Helsingin metron asemaväli

Mitä mieltä olet Helsingin metron asemavälistä?

  • Kannatan uusien väliasemien avaamista vaihtojen ja päällekkäisyyksien vähentämiseksi

    Äänet: 9 22.5%
  • Nykyinen asemaväli on sopiva

    Äänet: 18 45.0%
  • Asemien harventaminen tai hiljaisina aikoina hiljaisten asemien ohittaminen on hyvä ajatus

    Äänet: 13 32.5%

  • Äänestäjiä yhteensä
    40
Siis sinulla ei ole väittämällesi luotettavaa lähdettä. Jos kaikista metromatkoista 44 % on liikennetutkimuksen mukaan liitynnällisiä ja kahden erillisen lähteen numeroita yhdistelemällä saa tuloksen, että 25 % on liitynnällisiä, niin kumpikohan on lähempänä totuutta? Kyllä tämä asia käytiin läpi viittaamassasi ketjussa, mutta lienet lukenut sitä vahvasti valikoiden.

Nyt pitänee tarkentaa käsitteitä, että keskustellaan edes suunnilleen samasta teemasta. Miten määritellään liityntä? Onko jokainen matkaketju, jossa käytetään jossain vaiheessa jotain muuta kulkuneuvoa kuin metroa liitynnällinen? Onko liityntä sama asia kuin bussimatkan jossain kohdassa sisältävä matkaketju? Ja onko vaihdolla ja liitynnällä eroa? Pitääkö metron palvelua arvioida eri tavalla eri alueilla eli esikaupungeissa ja kantakaupungissa?

Liikennetutkimuksen mukaan 44 % kaikista metromatkan sisältävistä matkaketjuista sisältää myös bussimatkan. Mutta niistä suuri osa on lyhyttä metrolla kulkemista Kampin, Elieliaukion ja Rautatientorin busseihin tai busseista.

Samaisen liikennetutkimuksen mukaan itä- helsingistä ja kantakaupunkiin (9 -aluejaon alueiden 1 ja 5 väliset matkat) suuntautuvissa metronousun sisältävissä matkoissa on 39 % mukana bussi yhtenä kulkuneuvona ja 20 % ratikka, 1 % juna, 7 % henkilöauto, 42 % matkoista oli täysin vaihdottomia.

Kun tuossa ylempänä mainitussa ketjussa arvioitiin metroa ja siihen liittyvää bussilinjastoa esikaupungeissa, itäisen metroalueen bussinousujen määrä oli karkean arvion mukaan noin 26 % metronousujen määrästä. Tuosta on toki osa myös asiointimatkoja, jotka eivät liity metroon.

Tuon perusteella tehty arvio, että noin 25 % Kulosaaren sillan itäpuolella kulkevista metromatkoista on vaihdollisia suoranaisesti liityntälinjastojärjestelmän takia, vaikuttaa olevan minusta hyvinkin linjassa myös liikennetutkimuksen kanssa. Busseihin vaihdetaan yleisesti metrosta yleisesti Kampissa, Elielinaukiolla, Sörnäisissä ja Herttoniemessäkin, kun ei olla menossa kohteeseen, joka on metrolinjan varrella, joten bussimatkoja on paljon myös matkaketjun kantakaupungin päässä.

Tarkoista luvuista voidaan toki vääntää kättä, mutta joka tapauksessa suurin osa metromatkustajista ei käytä idässä bussia, vaan kävelee tai pyöräilee asemalle, se on ihan selvä.
 
Viimeksi muokattu:
Tiedän monia, jotka ovat vaihtaneet viiden minuutin bussimatkan vähintään 20 minuutin kävelyyn lähimmälle metroasemalle.

Kansanterveydellisestihän tämä ei ole mitenkään huono vaihtoehto. Todennäköisesti monet ovat kuitenkin vaihtaneet liityntäbussin suoraan omaan autoon, mitä ei voi pitää kovinkaan suotuisana kehityssuuntana, muuta kuin ehkä länsimetron kieroutuneen kapasiteettivähennyslogiikan kannalta.

Mitä itse ketjun äänestykseen tulee, niin oma ääneni lähtee noista vaihtoehdoista väliasemien lisäämiselle. Mitä vähemmän metroa jatketaan, sitä suuremmilta vahingoilta liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelussa vältytään. Väliasemien lisääminen kasvattaa matka-aikaa nykyisellä reitillä ja osaltaan ehkä hillitsisi haluja laajennellä metroa kauemmaksi itään/länteen.
 
Äänestin kolmatta vaihtoehtoa eli kannatan sellaista ajatusta että Vuosaaren haaran ja Mellunmäen haaran junat pysähtyisivät vuorotellen asemilla Siilitie, Kulosaari, Kalasatama, Sörnäinen, Koivusaari, Keilaniemi, Tapiolan urheilupuisto ja Niittykumpu. Silloin metron matka-aika nopeutuisi lähijunuen tasolle, ja olisi varsin tärkeää sitten kun Östersundomin ja Kivenlahden jatkeet olisivat käytössä. Junanvaihto olisi kuitenkin nopeaa koska kaikki junat käyttäisivät samoja laitureita.

Lisäksi ehdotan että jos metron liikennöintiä pidennetään esim klo 0200 asti, niin suljettuina olisivat jotkut pienemmät ja syrjässä olevat asemat jotta vartiointi ja järjestyksenpito olisi helpompaa kun vain keskeiset asemat olisivat avoinna.

t. Rainer
 
Äänestin asemien lisäämisen puolesta, mutta en sillä etteikö yhteyksiä voisi nopeuttaakin. Mitäs jos Itäkeskuksesta vedettäisiin tunneli suoraan Kalasataman metroaseman alle ja sieltä edelleen yhdistäen nykyiseen rataan ennen Sörnäisten asemaa? Täällä on mainittu Kulosaaren silta jonkinlaisena pullonkaulana, niin ratkeaisi tuo samalla, kun tulisi uusi yhteys veden alta. Mikäli Roihuvuoreen ei tehtäisi asemaa, niin vain tuo Kalasataman "alakerta" ja tarvittavat liittymäjärjestelyt jäisivät kalliiksi rakenteiksi.
 
Äänestin asemien lisäämisen puolesta, mutta en sillä etteikö yhteyksiä voisi nopeuttaakin. Mitäs jos Itäkeskuksesta vedettäisiin tunneli suoraan Kalasataman metroaseman alle ja sieltä edelleen yhdistäen nykyiseen rataan ennen Sörnäisten asemaa? Täällä on mainittu Kulosaaren silta jonkinlaisena pullonkaulana, niin ratkeaisi tuo samalla, kun tulisi uusi yhteys veden alta. Mikäli Roihuvuoreen ei tehtäisi asemaa, niin vain tuo Kalasataman "alakerta" ja tarvittavat liittymäjärjestelyt jäisivät kalliiksi rakenteiksi.

Kulosaaren silta ei ole vaunumäärän pullonkaula vaan matkustajamäärän. Vaunumäärän pullonkaula on koko metrolinja. Siksi Kulosaaren sillan kohdalle ei voi lisätä vaunukapasiteettia ilman, että sitä lisätään kaikkialle muuallekin, johon niitä vaunuja ajetaan. Jos meillä olisi tunneli Sörnäisistä Itäkeskukseen, ne junat pitäisi päättää Sörnäisiin.

Ainoa aidosti hyödyllinen tapa tehdä tuo olisi ajaa junat pikana koko tuo väli. (Sellaista ilmeisesti ehdotat, mutta en silti ymmärrä, miten tuo Roihuvuoren asema sitten liittyy tähän.) Se pitäisi kustannukset edes kuviteltavissa olevalla tasolla, vaikka siltikin todella kalliina, ja myös hyödyttäisi aidosti metrolinjaa, kun pikametrot voisivat ajaa kauemmas. Mutta rata olisi vedettävä keskustaan asti.

Tulisi siitä silti radan hinnaksi ainakin 300 miljoonaa, ja vaadittavat asemat olisivat tyyliin Rautatientori, Hakaniemi, Kalasatama ja Itäkeskus. Ainakin 30 miljoonaa kappale, todennäköisemmin 50-60. Yhteishinta 500-600 miljoonaa. Ei kovin kesää tulisi tälle projektille.
 
Samaisen liikennetutkimuksen mukaan itä- helsingistä ja kantakaupunkiin (9 -aluejaon alueiden 1 ja 5 väliset matkat) suuntautuvissa metronousun sisältävissä matkoissa on 39 % mukana bussi yhtenä kulkuneuvona ja 20 % ratikka, 1 % juna, 7 % henkilöauto, 42 % matkoista oli täysin vaihdottomia.
Jos 42 % matkoista on täysin vaihdottomia, silloin 58 % on vaihdollisia. 42 % ei ole suurin osa, vaan 58 % eli vaihdolliset matkat.

Laskemissani käppyröissä vaihdollinen matka on hyvin selkeästi ymmärrettävä: sellainen matka, jossa matkaketju sisältää kaksi nousua, toisen metroon ja toisen bussiin.

Antero
 
Laskemissani käppyröissä vaihdollinen matka on hyvin selkeästi ymmärrettävä: sellainen matka, jossa matkaketju sisältää kaksi nousua, toisen metroon ja toisen bussiin.

Nyt puhuttiin kuitenkin liityntämatkoista eikä kaikista vaihdollisista matkoista. Siis niistä matkoista, jotka ovat liityntämetrojärjestelmän myötä muuttuneet vaihdolliseksi. Liityntämatkan voisi määritellä vaikka sellaiseksi, että se on selkeästi vaihdollinen korvike suoralle bussille. Monet metroon vaihdot eivät ole tällaisia. Sörnäisissä bussista metroon vaihtajat eivät tule liityntäbussista, koska se olisi joka tapauksessa vaihdollinen matka. Rajaa ei tietenkään voi määritellä yksiselitteisesti, koska mikä tahansa matka voitaisiin teoriassa järjestää aina suoralla bussillakin. Vanhaan Itä-Helsingin suorien bussien linjastoon vertaamalla on kuitenkin melko helppo määritellä, mitkä bussit ovat liityntäbusseja ja seurausta liityntäpainotteiseen metroon siirtymisestä.
 
Ainoa aidosti hyödyllinen tapa tehdä tuo olisi ajaa junat pikana koko tuo väli. (Sellaista ilmeisesti ehdotat, mutta en silti ymmärrä, miten tuo Roihuvuoren asema sitten liittyy tähän.) Se pitäisi kustannukset edes kuviteltavissa olevalla tasolla, vaikka siltikin todella kalliina, ja myös hyödyttäisi aidosti metrolinjaa, kun pikametrot voisivat ajaa kauemmas. Mutta rata olisi vedettävä keskustaan asti.

Mielessäni oli kuvio, että aikanaan Mellunmäestä ja mahdollisesti Vuosaaresta jatkavat metrojunat käyttäisivät tätä ohitustunnelia. Näille varmaankin riittäisi harvahko vuoroväli (esim. 15 min).
 
Viimeksi muokattu:
Sörnäinen-Pasila yhteyttä "ehdottelin" joskus vuosia sitten, joten jospa nyt koplaan tämän ohitustunnelin tuohon, mutta sillä muutoksella, että Sörnäinen skipataan ja vaihto olisi Kalasatamassa. Tällöin voisi ottaa Roihuvuorenkin mukaan ja tihentää vuoroväliä.

Itse asiassa nyt vasta ymmärsin, että puhuit tosiaan Roihuvuoresta, kun itse taas ajattelin Roihupeltoa. No joo, sen ymmärrän paremmin.
 
Itse asiassa nyt vasta ymmärsin, että puhuit tosiaan Roihuvuoresta, kun itse taas ajattelin Roihupeltoa. No joo, sen ymmärrän paremmin.

Kerkesitkin kommentoida sillä aikaa kun poistin siteeraamasi osuuden. Poistin tekstin kun vähän tarkemmin asiaa mietin: tulisi joko pakkovaihto pitkämatkalaisille keskustaan suuntaaville tai sitten linjakuviosta monimutkainen, kun pitäisi tarjota vaihtoehtoisia linjoja Pasilaan ja keskustaan menijöille.
 
Nyt puhuttiin kuitenkin liityntämatkoista eikä kaikista vaihdollisista matkoista. Siis niistä matkoista, jotka ovat liityntämetrojärjestelmän myötä muuttuneet vaihdolliseksi.
Tuo viitattu tilasto-osio oli Itä-Helsingin ja kantakaupungin väliset metromatkat. Kulosaaren sillan yli tapahtuvat metromatkat varmaan olisivat kaikki entisiä suorien bussiyhtyeyksien matkoja. Nyt niistä osa on pelkkiä metromatkoja (42 %) ja loput metromatkoja, joihin sisältyy liityntä. Tosin tilasto sisältänee myös ne useamman kuin yhden nousun matkat, joissa se toinen nousu tehdään kantakaupungin puolella. Ratikka- ja junanousut ovat tällaisia (20 % ja 1 %), mutta tilasto ei erotele sitä, mikä osa niistä on sellaisia, joissa on myös bussinousu. Näitä prosentteja kun ei voi laskea yhteen, minkä näkee siitä, että kun kaikki esitetyt prosenttiluvut laskee yhteen, tulee enemmän kuin 100 %.

Luotettava tieto olisi tieto siitä, miten moni metromatkustaja tulee tai lähtee metroasemilta idän liityntäbusseilla. Näyttää siltä, että se ei yksiselitteisesti selviä mistään. Olennainen viestini oli aiemmin, että ei voi eikä pidä yhdistää kahden eri lähteen lukuja, koska peruste luvuille on ilmeisestikin erilainen. Sen osoittaa se, että kahden lähteen luvuista saatu tulos on ristiriidassa samaa tarkoittavaan tulokseen joka on laskettu yhdestä tutkimusaineistosta.

Kansan kielellä havainnollistettuna, kun otetaan kengän- ja paidannumero voidaan saada lasketuksi sama luku joka on henkilön ikä. Se ei kuitenkaan todista, että ikä on laksettavissa paidan- ja kengännumerosta.

Antero
 
Luotettava tieto olisi tieto siitä, miten moni metromatkustaja tulee tai lähtee metroasemilta idän liityntäbusseilla. Näyttää siltä, että se ei yksiselitteisesti selviä mistään. Olennainen viestini oli aiemmin, että ei voi eikä pidä yhdistää kahden eri lähteen lukuja, koska peruste luvuille on ilmeisestikin erilainen. Sen osoittaa se, että kahden lähteen luvuista saatu tulos on ristiriidassa samaa tarkoittavaan tulokseen joka on laskettu yhdestä tutkimusaineistosta.

Tuo luku idän bussiliitynnästä ei toki yksiselitteisesti selviä mistään, mutta se on joka tapauksessa reilusti alle 39 % ja merkittävästi yli 20 %. Ehkä voi olla 25 % muutaman prosentin liian matala luku, mutta tuskin oikeakaan luku tuosta kovin montaa prosenttiyksikköä ylöspäin heittää. Mutta minusta eri tietoja yhdistelemällä idän bussiliitynnän käyttö on erittäin todennäköisesti 24-33 % välissä. Siihen tulee toki ehkä 6 % henkilöautoliityntää päälle.

Vaikka idän liityntäbussien käyttölukua ei ole olemassa, kyllähän sitä kannattaa haarukoida. Täällä tässäkin ketjussa on heitelty arvioita, jotka ovat ihan selkeästi hyvin paljon yläkantissa, se antaa väärän kuvan siitä, kuinka moni metron käyttäjistä on kävelyetäisyydellä.

Ja jos verrataan metro tai kuvitteellista suoriin bussilinjoihin perustuvaa järjestelmää toisiinsa, kannattaa huomioida, että myös bussijärjestelmässä "bussiliityntäprosentti" on suurempi kuin nolla ja samoin henkilöautoliitynnän prosentti. Eli oikea vertailukohta ei ole tilanne, jossa bussijärjestelmässä vaihtoja ei idässä ole. Niitä bussijärjestelmässäkin jonkin verran, vaikka toki vähemmän kuin metrojärjestelmässä.
 
Viimeksi muokattu:
Mahdollistaako metron kapasiteetti sellaisen improvisoinnin, että Östersundomin suunnasta tulevat junat skippaisivat Siilitien ja Kulosaaren? Nopeutus noin 1,5…2 min.
 
Mahdollistaako metron kapasiteetti sellaisen improvisoinnin, että Östersundomin suunnasta tulevat junat skippaisivat Siilitien ja Kulosaaren? Nopeutus noin 1,5…2 min.

Eipä taida mahdollistaa, ainakaan tynkäjunilla. Tosin helsingissä käsite ruuhkametro on aika kaukana siitä mitä sillä yleensä tarkoitetaan.
 
Takaisin
Ylös