Metromyytti: Metron häiriöt

Vale, emävale, tilasto. Raitiovaunu 3B on Punavuoressa aivan järkyttävän epävarma kulkuväline, jos yli 70 % vuoroista on Iso Roobertinkadun pysäkillä aikataulussa (+-60s reittioppaan ajasta) olisin aika hämmästynyt.

Edellisessä viestissähän tuo syykin selviää. Jos joudutaan seisomaan esteen takana (väärin pysäköity auto, roska- tai jakeluauto, tms) niin aika äkkiähän siitä tulee useiden minuuttien viive.
 
Asiakkaan näkökulmasta on kylläkin täysin samantekevää, johtuuko häiriö järjestelmästä itsestään, vai ulkoisesta syystä. On kuitenkin järjestelmän ominaisuus, jos siihen voi kohdistua ulkoisia häiriöitä, kuten raitiotiellä autojen pysäköintimahdollisuus raiteelle tai metrossa ilkivalta.
 
Tällä kertaa vaihdevika Ruoholahdessa. Matka Rautatientorilta Kamppiin kesti 5 min.
 
Vuonna 2011 ajettujen lähtöjen osuus HSL:n tilaamassa liikenteessä oli:
  • bussiliikenteessä 99,80%
  • junaliikenteessä 97,53%
  • raitioliikenteessä 98,75%
  • metroliikenteessä 99,94%

Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat:
  • bussiliikenteessä 99,87%
  • junaliikenteessä 99,04%
  • raitioliikenteessä 99,42%
  • metroliikenteessä 99,90%

Lainaanpa nyt tähän myös ne luvut alkuperäisestä. Helpompaa kuin käydä kurkkimasta niitä alkuperäisestä viestistä. Jännittävää huomata, että junaliikenteessä on tapahtunut aika huima nousu, tai oikeastaan ajamattomat lähdöt ovat kutistuneet murto-osaan aikaisemmasta. Raitioliikennekin on noussut ihan merkillepantavasti ja bussiliiknenne myös vähän. Metron lasku taas toki on selitettävissä helposti.

Lähtöjä siis jos katsotaan, bussiliikenne on jo lähes yhtä luotettavaa kuin metroliikenne. Myöhästymisistä tuo ei toki kerro. Siihen toivottavasti saadaan jotain järkeviä mittareita myös joskus.
 
Koska ainakin minusta on helpompaa vertailla pieniä prosenttilukuja kuin lähellä sataa olevia, lasketaanpa vielä ajamattomien lähtöjen osuudet.

2011:
  • bussiliikenteessä 0,2 %
  • junaliikenteessä 2,47 %
  • raitioliikenteessä 1,25 %
  • metroliikenteessä 0,06 %

2012:
  • bussiliikenteessä 0,13 %
  • junaliikenteessä 0,96 %
  • raitioliikenteessä 0,58 %
  • metroliikenteessä 0,1 %

Näin näkee esimerkiksi, että vaikka junaliikenteen ajamattomien lähtöjen osuus on viime vuonna pudonnut reippaasti alle puoleen entisestä, on se edelleen melkein tuplat raitioliikenteeseen verrattuna ja yli seitsenkertainen bussiliikenteeseen verrattuna.

Mikä muuten selittää raitioliikenteen bussiliikennettä huonomman menestyksen? Kiskoille pysäköidyt autot?
 
Mikä muuten selittää raitioliikenteen bussiliikennettä huonomman menestyksen? Kiskoille pysäköidyt autot?

Ne, +muut häiriöt mitä nyt on=virtahäiriöt, este raiteilla jne. Lisäksi bussilähtöjähän on kuitenkin enemmän kuin raitiolinjojen lähtöjä jolloin bussiliikenteen prosenttiluku tippuu herkemmin kuin raitioliikenteen. Vai olenko nyt ihan hakoteillä prosenttiasioissa?

Huomaa että VR:n ja Liikenneviraston kanssa sovitut uudet raidejärjestelyt ja VR:n jään sulatuslaitteisto Ilmalassa on tehnyt tehtävänsä, lisäksi Sm5:lla on myös suuri osuus tässä. Omien havaintojen mukaan paljon luotettavammat kuin Sm1/2-kalusto (ja myös mukavemmat)

Ja kiitos Matkalainen näiden ajamattomien lähtöjen prosenttien näyttämisestä, helpompi näin katsoa niin kuin itsekkin totesit.
 
Ne, +muut häiriöt mitä nyt on=virtahäiriöt, este raiteilla jne. Lisäksi bussilähtöjähän on kuitenkin enemmän kuin raitiolinjojen lähtöjä jolloin bussiliikenteen prosenttiluku tippuu herkemmin kuin raitioliikenteen. Vai olenko nyt ihan hakoteillä prosenttiasioissa?

Busseilla juuri päinvastoin: suuri määrä lähtöjä tarkoittaa sitä, että luotettavuus tippuu vähemmän jos yksi lähtö jää ajamatta.

Ratikoilla numerot selittyvät pitkälti huonoilla väylillä, jotka eivät suojaa muun liikenteen häiriöiltä ja joista puuttuu varareitit yhden kohdan katkettua. Nämä ovat molemmat sellaisia asioita, jotka korjautuvat lähes ilmaiseksi jos raitioliikennettä laajennetaan samalla.
 
Vääntäisikö joku nyt vielä rautalangasta, että mitä nämä ajamattomien lähtöjen osuudet sisältävät ja mitä eivät? Vain operaattorin omasta toiminnasta johtuvat ajamattomuudetko? Nehän ovat ihan relevantteja lukuja, kun tarkastellaan operaattorin toimintaa, mutta tilastoiko mikään taho kattavasti matkustajien kokemia lähtöjen toteutumatta jäämisiä, joihin kuuluisivat esimerkiksi metron hätäkahvojen vetämiset, väärinpysäköidyt autot, normaalista poikkeavat liikenneruuhkat jne?
 
Tilastoiko mikään taho kattavasti matkustajien kokemia lähtöjen toteutumatta jäämisiä, joihin kuuluisivat esimerkiksi metron hätäkahvojen vetämiset, väärinpysäköidyt autot, normaalista poikkeavat liikenneruuhkat jne?
Matkustajan näkökulmasta on tosiaan ihan toisarvoista se, jäikö ratikka tulematta kuskin krapulapäivän vai kiskoilla olevan auton takia... Varsinkin kun noihin "ulkopuolisiin" esteisiinkin oikeasti voidaan vaikuttaa.
 
Vääntäisikö joku nyt vielä rautalangasta, että mitä nämä ajamattomien lähtöjen osuudet sisältävät ja mitä eivät? Vain operaattorin omasta toiminnasta johtuvat ajamattomuudetko?

Kuten kuukanko jo aiemmin täsmensi, HKL:n johtokunnalle raportoidut luvut (jotka linkkasin joskus tammikuussa) olivat vain HKL:n syystä ajamatta jääneitä. HSL:lle raportoidut luvut ovat mistä tahansa syystä ajamatta jääneitä. Nämä ovat loogisesti juuri kyseisiä instansseja kiinnostavat luvut. HKL:ää kiinnostaa vain se, mihin voi itse vaikuttaa, HSL:ää taas matkustajalle näkyvä vaikutus.

Ratikoiden kohdalla sekin vaatii tietysti tulkintaa (muiden kohdalla vähän vähemmän). Lasketaanko ajamattomaksi lähdöksi, jos kolmonen oikaisee Hesarin kautta ja jättää Eläintarhan väliin?

Ja kyllä, junilla on toki edelleen moninkertaisesti ajamattomia lähtöjä, mutta hyvä vain huomata, että ilmeisesti täsmällisyyteen panostamisella on ollut oikeaa vaikutusta.
 
Takaisin
Ylös