Helsingin metron asemaväli

Mitä mieltä olet Helsingin metron asemavälistä?

  • Kannatan uusien väliasemien avaamista vaihtojen ja päällekkäisyyksien vähentämiseksi

    Äänet: 9 22.5%
  • Nykyinen asemaväli on sopiva

    Äänet: 18 45.0%
  • Asemien harventaminen tai hiljaisina aikoina hiljaisten asemien ohittaminen on hyvä ajatus

    Äänet: 13 32.5%

  • Äänestäjiä yhteensä
    40
En nyt jaksa tähän pidemmin syventyvä, mutta tässä on nyt jotain hämärää, tai mun data on päin honkia:

Aikoinaan kopsannut nousumäärät matkustajakyselystä, ja niiden mukaan 80-sarjalla pm 29 526 nousua, 90-sarjalla 28 705. Sitten pitäisi varmaan jollain osuudella laskea liityntään mukaan Jokeri (olisko jotain 20 000?), 78 (6657), 79 (9086), jne. Eli tuo 47 210 tuntuu pieneltä luvulta, ettei tuo olisi käyttäjiä päivässä eli kaksi nousua per käyttäjä? Tietenkin niitä liityntälinjoja käytetään muuhunkin kuin metroliityntään, mikä vetää toiseen suuntaan.

Toisaalta (jos oletuksesi pitää kutinsa) tuo ei kuitenkaan kyseistä laskelmaa välttämättä ihan hirveästi vääristä. Eikös metrossakin nousut tarkoita metroon nousua, ei metrosta nousua? Joten siitäkin puuttuu puolet. Ihmiset kai karkeasti ottaen yleensä tulevat myös takaisin jos jonnekin lähtevät.

Nyt on kyllä tätä sinänsä yksinkertaista asiaa pyöritelty vaikka mitenkäpäin, että alkaa pakka ainakin omalta osaltani olla suhteellisen sekaisin. Joku taulukko johon olis koottu lukuja ilman minkäänlaista tulkintaa olis kiva ;)
 
Hyvä teksti, mutta puutun tähän:
Omalta osaltani arkikokemus on, että metron liityntäbussien (eli bussien, joilla on pysäkki Kulosaaren siltaa idempänä sijaitsevan metroaseman läheisyydessä) matkustajamäärät ovat hyvin matalia, tyypillisen matkustajamäärän ollessa käyttämilläni vuoroilla haarukassa 5-15 matkustajaa per bussi. Koska yksittäisen metrovuoron matkustajamäärät ovat suurempia kuin liityntälinjojen määrä kerrottuna viidellätoista, päättelisin itse arkikokemukseni pohjalta, että vain murto-osaan metromatkoista sisältyy liityntäbussiosuus (eli bussinousu Kulosaaren siltaa idempänä).
Vai onko? Kulosaaresta itään on linjalla seitsämän asemaa. En pidä ollenkaan mahdottomana ajatuksena että per metrojuna asemilta lähtee yhteensä 15 bussia. Pitää selvittää, koska tämä on maailman tärkein asia, ja muuten olisin siivoamassa. Katsotaan:

Pelkästään Herttoniemen asemalle tulee 57 bussia ruuhkatunnissa, näkee näppärästi tästä pysäkkiaikataulusta http://aikataulut.hsl.fi/pysakit/fi/1433113.html
Päälle vielä linja 16 5 bussia http://aikataulut.hsl.fi/pysakit/fi/1431103.html
Sekä 59 8 bussia http://aikataulut.hsl.fi/pysakit/fi/1431104.html
Eli 70 bussia

Siilitiellä 10 bussia, http://aikataulut.hsl.fi/pysakit/fi/1431129.html

Itäkeskus yhteensä 67 bussia
- Marjaniementieltä 15 bussia, http://aikataulut.hsl.fi/pysakit/fi/1455101.html
- 58 6 bussia, http://aikataulut.hsl.fi/pysakit/fi/1455101.html
- Jokeri 17 bussia, http://aikataulut.hsl.fi/pysakit/fi/1456218.html
- Turunlinnantie 29 bussia, http://aikataulut.hsl.fi/pysakit/fi/1453118.html

Eli ruuhkatunnissa Herttoniemi - Itis välillä asemille saapuu 70 + 10 + 67 = 147 bussia. Metrojunia kulkee suuntaansa 15, eli noin 10 bussia per metrojuna. En jaksa kattoa niitä haaroja, mutta arvelisin että erillaista liityntähärpäkettä on hyvinkin ruuhkatunnissa 15 per metrojuna.

---------- Viesti lisätty kello 14:49 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:48 ----------

Toisaalta (jos oletuksesi pitää kutinsa) tuo ei kuitenkaan kyseistä laskelmaa välttämättä ihan hirveästi vääristä. Eikös metrossakin nousut tarkoita metroon nousua, ei metrosta nousua? Joten siitäkin puuttuu puolet. Ihmiset kai karkeasti ottaen yleensä tulevat myös takaisin jos jonnekin lähtevät.
Ei tarkoita, vaikka metron yhteydessä muuten normaalit käsitteet saavat hassuja merkityksiä.
 
HEn pidä ollenkaan mahdottomana ajatuksena että per metrojuna asemilta lähtee yhteensä 15 bussia. Pitää selvittää, koska tämä on maailman tärkein asia, ja muuten olisin siivoamassa.

http://xkcd.com/386/

---------- Viesti lisätty kello 14:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:57 ----------

Ei tarkoita, vaikka metron yhteydessä muuten normaalit käsitteet saavat hassuja merkityksiä.

Yritit kai kuitenkin sanoa, että "tarkoittaa". Siis tarkoittaa nousuja metroon.
 
Mielenkiintoisempaa olisi toki tietää liitynnän vaikutus käyttöön alueellaan, ja sitä varten tarvittaisiin jotenkin vertailukelpoisia kulkumuoto-osuuksia aseman nurkilta ja liityntäalueelta.
HSL:n liikennetutkimuksen päiväkirja-aineiston perusteella pitäisi saada käsitys siitä, miten metroon tullaan. Sillä jos jokainen on merkinnyt käyttämänsä kulkuvälineen oikeassa järjestyksessä, idästä alkaviin metronousun sisältäviin matkoihin on olemassa tieto, miten metroon tultiin. En tiedä, miten matkapäiväkirjat on koodattu tietokannaksi, mutta jos matkaketjut on tallennettu kuten on merkitty, niin sitten tämä tieto pitäisi olla.

Matkapäiväkirjalomakkeessa on myös osoite. Siten aineistosta saa jopa selville, miten pitkältä ollaan halukkaita kävelemään, pyöräilemään, käyttämään autoa tai liityntäbussia.

Sinänsä irrallaan siitä, miten asia on, voi pohtia sitä, mitä merkitsee se, onko liityntäbussilinjoilla paljon vai vähän käyttäjiä. Sanotaan nyt vaikka näin vähän provosoivasti:

Vain 42 % on pelkkiä metromatkoja, suurin osa on vaihdollisia matkoja, koska:
- metron kattavuus on huono
- liityntäliikenne toimii hyvin ja sitä halutaan käyttää
- liityntäjärjestelmä ei heikennä ratkaisevasti palvelutasoa ja käyttöhalukkuutta
- liityntälinjasto kattaa suuren väestömäärän
- liityntämatkasta huolimatta käytetään joukkoliikennettä eikä autoa

Vain 25 % on liityntäliikenteen metromatkoja, koska:
- metron käyttäjät asuvat kävelyetäisyydellä asemista
- liityntäliikenne on kehnoa ja mieluummin kävellään pitkiäkin matkoja
- liityntäliikennejärjestelmä heikentää ratkaisevasti joukkoliikenteen palvelutasoa
- liityntäliikenteen kattavuus on heikko
- liityntäliikennealueelta ei käytetä joukkoliikennettä vaan enimmäkseen autoa

Jos tässä nyt yksittäisotantoja pohditaan, niin itse asun 15–20 minuutin liityntävuorovälin päässä ja kävelymatka on 13–18 min riippuen asemasta. Lähemmällä asemalla on vain puolet vuoroista (8 min metrovuoroväli) ja kauempana olevalla kaikki vuorot. Ehkä puolet kotoa lähdöistä on liityntäbussilla, koska on tiedossa aikataulu. Toinen puoli autolla, koska jatkoyhteydet ovat kehnot. Esim. jos menen 58:lle, yleensä se lähtee 1–2 minuuttia ennen kuin oma bussini tulee Itikseen. Auton valitsen myös silloin, kun haluan ehtiä nopeasti takaisin. Sillä jos joudun odottamaan bussin lähtöä enemmän kuin noin 8 minuuttia (= 2 metron vuorovöliä), kävelen mieluummin, koska bussin odottaminen on tylsää enkä voita ajassa mitään.

Mitäpä siis minun kohdaltani tulee tilastoksi? Puolet matkoistani on autoliityntää, ehkä 30 % bussiliityntää ja 20 % kävelyliityntää. Siis 18 minuutin matkan päästä tulee pelkkiä metromatkoja 20 % vain siksi, että kävelen metrolta kotiin, en koskaan toisin päin.

Oman liityntälinjani bussien matkustajamääriä olen seurannut. Haarukka on 10–20 per vuoro, siis 30–80 hlö/tunti.

Antero
 
Yksi asia, mikä vaikuttaa kulkutottumuksiin on, että autottomat kotitaloudet ilmeisesti valitsevat asuinpaikkansa idässä metroasemien ja kauppakeskusten läheltä ja autolliset sitten kauempaa.

Minusta muutama viikko sitten tällä forumilla oli jossain ketjussa kuva, jossa oli kuvattu autottomien talouksien sijoittumista pääkaupunkiseudulla, mutta nyt en löydä sitä. Sitä olisi hauska tiirailla uudestaan.
 
Minusta muutama viikko sitten tällä forumilla oli jossain ketjussa kuva, jossa oli kuvattu autottomien talouksien sijoittumista pääkaupunkiseudulla, mutta nyt en löydä sitä. Sitä olisi hauska tiirailla uudestaan.
Kyseessä lienee tämä raportti. Relevantti kuva on PDF:n sivulla 11.

Mutulla tuntuu melkein yllättävältä, että autottomia asuntokuntia on noinkin paljon. Toisaalta niiden sijoittuminen korreloi aika vahvasti joukkoliikennetarjonnan kanssa, ja tietysti asuntokunnat myös kasvavat metrolähiön yksiöstä Östersundomin kartanoiksi... pitänee uskoa.
 
Takaisin
Ylös