Metrohavaintoja 2012

Näin lähtökohtaisesti se, ettei lastenvaunujen kanssa meinaa mahtua joukkoliikennevälineen sisään, ei ole lastenvaunuja työntävän syy. Se on sen syy, joka päättää joukkoliikennejärjestelmän kapasiteetista.
 
vristo ja tlajunen puhuvat ihan asiaa. Lastenvaunujen kanssa on yleensä kaksi ihmistä, se toinen pienempi henkilö sielä rattaissa ja toinen isompi henkilö työntämässä niitä. Luulisi että rattailla kulkevat päästettäisiin ensisijaisesti kyytiin, mutta näyttää suomessa olevan sellainen "minä ensin" asenne. Jos olen asemalla ja eteen tulee täys metro ja lastenvaunut mahtuisi sinne nii annan lastenvaunujen mennä enaiksi ja jos mahtuu niin hyppään mukaan, jos ei niin odotan seuraavaa.

Liikennöitsijän eli HKL:n piikkiin tämän voisi pistää. Onko kenelläkää tietoa että eikö tuota olisi voinut järjestää juhannus viikon jälkeen jolloin matkustajamäärät on paljon alhaisemmat? Vai miksi se piti juuri nyt laittaa?
 
Onko kenelläkää tietoa että eikö tuota olisi voinut järjestää juhannus viikon jälkeen jolloin matkustajamäärät on paljon alhaisemmat? Vai miksi se piti juuri nyt laittaa?
Eiköhän suurin syy ole ollut se, että on jouduttu tekemään kompromissi Siilitien asemarempan tarpeiden ja liikennöinnin välillä. Kyseessähän ei ole ihan mikään "laatoitustyö", vaan melko mittava uuden rakentamis- ja vanhan purkamisoperaatio koko ajan käytössä olevalla asemalla. Liekö samalla päädytty myös HSL:n kanssa yhteiseen kesäliikenteen aloituspäivään.

Kyllähän tuolla täyttä on ollut, mikä nyt ei varmasti kenellekään ole tullut yllätyksenä, mutta itse en ainakaan eilen aamun huippuruuhkassa joutunut jättämään ketään asemalle. Varmasti näinkin on käynyt, varsinkin, jos ruuhkasuunnan juna on sattunut olemaan pari minuuttia myöhässä.

Lastenvaunuista olen samaa mieltä - niiden kanssa tuskin kukaan ihan huvikseen tunkee ruuhkametroon. Sen sijaan maanantaina pisti ihmetyttämään, kuinka hanakasti ihmiset jaksoivat sankoin joukoin tunkea täpötäysiin juniin fillareineen, hienosta säästä huolimatta...
 
Sen takia koska siellä ei ollut tilaa niille kun käytävätkin oli täynnä. Olisiko ihmisten pitännyt jäädä Hakaniemeen odottamaan seuraavaa metroa sen takia että metroon pääsi lastenvaunut?

Ihmistä niissä vaunuissakin yleensä kuljetetaan. Ja vieläpä sellaista, jonka kyky selvitä ilman ravintoa kovin pitkään saattaa olla heikompi kuin meillä aikuisilla. Vaikka vanhempi onkin liikkeellä vaunujen/rattaiden kanssa, harvoin kyseessä on ihan pelkkä huviajelu. Usein lapsen rytmin (syöminen/nukkuminen yms.) lisäksi on muitakin määräaikoja jotka säätelevät liikkumista, esim. lääkäriin/neuvolaan pitää mennä sovittuun aikaan. Tai voihan olla että lapsi/hänen vanhempi sisaruksensa täytyy viedä/hakea hoidosta ja mahdollisesti vielä vanhemman itsekin mennä töihin hoitoon viennin jälkeen.

Kannattaa myös miettiä, kumman on helpompi lähteä vaikkapa etsimään vaihtoehtoista reittiä: tervejalkaisen aikuisen vai lastenvaunujen kanssa liikkeellä olevan äidin/isän. Pienenä vinkkinä voin kertoa että pelkästään siirtyminen laituritasolta maan päälle hissejä käyttäen vie jo paljon enemmän aikaa kuin liukuportaita käyttäen.

Sama kannattaa pitää mielessä kun vaikkapa Stockalla odotat hissiä johon mahtuisit kyytiin päästäksesi ylös/alaspäin. Useimmille meistä vaihtoehtona on myös liukuportaat tai ihan tavalliset portaat, sen sijaan vaunujen/rattaiden kanssa on vain odotettava hissiä jonka kyytiin mahtuu.

Yhteenvetona peräänkuuluttaisin muiden ihmisten huomioonottamista ja luopumista "minä ensin" -ajattelusta. Pienellä teolla voit pelastaa toisen päivän ja saada vielä kaupanpäälle itsellesikin hyvän mielen. Ja eiköhän tästä neljän päivän metrotungoksestakin jotenkin selvitä, ensi viikolla jo helpottaa...
 
Yhteenvetona peräänkuuluttaisin muiden ihmisten huomioonottamista ja luopumista "minä ensin" -ajattelusta. Pienellä teolla voit pelastaa toisen päivän ja saada vielä kaupanpäälle itsellesikin hyvän mielen. Ja eiköhän tästä neljän päivän metrotungoksestakin jotenkin selvitä, ensi viikolla jo helpottaa...

Voisiko tämän ymmärtää myös niin päin, että täpötäyteen metroon rynnittäessä yksi äiti vaunuineen jättäytyisi seuraavaan junaan tarjoten näin paikan seitsemälle matkustajalle?
 
Voisiko tämän ymmärtää myös niin päin, että täpötäyteen metroon rynnittäessä yksi äiti vaunuineen jättäytyisi seuraavaan junaan tarjoten näin paikan seitsemälle matkustajalle?

Tätä en lähtisi toteuttamaan ennen kuin tervejalkaiset ihmiset lopettavat hisseillä kulkemisen. Hissit on tarkoitettu niille, jotka eivät voi syystä tai toisesta portaita tai rullaportaita käyttää, mutta jatkuvasti niissä näkyy eri ikäistä ja kokoista porukkaa, eikä eleitäkään, että päästettäisiin lastenvaunujen kanssa kulkevat ensin, vaan tungetaan samaan hissiin, oli tilaa tai ei.

Meillä on vaunut, jotka vievät ehkä kahden kolmen ihmisen paikan (eli yhden tai kahden, kun lapsi vie yhden niistä paikoista), isompia ei tarvitsekaan. Ja paras keino olla solidaarinen on arvata ja etsiä sellainen oviaukko, josta vaunuille löytyy tarvittava tila. Lisäksi löytyy matkarattaat, kätevät kesällä, jotka vie ehkä yhden tai puolentoista ihmisen paikan. Tämä toimii ainakin Tukholmassa, kertaakaan ei ole ollut tarve odottaa seuraavaa junaa. Mutta hissiä sitä sitten onkin odoteltu oikein urakalla, kun sieltä kömpii joku tervejalkainen yksilö yhden pienen kauppakassin kanssa.
 
Tätä en lähtisi toteuttamaan ennen kuin tervejalkaiset ihmiset lopettavat hisseillä kulkemisen. Hissit on tarkoitettu niille, jotka eivät voi syystä tai toisesta portaita tai rullaportaita käyttää, mutta jatkuvasti niissä näkyy eri ikäistä ja kokoista porukkaa, eikä eleitäkään, että päästettäisiin lastenvaunujen kanssa kulkevat ensin, vaan tungetaan samaan hissiin, oli tilaa tai ei.

Välillä kyllä pistää vihaksi, kun tervejalkaiset nuoret juoksevat lastenvaunujen ohi hissiin ja huristavat sillä ylös, jolloin vaunujen kanssa kulkevat jäävät laiturille odottamaan.
Varsinkin rastilassa junan ohjaamossa saa aitiopaikalta ihmetellä tätä esitystä. Ihmettelenkin miten portaiden kävely voi olla niin vaikeaa, vaikka sanonta "kävellen olisit jo perillä" pätee hissin nopeuden vuoksi varsin hyvin.
Sama ihmisryhmä myös tulee alas laiturille hissillä ja voi sitä hätäilyn ja ovien taputtelun määrää, kun lasisesta kopista näkee, kuinka maailman viimeinen metrojuna tekee jo lähtöä, mutta hissi vielä tähtää hiljalleen ovia kohdikkain.
 
Syypää rattaita pullisteleviin vaunuihin on myös HKL-ajan sääntöartefakti, joka palkitsee lastenvaunujen käyttämisen maksuttomalla matkalla. Alkuperäinen syy tähän säädökseen on kadonnut jo ajat sitten. Jos asiassa saataisiin aikaan järkeistys, niin esimerkiksi kantoliinan käyttö voitaisiin saada lisääntymään, jolloin säästyisi joka kerta tilaa muutaman seisomamatkustajan verran.
 
Tämän viikon kokemus Siilitien yhden raiteen ajosta kohti keskustaa:
Itiksessä seistään laiturilla pari kolme minuuttia. Sitten lähtevä juna pysähtyy ensin varikolle menevän nousevan penkan kohdalle odottamaan, että itään ajava juna ohittaa Roihupellon puolenvaihtopaikan. Sen jälkeen kiihdytetään puolenvaihtoraiteelle ja seistään taas.

Mikähän selitys tälle on? Mikä estää ajamasta niin, että tullaan Itäkeskukseen myöhemmin niin, että normaalin pysähdyksen jälkeen lähdetään kohti keskustaa saapuvan junan tultua sellaisella hetkellä, ettei tarvitse kahdesti pysähdellä? On huonoa asiakaspalveluakin lähteä seisomaan parin sadan metrin päähän, ja moni matkustaja joutuu odottamaan seuraavaa vuoroa. Ensin matka-aika pitenee laiturilla odotuksen vuoksi, sitten seisovassa junassa odotellessa.

Antero
 
Mikähän selitys tälle on? Mikä estää ajamasta niin, että tullaan Itäkeskukseen myöhemmin niin, että normaalin pysähdyksen jälkeen lähdetään kohti keskustaa saapuvan junan tultua sellaisella hetkellä, ettei tarvitse kahdesti pysähdellä?
Seisoskelua ei tule missään kohtaa, jos junat ovat aikataulussaan. Mutta pelivaraa ei kauheasti ole. Varsinkin ruuhkaiseen aikaan saattavat jo venyvät asemapysähdykset aiheuttaa sen verran viivästystä, että se näkyy odotteluna Siilitien ympäristössä.

Itiksessä seistään laiturilla pari kolme minuuttia.
Suunnitellusti ei seistä.

Sitten lähtevä juna pysähtyy ensin varikolle menevän nousevan penkan kohdalle odottamaan, että itään ajava juna ohittaa Roihupellon puolenvaihtopaikan.
Tuossa kohtaa olevalle opastimelle joudutaan pysähtymään, jos itään päin tuleva juna ei ole vielä kokonaan saapunut IK1-laituriin (kulkutien sivusuojavaatimus)

Sen jälkeen kiihdytetään puolenvaihtoraiteelle ja seistään taas.
Seistään missä? Kun tuosta varikon syöttöraiteen kohdalta on päästy liikkeelle, ei tällä väärän raiteen poikkeuskulkutiellä ole edes opastimia ennen kuin Siilitien asemalta lähdettäessä. Olisikohan juna sitten ajanut liian lujaa nopeudenvalvontapisteeseen, joka on nyt kesäksi asennettu ennen tuota puolenvaihtopaikkaa (valvoo nopeutta 35 km/h), ja tästä olisi sitten aiheutunut pakkojarru. Muuta syytä en nyt äkkiseltään keksi.
 
Seistään missä? Kun tuosta varikon syöttöraiteen kohdalta on päästy liikkeelle, ei tällä väärän raiteen poikkeuskulkutiellä ole edes opastimia ennen kuin Siilitien asemalta lähdettäessä. Olisikohan juna sitten ajanut liian lujaa nopeudenvalvontapisteeseen, joka on nyt kesäksi asennettu ennen tuota puolenvaihtopaikkaa (valvoo nopeutta 35 km/h), ja tästä olisi sitten aiheutunut pakkojarru. Muuta syytä en nyt äkkiseltään keksi.
Joka kerta kun olen kaupunkiin päin mennyt niin tähän mäkeen ennen puolenvaihtoa on jääty seisomaan toistamiseen. Ilmeisestikin juuri sitten tuon nopeudenvalvontapisteen vuoksi. Olen ihmetellyt tätä sen vuoksi, että olen arvellut IK:n jälkeisen opastimen vaihtuvan aja-asentoon vasta sitten, kun itään tuleva juna on vapauttanut suojastusjakson ja vaihteet on käännetty. Näin ollen ei pitäisi olla enää syytä pysähtyä odottamaan esim. vaihteiden kääntöä sen jälkeen kun on em. opastimelta lähdetty.

Muuten kiitos selostuksesta, tilanne on kuten arvailinkin. Mutta eikö tässä tilanteessa olisi fiksuinta toimia niin, että juna lähtee IK:sta kohti länttä vasta sitten, kun kuljettaja näkee itään päin tulevan junan olevan kyllin pitkällä? Siis vaikka laiturilta on tekninen lupa lähteä IK:n länsipuoleiselle opastimelle, miksi turhaan lähteä, kun tietää, ettei seuraava opastin vaihdu vihreälle kuitenkaan ennen kuin kuljettaja näkee vastasuunnan junan.

Edelleen, IK–puolenvaihtoraide -osuuden ajosta varmaan voisi tehdä ohjeen, mihin nopeuteen kannattaa kiihdyttää ja jos yli 35 km/h, missä kohdassa on aloitettava jarrutus. Olisi matkustajankin kannalta mukavampaa tasainen ja rauhallinen ajo.

Antero
 
Tänään Joskus yhden ja kahden välillä (en tullut katsoneeksi kelloa :icon_frown:). Istuin metrossa joka oli menossa Mellunmäestä länteen, matkalla valot pätki moneen kertaan ja Myllypuron jälkeen junassa tuli kuulutuksia jossa kerrottiin Itiksen olevan pääteasema, ja juna ajoi itiksen keskimmäiselle raiteelle. Asemalla kuulutettiin että junassa oli tekninen vika/rikki tms.
 
Edestä täysin pimeä (ei valoja edessä/ohjaamossa) M100 havaittu Myllypurossa juuri äsken 1.10.2012 20:23 menossa länteen(etelään) luultavasti varikolle. Myös matkustamo pimeänä. Sivussa punaiset vikavalot. Ohjaamosta heiluteltiin taskulampulla:lol:
 
Takaisin
Ylös