta, kai niitäkin voisi olla.
Metromatka Mellunmäestä Rautatientorin asemalle kestää n. 20min. Östersundomin tulevalta asemalta n. 30 min.
Vertailun vuoksi lähijunalla Kirkkonummelle sekä Riihimäelle matka-aika on noin 45 min.
Tukholman metrossa taasen T-Centralenilta punaisella linjalla Norsborgiin matka-aika on 60 min. T-Centralin ja Norsborgin välissä on 19 asemaa.
Östersundomin ja Rautatientorin välissä on 15 asemaa.
Helsingin metroa parjataan aivan suotta.
Metroissa matkalaukkuhyllyillä juurikaan tee mitään, toisaalta, kai niitäkin voisi olla.
Metromatka Mellunmäestä Rautatientorin asemalle kestää n. 20min. Östersundomin tulevalta asemalta n. 30 min.
Vertailun vuoksi lähijunalla Kirkkonummelle sekä Riihimäelle matka-aika on noin 45 min.
Tukholman metrossa taasen T-Centralenilta punaisella linjalla Norsborgiin matka-aika on 60 min. T-Centralin ja Norsborgin välissä on 19 asemaa.
Östersundomin ja Rautatientorin välissä on 15 asemaa.
Helsingin metroa parjataan aivan suotta.
Aivan. Taidat olla oikeassa. Hänninen teki porkkanoiden ja Sm1:n jälkeen raitiovaunuja, eikä metroon kerinnyt koskemaan.
- Liittynyt
- 23 Elokuu 2005
- Viestit
- 3,331
Kyllä se oikeasti on 37 minuuttia.
- Liittynyt
- 13 Marraskuu 2010
- Viestit
- 215
Taisin jotenkin laskea tuossa Mörby Centrumilta, vaikka tarkoitin T-Centralia. Tilannetta se ei muuta kuitenkaan mitenkään. Lähijunalla Kirkkonummelle menee 45 min.
Alkaa mennä aiheen ohi, mutta jotenkin kuvittelevat pikaratikan ampaisevan 10 minuutissa 40 km säteelle. Pikaratikka Itähelsingissä on täysin sopimaton, ja venyttää matka ajan tuntiin kymmenine pysäkkeine.
Lopettakaa Helsingin metron parjaaminen ja suunnatkaa pikaratikkalobbaus toiseen metrolinjaan. Toisen metrolinjan ei tarvitse olla samaa tekniikkaa kuin länsi-itä -rata.
Alkaa mennä aiheen ohi, mutta jotenkin kuvittelevat pikaratikan ampaisevan 10 minuutissa 40 km säteelle. Pikaratikka Itähelsingissä on täysin sopimaton, ja venyttää matka ajan tuntiin kymmenine pysäkkeine.
Lopettakaa Helsingin metron parjaaminen ja suunnatkaa pikaratikkalobbaus toiseen metrolinjaan. Toisen metrolinjan ei tarvitse olla samaa tekniikkaa kuin länsi-itä -rata.
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,370
Moderaattori siirtänee tämän oikeaan ketjuun, mutta höpö höpö: jos rata vedetään esim. reittiä keskusta – Koskela –*Viikki – Jokeri – Itis – Itäväylä – Östersundom, matka-ajat on mahdollista saada ihan siedettäviksi. Toinen mahdollisuus on tehdä pikarata, joka Viikistä jatkaakin Porvoonväylän keskellä aina Westersundomiin asti.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,162
Olen samaa mieltä kanssasi ovipiippauksista. Niitä koskevat EU-määräykset eivät ole voimassa raitiovaunuissa, joten toivotaan, että seuraavassa ratikkahankinnassa pärjättäisiin ilman piippauksia ja törähdyksiä. Ne ovat erityisen ärsyttäviä juuri meikäläisessä ratikkaliikenteessä, kun ovet avautuvat ja sulkeutuvat yhdellä pysäkillä useampaan kertaan, ja kaikki eri aikaan. Varsinaista kakofoniaa.
Tervejalkaisille korkealattiainen bussi tai ratikka on matkustusmukavuudeltaan aivan toista luokkaa kuin sellainen, jossa joutuu istumaan lattiatasossa. Näkymät ovat paremmat, sisustus on rauhallisempi ja säännöllisempi ja ratikassa melu on vähäisempää. Myös turvallisuudentunne on korkealla istuessa parempi kuin siellä katutasolla möllistettäessä.
vristo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 4,087
Mä olen vaan miltei varma, ettei näissäkään asioissa mennä suinkaan taaksepäin. Varsinkin tuo ovisingnaali lienee jo arkipäivää raideliikenteessä; koska sitten tulee busseihin (kuten mm. kaakkoisaasialaisissa suurkaupungeissa) on eri asia. Myöskään matalalattiaisuudesta (tai siis esteettömyydestä) ei palata taaksepäin kuin menneissä unissa. Toki esimerkiksi raitiovaunu voi olla esimerkiksi osittain matala, jossa vaikkapa päätyosissa on lattia telien kohdalla vähän korkeammalla (tai vaihtoehtoisesti penkit ovat ns. bodestereiden päällä).
Mutta yhtäkaikki joukkoliikenteen yksi kehittämisen kulmakiviä on esteettömyys sekä kaikkien asiakasryhmien ottaminen huomioon. Niinpä esimerkiksi parjaamasi ovien äänimerkki kertoo aistien vajaavaisuudesta kärsiville paljon sellaista, mitä me ns. normaalit ihmiset emme osaa kaivatakaan. Kaikki eivät ole tervejalkaisiakaan.
Suoraan sanoen; itse en edes "kuule" koko ääntä enää (mutta alitajunnassani se toki kertoo ovien sulkeutuvan ja kulkuneuvon valmistautuvan liikkeellelähtöön), sillä niin normaali asia se joukkoliikennevälineissä mielestäni on.
H43:lla kulkee säännöllisesti. Tulee kyytiin kaverin tyrkkäämänä nopeammin kuin yhdetkään lastenvaunut.
Lisäys:
Onhan noita metrossakin näkynyt kymmeniä kertoja.
- Liittynyt
- 11 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 191
Ei.
M1-6:n kytkin on mekaaniselta osaltaan ainakin hyvin samannäköinen, ellei sama, kuin Dm8, Dm9, Sm3, Sm4 ja Sm5 -junissa.
M100:n kytkin taas on mekaaniselta osaltaan tietenkin sama kuin M200 -sarjassa. Myös Sm1 ja Sm2 -junissa on sama kytkin sähkörasiaa myöten.
On noilla kytkimillä jotkut hienot nimetkin, joku muistava tietäjä ne kertonee...
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Onkos M100 ja M200 -junilla mahdollisuus vetää/työntää toisiaan? Sähköisestihän nämä eivät yhteen sovi ja siksi sekakäyttö on mahdoton. Mutta aiheuttaako sähkörasioiden yhteen kytkeminen molempien junien pimenemisen?
Kun sanoit, että M100 ja Sm 1-2 ovat sähkölaatikoiltaan yhtenevät, niin mitä tapahtuu jos ajetaan M100 ja Sm 1/2 yhteen? Mulla kyllä on muistikuva, että kytkimet olisivat eri korkeudella, eli junia ei saa kytketyksi toisiinsa.
Antero
Pahoittelut, nyt tulee mutua, koska ei ole varmaa tietoa. Hieman muualta johdettuna veikkailua.
Silti muistan kuulleeni, että M100/M200 voivat avustaa toisiaan. Siis mekaaninen kytkentä onnistuu. Sähkökopat jos pääsee kytkeytymään niin eiköhän siitä ongelmia tule. (Tosin en tiedä, miten "nastat" osuu yksyhteen, mutta jo erilainen akustojännite aiheuttanee ongelmia, varmaan tuo pimeneminenkin on mahdollinen)
Mitenhän muuten, onko lähtökohtana mahdollisissa avustus-/hinaustapauksissa hinaus jarrullisena vai jarruttomana näissä metrojunissa?
Mielenkiinnolla jään minäkin odottamaan lisävalaistusta.
Avustus onnistuu ja on toisaalta liikenteen hoidon kannalta lähes välttämätön ominaisuus. M100- ja M200-junien kytkinten sähköiset osat ovat fyysisesti eri kokoisia. M200-sarjan sähkökoppa on pienempi ja olen melko varma, etteivät nastat osuisi edes yhteen, mikäli vaikkapa tahallisesti yrittäisi. Sähköiset osat saa yksinkertaisella toimenpiteellä pysymään suljettuina pelkkää mekaanista kytkentää varten.
Jarrut varairroitetaan avustettavasta yksiköstä. Vähintään 50 % jarruista on kuitenkin oltava käyttökunnossa koko junaa ajatellen. Mikäli näin ei ole, pyritään perään tai eteen ajamaan lisävaunupareja, jotta jarruvaatimukset täyttyvät.
Sinällään linjalla junien työntämiset ja hinaamiset ovat perin harvinaisia. Sen viiden vuoden ajalta, jolloin toimin kuljettajana, en muista sellaista tapahtuneen kertaakaan - ei itselleni eikä muillekaan kuljettajille.
MaZo
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 2 Tammikuu 2008
- Viestit
- 310
Kaikki nykyiset ja tulossa olevat Helsingin metrojunat voidaan mekaanisesti kytkeä yhteen hinausta varten. Eri junasarjoja yhteen kytkettäessä pitää vain estää sähköisen osan kytkeytymisliike, kuten kuke jo kertoi. Pimenemisestä en tiedä, mutta jos M100:n 110V ohjausjännite pääsee M200:n junaväylään oikeiden nastojen sattumalta osuessa kohdalleen, voi jälkimmäisessä tapahtua jänniä juttuja.
Liitteenä havainnollistava kuva M100 ja M200 junan kytkimistä.
Jännittävä ajatus, vaan vaikea sanoa kuinka käy. En usko, että junat suostuisivat kulkemaan, vaikka unohdettaisiin infrastruktuurin aiheuttamat rajoitteet.
Eiväthän edes M100 ja PM100 ole sähköisesti kytkettävissä toisiinsa. Kumpikaan ei muuten myöskään ole yhteensopiva APM100:n kanssa. (A niin kuin automatisoitu - keksin ihan itse. Ei tietääkseni ole virallinen.) Tosin tässä taitaa suurimpana syynä olla juniin myöhemmin rakennetut väylät, joiden rikkoutumista ei haluta riskeerata kytkemällä väylättömään junaan. En tiedä, että kytkimen nastojen järjestystä olisi peruskorjauksessa ehdoin tahdoin muutettu. Automatisoinnin myötä tulevia muutoksia en uskalla edes arvailla.
