Otsikossa puhutaan metron matkustajamäärästä, ei "suosiosta". Outoa ylipäätänsä pohtia, montako kilometriä (monellako miljardilla eurolla) metroa tarvitaan lisää, että joku matkustajamäärä (ei suosio) saavutetaan, aivan kuin olisi kyse jostain itsetarkoituksesta.
Eniten matkoja tehdään busseilla, ovatko bussit siis "suosituimpia"?
Tarkkoja lukuja en nyt tähän hätään löydä, jos haluaa suosiota verrata niin voi valita jonkun ilmansuunnan jossa kulke vain busseja, n 20 km matkalta keskustasta, ja verrata tarjottua paikkakilometrejä toteutuneisiin matkustajakilometreihin metron vastaaviin.
Suunta antavaa tietoa antaa esim HSL:n uusin liikkumistutkimusraportti.
https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/liikkumistutkimus_hlj_2015_tiivistelma.pdf
Sen mukaan Espoon ja Helsingin keskustan väliset joukkoliikennematkojen osuus on 62& kun taas Helsingin omien lähiöiden ja keskustan välisten joukkoliikennematkojen osuus on 68%. Olisi kiinnostava tietää olisiko se 68 myös jos metroa ei olis koskaan rakennettu Itä-Helsingin ja keskustan välillä. Se tiedetään kuitenkin että Espooseen menee vain yksi rautatie, Rantarata, kun taas Helsingin eri ilmansuunna lähiöistä pääsee kolmea rautatietä ja yhtä metrolinjaa pitkin keskustaan, eli joku vaikutus raskaalla raideliikenteellä täytyy olla. Eivätkä helsinkiläiset niin täysin rupusakkia ole ettei olisi varaa autoihin, vaan se on kyllä se joukkoliikenteen käyttökelpoisuus joka määrää sen osuuden.
Ne foorumin kirjoittajat jotka pääsevät HSL:n tai HKL:n matkustajatilastoihin käsiksi voivat varmaan vahistaa miten asian laita on.
On totta että metro ja muu vastaava nopea raideliikenne muokkaa kaupunkia, varsinkin keskustan ulkopuolella. Metroasemat vaatii tiiviitä satelliittikaupunginosia ympärilleen, kun taas bussiliikenne pärjää väljemmällä ja hajaantuneella, voisiko sanoa "orgaanisemmalla" lähiörakenteella, ainoa edellytys sellaiselle on hyvä tieverkko, mutta se johtaa auttamattomasti siihen että pääliikkumismuoto on ja tulee aina olemaan auto, ja näinhän asian laita on Suomen muissa kaupungeissa koska missään muualla kuin pk-seudulla ei ole metroa eikä edes lähijunaliikennettä tai raitiovaunuja.
Metroon ja nopeaan raideliikenteeseen (ja sellaista ei ole Helsingin kaltainen raitioliikenne, ei edes vaikka se ulotettaisiin kehäykköselle asti) perustuva tiiviiden satelliittilähiöiden seutu houkuttaa useampia käyttämään joukkoliikennettä kiitos sen että juuri raideliikenteellä pystyy välttämään ruuhkat liikenteen pääruuhkasuunnassa. Bussiliikenteen ongelma on, että vaikka se selviäisi moottoritieosuuksia pitkin yhtä nopeasti kuin autot tai metro, niin siellä missä moottoritie loppuu keskustan päässä tysssää bussien kuten myös raitiovaunujenkin matkanteko, mutta metro senkun vaan porskuttaa.
Keskustelun ydin on että kumpaa ihmiset arvostavat enemmän? Kaikkia pk-seudun asukkaita ei voida pakottaa kantakaupunkiin asumaan, rakentaminen ja tonttimaa on liian kallista että kaikilla halukkailla olisi varaa asua keskustan spåralinjojen varressa, vaikka entiset satamat ja Kaupunkibulevardit olisivat valmiit, vaan rahoistaan tarkat joutuvat tulevaisuudessakin asumaan lähiöissä.
Haluavatko lähiöiden tavikset ennemmin väljästi rakennettuja pikkulähiöitä joista ainoa joukkoliikennemuoto ovat bussit , vai enemmän metrojen ja lähijunaratojen varrella olevia isoja lähiöitä jotka toimivvat joukkoliikenteen solmukohtina? Molemmilla ratkaisuilla on hyvät ja huonot puolensa ja molemmissa ratkaisuissa voi asua kerrostaloalueiden ulkopuolellakin ok- tai rivitaloissa, mutta keskitetyissä isoissa lähiöissä pystytään tarjoamaan lähes samat palvelut kävelymatkan päässä toisistaan kuin suurkaupunkien keskustoissa, joten liikkumisen tarve vähenee ylipäänsä. Hajautetussa mallissa joutuisi käymään kauempana, yleensä suurkaupungin keskustassa ostoksilla jos haluaa jotain muuta kuin vain peruspäivittäistavaroita, tai sitten pitää käydä hypermarketeissa jotka liian usein on rakennettu paikkoihin jonne pääse kätevästi vain autolla. Helsingin seutu on valitetavasti päässyt kehittymään liikaa tähän pikkulähiö ja hajautetut palvelut -konseptin mukaan. Kysymys on siitä, että jos ajattelee että metroja ei tarvita, hyväksyy samalla sen että kaupunkirakenne keskustan ulkopuolella hajautuu ja ihmiset tulevat entistä riippuvaisemmiksi autoista ja autojen osuus kaikista henkilökilometreistä kasvaa entisestään.
On myös itsensä huijausta roikkua siinä käsityksessä että kun länsimetro hidasta matkantekoa niillä jotka eivät asu metroaseman vieressä, usealla minuutilla, että se johtaisi henkilöautolla ajamisen lisääntymiseen päivittäisillä työmatkoilla. Jos matka muutenkin kestää vain 20-30 minuuttia, niin ei se muutu tolkuttoman pitkäksi jos se pitenee 10 minuuttia. Minä olen tottunut 40-45 minuutin matkoihin julkisilla ja autolla saisin nipistettyä siitä vain 10 minuuttia pois, joten katson ettei ole sen arvoista lopettaa junalla kulkemisen, vaikka joudun käyttämään liityntäbussia tai kävelemään tai pyöräilemään asemalle.
Ihmiset luopuvat joukkoliikenteen käytöstä varmimmin jos työpaikka muutta hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelta jonnekin moottoritien varrelle jonne pääsee vain autolla. Ja sitä tulee tapahtumaan vain enenevässä määrin jos annetan kaupunkirakenteen hajaantua eikä rakenneta raideliikennettä sinne missä on paljon työpaikkoja. Tai jos tapahtuu jokin dramaattinen muutos elämäntilanteessa jonka takia on kuljettava autolla monta kertaa päivässä. En lähde erittelemään, mutta se voi olla esim perheenjäsenen sairastuminen tai muu vastaava pitempiaikainen päivittäinen kuljetustarve. Mutta normaalit, terveet työikäiset ihmiset pärjäävät päivittäiset työmatkansa joukkoliikentellä jos se kestää alle tunnin.
Metron rakentaminen maksaa tietysti. Nyt tiedetään että miljardilla saa siis 13 km maanalaista metroa, maanpääiiset osuudet lienevät hiukan halvemmat. Jos ei ole pakko rakentaa metroa jo valmiiseen kaupunkiin, eikä ole isoja vesistöjä joita pitää ylittää, voi metron aina rakentaa maan päälle. Silloin hinta olisi n puolet. Jos ajattelee mitä niiden kaikkien metron varrelle rakennettujen lähiöiden asunnot, liiketilatja julkiset rakennukset maksaisivat jos ne jouduttaisiin rakentamaan uudestaan, niin miljardi itse metrosta on pikkuraha, ja pk-seudun kokoisessa yli miljoonan asukkaan metropolissa metroihin ja raideliikenteeseen tähän asti käytetyt summat ovat alakantissa muuhun länsi- eurooppaan verrattuna. Jos vertaa metroon niin eivät ne muutkaan liikennemuodot niin halpoja ole . En vastusta Kruunuvuorenselän yli Laajasaloon kulkevaa raitiotietä, vaikka se kustannuksiltaan on täysin metrolinjaan rinnastettavissa oleva hanke, mutta ajaahan myös samaa asiaa kuin metro. Se yhdistää pari, jokme lähiötä nopeasti Helsingin keskustaan.
t. Rainer
