Tukholman Tunnelbana

Jos vain olen oikein ymmärtänyt, Högdalenin ja Vällingbyn varikoilla ei enää ole muita vaunuja kuin C20.

Itse asiassa, kun pyöräilin Högdalenin varikon ohi noin puolitoista kuukautta takaperin, muistan nähneeni myös Cx-vaunun. Ei kuitenkaan kannata luottaa muistiini, ja kamera ei tuolloin ollut mukanani, muutenhan olisin varmaan ottanut kuvan.
 
Itse asiassa, kun pyöräilin Högdalenin varikon ohi noin puolitoista kuukautta takaperin, muistan nähneeni myös Cx-vaunun. Ei kuitenkaan kannata luottaa muistiini, ja kamera ei tuolloin ollut mukanani, muutenhan olisin varmaan ottanut kuvan.
En pidä havaintoa mitenkään täysin mahdottomana. Ymmärtääkseni koko Tunnelbana-järjestelmän keskuskorjaamo on TUB1:n vaikutusalueella (Hammarby), joten yksittäisiä vaunuja mistä tahansa sarjasta voi vierailla vaikkapa Högdaleninkin varikolla.
 
En pidä havaintoa mitenkään täysin mahdottomana. Ymmärtääkseni koko Tunnelbana-järjestelmän keskuskorjaamo on TUB1:n vaikutusalueella (Hammarby), joten yksittäisiä vaunuja mistä tahansa sarjasta voi vierailla vaikkapa Högdaleninkin varikolla.

Niin... Tämä Hammarbyhöjdenin/Blåsutin (Pienestä koostaan huolimatta se taitaa jonkin näköinen keskuskorjaamo) varikkohan on nyt ollut viime päivinä junia täynnä, ja nimenomaan lähinnä Cx-sarajalaisia, joten ainakin nyt voisi kuvitella muutaman vaunun viettävän aikaa myös Högdalenissa.

Farstan haaran remontin aikana en montaa kertaa kulkenut Hammarbyn varikon ohi, joten en tiedä, kuinka paljon junia oli silloin sisällä. Mutta silloin 1,5 kk sitten, kun havaitsin Cx-sarjalaisen Högdalenissa, oli oletettavasti aika paljon suurempi osa näistä vaunuista varikoilla, kun kerran linjoilla niitä oli vähemmän.
 
Niin... Tämä Hammarbyhöjdenin/Blåsutin (Pienestä koostaan huolimatta se taitaa jonkin näköinen keskuskorjaamo) varikkohan on nyt ollut...
Ko. varikon historia oli sellainen, että se oli Tunnelbananin ensimmäinen varikko (valm. 1947); siellä on ollut myös bussivarikkotoimintoja (ja ehkä myös ratikka-) hyvin kauan. Ensimmäinen "täysmetro-osuushan" oli Slussenista Hökarängeniin (v. 1950). Läntinen osuus valmistui parisen vuotta myöhemmin Hötorgetilta (nimi silloin Kungsgatan) Vällingbyhyn, jonne tuli länsiosan varikko. (T-Centralenin kautta kulkeva yhdysrata saatiin käyttöön vasta vuonna 1957.) Vuonna 1951 alulle saatu nykyinen Hagsätran haara ulottui Högdaleniin vuonna 1954. Högdalenin varikko valmistui vasta hieman myöhemmin, näin ollen se saatiin käyttöön talvella 1957 - 58. Tämän jälkeen Hammarbyn metrovarikkotoimintoja on voitu siirtää TUB1:n kahdelle muulle varikolle. Hammarbyn varikko toimikin vuosikymmeniä keskuskorjaamona. Se mikä sen täsmällinen rooli on tänä päivänä, on minulle osaksi pieni arvoitus. Se lienee selvää, että noin 270 kolmivaunuisen uuden junayksikön tultua täysimittaiseen käyttöön korvaamaan satoja täysin puhkikuluneita Cx-vaunuja tunnelijunien korjaustarve on vähentynyt jyrkästi tämän vuosituhannen alussa. Entisenlaista keskuskorjaamoa ei välttämättä enää tarvita, vielä kun jäljelläolevien Cx-vaunujenkin käyttö on pääosin ruuhkasarjoja, tosin TUB2:lla C6H:ita näkee kyllä liikenteessä jonkun verran ruuhkien ulkopuolellakin lauantaita myöten.
 
Hammarby on käsittääkseni yhä edelleen keskuskorjaamo sekä Tunnelbanalle että myös raitioteille. Raitioteidenkin keskuskorjaamona se toimi käsittääkseni jo ennen keskustan raitioteiden lakkautusta, Hammarbyhynhän oli yhdysrata keskustan ratikkaverkolta.
 
Raitioteidenkin keskuskorjaamona se toimi käsittääkseni jo ennen keskustan raitioteiden lakkautusta, Hammarbyhynhän oli yhdysrata keskustan ratikkaverkolta.

Toki. Kulkihan raitiolinjat 8 ja 19 aika läheltä ohi. Ja sieltähän ne vaunut taisivat tullakin. Kumma kyllä SL:n sivuilla olevissa vanhoissa kartoissa, kuten tässä vuodelta 1936 olevassa, ei ole merkintää varikosta.
 
Omalta osaltani en muista nähneeni enää muutamaan vuoteen nk. Cx-ryhmän kalustoa TUB1:llä. Ennen C20-sarjan tuloahan siellä olikin aika "hurja" kalusto alkaen sarjoista C2, C3 ja C4. Tosin C4:t sillä järjestelmällä olivat kokolailla lyhytaikainen juttu (C4-sarja oli alkujaan hankittu kokonaisuudessaan TUB2:lle). C2 - C4:ien lisäksi vihreällä linjalla oli raju määrä vaunuja sarjoista C12, C13 ja C14, joissa oli paljon tekniikkaa jo puretuista C1 - C3 -vaunuista. Itse asiassa C12-vaunut olivat käytännössä uudelleenkoritettuja C1 - C3 -vaunuja.

Jos vain olen oikein ymmärtänyt, Högdalenin ja Vällingbyn varikoilla ei enää ole muita vaunuja kuin C20. C6:ta löytyy sekä Nybodasta että Rissnestä, sarjoja C9, C14 ja C15 käsittääkseni vain Rissnestä. Sarjat C9 ja C15 ovat sitäpaitsi lukumääriensä puolesta sangen pieniä.

Aihepiiristä kiinnostuneille pieni kuvavinkki.

Jäljellä olevissa "Cx"-vaunuissa ei muutamaa poikkeusta(C13H) lukuunottamatta ole vihreän linjan turvalaitteita joten niillä ei siten voi ajaa koko järjestelmällä. C13H taas ei ole enää aktiivipalveluksessa vaikka vaunuja onkin olemassa jonkun verran.
 
Itse asiassa siinä ei ole mitään kummaa. Varikko on perustettu Lars Mattias Rådvallin mukaan vuonna 1947, samalla kun Svenska Spårvägssällskapet kertoo varikon käyttöönottovuodeksi 1950.

Eipäs olekaan mitään kummaa, juu... Linjan 8 varrella oli Enskedehallen Sockenvägenillä, alle kilometri metrohallista etelään. Enskedehallen purettiin 1956.

Raitiovaunuhalleja on sijainnut aika tasaisesti koko alueella. Liekö ainut olemassa oleva ratikkahalli nykyään Brommassa (linjat 12 ja 22)?
 
Bromman lisäksi ratikkahalli on tietysti myös Lidingön AGAssa. Lidingöbanan on käsittääkseni äskettäin luokiteltu virallisesti raitiotieksi oltuaan aiemmin rautatie.
 
Bromman lisäksi ratikkahalli on tietysti myös Lidingön AGAssa. Lidingöbanan on käsittääkseni äskettäin luokiteltu virallisesti raitiotieksi oltuaan aiemmin rautatie.

*Kröhm*
Näkyy työpaikkani ikkunasta juuri tällä hetkellä! :D Kylläpä sitä voikin olla uuno! Gårdhallen jäi meiltä molemmilta mainitsematta, mutta se ei vielä kuulukaan varsinaisen raitioliikenteen piiriin.

Lidingöbanan se vasta duoratikka onkin: Juna, jonka laiturikorkeus on kuin ratikkapysäkillä, ja ratikka, jota kutsutaan junaksi. Helsingin metroa kun ei kutsuta ratikaksi eikä pahemmin junaksikaan.

Googlettamisella löysin jutun, jossa mainitaan, että uusi Enskedehallen avattiin metrojunille vuonna 1950, mutta vuodesta 1947 hallia käyttivät raitiovaunut ja bussit. Eli halli on kuulunut reilut kaksi vuotta myös ratikkaliikenteen historiaan. Tai onhan tietenkin myös myöhemminkin, kun sinne on ajettu tänä vuonna A30- ja B30-vaunut purettavaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Nya Enskede eli Hammarbyn konepaja on koko valmistumisensa jälkeisen ajan ollut myös ratikkapuolen konepaja. Tämän vuoksi sinne oli raideyhteys keskustasta aina vuoteen 1967 saakka, siis vielä toistakymmentä vuotta eteläisten esikaupunkiratojen metromuutoksen jälkeen. Tuoreiden A/B30-romutusten ohella Hammarbyssä romutettiin myös lähestulkoon koko keskustaraitiotien kalusto 1960-luvulla.

Säilytysvarikkona Nya Enskede ei käsittääkseni ole raitiovaunuille ollut koskaan. Naapuri, vanhempi Enskeden varikko sen sijaan palveli etelän esikaupunkilinjoja vuoteen 1950 ja tämän jälkeen vielä kaupunkiraitioteitä vuoteen 1955.
 
Muistaako kukaan, missä Tvärbananin kalustoa huollettiin silloin, kun rata oli hyvin tuore ja reitti päättyi Liljeholmeniin? Sellaisenkin vaiheen muistan, kun Tvärbananin itäosalla liikennettä hoidettiin väliaikaisesti A30-/B30-kalustolla. Silloin tehtiin yöllisiä kalustosiirtoja Tunnelbananin radalla Gullmarsplanin ja Alvikin välillä. Tämä saattoi liittyä osaksi eräiden siltojen korjaustöihin.
 
Muistaako kukaan, missä Tvärbananin kalustoa huollettiin silloin, kun rata oli hyvin tuore ja reitti päättyi Liljeholmeniin?

Ihan alkuaikoina ennen länsipään siltojen valmistumista Tvärbanan kalustoa varten oli käytössä väliaikainen "Marieviksdepån," joka sijaitsi heti Liljeholmenin itäpuolella, tavararatapihalla, jossa kai edelleenkin on yhteys valtion rataverkolta Tvärbanalle. Tuolla varikolla oli jonkinlainen kevytrakenteinen halli yhdelle vaunulle ja lisäksi ulkoraiteilla tilaa useammalle. Syksyllä 2000 (radan valmistuttua Alvikiin) halli, varikkoa ympäröinyt aita ja ajojohtimet purettiin.

Sellaisenkin vaiheen muistan, kun Tvärbananin itäosalla liikennettä hoidettiin väliaikaisesti A30-/B30-kalustolla. Silloin tehtiin yöllisiä kalustosiirtoja Tunnelbananin radalla Gullmarsplanin ja Alvikin välillä. Tämä saattoi liittyä osaksi eräiden siltojen korjaustöihin.

Tosiaan, alkuvuodesta 2002 liikennettä hoidettiin Nockebybanan vaunuilla, kun molempien Stora Essingenille johtavien siltojen rakenteissa havaittiin halkeamia. Syy A30/B30-vaunujen käyttöön oli, etteivät A32-vaunut sopineet leveytensä takia kulkemaan Tunnelbanan kautta.:D
Tuolloin vaunut seisoivat öisin Gullmarsplanin asemalla.
 
Ihan alkuaikoina ennen länsipään siltojen valmistumista Tvärbanan kalustoa varten oli käytössä väliaikainen "Marieviksdepån," joka sijaitsi heti Liljeholmenin itäpuolella, tavararatapihalla, jossa kai edelleenkin on yhteys valtion rataverkolta Tvärbanalle.

Juu, näinhän se oli. Marievikin hallit olivat käytössä ainoastaan vuosina 1999 ja 2000. Yhteys on edelleen olemassa.
 
Takaisin
Ylös