Metrohavaintoja 2011

Ulkomuistista ennen muiden tiskiinfaktanlänttäämisiä sanoisin, että niissä on ovenpielessä repäistävä muovilärpäke, jonka alla on avauskahva. Tai sitten sotken Variotrameihin. Tai sitten niissäkään ei ole sellaista. :)

Tuollaiset juuri M200 -sarjassa on :)
 
Ulkomuistista ennen muiden tiskiinfaktanlänttäämisiä sanoisin, että niissä on ovenpielessä repäistävä muovilärpäke, jonka alla on avauskahva. Tai sitten sotken Variotrameihin. Tai sitten niissäkään ei ole sellaista. :)
Variotrameissa on juu muovilärpäke ja sen alla avauskahva, M200:ssa puolestaan kahva on suoraan näkösällä ovenpielessä, ollen rakenteeltaan punainen metallilärpäke :)
 
Juna pyritään aina ajamaan seuraavalle asemalle :!:
Jos tämä ei ole mahdollista, niin pyritään peruuttamaan edelliselle asemalle. Tässä po. tapauksessa juna vikaantui siten, että se saatiin liikkeelle noin puolen tunnin päästä päivystävän vaununkorjaajan (kikkamies) avustuksella.

Miksi junaa ei työnnetty seuraavalle asemalle? Onko Helsingin metrossa työntäminen ylipäätään mahdollista?
 
Miksi junaa ei työnnetty seuraavalle asemalle? Onko Helsingin metrossa työntäminen ylipäätään mahdollista?
Kyllähän se mahdollista on, mutta vikaantuneen junan työntämistä/hinaamista toisella junalla käytetään ratkaisukeinona vasta sitten, jos muuta vaihtoehtoa ei ole. Tässä tilanteessahan vikaantunut juna saatiin kuitenkin verrattain nopeasti matkakuntoiseksi. Työntöoperaatio olisi kuitenkin vaatinut lukuisia pieniä valmistelutoimenpiteitä molemmissa junissa, sekä huomattavasti enemmän sumplimista ja radioliikennettä kuljettajien ja valvomon kesken, joten ei sekään ihan parissa minuutissa olisi onnistunut.
 
Vaihteeksi pieni metrohavainto (23.11.), olkoot se esimerkkinä sujuvasta häiriötilanteiden hallinnasta Helsingin oranssilla leveäraiderautatiellä :)

Puolenpäivän kieppeillä yhdessä junassa ilmeni jarruongelma. Viallinen vaunupari saatiin sopivasti jätettyä Itäkeskuksen keskiraiteelle odottamaan hinausta varikolle. Vuoron kaksi muuta vaunuparia jatkoivat normaalisti Ruoholahteen, jossa junaan kytkettiin kolmanneksi vaunupariksi yksi metrokuskikurssin koulujunista. Viasta kärsineen vuoron lähtö Ruoholahdesta takaisin idän suuntaan myöhästyi lopulta ainoastaan viisi minuuttia.


(P.S. Vielä kerkeää tällä erää muutamana päivänä bongaamaan vuorojunien välissä suhaavia kuskikurssin koulujunia. Niitä pitäisi näkymän liikenteessä ainakin 24.11., 28.11., 29.11 ja 1.12. noin kello 10-13.30 välillä. Sen jälkeen joulukuun alkupuolella enää vähemmissä määrin ja epäsäännöllisemmin.)
 
(P.S. Vielä kerkeää tällä erää muutamana päivänä bongaamaan vuorojunien välissä suhaavia kuskikurssin koulujunia. Niitä pitäisi näkymän liikenteessä ainakin 24.11., 28.11., 29.11 ja 1.12. noin kello 10-13.30 välillä. Sen jälkeen joulukuun alkupuolella enää vähemmissä määrin ja epäsäännöllisemmin.)
No niin kerkesi. Ja koska kurssijuna ajoi sen vuoron aikataulua, jolla piti matkustamani Hakaniemeen vaihtamaan ysin ratikkaan, niin sitten myöhästyin ysistä ja tilaisuudesta, jonne olin matkalla. Tuleeko minun siis olla onnellinen tulevaisuudesta, jossa metrokuljettajia ei enää ole eikä kouluteta? ;)

Toinen kurssijuna tuli keskustan suunnasta sitten vastaan ennen kuin pääsin vuorovaunuun.

Antero
 
No niin kerkesi. Ja koska kurssijuna ajoi sen vuoron aikataulua, jolla piti matkustamani Hakaniemeen vaihtamaan ysin ratikkaan, niin sitten myöhästyin ysistä ja tilaisuudesta, jonne olin matkalla. Tuleeko minun siis olla onnellinen tulevaisuudesta, jossa metrokuljettajia ei enää ole eikä kouluteta? ;)
Heh, kysymykseesi en osaa vastata :D, mutta itse tilanteeseen kommenttina:

Koulujunilla ei ole aikataulua, vaan ne ajavat vuorojunien välissä siten kun liikenteenohjaus niitä sinne laittaa kulkemaan, ja tarvittaessa väistelevät matkustajaliikennettä kääntöraiteilla sekä IK:n keski- ja syöttöraiteilla. Muutenkin koulujunat pyritään yleensä luikauttamaan linjalle vuorojunan perään heti kuin asetinlaite sen sallii, jolloin mieluummin koulujuna joutuu hidastelemaan ja välillä pysähtelemäänkin punaisilla opastimilla, kun taas hivenen pidemmällä marginaalilla perässä tuleva seuraava vuorojuna pääsee ajamaan mahdollisimman normaalisti. Tätä myös edesauttaa se, että koulujunat ovat asemapysähdyksissään varsin nopeita, ja tarvittassa voivat ottaa kaulaa perässä tulevaan vuorojunaan ohittamalla jonkun aseman pysähtymättä (35 km/h).

Näin siis ideaalitilanteessa, tokihan liikennöinnissä on niin monta muuttujaa, että koulujunatkin saattavat joskus olla osasyynä pieniin myöhästymisiin. Veikkaan kuitenkin, että tässä tapauksessa vuorojuna on todennäköisimmin ollut jostain tavanomaisesta omasta syystään pari minuuttia myöhässä, ja juuri tässä raossa on nyt sitten sattunut kulkemaan yksi neljästä koulujunasta.

(PS. Mistähän kellonajoista puhutaan? :) )
 
(PS. Mistähän kellonajoista puhutaan? :) )
Olin Itiksen asemalla noin 11:20. Koulujuna tuli silloin, kun laiturinäytön mukaan piti tulla vuorojuna. Myöhästyin ysistä Hakaniemessä minuutin - siis pysäkkinäytön seuraavan vuoron saapumisajan perusteella.

En moiti kuljettajakoulutusta, pakkohan siellä seassa on ajaa. Mutta tämä opettaa ainakin kahdesta asiasta:

1. Ei ole fiksua, että normaaliliikenteen vuoroväli käyttää lähes kaiken ratakapasiteetin. Väliin ei mahdu mitään, ja aina silloin tällöin on jotain, mikä vaatisi joustoa.

2. Vaihtamiseen perustuvassa joukkoliikenteessä häiriöiden vaikutus korostuu moninkertaiseksi. Ei minulla olisi ollut ongelmaa saapua määränpäähän edes 4 minuuttia eli yksi metron normivuoroväli myöhemmin kuin olin aikataululupauksen mukaan saapumassa. Mutta nyt minuutin viivästys kertautui noin kymmeneksi minuutiksi. Varma aikataulu vaihtojärjestelmässä, jossa vaihtoja ei synkata, on jokaisen nousun ajoaika + jokaisen vaihdon seuraavan nousun vuorovälit + jokaisen nousun suurin mahdollinen myöhässä kulku. Vaihtojen synkkauksella saadaan tästä paljon pois, mutta asiasta ei täällä välitetä. Ei siis ihme, että autoilu menestyy.

Antero
 
No niin kerkesi. Ja koska kurssijuna ajoi sen vuoron aikataulua, jolla piti matkustamani Hakaniemeen vaihtamaan ysin ratikkaan, niin sitten myöhästyin ysistä ja tilaisuudesta, jonne olin matkalla. Tuleeko minun siis olla onnellinen tulevaisuudesta, jossa metrokuljettajia ei enää ole eikä kouluteta? ;)
Antero
No olisit pysäyttänyt koulujunan ja hypännyt kyytiin, ja sanonut "Hakaniemeen" :!:
Olisivat ottaneet. Ja jos jostain syystä eivät, niin olisit sanonut "ettekö tiedä kuka olen!" :mrgreen: :mrgreen:
Vien sinut hyvitykseksi ajelulle metrovarikolle joku päivä. Sovitaan yv:llä.
 
No olisit pysäyttänyt koulujunan ja hypännyt kyytiin, ja sanonut "Hakaniemeen" :!:
Olisivat ottaneet. Ja jos jostain syystä eivät, niin olisit sanonut "ettekö tiedä kuka olen!" :mrgreen: :mrgreen:
Vien sinut hyvitykseksi ajelulle metrovarikolle joku päivä. Sovitaan yv:llä.
Pysähtyihän se pysäyttämättäkin, mutta laiturin länsipäähän ja minä seisoin itäpäässä, koska olin matkalla ulos itäpään uloskäynin kautta Hakaniemessä. Ja lukihan siinä junassa, ettei ole matkustajille. Onneksi, muutenhan laiturillinen ihmisiä olisi juossut junan perään ja tullut vihaisiksi, kun juna olisi lähtenyt juuri kun pääsivät kohdalle. Uskon myös, että olisin saanut täysin asianmukaisen ja oikean vastauksen kysymykseen siitä, etteivätkö tiedä, kuka olen. Eli ”emme tiedä”. Sillä ei tarvikaan tietää. :) Mutta käydään vaan metrovarikolla, se on ihan kivaa muutenkin.

Antero
 
Ja lukihan siinä junassa, ettei ole matkustajille. Onneksi, muutenhan laiturillinen ihmisiä olisi juossut junan perään ja tullut vihaisiksi, kun juna olisi lähtenyt juuri kun pääsivät kohdalle.
Näitä juoksijoita muuten riittää silti melkein joka asemalle, vaikka kuinka olisi juna pimeänä ja EI MATKUSTAJILLE -tekstit kilvissä... Sen nyt vielä voi ymmärtää, jos portaista ilman näköyhteyttä joku ottaa pari juoksuaskelta, tai joku nousee pelkän junan äänen perusteella penkiltä, mutta se on jo vähän käsittämättömämpää, että pimeän junan ovinappeja täytyy painella liikkeellelähtöön asti, eikä siltikään mitkään kellot soita päässä, ettei tähän junaan nyt taida päästä... Mutta siinähän sitä ovinapeissa roikutaan, vaikka junassa ei ole ketään, eikä kukaan muukaan näytä pääsevän junaan sisälle. Innokkaimmat ovat vielä tehostaneet sisäänpääsypyrkimyksiään sateenvarjolla mätkien :lol:
 
Rakkaan Johtajan kupsahtamisesta kertovien uutisten yhteydessä havaitsin, että sekä Helsingin että Pjongjangin metrossa on tällä haavaa kaksi linjaa ja 17 asemaa. Pjongjangin linjoilla tosin ei ole yhteistä osuutta ja linjat ovat kokonaan maan alla. Matkustajia siellä on Wikipedian tiedon mukaan ainakin ajoittain kolminkertaisesti Helsingin päivittäisten nousujen määrä, mutta luemma sähkö on useinkin katkolla.

http://en.wikipedia.org/wiki/Pyongyang_Metro
 
Matkustajia siellä on Wikipedian tiedon mukaan ainakin ajoittain kolminkertaisesti Helsingin päivittäisten nousujen määrä, mutta luemma sähkö on useinkin katkolla.
Pjongjang onkin Rakkaan johtajan johtaman paratiisin pääkaupunki, jossa ei ole kansalaisilla ja kaupunkilaisilla autoja. Internetistä löytyvien kuvien perusteella metron kanssa kilpailee käytännössä vain ratikoita. Valitkaamme mekin itsellemme seuraavissa vaaleissa rakas johtaja, joka poistaa meiltä autot ja saa metron matkustajamäärän kolminkertaistumaan. Tai no jaa, ei se kolminkertaistu, koska joukkoliikenteen markkinaosuus idässä on jo nyt enemmän kuin kolmannes.

Antero
 
Rakkaan Johtajan kupsahtamisesta kertovien uutisten yhteydessä havaitsin, että sekä Helsingin että Pjongjangin metrossa on tällä haavaa kaksi linjaa ja 17 asemaa. Pjongjangin linjoilla tosin ei ole yhteistä osuutta ja linjat ovat kokonaan maan alla. Matkustajia siellä on Wikipedian tiedon mukaan ainakin ajoittain kolminkertaisesti Helsingin päivittäisten nousujen määrä, mutta luemma sähkö on useinkin katkolla.

http://en.wikipedia.org/wiki/Pyongyang_Metro
Jep, sähkökatkoksia on aivan joka päivä useita kappaleita ja kestoiltaan yleensä 5-30 min/kpl. Lippu on jopa pohjoiskorealaisille erittäin edullinen, ameriikan valuuttana $0,03. Kuitenkin pahimpaan ruuhka-aikaan ei välttämättä mahdu kyytiin. Yöllä metro on kiinni kuten Helsingissäkin. Lisäksi, jos internetin huhuja on uskominen, arki-iltaisin metro saatetaan sulkea normaalia aikaisemmin energian säästämiseksi.
Pjongjang onkin Rakkaan johtajan johtaman paratiisin pääkaupunki, jossa ei ole kansalaisilla ja kaupunkilaisilla autoja. Internetistä löytyvien kuvien perusteella metron kanssa kilpailee käytännössä vain ratikoita. Valitkaamme mekin itsellemme seuraavissa vaaleissa rakas johtaja, joka poistaa meiltä autot ja saa metron matkustajamäärän kolminkertaistumaan.
Itse asiassa auton saa siellä ostaa, mutta kaupungin alueelta poistuminen vaatii perustellun erikoisluvan. Lisäksi erittäin harvalla siellä on varaa autoon.
 
Takaisin
Ylös