Helsingin raideliikenteen linjanumeroinnista

Liittynyt
15 Lokakuu 2007
Viestit
298
Mietin tässä, että kun Töölön metro joskus valmistuu, mikä sitä kulkevalle linjalle annetaan nimeksi? Vanhan perinteen mukainen pelkkä "Metro" (tai oranssilla pohjalla oleva M-kirjain eli Vantaankosken junan tunnus) ei silloin enää ole senkään vertaa selkeä kuin nykyään. Omaan mieleen linjanumerointi M1, M2a ja M2b tai M1, M21, M22 tuntuisivat järkevimmiltä. Ehkä myös M10, M21 ja M22 saattaisivat tulla kyseeseen. Toisaalta, mikäpä olisi vialla sarjassa M1, M2, M3:kaan?
Tämä kuitenkin toisi mukanaan uuden, joskin hyödyllisen, konseptin Helsingin linjanumerointiin, eli kulkuneuvotyyppikirjainten käytön. Itse pitäisin sellaisesta kovasti, koska se mahdollistaisi samalla paikallisjunaliikenteen selkeämmän numeroinnin sekä linjanumerot J1 ja J2 :)
Jos taas metrolinjat haluttaisiin typerästi integroida nykyiseen järjestelmään, jossa nykyään 1-10 ovat ratikoita ja loput busseja mikä olisi sopiva numerointiväli? 1001, 1002, 1003?

Edelleen, jos metro saisi numerot M1, M2 ja M3, voisi A-juna olla samalla numeroltaan M4, I-juna M5, N-juna M51, K-juna M59, M-Juna M6 jne. Toisaalta, voisi kaupunkijunille jonkun omankin lyhenteen keksiä, jos haluaa. Jonkun, joka sopii sekä suomeen että ruotsiin.

Mutta tietääkö joku, mitä metrolinjojen numeroinnille ihan oikeasti aiotaan tehdä?
 
Ei kai numeroinnilla ole metrossa väliä, vaikka linjoja olisi nykyisen kahden sijasta kolme tai neljäkin: asemilla on tilaa isoille infokylteille, ja metroissa on määränpääkyltit jo nykyäänkin. Infokylteissä riittää käyttää esim. linjavärejä erottamaan erilliset linjat linjakartalla.

Numeroinnilla saadaan etuja vasta verrattain usein muuttuvien määränpäiden ja reittivaihtoehtojen kanssa: numero säilyy kiintopisteenä, vaikka suuri osa reitistä muuttuisikin. Metron laajennustahdilla tähän ei ole tarvetta.
 
Mietin tässä, että kun Töölön metro joskus valmistuu, mikä sitä kulkevalle linjalle annetaan nimeksi? Vanhan perinteen mukainen pelkkä "Metro" (tai oranssilla pohjalla oleva M-kirjain eli Vantaankosken junan tunnus) ei silloin enää ole senkään vertaa selkeä kuin nykyään. Omaan mieleen linjanumerointi M1, M2a ja M2b tai M1, M21, M22 tuntuisivat järkevimmiltä. Ehkä myös M10, M21 ja M22 saattaisivat tulla kyseeseen. Toisaalta, mikäpä olisi vialla sarjassa M1, M2, M3:kaan?
Tämä kuitenkin toisi mukanaan uuden, joskin hyödyllisen, konseptin Helsingin linjanumerointiin, eli kulkuneuvotyyppikirjainten käytön. Itse pitäisin sellaisesta kovasti, koska se mahdollistaisi samalla paikallisjunaliikenteen selkeämmän numeroinnin sekä linjanumerot J1 ja J2 :)
Suosikkejani ovat joko nimeäminen värin perusteella tai sitten koko kaupunkirataliikenteen brändäys metroksi (Espoo-Itästadi M1 ja M2, Hki-Kökkeli M3, Kehärata M4 ja M5 sekä Kerava M6). Jos halutaan saksalaistyyppinen teknis-hallinnollinen ero tehdä lähijunan ja metron välillä, niin mikäs siinä. Sitten vain kaupunkiratajunat L1–L4 (L niinkuin Lähi / Lokal / Local) ja kaikki taajamajunat R-juniksi (esim. R1 Kirkkonummi, R2 Karjaa(-Hanko/Turku), R3 Riksu-Tampere (nyk. R), R4 Riksu-Lahti (nyk. H), R5 Lahti-Kouvola jne. R:hän tarkoittaa reegiota eli region, region.
 
M1, M2, M3 jne. voisi olla hyvä ratkaisu. Sekä kentien L1, L2, L3 jne. Mutta R1, R2, R3 jne ei välttämättä toimi (region/express), sillä R tulisi ehkä varata raitiovaunuille..?
 
Ainoa oikea kirjain raitiovaunuille Helsingissä on S niin kuin spåra.
 
S saattaa sekoittua suburban...
T taasen tram
R, raitiovaunu vai region(express)?
 
Mietin tässä, että kun Töölön metro joskus valmistuu...
Mutta tietääkö joku, mitä metrolinjojen numeroinnille ihan oikeasti aiotaan tehdä?
Ai kun Töölön metro joskus valmistuu. Entä jos minä kirjoitan erään tunnetun foorumilaisen tyyliä lainaten: ;)

Sitten kun raskasmetrosta luovutaan ja radat muutetaan raitiovaunuilla ajettaviksi, niin minkähänlaisen linjanumeroinnin seudun raitiotieverkko silloin saisi. Silloinhan on olemassa jo Raidejokeri, Tiederatikka, Vantaan ratikkalinjat, Östersundomin ratikat, Laajasalon ratikat jne. Joten jonkinlainen linjanumerouudistus on varmaankin silloin jo jouduttu tekemään, kun nuo kaikki muut ratikkalinjat on jo tehty. Sillä nehän tehdään tulevan 10 vuoden kuluessa, kun Pisaraa ja Kivenlahden metroa ei tehdä ja siten on reilusti rahaa ratikkalinjojen rakentamiseen.

Sillä Pisaraa ja Kivenlahden metroa ei tehdä, koska se ei mitenkään kannata, joten niihin varattu pari miljardia käytetään raitioteihin. Kivenlahden metron sijasta tehdään Matinkylän entiseltä metroasemalta jatkuva raitiotie, koska se on paljon halvempi ja parempi kuin metro. Pisaran sijasta on jäsennetty kantakaupungin raitioverkkoa siten, että Mannerheimintien ja Hämeentien ratikkaradat on varattu esikaupungeista tuleville linjoille ja pienemmillä kaduilla kuten Topeliuksenkadulla ja Kalliossa nykyisillä 3:n ja 9:n radoilla kulkee paikallisia keskustaratikoita.

Eikö silloin olisi luontevaa, että osa ratikkalinjoista olisi S-linjoja. Saksalaiseen tapaan S-kirjain merkitsee nopeata (schnell), ja kaikki eurooppalaiset ymmärtäisivät, mikä ero on S-linjoilla ja muilla linjoilla. Ratikkalinjoille varataan alle sadan olevat numerot ja bussilinjat ovat sitten 3-numeroisia. Raskas raideliikenne jatkaisi nykyiseen tapaan kirjaintunnuksilla, mutta vaihtoehtona olisi liittää ne muutama paikallisjunalinja S-linjastoon.

Metrolinjojen numerointia ei tarvita, koska metroja ei enää ole. Tehdyissä tunneleissa ajetaan osa S-linjoista. Kantakaupungin ulkopuolella S-linjat haaroittuvat korvaamaan entisiä metron liityntäbussilinjoja.

Antero

PS: Tämä ei ole minun keksintöni. Erään Los Angeles -nimisen pikkukaupungin joukkoliikennejohtaja Richard Stanger esitti jo 20 vuotta sitten, että liian ison, sopimattoman ja kalliin metron ongelma kannattaa ratkaista muuttamalla metrorata raitiotieksi ja panemalla junat romuksi. Koska se on halvempaa kuin rakentaa lisää kallista metrorataa ja hankkia sille kalliita metrojunia. 20 v. sitten ei Helsingissä vielä myönnetty, että metro on liian iso. Mutta kun se nyt on myönnetty, niin siksi metro tullaan muuttamaan raitiotieksi. Näin tullaan tekemään, kun Länsimetron liian lyhyet asemat rajoittavat metron matkustajamääriä ja Espoossa rakannetaan raitiotie Otaniemestä Tapiolan kautta Matinkylään paikkaamaan metron liian pientä kapasiteettia. Tämä rata päätetään tehdä, kun havaitaan, että se on halvempi kuin asemien pidentäminen.
 
Näin tullaan tekemään, kun Länsimetron liian lyhyet asemat rajoittavat metron matkustajamääriä ja Espoossa rakannetaan raitiotie Otaniemestä Tapiolan kautta Matinkylään paikkaamaan metron liian pientä kapasiteettia. Tämä rata päätetään tehdä, kun havaitaan, että se on halvempi kuin asemien pidentäminen.

Eli oikestaan lyhyet asemat ovat viime kädessä siunaukseksi koko seudulle. Jos omaisi taktisen mielenlaadun, niin voisi taputtaa innoissaan käsiään, aina kun metron kanssa ja erityisesti automatisoinnin kanssa tehdäänjotain typerää.
 
Antero Alku, nuo sinun ratikkaunelmat eivät kyllä istu siihen, että metropolin asukasmäärä on nousemassa 400 000 asukkaalla (2040-2050), tähän nimittäin varaudutaan kaavoituksessa ja liikenteen suunnittelussa.

Kai myöskin tiedät, että Helsingin väkiluku on jo tovin aikaa ollut 600 000 ja risat. Sadan tonnin kasvu noin tai hieman yli 10 vuodessa en melkoinen kertova tekijä. Ei tänne sovi ratikat joiden nopeus on 5 kilometriä 40 minuutissa.

S, T, R ... R kirjaimella tarkoitin näitä nykyisiä ratikoita. Pikaratikat voivat käyttää M#-linjanumerointia. Kuten myös kaupunkirata/kehärata/pisara junat.

Sitten olisiko L = närtåg/lähijuna/ lokal / local.
 
Antero Alku, nuo sinun ratikkaunelmat eivät kyllä istu siihen, että metropolin asukasmäärä on nousemassa 400 000 asukkaalla (2040-2050), tähän nimittäin varaudutaan kaavoituksessa ja liikenteen suunnittelussa.

Kai myöskin tiedät, että Helsingin väkiluku on jo tovin aikaa ollut 600 000 ja risat. Sadan tonnin kasvu noin tai hieman yli 10 vuodessa en melkoinen kertova tekijä. Ei tänne sovi ratikat joiden nopeus on 5 kilometriä 40 minuutissa.
Helsinki-nimisen verotus- ja paikallishallintoyksikön väkiluku on ensiksikin täysin irrelevantti. Helsingin metropolialueella asuu nyt joku 1,3 miljoonaa ihmistä ja muutaman vuosikymmenen päästä nousee siis 1,7 miljoonaan. Ei mikään kovin dramaattinen muutos, toteutettiinpa kasvu sitten helminauhoittain pitkin esikaupunkirautateitä (Lohja, Klaukkala, Porvoo, Sibbesborg) tai kaikki Kehä I:n sisäpuolelle.

Vertailun vuoksi – ja jotta pysyttäisiin aiheessa – Saksan suurimmalla metropolialueella (Rhein-Ruhr), joka on jotakuinkin Uudenmaan maakunnan kokoinen alue, asuu nyt yli 10 miljoonaa ihmistä. Alueella ei silti ole yhtään raskasmetroa, vaan joukkoliikenne perustuu Verkehrsverbund Rhein–Ruhrin (VRR) järjestämiin:
  1. nopeisiin taajamajuniin (RegioExpress, RegionalBahn)
  2. kaupunkijuniin (S-Bahn), joilla on vain kourallinen maanalaisia asemia ja vuoroväli jopa harvempi(!) kuin HSL:n kaupunkiradoilla sekä
  3. (pika)raitioteiden verkkoon, jotka on brändätty joko U-Stadtbahniksi tai tavallisiksi raitiolinjoiksi riippuen niiden luonteesta: tavanomaisesti U-Stadtbahn-linjat kulkevat hivenen harvemmalla pysäkki/asemavälillä kuin normaalit ratikkalinjat ja alittavat keskustat tunnelissa sekä metrojuniksi naamioidulla korkealaiturikalustolla. Myös merkittävä osa tavallisista raitiolinjoista käyttää tunneleita, mutta pääsääntöisesti matalalaiturikalustolla. Keskustan ulkopuolella sekä "Straßenbahn" että "U-Stadtbahn" ovat nopeita, pääsääntöisesti omalla väylällään tai kaistallaan väylän keskellä liikennöiviä linjoja tasoristeyksin, joilla on myös joitain yhteisosuuksia moottoriajoneuvoliikenteen kanssa.

Lisäksi VRR-alueella on muutama kuriositeetti, kuten Wuppertalin Schwebebahn, Düsseldorfin lentoaseman ja Dortmundin yliopiston monorailit sekä Solingenin trollikat. Niiden liikenteellinen merkitys kokonaisuuden kannalta lienee kuitenkin Suomenlinnan lautan tasoa.

Huolimatta tästä väittäisin, että VRR:n joukkoliikenne on keskimäärin laadukkaampaa kuin "Euroopan paras" HSL.
 
En minä metroa suuremmalti halua. Nykyinen itä-länsi suunta on riittävä. Tottakai sitä voi jatkaa asemilla muutamilla haaralla kuin haaralla, ja avata linjalle uusia asemia. Mielestäni ns. Töölön metro / Helsingin toinen metrolinja - tämän varaukset muuttaa pikaraitioprojektiksi, mutta metroksi brändättynä. Kuten myös Kehäradalle ja Pisaraan pyörimään menevät junat brändätään metroksi. Sekä Keravan ja Espoon keskuksen kaupunkiraiteiden heiluri brändäys metroksi. Muut junat (Kirkkonummen/Karjaan/Järvenpään/Hyvinkään/Riihimäen) sitten S-tåg tyyliseksi, närtåg, lähijuna, local train, lokaltåg. Eli M niin kuin metropolialueen nopeat ja useapysäkkiset junat (rapid transit) ja L niin kuin lähialueen (metropolialueen lähialueiden) nopeat ja harvempipysäkkiset junat (rapid transit). No eiköhän ne niemen ratikat pärjää nykyisenkaltaisella numerointisysteemillä, koska tuskin bussitkaan ovat saamassa linjanumeronsa eteen B kirjainta.
 
Taidan olla omituinen, kun mielestäni nykyiset kirjaimet ovat selkeämpiä, kuin kirjain+numero(+bonuskirjain). Kaikki turistit ovat myös selvinneet ehjin nahoin linjanumerottomasta makkaratikustamme.
 
Antero Alku, nuo sinun ratikkaunelmat eivät kyllä istu siihen, että metropolin asukasmäärä on nousemassa 400 000 asukkaalla (2040-2050), tähän nimittäin varaudutaan kaavoituksessa ja liikenteen suunnittelussa.

Kai myöskin tiedät, että Helsingin väkiluku on jo tovin aikaa ollut 600 000 ja risat. Sadan tonnin kasvu noin tai hieman yli 10 vuodessa en melkoinen kertova tekijä. Ei tänne sovi ratikat joiden nopeus on 5 kilometriä 40 minuutissa.

S, T, R ... R kirjaimella tarkoitin näitä nykyisiä ratikoita. Pikaratikat voivat käyttää M#-linjanumerointia. Kuten myös kaupunkirata/kehärata/pisara junat.

Sitten olisiko L = närtåg/lähijuna/ lokal / local.

Nimimerkki Kantokoski: Voisitko kertoa sen liikennemallin nimen ja perustelut siihen, että millä perusteella nuo 400 000 asukasta tulevat asumaan nykyisissä lähiöissä ja tulevat käymään töissä Helsingin niemellä. Jos et tätä pysty osoittamaan, niin voisitko seuraavaksi osoittaa, missä Nimimerkki Antero Alku on ehdottanut Helsingin seudulle 7,5 km/h keskinopeudelle kulkevia raitiovaunuja. Keskinopeustavoitteen voit laskea edellisestä lauseestasi.
 
Keskusta ja Pasila tulee olemaan suurimpia työpaikkakeskittymiä, aivan kuten keskusta on ollut tähän asti.

460 000 asukkaan kaavoituskakusta tottakai kehyskunnat ottavat osansa, mutta suurin paine tulee Espooseen, Vantaalle ja Helsinkiin, jo olemassa olevan infrankin takia.

Voisit lukea maakunnan suunnitelmia. En kai minä päästäni ole sitä keksinyt että viimeisen 10 vuoden aikana Helsingin asukasluku on noussut semmoiset 100 000?

Antero Alku on ehdottanut, ettei mitään muutoksia tehdä, muuta kuin tuodaan pikaratikka kadulle - ja se on sitten automaattisesti pikainen - tätä en ole oikein ymmärtänyt.

Nykyiset ratikat suoriutuvat n. 5-6 km matkasta n. 40 minuutissa. Tätä Antero Alku haluaa tuoda lisää - ja haluaa kehittää sen seudulliseksi järjestelmäksi. 40 minuutissa junalla pääsee Hyvinkäälle ja Kirkkonummelle. Ei käy että pikaratikka että nykyratikka matelee pelkän kantakaupunkiosuuden 40 minuutissa.
 
Antero Alku on ehdottanut, ettei mitään muutoksia tehdä, muuta kuin tuodaan pikaratikka kadulle - ja se on sitten automaattisesti pikainen - tätä en ole oikein ymmärtänyt.

No sitten et varmasti ymmärrä pikaratikan konseptia ollenkaan. Ei sellaista vain tuoda kadulle ja "poks" meillä on pikaratikka. Siihen vaaditaan vähän muutakin, kuten omat väylät, liikennevaloetuisuudet ja sopiva kalusto.

Nykyiset ratikat suoriutuvat n. 5-6 km matkasta n. 40 minuutissa.
Oikeesti...
 
Takaisin
Ylös