Metromyytti: siirtymäajat pinnan ja aseman välillä

metromatkaajalla tulee lähes aina kaksi tasonvaihtoa yhden matkan aikana.

Oikeastaan aina vähintään kaksi. Sillä millään asemalla ei voi olla valmiiksi laiturin tasolla, vaan sinne on laskeuduttava tai noustava aina.

Osalla asemista tasonvaihtoja on useita, malliesimerkkinä Rautatientori, jossa on aina vähintään kolme tasonvaihtoa liikuttaessa maanpinnalle/pinnalta.
 
Osalla asemista tasonvaihtoja on useita, malliesimerkkinä Rautatientori, jossa on aina vähintään kolme tasonvaihtoa liikuttaessa maanpinnalle/pinnalta.

Minusta välitasanteita ei kannata laskea erillisiksi tasonvaihdoiksi. Kun laskeudut katutasolta metrolaiturille, se on yksi tasonvaihto, vaikka se tehdään kahden välitasanteen kautta. Eri asia on, jos tasonvaihto pitää tehdä kahteen kertaan eli ensin pinnan alle ja sitten takaisin pinnalle. Suurin osa lähijuna-asemista on tällaisia, joskin ainakin osasta suuntia toinen tasonvaihto voidaan tehdä hyvin loivasti. Metroasemista ei nyt tule heti mieleen tällaisia. Kulosaaressa kai osittain.
 
No lastenvaunut sitten?
Lastenvaunuille ja pyörätuoleille on varattu tilaa. Bussien perusteella keskimäärin 1/70 eli noin 1,5 % kapasiteetista. Kysyntä ei ole läheskään tätä luokkaa, omien havaintojeni perusteella. Mutta en tiedä, mikä se on. HSL:ssä ehkä tiedetään.

Minä en asu Keravalla vaan...
Rainer, sinä et ole kaikki kaupunkilaiset, et edes kaikki joukkoliikenteen käyttäjät. Ja sinä käytät junaa, joka onkin ratkaisevasti nopeampi kuin metro. Metro ei mene missään niin pitkälle, etteikö sieltä pääsisi suoralla bussilla keskustaan nopeammin kuin liityntäliikenteellä. Ja näinhän tulee olemaan Espoossakin. Kun vähentää RaideYVA:n esittämistä matka-aikakartoista puuttuvan Koivusaaren pysähdyksen, metro ei nopeuta käytännössä kenenkään matkaa busseihin verrattuna.

Eivätkä bussit aja ruuhkissa kuin keskenään. Bussit ajavat bussikaistoja keskustaan asti.

Joukkoliikennevälinettä juotuu lähes aina odottamaan. Myös raitiovaunuja Helsingin keskustassa. Jos olen esim menossa Munkkiniemeen niin en minä voi mennä millä tahansa ratikalla, vaan ainoastaan nelosella, ja jos sen vuroväli on 12 min niin silloin joutuu odottamaan 12 min jos edellinen on juuri ehtinyt mennä. Metrossa ja junilla on tarkat lähtöajat joka asemalta ja ne voi tarkistaa aikatauluista ja suunnitella menonsa niiden mukaan. Bussien ja ratikoiden kohdalla vain niiden lähtöpisteestä. Mutta jos joskus on niin laiska että ei ole lukenut aikataulua niin odotusolosuhteet ovat metrossa mukavemmat. Ja myös kyyti.
Täsmällisesti toimivaa joukkoliikennettä ei joudu odottamaan. HSL-joukkoliikennettä joutuu, koska täsmällisyyteen ei tosissaan pyritä tai ei päästä, kun autoilu on tärkeämpää, eikä joukkoliikenne-etuja hyväksytä. Eikä sitä tilannetta muuta miksikään se, että kalliit metrot ja junat kulkevat täsmällisesti, koska niillä on vähän pysäkkejä ja matkaa on jatkettava tökkivillä busseilla tai ratikoilla.

Ja nelosen vuoroväli ei ole 12 vaan 6 minuuttia. Mutta vaikka olisi 12, ei sitä tarvitse odottaa, vaan pysäkille mennään silloin, kun vaunu tulee. Ethän sinäkään lähde pysäkille odottelemaan puolen tunnin välein kulkevia busseja, vaan katsot aikataulusta. Ja saman taidat tehdä junankin kanssa, jonka vuorovälin arvaan kohdallasi olevan 10 minuuttia.

Tämäkin asia on yleisesti tiedossa. Eli joukkoliikennesuunnittelijat tietävät laajasta kokemuksesta, että 5–7 minuuttia vuorovälinä on siirtymäalue. 5 minuutin vuoroväliin asti suurin osa ihmisistä ei välitä aikatauluista, koska odotusaika on enintään 5 minuuttia, joka yleisesti siedetään. 7 minuutin vuorovälistä lähtien lähes kaikki tulevat pysäkille aikataulun mukaan.

Antero
 
Rainer, sinä et ole kaikki kaupunkilaiset, et edes kaikki joukkoliikenteen käyttäjät. Ja sinä käytät junaa, joka onkin ratkaisevasti nopeampi kuin metro.
Ei ratkaisevasti. Toki junani (Rantaradan S, U ja E) ohittaa 3 asemaa sillä matkalla jolla kuljen töihini, mutta vaikka se pysähtyisi kaikilla asemilla se olisi nopeampi kuin bussi, koska voisin jäädä pois yhdellä aikaisemmalla asemalla kuin nyt ja kävelymatka lyhenisi.

Metro ei mene missään niin pitkälle, etteikö sieltä pääsisi suoralla bussilla keskustaan nopeammin kuin liityntäliikenteellä. Ja näinhän tulee olemaan Espoossakin. Kun vähentää RaideYVA:n esittämistä matka-aikakartoista puuttuvan Koivusaaren pysähdyksen, metro ei nopeuta käytännössä kenenkään matkaa busseihin verrattuna.
Metro tulee lyhentämään matkoja jotka suuntautuvat länsisuunnasta tultaessa kauemmas itään kuin Kamppi ja päinvastoin, esim Itä-Helsingistä Otaniemeen ja Espoon muille suurille työpaikka-alueille, sekä myös pääradan varresta länteen kun vaihto keskustassa junasta länteen menevään välineeseen nopeutuu. Se vähentää autoilua kehäykkösellä.
Eivätkä bussit aja ruuhkissa kuin keskenään. Bussit ajavat bussikaistoja keskustaan asti.
Mutta eivät lähiöistä moottoriteiden rampeille. Pullonkaulat ovat nykyisin siirtyneet verkon alkulatvoille, tai pikemmin solmujen liittymäkohtiin joissa on vain yhdet kaistat, kaikenlaisia liikenneympyröitä ja muuta hidastamassa kaikkea liikennettä.

Täsmällisesti toimivaa joukkoliikennettä ei joudu odottamaan. HSL-joukkoliikennettä joutuu, koska täsmällisyyteen ei tosissaan pyritä tai ei päästä, kun autoilu on tärkeämpää, eikä joukkoliikenne-etuja hyväksytä. Eikä sitä tilannetta muuta miksikään se, että kalliit metrot ja junat kulkevat täsmällisesti, koska niillä on vähän pysäkkejä ja matkaa on jatkettava tökkivillä busseilla tai ratikoilla.
Helsingin maantieteelliset olosuhteet veden ympäröimänä ei mahdollista vain yhden liikennemuodon suosimista muiden kustannuksella. Jos yhtä liikkennemuotoa, esim autoilua aletaan systemaattisesti sorsia, tulevat niillä kulkevat hylkäämän Helsingin. Helsingin ympärille on tilaa rakentaa vaikka toinen tai kolmas Helsinki (ja näin on jo alkanut tapahtua) ja alkuperäisellä Helsingillä ei ole varaa menettää työpaikkoja, asukkaita ja veronmaksajia kilpailijoilleen. Vastaavasti Helsingin haastajat lännessä ja pohjoisessa eivät pysty saamaan työvoimaa palvelualoille jos he eivät osallistu yhteisen nopean raideliikenneverkon rakentamiseen. Metrot ja lähijunat ja moottoritiet rakennetaan Helsingin seudulla ja muissa maailman suurkaupungeissa siksi että asuntojen ja työpaikkojen ja palvelujen välisiä etäisyyksiä ei ole voitu lyhentää koska asuntotuotanto laahaa jatkuvasti jäljessä ja syyt siihen ovat syvemmällä yhteiskunnassa ja ihmisten käyttäytymistieteessä. On nähty että mikään yhteiskuntamuoto, ei edes kommunismi tai natsismi eikä edes wahlroosilainen kapitalismi pysty tuottamaan riittävästi asuntoja sinne missä ihmiset haluaisivat asua vaan aina iso joukko jää väliinputoajiksi, usein nuorimmat, ja sitä on lievennettävä liikenneverkoa kehittämällä. Suomeksi sanottuna ihminen, jolla ei ole muita luonnollisia vihollisia kuin toinen ihminen, haluaa valita naapurinsa ja yksi tärkeimpiä preferensseistä asuntoa valittaessa on mahdollisimman vähän häiriöitä aiheuttavat naapurit. Se taas hajottaa kaupunkirakenteita ja sitä paikkaamaan joudutaan investoimaan liikenneverkoihin, joskus ylimitoitetustikin. Neuvoisin niitä jotka haluavat lokeroida ihmisiä käyttämään vain tiettyä liikennevälinettä muuttamaan asumaan joksikin aikaa johonkin etelä-Amerikan tai kaakkois-Aasian tai Afrikan slummiin.

Ja nelosen vuoroväli ei ole 12 vaan 6 minuuttia. Mutta vaikka olisi 12, ei sitä tarvitse odottaa, vaan pysäkille mennään silloin, kun vaunu tulee. Ethän sinäkään lähde pysäkille odottelemaan puolen tunnin välein kulkevia busseja, vaan katsot aikataulusta. Ja saman taidat tehdä junankin kanssa, jonka vuorovälin arvaan kohdallasi olevan 10 minuuttia.
Ongelma on siinä että minä en espoolaisena osaa raitiovaunulinjojen aikatauluja tai vuorovälejä edes ulkoa, ja joskus on sattunut yllätyksiä varsinkin viikonloppuisin tai kesällä kun vuoroväli on harvempi kuin mitä olen luullut. Kesällä riesana ovat lisäksi rata- ja katutyöt ja niiden aiheuttamat linjamuutokset tai kokonaisten linjojen ajamattomuus, mutta sellaista tapahtuu tosin metrossa ja rautateilläkin.

t. Rainer
 
Ongelma on siinä että minä en espoolaisena osaa raitiovaunulinjojen aikatauluja tai vuorovälejä edes ulkoa, ja joskus on sattunut yllätyksiä varsinkin viikonloppuisin tai kesällä kun vuoroväli on harvempi kuin mitä olen luullut. Kesällä riesana ovat lisäksi rata- ja katutyöt ja niiden aiheuttamat linjamuutokset tai kokonaisten linjojen ajamattomuus, mutta sellaista tapahtuu tosin metrossa ja rautateilläkin.

t. Rainer

Tä? En itsekään helsinkiläisenä osaa edes ratikoiden tai useimmiten käyttämieni bussien vuoroväliä saati sitten aikatuluja ulkoa, mistään Espoon junista puhumattakaan. Eikä tämä tuota minulle mitään ongelmaa, sporassa vuoroväli on pääosin niin lyhyt ettei sitä tarvitse katsoa ja noita juna/dösämatkoja varten on reittiopas keksitty. Voi tarkistaa himasta ennen lähtöä mihin aikaan tulee lähteä kävelemään, ja paluumatkalla joko koneelta/puhlimesta. Varsinkin puhelimessa hyvin näppärää, useimmat määränpäät tallennettu suosikkeihin joten painetaan sitä ja voila: gps-paikannuksen ansiosta tulee muutaman sekunnin kuluttua ruudulle matkavaihtoehdot. Mikä tässä on ongelma?
 
Varsinkin puhelimessa hyvin näppärää, useimmat määränpäät tallennettu suosikkeihin joten painetaan sitä ja voila: gps-paikannuksen ansiosta tulee muutaman sekunnin kuluttua ruudulle matkavaihtoehdot. Mikä tässä on ongelma?

Mulla on aika "hieno" puhelin mutta reittioppaan ruutu ei näy minulle niin tarkkana että pystyisin käyttämään sitä muualla kuin sisätiloissa, jollain tuolilla istuen ja silti joutuu monta kerta yrittämään kunnes saan syötettyä oikeat tiedot jolla se hakee yhteyden. Onneksi aika monella pysäkillä on reaaliaikainen matkustajainfo, mutta siitä saa vain todeta milloin on bussi tai ratikka odotettavissa. Ei se tieto lämmitä jos ulkona on kylmää ja tuulista.

t. Rainer
 
Helsingin maantieteelliset olosuhteet veden ympäröimänä ei mahdollista vain yhden liikennemuodon suosimista muiden kustannuksella. Jos yhtä liikkennemuotoa, esim autoilua aletaan systemaattisesti sorsia, tulevat niillä kulkevat hylkäämän Helsingin. Helsingin ympärille on tilaa rakentaa vaikka toinen tai kolmas Helsinki (ja näin on jo alkanut tapahtua) ja alkuperäisellä Helsingillä ei ole varaa menettää työpaikkoja, asukkaita ja veronmaksajia kilpailijoilleen. Vastaavasti Helsingin haastajat lännessä ja pohjoisessa eivät pysty saamaan työvoimaa palvelualoille jos he eivät osallistu yhteisen nopean raideliikenneverkon rakentamiseen. Metrot ja lähijunat ja moottoritiet rakennetaan Helsingin seudulla ja muissa maailman suurkaupungeissa siksi että asuntojen ja työpaikkojen ja palvelujen välisiä etäisyyksiä ei ole voitu lyhentää koska asuntotuotanto laahaa jatkuvasti jäljessä ja syyt siihen ovat syvemmällä yhteiskunnassa ja ihmisten käyttäytymistieteessä. On nähty että mikään yhteiskuntamuoto, ei edes kommunismi tai natsismi eikä edes wahlroosilainen kapitalismi pysty tuottamaan riittävästi asuntoja sinne missä ihmiset haluaisivat asua vaan aina iso joukko jää väliinputoajiksi, usein nuorimmat, ja sitä on lievennettävä liikenneverkoa kehittämällä. Suomeksi sanottuna ihminen, jolla ei ole muita luonnollisia vihollisia kuin toinen ihminen, haluaa valita naapurinsa ja yksi tärkeimpiä preferensseistä asuntoa valittaessa on mahdollisimman vähän häiriöitä aiheuttavat naapurit. Se taas hajottaa kaupunkirakenteita ja sitä paikkaamaan joudutaan investoimaan liikenneverkoihin, joskus ylimitoitetustikin. Neuvoisin niitä jotka haluavat lokeroida ihmisiä käyttämään vain tiettyä liikennevälinettä muuttamaan asumaan joksikin aikaa johonkin etelä-Amerikan tai kaakkois-Aasian tai Afrikan slummiin.

"Alkuperäisessä" Helsingissä käy töissä juuri niin paljon porukkaa kuin sinne mahtuu töihin, eikä hintatasosta päätellen sen vetovoima ole minnekään katoamassa. On ihan luonnollista kehitystä, että ydinkeskustasta häviää hintatason noustessa paljon tilaa vieviä toimintoja sekä toimintoja joiden tuottavuus ei ole niin korkea että ne pystyisivät maksamaan näitä tilakustannuksia. Tämä ei kuitenkaan tee ydinkeskustasta yhtään vähemmän haluttua, sillä haluttavuuden pienenminen näkyisi juuri toisin päin: keskstaan virtaisi tilaa vieviä toimintoja joiden tuottavuus on varsin pientä. Esim. niin kutsuttu luova luokka (musiikki, elokuva, IT) hakeutuu suurissa määrin Punavuoreen, Kamppiin, Kallioon, Vallilaan ja Etu-Töölöön (lähde: Hesari viime vuoden puolelta), koska näillä aloilla on varaa maksaa korkeita vuokria, eikä tilaa tarvita niin paljon. Sen sijaan tehtaat sekä suuret T&K-keskukset ja suuret pääkonttorit muuttavat muualle osin suurten tilakustannusten takia, osin siitä syystä ettei riittävän suuria vapaita tiloja löydy keskustasta. Myös rahoitus ja yritysjohdon konsultointi ovat pääosin sijoittuneet Aleksi-Bulevardin tuntumaan.

Mitä muuten ovat ne "toiset Helsingit", mistä mainitsit? Jumboon ja Flamingoon varmasti mennään jossakin määrin kauempaakin viettämään vapaa-aikaa, mutta ei se vetovoimaltaan ole lähelläkään keskustaa. Samaten monet teknologiayritykset ovat sijoittuneet Keilaniemi-Otaniemi-Leppävaara alueille, mutta tämä taas nähdäkseni johtuu aika pitkälti TKK:n sijainnin lisäksi kuvaamistani tilaongelmista. Ja nämäkin ovat Otaniemen kellareita lukuun ottamatta hyvin autioita ja hiljaisia alueita varsinkin ilta-yöaikaan, harvemmin ilta-aikaan ulkoillessa kävelee ristin sielua vastaan. Eli se kuvastaa mielestäni hyvin alueiden houkuttelevuutta keskustaan verrattuna: keskustaan tullaan joka suunnasta kaikkiin aikoihin, lähiöiden ostarit ja pubit pystyvät houkuttelemaan asiakkaita ainoastaan lähialueilta.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:18 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:14 ----------

Mulla on aika "hieno" puhelin mutta reittioppaan ruutu ei näy minulle niin tarkkana että pystyisin käyttämään sitä muualla kuin sisätiloissa, jollain tuolilla istuen ja silti joutuu monta kerta yrittämään kunnes saan syötettyä oikeat tiedot jolla se hakee yhteyden. Onneksi aika monella pysäkillä on reaaliaikainen matkustajainfo, mutta siitä saa vain todeta milloin on bussi tai ratikka odotettavissa. Ei se tieto lämmitä jos ulkona on kylmää ja tuulista.

t. Rainer

Mikäli löytyy gps-paikannus, kokeile ihanhyvareittiopas.fi. Sitä kautta tunnistaa mobiililaite sijainnin automaattisesti, tarvitsematta asentaa mitään erillistä softaa. Löytänee karkean sijainnin myös ilman gps:ää, en ole tosin varma vaatiiko tuo HTML5 tukea selaimelta. Mikäli puhelimesta löytyy sovelluskauppa, kokeile hakea reittiopasta. Itselläni "My Routes" asennettuna, joka piirtää matkan etenemistä kartalle koko matkan ajan, ja alkaa väristä muutama sata metriä ennen oikeaa pysäkkiä.
 
Metro tulee lyhentämään matkoja jotka suuntautuvat länsisuunnasta tultaessa kauemmas itään kuin Kamppi ja päinvastoin, esim Itä-Helsingistä Otaniemeen ja Espoon muille suurille työpaikka-alueille, sekä myös pääradan varresta länteen kun vaihto keskustassa junasta länteen menevään välineeseen nopeutuu. Se vähentää autoilua kehäykkösellä.
En edelleenkään usko tähän. Kun edes liikennemallit eivät sitä osoita, vaikka ne monelaisia muita kummallisuuksia näyttävätkin, ja joku onneton kaiken uskoo. En nyt tätä tiedä, mutta arvelen, että vain hyvin pieni osa Kehä 1:n liikenteestä on Itäkeskuksesta Otaniemeen ja Tapiolaan, eli sellaista, jonka metromatka voi korvata. Käytännössä tästä kertoo jo sekin, että Kehä 1:n automäärä ei ole päästä päähän vakio, vaan vähenee päitään kohden hyvin vahvasti. Luulenpa, että todellisuus on samantapainen kuin 550:llä: Vaikka linjan reittipituus on 25 km, sillä tehtyjen matkojen keskipituus on 6–7 km.

Mutta eivät lähiöistä moottoriteiden rampeille. Pullonkaulat ovat nykyisin siirtyneet verkon alkulatvoille, tai pikemmin solmujen liittymäkohtiin joissa on vain yhdet kaistat, kaikenlaisia liikenneympyröitä ja muuta hidastamassa kaikkea liikennettä.
Minulla ei ole kokemusta Espoon busseista Otaniemeä pidemmältä. Mutta en kovin herkästi niele väitettä, että lähiöiden kadut ja motariliittymät ovat niin ruuhkaisia, että bussien ajoajat venyvät siellä sietämättömiksi. Itäkeskuksessa on kyllä ruuhkaa Turunlinnantiellä iltapäivisin jokunen hetki, mutta muuten lähiökaduilla on vapaa liikenne. Liikkumistilastojen, bussien aikataulujen ja lähiöiden rakenteen perusteella ei pitäisi olla eroa Itä-Helsingin ja Espoon lähiöiden tieliikenteessä. Mutta kuten sanottu, enhän tiedä omasta kokemuksesta.

Antero
 
Minulla ei ole kokemusta Espoon busseista Otaniemeä pidemmältä. Mutta en kovin herkästi niele väitettä, että lähiöiden kadut ja motariliittymät ovat niin ruuhkaisia, että bussien ajoajat venyvät siellä sietämättömiksi. Itäkeskuksessa on kyllä ruuhkaa Turunlinnantiellä iltapäivisin jokunen hetki, mutta muuten lähiökaduilla on vapaa liikenne. Liikkumistilastojen, bussien aikataulujen ja lähiöiden rakenteen perusteella ei pitäisi olla eroa Itä-Helsingin ja Espoon lähiöiden tieliikenteessä. Mutta kuten sanottu, enhän tiedä omasta kokemuksesta.

Viime kesältä mulla on jonkin verran omakohtaista kokemusta ja tosiaan ainakin Finnoontieltä Länsiväylälle tulo oli ruuhka-aikaan aika takkuista ja hidasti busseja useammalla minuutilla. Tarkemmin en viivytystä mitannut, huomasin vain liikkumisen menevän ärsyttäväksi mateluksi. Ja paikkana on tosiaankin tulo moottoritien rampeille. Kun liikenneympäristö on väljää, niin ongelma olisi luonnollisesti poistettavissa varaamalla ja osin rakentamallakin bussikaistoja. Suurimpana esteenä taitaa olla suunnitelmat näiden risteysten kapasiteetin nostosta ja bussikaistat tietekin voisivat jopa estää näiden suunnitelmien toteutumisen.
 
Viime kesältä mulla on jonkin verran omakohtaista kokemusta ja tosiaan ainakin Finnoontieltä Länsiväylälle tulo oli ruuhka-aikaan aika takkuista ja hidasti busseja useammalla minuutilla.

Finnoontien risteysalue on täysin susi liikenneympyrän vuoksi joka on 2-kaistainen ja jonka säde on laaja, että sillä ajetaan kovaa ja siksi autoilijat eivät uskalla ajaa ympyrään sisään. Ympyrä on vasta muutaman vuoden ikäinen ja siksi sille ei taideta tehdä mitään. Ei edes metron tulo poista ongelmaa koska metro jää "väärälle puolelle". Sitten kun metron liityntäliikenne alkaa, kannattaisi bussilinja laittaa kulkemaan Puolarmetsän ja Olarin kautta Matinkylään (tai Niittykumpuun) eikä länsiväylää pitkin ollenkaan.

Mun oma havaintoni hitaista liittymärampeista, jonka vuoksi en kulje bussilla, koskee turunväylää. Esim Tuomarilan liittymä vetää niin huonosti että autot ja bussit matelevat 10 minuuttia päästääkseen parin kilometrin matkan motarille. Tosin bussikaistoja ei motarillakaan ole sillä kohtaa, ne alkavat vasta Kehä II liittymän jälkeen.

t. Rainer
 
Mutta en kovin herkästi niele väitettä, että lähiöiden kadut ja motariliittymät ovat niin ruuhkaisia, että bussien ajoajat venyvät siellä sietämättömiksi.

Mitä kutsuu sietämättömäksi vaihtelee tietysti yksilöittäin, mutta useamman minuutin myöhästelyjä aiheuttaa myös Espoonlahden liittymän vetämättömyys (samasta liittymästä Länsiväylälle pyrkii Kivenlahdentien, Nöykkiönkadun ja Soukanväylän liikenne). En ole kellottanut myöhästymisiä, mutta tuo pitäisi olla aika hyvin testattavissa lähtemällä Kivenlahdesta käytännössä millä tahansa (Espoonlahden liittymästä Länsiväylälle siirtyvällä) linjalla sopivaan aikaan, ehkä puoli kahdeksan maissa.
 
Onneksi aika monella pysäkillä on reaaliaikainen matkustajainfo, mutta siitä saa vain todeta milloin on bussi tai ratikka odotettavissa. Ei se tieto lämmitä jos ulkona on kylmää ja tuulista.

t. Rainer

Onneksi aika monella pysäkillä tuo info on kaksipuolinen (kirkas pistematriisinäyttö), jolloin jo kaukaa näkee, milloin seuraava ratikka tai bussi tulee pysäkille. Mutta turhan monella pysäkillä on yksipuolinen nestekidenäyttö vihreässä peltilaatikossa, joka on sijoitettu pysäkkikatoksen sisäpuolelle ja tavallisesti selkäpuoli siihen suuntaan, josta pysäkkiä yleensä lähestytään. Esimerkkinä vaikkapa bussipysäkki Fredalla (h14, h18 ym.) Tennispalatsin edessä tai Sammonkadun ratikkapysäkki Runeberginkadun mäessä. Ensin mainittua lähestytään yleisimmin Kampin suunnalta. Jälkimmäisessä ei juuri muita lähestymissuuntia olekaan kuin Sammonkadun kulmasta, jolloin kolmosen tuloajan näkee vasta katoksen alla.
 
En edelleenkään usko tähän. Kun edes liikennemallit eivät sitä osoita, vaikka ne monelaisia muita kummallisuuksia näyttävätkin, ja joku onneton kaiken uskoo. En nyt tätä tiedä, mutta arvelen, että vain hyvin pieni osa Kehä 1:n liikenteestä on Itäkeskuksesta Otaniemeen ja Tapiolaan, eli sellaista, jonka metromatka voi korvata. Käytännössä tästä kertoo jo sekin, että Kehä 1:n automäärä ei ole päästä päähän vakio, vaan vähenee päitään kohden hyvin vahvasti. Luulenpa, että todellisuus on samantapainen kuin 550:llä: Vaikka linjan reittipituus on 25 km, sillä tehtyjen matkojen keskipituus on 6–7 km.

Työmatka-autoiluun länsimetro vaikuttanee sekä Etelä-Espoossa että muissa nopean raideliikenteen suunnissa. Etelä-Espoossa merkittävällä osalla alueista on länsimetron valmistumisen jälkeen erittäin hyvät yhteydet Keilaniemi - Otaniemi - Tapiola alueelle.

Pidemmässä työmatka-autoilussa länsimetron valmistuminen vaikuttanee merkittävästi matkoilla pääradan ja Martinlaakson radan suunnista Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola työpaikka-alueille. Kun vielä Pisara saadaan rakennettua ja vaihdot entisestään helpottuvat raideliikenteesta tulee uusilla reiteillä hyvin kilpailukykyistä jatkuvasti paheneviin Kehä I:n ruuhkiin verrattuna,.

---------- Viestit yhdistetty klo 12:35 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:18 ----------

Onneksi aika monella pysäkillä tuo info on kaksipuolinen (kirkas pistematriisinäyttö), jolloin jo kaukaa näkee, milloin seuraava ratikka tai bussi tulee pysäkille. Mutta turhan monella pysäkillä on yksipuolinen nestekidenäyttö vihreässä peltilaatikossa, joka on sijoitettu pysäkkikatoksen sisäpuolelle ja tavallisesti selkäpuoli siihen suuntaan, josta pysäkkiä yleensä lähestytään. Esimerkkinä vaikkapa bussipysäkki Fredalla (h14, h18 ym.) Tennispalatsin edessä tai Sammonkadun ratikkapysäkki Runeberginkadun mäessä. Ensin mainittua lähestytään yleisimmin Kampin suunnalta. Jälkimmäisessä ei juuri muita lähestymissuuntia olekaan kuin Sammonkadun kulmasta, jolloin kolmosen tuloajan näkee vasta katoksen alla.

Nuo kidevehkeet on kyllä ihan onnettomia. Aika käsittämätöntä on vielä, ettei kunnon näyttöä löydy edes Iso-Roban pysäkiltä fredalta, vaikka katoksessa on valotkin. Kun ratikoiden ja bussien aikatauluihin ei voi luottaa, olisi syytä panostaa matkustajainformaatioon.

Milloinkohan reittiopas saadaan käyttämään reaaliaikaista paikannusdataa siltä osin kun se on saatavissa? Toki HSL live auttaa kotona ja siitä voi tiirailla milloin ratikka olisi tulossa, mutta voisihan saman informaation jakaa reittioppaassakin siltä osin kun se on olemassa.
 
Viimeksi muokattu:
Työmatka-autoilussa länsimetron valmistuminen vaikuttanee eniten matkoilla pääradan ja Martinlaakson radan suunnista Otaniemi - Keilaniemi - Tapiola työpaikka-alueille.

Toivoa sopii, että sillä on enemmän vaikutusta kuin ennusteissa. Ihmetyttää vain, että missä Raide-Jokeri ja muut tehokkaat poikittaisliikenneratkaisut viipyvät. Näillä kun olisi vounut helpottaa nykytilannetta niin kauan kunnes raskaat ratkaisut tulevat tarpeellisiksi (eli vuoteen 2114 :)).
 
Työmatka-autoiluun länsimetro vaikuttanee sekä Etelä-Espoossa että muissa nopean raideliikenteen suunnissa. Etelä-Espoossa merkittävällä osalla alueista on länsimetron valmistumisen jälkeen erittäin hyvät yhteydet Keilaniemi - Otaniemi - Tapiola alueelle.

Tarkoitat siis sanoa, että yhteydet Tapiolaan ja Otaniemeen paranevat asemien ympäristöstä, eli Urheilupuiston eteläpuolelta, Niittykummun koulun ympäristöstä ja Ompun eteläpuolelta. Tosin ilkeämielinen ihminen saattaisi muistuttaa, että Ompun pohjoispuolella on jo nyt käytettävissä nopea yhteys Tapiolaan ja Otaniemeen.

Muualta sitten yhteydet eivät niinkään parane, vaan pikemmin huononevat monesta suunnasta. Jos ne ovat Länsimetron valmistumisen jälkeenkin "erittäin hyvät", en tiedä mitä ne nyt ovat. Taivaalliset? Espoon linjat 2 ja 4 kun tuovat ihmisiä Otaniemeen ja Tapiolaan hiukan useammasta kuin kolmesta pisteestä.

Joku saattaisi tietysti sanoa jotain bussien hölmöstä vuorovälistä tai liikennöintiajoista, mutta mulla on sellainen harhakäsitys, että noiden korjaaminen maksaa ihan vähän vähemmän kuin Länsimetro.
 
Takaisin
Ylös