Metrohavaintoja 2014

Tietoa mikä juna ja millä tavalla oli hajonnut tänään niin, että oli kokonaan pois aamuliikenteestä? Kuulostaa hieman nokkikselta, kerran koko pötkö piti viedä lyhentämättä varikolle. Kuinka paha kalustopula oikein on ja milloin tuo Siemensin automaattilelu palaa ajoon?
 
Tietoa mikä juna ja millä tavalla oli hajonnut tänään niin, että oli kokonaan pois aamuliikenteestä? Kuulostaa hieman nokkikselta, kerran koko pötkö piti viedä lyhentämättä varikolle. Kuinka paha kalustopula oikein on ja milloin tuo Siemensin automaattilelu palaa ajoon?
On tietoa :cool: Klo 07:55,vuoro 85, vaunu 141, ei vetoa. Ilmeisesti 'veto sallittu'-kontaktori temppuili. Juna jäi Vuosaaren kääntöraiteelle odottamaan kikkamiehen (päivystävä vaununkorjaaja) korjaustoimia. Kun juna saatiin lopulta Itäkeskukseen, pätkäistiin vikaantunut vaunu pois ja juna saatiin omaan vuoroväliinsä IK2:n lähtöön 09:02 kahden vaunuparin mittaisena. Varikolla ei ollut kalustopulan vuoksi laittaa junaa Itäkeskuksen lähtöön 08:02. Siemensin ehostaman junakokonaisuuden aikataulusta ei minulla ole tietoa.
 
Kuinka paha kalustopula oikein on?
Tähän vielä vastaus. Toivottavasti muistan oikein määrät..
Ennen automaattiprojektin alkua oli kalustoa varikolla ruuhka-aikana 9 vaunuparia.
Niistä kolme oli varatttu päivittäisiin huoltoihin ja kuusi oli periaatteessa vapaana, varalla. Niitä hetkiä jolloin kaikki kuusi olisivat valmiina linjalle, säilytyshallissa odottelemassa, ei tietenkään ollut usein. Junia kun pitää ottaa erilaisiin korjauksiin ennakkosuunitelman mukaisesti ja vikakorjauksiin joissa menee useampi päivä.
Tällä hetkellä tuosta kuuden vaunuparin reservistä on syöty kolme, kun Siemens asentaaa ja kokeilee automaattilaitteita.
Eli ruuhka-aikana kun linjalla on 15 vuoroa, ei vaunupareja useinkaan riitä linjalle vaihdettavaksi.
 
Tähän vielä vastaus. Toivottavasti muistan oikein määrät..
Ennen automaattiprojektin alkua oli kalustoa varikolla ruuhka-aikana 9 vaunuparia.
Niistä kolme oli varatttu päivittäisiin huoltoihin ja kuusi oli periaatteessa vapaana, varalla. Niitä hetkiä jolloin kaikki kuusi olisivat valmiina linjalle, säilytyshallissa odottelemassa, ei tietenkään ollut usein. Junia kun pitää ottaa erilaisiin korjauksiin ennakkosuunitelman mukaisesti ja vikakorjauksiin joissa menee useampi päivä.
Tällä hetkellä tuosta kuuden vaunuparin reservistä on syöty kolme, kun Siemens asentaaa ja kokeilee automaattilaitteita.
Eli ruuhka-aikana kun linjalla on 15 vuoroa, ei vaunupareja useinkaan riitä linjalle vaihdettavaksi.

Kiitos tiedosta :)
M200-junistahan käsittääkseni kaikki on liikenteessä jos ovat siihen kykeneviä, eli ei huollossa, joten tuo varareservi koostuu ilmeisesti siis M100-junista.
Vaikka varalle ei ole vaunupareja paljoakaan, niin yllättävän harvoin sitä kuitenkaan törmää vajaapituisiin juniin. Tämän vuoden aikana kerran olen istunut kaksivaunuparisessa nokkiksessa ja kerran nähnyt M200-junan lyhyenä ruuhkassa.

Nythän tämäkin taitaa muuttua, kun kesäaikataulut astuvat voimaan, mikä metrolle ainakin viime vuosien perusteella tarkoittaa ruuhkanakin lyhyitä junia. Miksi näin muuten tehdään, tuleeko siinä jotain suurtakin säästöä aikaan? Huolimatta siitä, että ihmisiä toki on liikkeellä vähemmän, on ruuhkan huippuna kaksi vaunuparia kyllä liian vähän.
Tähän liittyen vielä, viime vuoden heinäkuulta muistan, kun tällaisen pätkäjunan toinen vaunupari oli kokonaan sähköttömänä, 'tunnelmavalaistuksessa' ruuhkassa. Siellä oli kuuma ja matkanteko hidasta! :D
 
Nythän tämäkin taitaa muuttua, kun kesäaikataulut astuvat voimaan, mikä metrolle ainakin viime vuosien perusteella tarkoittaa ruuhkanakin lyhyitä junia. Miksi näin muuten tehdään, tuleeko siinä jotain suurtakin säästöä aikaan?

Kattos kun tällä järjestelyllä saadaan automatisoitua junia tehokkaasti ja nopeasti, jotta kuljettajaton metro voi aloittaa liikennöinnin Länsimetron aloittaessa syksyllä 2016. Tämähän varmistui nyt Berliinissä, kun HKL ja Siemens pääsivät sopuun. Ajatella, parit puumerkit paperiin ja ongelmat ovat tipotiessään. Miksei kukaan keksinyt näin yksinkertaista ratkaisua aiemmin... ;)
 
M200-junistahan käsittääkseni kaikki on liikenteessä jos ovat siihen kykeneviä, eli ei huollossa, joten tuo varareservi koostuu ilmeisesti siis M100-junista.
Ei ihan näin; M200-sarjalaisia on linjalla kolme junaa. Näin ollen varikolle jää aina vähintään 3vp M200.

Arjen ruuhkaliikenteessä junakalusto jakaantuu siis tällä haavaa seuraavasti (kuten Markku jo kirjoittelikin):

36 vp M100 linjalla (sis Nokkajunan)
9 vp M200 linjalla

3 vp M100 varikolla varalla/huollossa/korjauksissa
3 vp M200 varikolla varalla/huollossa/korjauksissa
3 vp M100 Siemensillä

Nythän tämäkin taitaa muuttua, kun kesäaikataulut astuvat voimaan, mikä metrolle ainakin viime vuosien perusteella tarkoittaa ruuhkanakin lyhyitä junia. Miksi näin muuten tehdään, tuleeko siinä jotain suurtakin säästöä aikaan?
Summien suuruus on tietysti suhteellista, eikä vähiten metrosta puhuttaessa... ;) Kyllähän siinä ihan perusteitakin on, kun matkustajamäärät kuitenkin heinäkuussa ovat selvästi pienemmät.

Säästöä syntyy vaikkapa jo sähkönkulutuksesta: keskikesän liikenteessä kertyy noin 420 tuntia, jolloin jätetään kolmannet vaunuparit pois, eli sähkönkulutus tippuu näiden tuntien aikana kolmanneksella verrattuna normaaliin. Lisäksi varikon toiminnoissa syntyy säästöjä ja toisaalta vaikkapa henkilökunnan lomien pyörittäminenkin helpottuu, kun vähäisempi käytössä oleva kalustomäärä vähentää varikolta tarvittavaa työpanosta. Huolto-ohjelmathan kuitenkin pyörivät ajettujen kilometrien mukaan, eli ei niitä vaunupareja aivan huvikseen kannata linjalla kuluttaa.


Kattos kun tällä järjestelyllä saadaan automatisoitua junia tehokkaasti ja nopeasti
Jos joltakulta jäi hymiö huomaamatta, niin todettakoot varmuudeksi, että junien lyhyys keskikesällä ei liity automatisointiin. Siemensillä on nyt nuo kolme protoasennettua M100-sarjalaista hallussaan. Käsittääkseni alkusyksystä ne taas palautuvat linjalle ja sitten pitäisi alkaa sarja-asennukset M100-juniin, siten että aina 3 vp kerrallaan on käsittelyssä ja seuraavat otetaan työn alle kun edelliset ovat valmistuneet. Sikäli kalustotilanne säilyy siis nykyisellään, mutta hommaa käytännössä tulee mutkistamaan se, että automaattivarustellut ja varustelemattomat vaunuparit eivät juttele keskenään, jolloin junien kokoonpanot täytyy erikseen suunnitella.
 
Äsken ajoi HKL:n Tka7 Mellunmäen ja Kontulan väliä, mitäköhän tekemässä?
Vaihteiden kääntölaitehuoltoja tuolla päin on ainakin tuolloin tehty, olisiko liittynyt niihin.

Mutta voi yhtä hyvin liittyä johonkin muuhunkin hommaan; kyllä nuo metron ratakuorma-autot ovat varsin ahkerassa käytössä öiseen aikaan. Radan sekä rata-alueen laitteiden ja rakenteiden kunnossapitotöistä varsin iso osa kun tehdään yöllä, varsinkin kuljetuksia ja/tai konevoimaa vaativat. Hommia riittää niin HKL-ML:n ratapuolelle kuin erilaisten härveleiden osalta aliurakoitsijoille, joille myös kuljetuspalveluita tarjotaan.

Vuoden alkupuoliskolla on tosin öisten hommien saralla ollut vähän totuttua hiljaisempaa, koska Siemensin testit ovat vieneet isosti öistä ratakapasiteettia ja toisaalta ratapuolta ovat työllistäneet varikon laajennuksen ratatyöt. Nyt alkaa kuitenkin homma normalisoitumaan ja työkoneet viuhua linjalla vähän totutumpaan tahtiin.

Edit: lisäys: jos havainto pitää tulkita niin, että ajeli ees taas, niin sitten on voinut olla joitain mittausajoja Siemensin touhuihin liittyen.
 
Huomasin, että Herttoniemen kohdalla, ainakin länsipuolella, on rakenteilla uutta virtakiskoa. Onko tälle jotain erityistä syytä, kun virtakiskon puolikin vaihtuu?
 
Huomasin, että Herttoniemen kohdalla, ainakin länsipuolella, on rakenteilla uutta virtakiskoa. Onko tälle jotain erityistä syytä, kun virtakiskon puolikin vaihtuu?
Kyseessä on alumiinivirtakiskon koeasennus. Länsimetron osuudelle on tarkoitus asentaa uudentyyppinen virtakisko. Tuohon alumiiniikiskoon on kiinnitetty (puristamalla?) ruostumattomasta teräksestä tehty vajaan sentin paksuinen kulutuspinta. Alumiinivirtakiskon idis on sen paremmassa sähkönjohtavuudessa.
 
Kyseessä on alumiinivirtakiskon koeasennus. Länsimetron osuudelle on tarkoitus asentaa uudentyyppinen virtakisko. Tuohon alumiiniikiskoon on kiinnitetty (puristamalla?) ruostumattomasta teräksestä tehty vajaan sentin paksuinen kulutuspinta. Alumiinivirtakiskon idis on sen paremmassa sähkönjohtavuudessa.

Mihin parempaa sähkönjohtavuutta tarvitaan?

Ja ihan havainto: tänään 14.05 Mellunmäestä lähteneessä junassa jo tullessa eräässä vaunussa vikavalo päällä ja kovat jarruäänet. Matka tällä jatkui ihan keskustaan, äänekkäästi ja normaalia hitaammin, perille asti. Ihmettelin, kun ei pistetty itiksen kohdalla varikolle huoltoon, niinkuin monesti on tehty samassa tilanteessa.
 
Paremmalla sähkönjohtavuudella saavutetaan esimerkiksi pienemmät virtahäviöt sähkön siirrossa.
...jolloin sähkönsyöttöasemia ei tarvita yhtä tiheästi, mistä luonnollisesti syntyy säästöjä. Toisaalta järjestelmän vikasietoisuus laskee tällöin jonkin verran tilanteissa, joissa jokin sähkönsyöttöasema vikaantuu.

Ihmettelin, kun ei pistetty itiksen kohdalla varikolle huoltoon, niinkuin monesti on tehty samassa tilanteessa.
Sinänsä junalla ei useinkaan tuonkaltaisessa tilanteessa ole mikään ihan erityinen hoppu pois linjalta. Jos vikailmaisua ei saada linjalla kuitattua, ja jokin vaunu on tästä syystä koko ajan levyjarruilla (hälytys tiputtaa ajomoottorikäytön pois), juna pyritään vaihtamaan kierroksen-parin sisällä. Levyjarruja kun ei ole suunniteltu jatkuvaan täysimääräiseen käyttöön, ja ne rupeavat lämpenemään.

Kuitenkin ensi alkuun tilannetta usein seurataan linjalla. Saadaanko vika kuitattua pois esim kääntöraiteella, palaako se uudestaan, ja jos palaa, niin millaisessa ajotilanteessa. Tietyissä vioissa kikkamiehen voi olla järkevää tulla paikallistamaan vian syytä linjalla liikkeessä olevaan junaan. Siinäkin on varmaan kuljettajasta ja tilanteesta riippuen eroja, kuinka nopeasti kuljettaja on yhteydessä kikkamieheen vian ilmetessä.

Jos ja kun junan on todettu olevan vaihdon tarpeessa, vaihtoehtoina on kuvaamasi kaltainen koko junan ns. pikavaihto Itäkeskuksessa tai sitten vaihdetaan vain viallinen vaunupari pois idän kääntöraiteella. 3 vp junan keskimmäisen vaunuparin ollessa kyseessä junanvaihto ja matkustajien hyppyyttäminen Itäkeskuksessa on käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto, mutta muutoin voidaan käyttää molempia. Vuorossa olevan henkilökunnan mieltymykset ja ehtiminen, kalustotilanne, ajankohta ja kiireellisyys ainakin vaikuttavat. Tapausta tuntematta voisin veikata, että viallinen vaunupari on ehkäpä vaihdettu pois tunnin päästä Mellunmäessä.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös