Almaty

Vesa, sinisen linjan loppupään lähiöillä on siirtolaislenemmistöisten alueiden maine. Alueella asuu toki myös kantaväestöä ja muita pohjoismaisia asukkaita. Ainakin näin väittvät sosiologian ja sosiaalipsykologian Ruotsissa ja Suomessa julkaistut oppikirjat.

Tottakai alueella asuu myös kantaväestöä, mutta sen verran täytyy mainita, että olen käynyt vain kerran tai pari kussakin yllämainituista lähiöissä, ja joka ikinen kerta on vastaan tullut suomea solkkaava. Tuskin tilanne siis NIIN radikaalisti on muuttunut. Ei ne Saabin työntekijät noin vain katoa. Samaa kerrotaan Värmdön suunnalla, jonne aikoinaan lähdettiin Suomesta Gustavsbergin tehtaalle töihin.

Tähän päälle voi vielä mainita lähellä sijaitsevat Jakobsbergin ja Barkarbyn, joissa suomea puhuvia tulee myöskin vastaan yhtä todennäköisesti kuin Viking Linen terminaalissa. Myös useat tuolla päin asuneet ja asuvat työtoverit ja tuttavat ovat kertoneet tutustuneensa suomalaisiin ja suomensukuisiin mm. kouluissa sekä työpaikoilla, ja oppineet heiltä myös kieltä. Akallassa (kun olin aikoinaan viettämässä siellä - mitäpä muutakaan kuin - Suomen itsenäisyyspäivää) Lähi-idästä kotoisin oleva työntekijä informoi meidän suomalaisporukkaa tutulla kielellä, ja Rinkebyn kirjastosta lainasin kirjoja, kun kielitaitoni oli vielä olematon, ja kun muualta Tukholmaa ei meinannut suomenkielisiä niin paljoa löytyä.

Ja tosiaan: Vuosaaret ja muut ovat kaukana monikulttuurisista lähiöistä. Suosittelen erittäin lämpimästi tutustumista pohjoistukholmalaisiin lähiöihin, jossa oikeasti maailmaa on kylässä.
 
Tästä ketjusta tais tulla jonkunlainen aiheen ohittamisen ennätys.

On kyllä hienot ja koristeelliset asemat tuolla.

Itse koen neuvostokitschin kattokruunuineen jotensakin ahdistavana 2010-luvulla valmistuneessa rakennelmassa. Islamilaisvaikutteisiset koristekuviot ovat kyllä vähintäänkin postmoderni yhdistelmä neuvostotyylin seassa. Baikonurin aseman siniset Star Trek -lavasteet ovat aikast eri paria kiillotetun kivilattian kanssa, ja toisessa kuvassa uusi juna näyttää tipahtaneen aikakoneesta 1950-luvun asemalle. No, mie lienen niin läpeensä keitetty pohjoismaisessa modernismissa, etten pysty tämän lajin koristuksiin suhtautumaan. Paikalliset näyttävät nettikommenttien perusteella kokevan omakseen.

Tukholmaakin mielenkiintoisempi malli Helsingille voisi olla Münchenin metro. Siellä värien käyttö on aika reipasta verrattuna täkäläiseen harmauteen. Länsimetron ja Kehäradan asemien suunnitelmat taitavat olla jo aika pitkällä. Näytettäisköhän niitä tavallisille tallaajille kohtapuoliin?
 
Viimeksi muokattu:
Tottakai alueella asuu myös kantaväestöä, mutta sen verran täytyy mainita, että olen käynyt vain kerran tai pari kussakin yllämainituista lähiöissä, ja joka ikinen kerta on vastaan tullut suomea solkkaava. Tuskin tilanne siis NIIN radikaalisti on muuttunut. Ei ne Saabin työntekijät noin vain katoa.

No se johtuu siitä, että ylväs suomen kieli erottuu ainakin suomalaiselle varsin hyvin pullamössösvenskan ja itämaisten kurlauskielten joukosta. Totuushan kuitenkin on, että suomalaispopulaatio on tuolla suunnalla romahtanut (esim. Rinkebyssä majailee nykyisin ainoastaan parisataa heimomme jäsentä) ja viimeinen bättre Folke taidettiin nähdä noilla huudeilla joskus 70-luvulla;). Sininen on menetetty.

Itse koen neuvostokitschin kattokruunuineen jotensakin ahdistavana 2010-luvulla valmistuneessa rakennelmassa.

Itse taas pidän tuota varsin nostalgisena jäänteenä (tai siis tässä tapauksessa uudisjäänteenä) suunnitelmatalouden kunnian päivistä. Kulissit pystyssä vaikka ajellaan tyhjiä junia vodkapäissään valtakuntaa ristiinrastiin ja samalla koko talousjärjestelmää syvään kuiluun. Jotenkin vaan tuollaiset täysin ylivedetyt krumeluurit sopivat mielestäni hyvin vielä nykyäänkin ex-neukkujen ja ex-ex-neukkujen metrojärjestelmiin.
 
Takaisin
Ylös