Sivu 1 / 13 1234511 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/181

Viestiketju: Tukholman Tunnelbana

  1. #1

    Liittynyt
    05.07.2005
    Viestejä
    404

    oletus Tukholman Tunnelbana

    Kun pitää mainita joku kaupunki, jonka metro on vaikuttanut ratkaisevasti omaan suhteeseeni ko.kaupunkiin (niin, tällaistahan tosiaan suunnilleen joka toinen päivä itse kultakin kysellään... 8) ), on listallani kaksi vaihtoehtoa, Tukholma ja Pariisi. Tunnelbana on kuitenkin lähempänä, siinä on jotakin selittämättömän eksoottista ja rumankaunista...kyllä se se on. Connexistakin huolimatta.

    Tunnelbanaa alettiin rakentaa 1940-luvun lopussa. Ensimmäiset linjaosuudet olivat Vihreän linjan reitit Slussen-Hökarängen vuonna 1950, Gullmarsplan-Stureby -51 ja Hötorget-Vällingby -52. Eteläpäästään kolmihaaraiseksi rakennetun Vihreän linjan osuudet yhdistyivät vuonna -57 ja vuonna -62 valmistui ensimmäinen osa sittemmin kummassakin päädyssään kahtaalle haarautettuun Punaiseen linjaan. Sininen linja eli Järvabanan otettiin asteittain käyttöön vuosina -75-85. Ihan alkuperäisessä suunnitelmassa Järvan suuntaa oli tietääkseni ajateltu Vihreän linjan pohjoishaaraksi Fridhemsplanilta, mutta nopean Sinisen linjan rakentamiseen päädyttiin lopulta, mikä varmasti tekikin lopputuloksesta tehokkaamman.

    Tunnelbana rakennettiin varsinkin alkuvuosina vanhaa kunnioittamatta. Tukholman historiallinen hirttopaikka Brunkeberg kipattiin surutta täyttömaaksi kaupungin pohjoispuolelle ja kovin epäesteettinen Sergelin tori muodostettiin kaupungin uudeksi "metrokeskustaksi". Onneksi sentään Gamla Stan säästyi -ja Söderillä talot olivat niin korkealla kallioilla, että metro oli puolittain pakko kaivaa ihan oikeasti maan alle...

    Nyttemmin Tunnelbanaa on rakennettu täydentämään myös pikaraitiotielinjoja. Kaikkien operaattori on Connex. Uusia Bombardier-vaunujakin on syydetty kuin liukuhihnalta. Ultra Bra-yhtyeen laulussaan "Moskova" esittämä kysymys: "Onko metro luotettava Tukholmassa?" on vähintäänkin aiheellinen...

    Faktaa Tunnelbanasta löytyy esim.osoitteesta: http://www.t-banan.se/

  2. #2

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1

    oletus Tunnelbana

    Totta. Järjestelmässä on oma viehättävyytensä, jollaista en ole nähnyt missään muualla.

    Toukokuussa Sergelin torilla oli epävirallisen näköisiä ilmoituksia, joissa kerrottiin suunnitelmista parantaa keskustan palvelutasoa rakentamalla "T-Centralen nord". On mahdollista, että kyseessä on paikallisten aktiivien lobbausyritys. Onko jollain lisätietoa asiasta, mille linjoille asemaa suunnitellaan ja kuka asiaa ajaa Ainakin hötorget on niin lähellä, että väliin tuskin asema mahtuu.

    Mielenkiintoisinta Tukholmassa on tällä hetkellä Tvärbanan. Vaikuttaa siltä, että eteläinen Tukholma on piristynyt uusien raiteiden ympärillä aivan uuteen ilmeeseen. Monet ratkaisut ovat esimerkillisiä ja positiivisia kokemuksia tulisi hyödyntää myös suomalaisessa joukkoliikennesuunnittelussa. Olisikohan Espoon, Tampereen ja Turun merkittävimmät matkustajavirrat samaa suuruusluokkaa kuin Tukholman poikittaisliikenne...

  3. #3

    Liittynyt
    05.07.2005
    Viestejä
    404

    oletus

    Tvärbanan on tosiaan hyvä liikenteellinen oivallus. Sehän sitoo Vihreän linjan keskeiset risteyspaikat Alvikin ja Gullmarsplanin sekä niiden välille jäävän punaisen linjan Liljeholmenin Essingenin kautta korkealla Mälarin yllä siltoja pitkin ja Årstabergetin uumenissa tunnelissa kiitävän pikaraitiovaunun suomin avuin. Välillä mennään ihan tavallisessa katuverkossa normaalin raitsikan lailla.
    Tyypiltään Bombardier-mallistoa edustavat vaunut lienevät saman designerin käsialaa, kuin uudenmalliset Tunnelbanatkin. Pummilla ajaminen linjalla ei onnistu, sillä vaunussa kiertää koko ajan lipuntarkastaja.

    Tein tuttavuutta Tvärbananin kanssa viime joulukuussa ja kokemus oli vähintäänkin informatiivinen. Näköalat olivat hulppeat ja meininki jotenkin rennompi, kuin Tunnelbanassa. Ulkomailla olemisen unohti viimeistään siinä vaiheessa, kun takanani istunut tyyppi vastasi puhelimeensa ja selitti suomeksi, että kaapissa pitäisi vielä olla lasagnelevyjä...

  4. #4
    JT
    JT ei ole kirjautuneena
    Tunnistettu jäsen JT avatar
    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    1981

    oletus

    Onko Danderydin suunnalla ollut Roslagsbana vai Röda linjen ensin Ihmetyttää miksi ylipäätään siellä on metro maanalla ja muutama kymmenmetriä yläpuolella rautatie. Minulle on jäänyt sellainen käsitys tästä alueesta liityntäbussiliikenne on erityisesti metrolle joka tapahtuu Danderyds sjukhusetilla ja Roslagsbana on vähän kuin meillä seutubussi. Eli junaa käyttävät varmaankin vain ne, jotka asuvat parinsadanmetrin päässä rautatieasemasta ja niillä jotka asuvat kauempana lähimmästä asemasta ei olekaan liityntäbussiyhteyttä lähimmälle suurehkolle asemalle vaan metrolle joka on melkein Tukholman tuntumassa. Jos metro on ollut ensin, niin ihmetyttää, että miksi Roslagsbana on vedetty Tekniska Högskolanille asti kun Keskustaan menevien on joka tapauksessa vaihdettava metroon.

  5. #5

    Liittynyt
    09.07.2005
    Viestejä
    540

    oletus

    TUB2: (punaisen linjan) ensimmäiset osuudet otettiin käyttöön v. 1964, ei 1962. Lounaiset esikaupunkiraitiotiet kulkivat samoille alueille, joille kaksihaarainen TUB2 aloitti liikennöinnin.

    Mörby Centrumin linja on reippaasti Roslagenin rataa nuorempi. Mörbyhyn saakka TUB2:n ulotettiin vuonna 1978 ja kapearaiteisella radalla Roslageniin liikenne aloitettiin jo 1885 (sähköistetettynä 1894). Roslagenin rata oli lakkautusuhan alla pitkälle 1980-luvulle saakka, joka väistyi kun a) päätös olla rakentamatta TUB2:n jatketta Mörby Centrumista Täby Centrumiin sekä b) uutta kapearaidekalustoa päätettiin hankkia.

    Roslagenin rataa jatkettiin vuonna 1895 Stockholm Ö asemalta lähemmäs keskustaa Engelbrektsplanille. Tätä katurautatieliikennettä jatkui vuoteen 1960 saakka. Kolme vuotta myöhemmin katukiskot purettiin.

    Piirka

  6. #6
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    7549

    oletus Roslagsbanan historiaa

    Satuin vierailemaan työasioissa Täbyssä parikin kertaa 1980-luvun puolivälissä. Minusta oli hauskaa, kun ventovieraat ihmiset puhuivat pöyristyneinä siitä, että heidän mukava kapearaiteinen junansa halutaan hävittää ja tilalle tulisi kallis tunnelbana.

    Miten kaikki tapahtui selviää ehkä Stig Svallhammarin kirjasta Skendöd i Roslagen Roslagsbanan som statsägd järnväg i en tid av snabba förändringar (ISBN 91-7266-154-2), jonka on kustantanut Frank Stenvalls Förlag vuonna 2002. Itse en ole kirjaa nähnyt, mutta sain siitä pari päivää sitten vinkin.

    Antero

  7. #7

    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Helsinki Lauttasaari
    Viestejä
    427

    oletus

    Antero,
    voin suositella kirjaa luettuani sen. Monia ihmisiä kaduttaa Roslagenin kapearaideradan osittainen lakkauttaminen 1960-70-luvuilla.

  8. #8
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Antero,
    voin suositella kirjaa luettuani sen. Monia ihmisiä kaduttaa Roslagenin kapearaideradan osittainen lakkauttaminen 1960-70-luvuilla.
    Samoin. Lukemisen arvoinen kirja. Mutta kannattaa toki muistaa, ettei kirja keskity yksinomaan henkilöliikenteeseen, vaan laajalti myös tavaraliikenteeseen. Ja teemanahan on Roslagsbananin aika SJ:n osana, eli lukuunottamatta Upsala-Hallstavik -pätkää jää vuoden 1972 jälkeinen ja monessa mielessä nykykatsannossa olennaisin vaihe vähemmälle huomiolle. Sekä Rimbon rata että Eddavägenin haara suljettiin SJ:n jo jätettyä radan.

    Roslagsbanan ja T-bana

    Jos tuo metrosuunnitelma olisi toteutunut, Roslagsbanan olisi silti jäänyt jäljelle Roslags Näsbystä alkavina syöttöratoina. Siten täydellistä lakkautusta tuskin olisi tullut, mutta Lidingön ja Nockebyn ohella Tukholman läänissä olisi useampia seutuja, jonne raideliikenneyhteys olisi vaihdollinen. Eräänlainen seuraaja Roslagenin metrosuunnitelmalle on nykyinen kaavailu normaaliraiteisesta rautatiestä Arningeen Roslagsbananin varteen. Sitä en tiedä, aiotaanko sen vuoksi Roslagsbanania kuitenkin katkoa, mutta suunnitelman toteutus on joka tapauksessa ajateltu ajoitettavaksi radan nykyisen X10p-kaluston käyttöiän päähän.
    terveisin
    JE

  9. #9
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Tukholman pikkuradat oli kaikki tarkoitus lakkauttaa

    Tomas Ekmanin väitöskirjan Spår i vägen - Teknikval, politik & spårvägstrafik i Stockholm 1920-2002 (2003) mukaan 1970 - luvulla oli tarkoitus lakkauttaa ja korvata tunnelbanalla ja syöttöliikenteellä kaikki Tukholman "irralliset" radat eli Roslagsbanan, Saltsjöbanan, Lidingöbanan ja Nockebybanan.

    Lakkautusstrategian lähtökohtana oli tunnelbanan jatkaminen Nackaan, Täbyyn ja Lidingöön, jonne olisi järjestetty syöttöbussiliikenteen terminaalit. Muuten raideliikenne olisi korvattu syöttöbusseilla. Roslagsbanan osalta oli mahdollista Vallentunan ja Österskärin haarojen säilyttäminen syöttölinjoina.

    Hankkeista käytiin 1970-80-lukujen aikana kova poliittinen kiista, jossa tunnelbana-syöttöliikennekonseptia kannattivat sosiaalidemokraatit ja SL kun taas vanhojen ratojen säilyttäminen oli Moderaterna ja Centern - puolueiden eli oikeiston sekä kansalaisliikkeiden kannattamaa.

    Saltsjöbanan säilyttämisestä päätettiin jo 1973.
    Nockebybanan säilyttämisestä ja parantamisesta päätetiin 1980.
    Roslagsbananin säilyttämisestä ja Täbyn metron jäädyttämisestä päätettiin 1983.
    Lidingöbanan säilyttämisestä päätettiin 1983.

    Tarkempi referaatti Ekmanin kirjasta Kaupunkillikenne.net - sivulla: http://www.kaupunkiliikenne.net/julkaisu/Ekman.htm

  10. #10
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Roslagsbanan osalta oli mahdollista Vallentunan ja Österskärin haarojen säilyttäminen syöttölinjoina.
    Juuri tuota tarkoitin, kun viittasin että osa olisi jäänyt. En lainkaan ihmettelisi jos ajan hengessä olisi puuhattu korvaamista busseillakin, mutta nimenomaan syöttöratavaihtoehtoa pidettiin "varmimpana". Roslagsbananin matkustajavaunuja mm. muutettiin ohjausvaunuiksi koska Roslags Näsbyn asema arvioitiin liian pieneksi moottorivaunun vekslaamiselle junan päästä toiseen joka vuorolla.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen
    Hankkeista käytiin 1970-80-lukujen aikana kova poliittinen kiista, jossa tunnelbana-syöttöliikennekonseptia kannattivat sosiaalidemokraatit ja SL kun taas vanhojen ratojen säilyttäminen oli Moderaterna ja Centern - puolueiden eli oikeiston sekä kansalaisliikkeiden kannattamaa.
    Tuo on kiintoisa tieto, mutta en vähääkään epäile sen paikkansapitävyyttä. Kenties juuri vuosien 1976-82 ei-sosialidemokraattiset hallitukset vaikuttivat osaltaan syntyneeseen ratkaisuun, valtionohjaus on Ruotsissa kuitenkin perinteisesti Suomea tiukempaa. Mutta: vaikka aikaa on kulunut, naapurin demarit tuntuvat edelleen olevan hiukan passiivisia kevyen raideliikenteen kehittämisessä Tukholman kaupungissa. Nyt asenteet ovat kuitenkin hitaasti muuttumassa, ja eräin osin tilanne on aiempaan nähden päinvastainen: Lidingössä nimenomaan oikeisto on ajanut rautatien/raitiolinjan lakkautusta ratasillan huonoon kuntoon vedoten. Onkohan niin, että radan säilyttäminen oli 1980-luvulla tarkoitettukin vain väliaikaisratkaisuksi, kunnes yleisön mielenkiinto laantuisi?
    terveisin
    JE

  11. #11
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut JE
    Mutta: vaikka aikaa on kulunut, naapurin demarit tuntuvat edelleen olevan hiukan passiivisia kevyen raideliikenteen kehittämisessä Tukholman kaupungissa. Nyt asenteet ovat kuitenkin hitaasti muuttumassa, ja eräin osin tilanne on aiempaan nähden päinvastainen: Lidingössä nimenomaan oikeisto on ajanut rautatien/raitiolinjan lakkautusta ratasillan huonoon kuntoon vedoten. Onkohan niin, että radan säilyttäminen oli 1980-luvulla tarkoitettukin vain väliaikaisratkaisuksi, kunnes yleisön mielenkiinto laantuisi?
    20 vuodessa asiat ja mielipiteet muuttuvat ja käsittääkseni useat porvarilliset kevyen raideliikenteen kannattajat kuten Stig Dingertz ovat jo eläkkeellä.

    Ruotsissa sosiaalidemokraatit ovat olleet pitkään nimenomaan raskaiden raideliikenneratkaisujen ja kevyen raideliikenteen karsimisen kannalla. Vasta 1980-90-luvuilla asenteet ovat alkaneet muuttua. Vieläkin demarit kai ovat kaikista puolueista skeptisimpiä Tukholman raitioteiden voimakasta laajentamista ja esimerkiksi keskustaraitiotien uudelleenrakentamista kohtaan.

    On myöskin erehdys pitää sosiaalidemokraatteja yleisesti pohjoismaissa esimerkiksi oikeistoa joukkoliikennemyönteisempänä puolueena. Tämä väärinkäsitys johtuu helposti siitä, että sosiaalidemokraatit kannattavat usein kuntien liikennelaitosten tai valtion rautatieyhtiöiden vahvaa asemaa, joka on eri asia kuin joukkoliikenteen kehittämiseen panostaminen (toki voi joskus olla sama asia). Kannattaa muistaa, että sosiaalidemokraatit ovat usein vahvasti yksityisauton asialla ja duunarin oikeus autoon on heille hyvin tärkeä saavutus, josta ei tingitä. Oikeistossa on toki enemmän poliitikkoja, jotka katsovat, että pärjätään kokonaan ilman joukkoliikennettä tai haluavat keskittää panostukset vain autoiluun, mutta kyllä sielläkin löytyy joukkoliikenteen vahvoja kannattajia.

  12. #12

    Liittynyt
    05.07.2005
    Viestejä
    404

    oletus

    Mutta eikös Tukholman joukkoliikenteen historian pahin katastrofi (metrojärjestelmän operatiivisen sektorin myynti Connexille) ole kuitenkin tehty S:n ollessa vallan päällä..?

  13. #13
    JE
    JE ei ole kirjautuneena

    Liittynyt
    29.06.2005
    Viestejä
    1220

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut moxu
    Mutta eikös Tukholman joukkoliikenteen historian pahin katastrofi (metrojärjestelmän operatiivisen sektorin myynti Connexille) ole kuitenkin tehty S:n ollessa vallan päällä..?
    Tuohon en tiedä vastausta. SL Tunnelbanan AB oli Tukholman läänin omistuksessa aiemmin, ja läänitason elimissä päätös tehtiin. Tukholman kaupunki oli viime vaalikaudella maltillisen kokoomuksen johtama, mutta siitähän ei läänin suhteen voi tehdä mitään johtopäätöksiä.

    Paljoa asialla ei ole merkitystä: Ruotsissa demarit ovat alusta alkaen olleet melkoisen myötämielisiä kilpailutuspolitiikalle. Läänien junaliikenteen kilpailutus tuli mahdolliseksi Ingvar Carlssonin (s.) ensimmäisinä hallituskausina 1986-91. Nykyisin esim. Ruotsin rataverkko lienee Euroopan vähiten säädeltyjä Britannian ohella.
    terveisin
    JE

  14. #14
    23Ají Anárjiri avatar
    Liittynyt
    03.07.2005
    Viestejä
    184

    oletus

    Politiikasta takaisin liikennevälineisiin. Omat kokemukseni ja tunteeni Tunnelbanaa kohtaan ovat hyvin myönteiset. Tunnelbana on jotenkin ollut jotenkin kodikkaan oloinen , hiukan nuhjuinen ja jo 50-vuoden käytön kuluttama, mutta silti hyvin toimiva ja täsmällinen. Vanhat , minulle aidot, junat ovat melkoisia hyrysysyjä helsinkiläisiinkin verrattuna, mutta onko kauniimpaa väriä metrolle annettukaan kuin Tukkisaaren vihreä? Sääli, että se hävitetään. Nuorempana opettelin papukaijana ulkoa hauskat junavahtien kuulutuslitaniat, hauskinta kansankodin turvallisuustasa-arvoisuutta edusti mielestäni ajoittainen kehoitus : sätt era plats. Tunnelbanan historia on mielenkiintoinen ja vasta myöhemmin olen tajunnut kuinka sen rakentaminen oli osittain jopa turhaa, koska pikaratikkaverkosto oli jo 1930-luvulla rakennettu erittäin laajaksi ja laadukkaaksi.Mutta nykyisellään järjestelmättä ei varmasti tultaisi toimeen! Kuinka moni muuten älyää pikaisesti junia käyttäessään järjestelmän ajavan yhä vasemmanpuoleisen liikenteen mukaan?
    Vauhtia vaunuun!

  15. #15

    Liittynyt
    09.07.2005
    Viestejä
    540

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 23Ají Anárjiri
    Nuorempana opettelin papukaijana ulkoa hauskat junavahtien kuulutuslitaniat, hauskinta kansankodin turvallisuustasa-arvoisuutta edusti mielestäni ajoittainen kehoitus : sätt era plats.
    Sätt era plats on kyllä nonsenssvenskaa. Itse en muista koskaan kuulleeni kehotusta "Sitt ner på era platser". Sen sijaan kuulutus "Se upp för dörrarna - dörrarna stängs" naurattaa siksi, koska kaveripiirissäni se on väännetty muotoon "Se upp för dörrarna - dörrarna sprängs" ("Varokaa ovia - ne räjähtävät") =)

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 23Ají Anárjiri
    Tunnelbanan historia on mielenkiintoinen ja vasta myöhemmin olen tajunnut kuinka sen rakentaminen oli osittain jopa turhaa, koska pikaratikkaverkosto oli jo 1930-luvulla rakennettu erittäin laajaksi ja laadukkaaksi.
    Mielestäni Tukholman metron rakentaminen ei ole ollut turhaa. Esikaupunkiraitiotiet muodostivat toki laajan verkon. Kantakaupungissa niillä ei ollut Skanstullin ja Slussenin välistä rataa lukuunottamatta omia ratoja. Alvikin suunnalta pikaratikat muuttuivat Fridhemsplanilla hidasratikoiksi, eli tavallisiksi katuraitioteiksi. Muutkin esikaupunkiradat Sundbybergistä, Lidingöstä ja Liljeholmenin suunnalta olivat katuraitiotietä kantakaupungin alueella.

    Jos metroa ei olisi rakennettu, niin kulussa olisi iso määrä A32-pikaratikoita. Laskin, että yhteen metrojunaan (ykkös ja kakkosradoilla) mahtuu runsaat 1200 matkustajaa. Kuusi A32-yksikköä vastaa sutakuinkin yhtä metrojunaa. En tiedä montako A32:sta voidaan kytkeä yhteen junaan (ainakin kaksi), mutta jos kussakin A32-junassa olisi kolmeyksikköä, niin tarkoittaisi se nykyisen parin minuutin metrovuorovälin lyheminen suunnilleen A32-juna/minuutti. Ja kun nykyinenkin metroliikenne puuroutuu herkästi ruuhkassa, niin voidaan kuvitella kuinka pikaratikkaliikenne puuroituisi vielä herkemmin.

    Ai niin, moni Tukholmalainen kaverini on sitä mieltä, että Tukholmassa ei ole metroa vaan maanalainen raitiotie =)

    Piirka

Sivu 1 / 13 1234511 ... ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. Tukholman raitiotiet
    kirjoittanut Albert foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 172
    Viimeisin viesti: 03.04.2017, 22:07
  2. Tukholman Citybanan
    kirjoittanut late- foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 18
    Viimeisin viesti: 13.09.2014, 19:45
  3. Tukholman Spårväg Syd
    kirjoittanut Vesa Nurminen foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 23
    Viimeisin viesti: 25.05.2009, 21:57
  4. Tukholman raitiotiet
    kirjoittanut Vesa Nurminen foorumissa Kuvat
    Vastauksia: 4
    Viimeisin viesti: 02.04.2009, 09:36
  5. Tukholman ratikkahankkeista
    kirjoittanut JE foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 12
    Viimeisin viesti: 02.11.2005, 21:20

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •