Tukholman Tunnelbana

Mikko Laaksonen sanoi:
Laitoin ensin väärän linkin ja sitten ei korjaus onnistunut. Tässä kumminkin se toinen linkki.

Ruotsi: Tutkimus Tukholman joukkoliikenteen sosiaalisesta turvallisuudesta

Upplevd trygghet vid resor med kollektiva Transportmedel. VTI Meddelande 919-2002

Kiitos linkeistä. Siinä ruotsalaisessa tutkimuksessa ei tosin ollut tutkittu lainkaan metroa, koska se oli tehty Norrköpingissä eikä Tukholmassa. Tutkimuksessa oli mukana oma auto sekä Norrköpingin joukkoliikennevälineet raitiovaunu, lähijuna ja kahdentyyppisiä busseja (kaupunki- ja maaseutu). Kovin suurta eroa ei ollut joukkoliikennevälineiden välillä, turvattomimmiksi koettiin kaupunkibusseja.

Suomalaisessa tutkimuksessa oli kaikki mukana pääkaupinkiseudun joukkoliikennevälineet mutta ei yksityisautoilu. Tutkimuksen mukaan metro koetaan turvattomimmaksi, lähijunan pitäessä kakkospaikkaa.

Yhdistävänä turvattomuustekijänä kaikissa joukkoliikennevälineissä pidettiin juopuneiden käyttäytymistä, ja raskaassa raideliikenteessä heikkoutena oli nimenomaan valvonnan ja häiriöihin puuttumisen vähäisyys. Metroon suhtauduttiin yleisesti ottaen kriittisemmin syistä jotka ei oikein käynyt ilmi, mutta luulisin sen olevan tekemisissä maanalaisuuden kanssa, sekä että sillä kulkee paljon enemmän matkustajia kuin lähijunilla.

Julkijuopottelu on siis se syy jonka vuoksi Suomessa koetaan joukkoliikennettä epämiellyttäväksi, ja se korostuu metrossa. Tämän perusteella luulisi löytyvän keinot jolla asia saadaan järjestykseen. Olen itse pannut merkille että alkoholin nauttimista julkisilla paikoilla salliva laki joka oli lyhyen aikaan voimassa 1990-luvun lopulla aiheutti kertaheitolla sellaista moraalin höltymistä ei vain liikennevälineissä vaan kaupungeissa ylipäänsä, että asian korjaaminen on ollut vaikeaa kun vahinko on päässyt tapahtumaan. Vielä 1980-luvulla kun kaikki julkijuopottelu oli kiellettyä ei olisi tullut kysymykseen että kukaan olisi metrossa tai junassa muulloin kuin ehkä vappuna avoimesti korkannut olut- tai siideripullon ja ryhtyä juomaan siitä. Koko ongelman ydin on siis suomalaisten huono viinapää, olematomat kollektiiviset käyttäytymismallit yhdistettynä valvonnan ja rankaisukeinojen tehottomuuteen.

Ruotsalaisessa tutkimuksessa oli siis verrattu myös autoilua contra joukkoliikennettä ja onnettomuuksiin joutumisen pelkoa. Autoa käyttävät myöntävät että onnettomuuksiin joutuminen on paljon todennäköisempää autolla ajaessa, mutta että ei tarvitse pelätä joutuvansa väkivallan ja häiriköinnin kohteeksi, ja siksi pitävät autoilua miellyttävämopänä liikkumismuotona. Olkoot että tutkimus oli tehty Norrköpingissä jossa ruuhkat ovat varmaan pienemmmät kuin Tukholmassa. Merkillepantavaa oli myös se että häiriköinnin tai uhkailun kohteeksi joutuneet autoilijat tunsivat olonsa autoissa suhteessa paljon turvattomammaksi kuin joukkoliikenteessä uhkailun kohteeksi joutuneet joukkoliikenteessä. Autolla liikkuvista n 1.7% olivat siis joutuneet väkivallalla uhkailun kohteeksi (joukkoliikenteessä n 3%) . Onko tässä kysymys ns öykkäröinnistä tien päällä, tieraivosta, rattijuopot, tai välienselvittelystä kolaritilanteiden yhteydessä, kanssamatkustajien kanssa riitely tai ryöstö-, raiskaus- tms yritykset pysäköintihallien sokkeloissa ei käynyt ilmi, mutta ongelma lienee sen verran vakava että kannattaa panna merkille.

t. Rainer
 
Vs: Hylätty T-asema?

kemkim sanoi:
Minkä näköistä Kaisaniemessä oli ennen 1995? Miksi asemaa ei avattu ennen sitä?

Kaisaniemen aseman (työnimenä oli Kluuvi) laiturihalli oli valmiina jo kun metro avattiiin liikenteelle 1982, mutta aseman rakentamista valmiiksi ei pidetty siihen aikaan tarpellisena, koska etäisyys Rautatientorille ja Hakaniemeen olivat aika lyhyet. Asema oli siis Kymlingen tai itä-Berliinin muurin alittavien U-Bahn -linjojen kaltainen aaveasema joka oli valaistu himmein tuikuin, ja junat hiljensivät vauhtia mutta eivät pysähtyneet. Kaisaniemen metroaseman rakentaminen sai vauhtia 1990-luvulla kun tavaratalo Pukeva tuli mukaan rahoittamaan hanketta. Idea oli että Pukevan kellarikerroksen myymälätiloista tehdään suora kävely-yhteys metroon. Pukeva meni valitettavasti konkurssiin juuri metroaseman valmistuttua, mutta kiinteistö sai nopeasti uusia yrittäjiä muista liikeketjuista.

t. Rainer
 
R.Silfverberg sanoi:
Kiitos linkeistä. Siinä ruotsalaisessa tutkimuksessa ei tosin ollut tutkittu lainkaan metroa, koska se oli tehty Norrköpingissä eikä Tukholmassa.

Tuli taaskin väärä linkki. Kun meni sekaisin, kopioin tekstinpätkän aikaisemmasta kirjoitusikkunasta ja tulisitten taas väärin.

Alla viimeinkin (toivottavasti) oikea eli se jossa on analysoitu Tukholma:

Kollektivtrafik i storstad – undviker människor att resa på grund av otrygghet?
VTI Meddelande 941-2003

http://www.vti.se/2026.epibrw

Toivottavasti tästä sitten selviää Tukholman tilannetta
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Tuli taaskin väärä linkki. Kun meni sekaisin, kopioin tekstinpätkän aikaisemmasta kirjoitusikkunasta ja tulisitten taas väärin.

Alla viimeinkin (toivottavasti) oikea eli se jossa on analysoitu Tukholma:

Tämäkin tutkimus vahvisti aikaisemman käsitykset, että miten kulkumuodon houkuttelevuuteen vaikuttavat enemmän millaisiin vuorovaikutustilanteisiin muiden kanssa voi joutua, kuin mahdollisuus joutua onnettomuuksiin.

Ei tullut yllätyksenä että metroa arvosteltiin Tukholmassa epäviihtyisämmäksi, ja että linjojenkin välilläkin oli eroa, punaista pidettiin kaikkein pahimpana. Ehkä siksi että se on pisin ja eniten käytetty? Tutkimus oli tavallaan jatkoa Norrköpingin tutkimukselle ja yhteenvedossa oli huomioitu sen tuloset. Raitiovaunu sai Tukholmassa paremman arvosanan kuin Norrköpingissä, ehkä johtuen siitä että Tukholman ainoat raitiolinjat kulkevat melko keskiluokkaisten asuin- ja konttorialueiden läpi.

Mainittakoon vielä sellainen kulttuuriero Suomen ja Ruotsin välillä että "Oro för att utsätta sig för besvärande situaioner" tarkoittaa riikinruotsiksi sitä että ollaan huolissan että jokin vieras matkakumppani voi ruveta keskustelemaan tai mennä liian tuttavalliseksi, ei varsinaista uhkailua tai haukkumista jota meillä pidetään kynnyksenä häiriköinnille? Suomalaisia on aina pidetty tuppisuina ja arkoina, mutta tämän luettuani aloin tuntua jo pientä ylpeyttä, vai millä tavalla tätä pitäisi tulkita?

t. Rainer
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Sinisellä ja punaisella linjalla kävelyetäisyydet ovat kuitenkin pidempiä ja asemien saavutettavuus on usein hankalampi kuin vihreällä linjalla.
Ongelmiakin on Vihreän linjan kanssa: muutama vuosi sitten kokeiltiin ns Snabbtåg jotka ei pysähtyneet Åkeshovin, Abrahamsberg ja Stora mossenin asemilla kaupunkin lähdettäessä. Mutta muistaakseni siinä säästettiin 4 minuutia Hässelbyn-asemalta laskien. Joten säästö oli varsin niukka mutta se tuntui enemmältä kun sai ajaa asemien ohi siellä pysähtymättä.
Mutta toisaalta ne jotka asuivat siellä asemilla tykkäsivät että heitä syrjittiin... mutta se oli varmastikin sitä kuuluisaa ruotsalaista kateutta. :smile:
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Hylätty T-asema?

Rattivaunu sanoi:
Kysymys on siis vaunusarjasta C5, joka oli koemalli.
Näistä Silverpilen'nistä voin kertoa että ainoastaan kaksi vaunua ovat selvinneet hengissä kun ne otettiin liikenteestä. Luin jostan että Hägglundin tehdas joka on Örnsköldsvikissä, vaunujen rakentaja on säilyttänyt yhden niiistä.
Se toinen on myyty Gevalia-kahvin tekijälle (lieneekö tänään Kraft Food) ja sitä käytetään mainoksissa.
Jotkut teistä ehkäpä muistavat varsin omanlaatuisen mainoksen Norrmalmstorgilla jossa Silverpilen oli kaivettu keskelle toria niin että ajajan hytti oli maanpäällä, loput junasta olivat kaivettu maahan.
Se oli Gevalian mainos, 'När du vill ha oväntat besök'.
Firma oli jopa luonut vähän savua että se tosiaankin näytti siltä että juna oli ajanut väärin ja noussut maan päälle keskellä Norrmalmstorgia.
 

Liitetiedostot

  • c5_2908a.jpg
    c5_2908a.jpg
    40.9 KB · Lukukerrat: 1,083
Viimeksi muokannut moderaattori:
C5-vaunu...

Jotkut teistä ehkäpä muistavat varsin omanlaatuisen mainoksen Norrmalmstorgilla jossa Silverpilen oli kaivettu keskelle toria niin että ajajan hytti oli maanpäällä, loput junasta olivat kaivettu maahan.
Siinä on tullut mainokselle hintaa mutta varmasti ajanut asiansa hyvin. Sen verran erikoinen ja omaperäinen minun mielestä on.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
En tiedä tapahtuiko sinisen linjan matkustajamääräarvioinneissa joku virhe. Sinisen linjan asemat kun on mitoitettu 10 vaunuisille junille, kun taas vihreä ja punainen 8-vaunuisille. Käytännössä vihreää ja punaista ajetaan ruuhka-aikoina 8-vaunusilla, mutta sinistä vain 6-vaunuisilla.

Mielenkiintoinen poikkeus tähän on muuten punaisen linjan Mörby Centrumin puoleisen pään asemat. Ne on tehty myös 10-vaunuisille junille. Tällä varauduttiin ymmärtääkseni siihen, että linja olisi jossain vaiheessa johdettu Mörbystä Karoliinisen sairaalan kautta etelään.
 
En tiedä tapahtuiko sinisen linjan matkustajamääräarvioinneissa joku virhe. Sinisen linjan asemat kun on mitoitettu 10 vaunuisille junille, kun taas vihreä ja punainen 8-vaunuisille. Käytännössä vihreää ja punaista ajetaan ruuhka-aikoina 8-vaunusilla, mutta sinistä vain 6-vaunuisilla.
C20-vaunujen aikana pituudet taidetaan katsoa vähän eri tavoin... ;) Ainakaan 8-vaunuista niistä ei ilman väkivaltaa saa aikaan...
Mutta on totta, että C1 - C15 -kaluston aikana pituudet menivät kuten Multsun poika edellä kertoo. Metron (tunneliradan) uusimmilla osuuksilla tosiaan varauduttiin suurempiin junapituuksiin kuin vanhemmilla osuuksilla. Ja toki näitä perinteikkäitä nk. Cx-vaunuja on edelleenkin rajoitetusti ajossa; itse taisin viimeksi mennä C6H:lla elokuun aivan lopulla tänä vuonna.
 
Onko kukaan muu huomannut, että Tukholman Tunnelbanan uudet modernit vaunut tuntuvat nykivän kovasti jarrutuksissa ja pysähtelevän kesken matkaa kovilla jarrutuksilla? Entä viive ovien avautuessa? Eikö ole vaikeaa vaihtaa tunnelbanasta bussiin T-Centralissa, kun joutuu siniseltä linjalta kulkemaan pohjakerroksesta hyvin pitkän matkan maan tasalle lukuisten liukuportaiden läpi? Miksi Ruotsissa on sellainen ratkaisu esim. Rinkebyssä ja monilla muilla asemilla ,että ensin on laiturilta liukuportaille tavalliset portaat ja hissi ja vasta sitten välitasoltal iukuportaat?
 
Onko kukaan muu huomannut, että Tukholman Tunnelbanan uudet modernit vaunut tuntuvat nykivän kovasti jarrutuksissa ja pysähtelevän kesken matkaa kovilla jarrutuksilla? Entä viive ovien avautuessa?
Noinhan Tukholman tunnebanan junat ovat aina käyttäytyneet. Hyvä, ettei ole tullut muutosta uusien junien myötä ;).

Eikö ole vaikeaa vaihtaa tunnelbanasta bussiin T-Centralissa, kun joutuu siniseltä linjalta kulkemaan pohjakerroksesta hyvin pitkän matkan maan tasalle lukuisten liukuportaiden läpi? Miksi Ruotsissa on sellainen ratkaisu esim. Rinkebyssä ja monilla muilla asemilla ,että ensin on laiturilta liukuportaille tavalliset portaat ja hissi ja vasta sitten välitasoltal iukuportaat?
Olisikohan niissa kenties ajateltu mahdollisia laajennuksia? Helsingin metron Hakaniemihan on myös tällainen. Siellä on toisen laituritason aihio seinan takana ja tämä välitaso johtaisi kumpaankin.
 
Entä viive ovien avautuessa?

Tätä oli selitetty SS:n foorumilla. Muistaakseni kuvio on sellainen, että uusia vaunuja tilattiin aluksi vain yhdelle linjalle. Tällöin luotiin vaunuihin turvajärjestelmä, joka estää ovien avaamisen väärältä puolelta ja aseman ulkopuolelta. Turvajärjestelmä on yhteydessä samaisen linjan uusittuun kulunvalvontaan.

Uusia junia tilattiinkin lopulta enemmän kuin alun perin suunniteltiin ja kaikissa on sama ominaisuus. Muilla linjoilla ei kuitenkaan ole tarvittavia ilmaisimia, joiden avulla junat tunnistavat automaattisesti laiturialueen ja laiturin puolen. Tästä syystä ovet pitää vapauttaa käsin. Se taas onnistuu vasta junan pysähdyttyä kokonaan ja vapauttamisessa on myös junan väyläjärjestelmään liittyvää viivettä. Viive ei automatiikan kanssa ole ongelma, koska tunnistin ohitetaan ennen junan pysähtymistä.

Jos en aivan väärin muista, taisi jopa olla niin, että ovien vapauttaminen käsin vaatii kuljettajan molemmat kädet ja juuri tästä syystä se onnistuu vasta junan pysähdyttyä. Kielitaitoisemmat voisivat ehkä etsiä ketjun SS:n foorumilta?
 
Koko läänin kattavasta vyöhykkeestä ollaan luopumassa.

Dina Pengar / Dagens Industri sanoi:
Enhetstaxan på SL slopas. Det innebär att det inte längre går att resa över hela länet för 20 kronor inom en timme.
Dessutom höjs SL-kortet med 20 kronor från den 1 april, till 620 kronor.
 
Kesällä oli Enhetstaxan jo käytössä, jos olisin kauemmin Stokiksessa ollut, olisi sitä tullut hyödynnettyä enemmänkin. 10 kr opiskelijoille kertalippu, 20 kr aikuisille. Ei paha. Taisi porvarihallituksen tekosia olla tuo yhtenäistaksan sluuppaaminen ;)
 
Takaisin
Ylös