Sivu 1 / 2 12 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 1-15/30

Viestiketju: Myytti Munkkivuoren metroasemasta

  1. #1
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6706

    oletus Myytti Munkkivuoren metroasemasta

    Myytti Munkkivuoren metroasemasta nostaa tasaisin väliajoin päätään. Minusta on paikallaan luoda sille uusi ketju, johon on helppo viitata tulevaisuudessa, kun asiaan taas palataan.

    Ymmärrän hyvin, että tämä myytti nousee esiin yhä uudelleen, onhan se ajatuksena kutkuttava. Että rakennetaan tyhjään metsään lähiö, tehdään sen keskelle ostari ja kaivetaan valmis kuoppa, peräti tunneli, metrolle. Metrolle, jota ei koskaan tule.

    Mielissä Munkkivuoren metroasema on varmaankin samaa kokoluokkaa kuin nykyiset metron tunneliasemat, mikä on ensimmäinen virheolettama. Se metro, jota Helsinkiin 1950-luvulla, Munkkivuoren kaupunginosaa suunniteltaessaan, kaavailtiin, ei muistuta teknisiltä ratkaisuiltaan miltään osin nykyistä massiivista raskasjunaa. Paciuksenkadulla se olisi kulkenut pinnassa, kadulla, nykyisen ratikan tapaan. Munkkivuoren ali se olisi kulkenut tunnelissa. Kalustona olisi ollut neliakselisia vaunuja, niitä samoja, joilla helsinkiläiset vielä kymmenisen vuotta sitten matkustivat ykkösen linjalla. Osa niistä oli varustettu metroa silmälläpitäen multippeliajoa varten ja jonkin aikaa niitä ajettiinkin kahden vaunun junina. Vaunuja oli tarkoitus tilata ulkomailta useilta valmistajilta satoja kappaleita. Tämä Castrénin metro, jota siis metroksi tai maanalaiseksi kutsuttiin, olisi ollut vastaava katukelpoinen liikennejärjestelmä kuin se, mitä Antero kutsuu saksalaisten tavoin Stadtbahniksi. Jos sanaan ei liittyisi niin kovaa tunnelatausta, sitä voisi nimittää pikaraitiotieksi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Ketorin Näytä viesti
    Sielläpäinhän on jo toinenkin metroasema odottamassa, Munkkivuoressa. Saadaan senkin sitten samalla kertaa käyttöön.

    Tietääkö kukaan muuten, mihin ilmansuuntaan tämä tunnelinpätkä sinne ostarin alle on louhittu; arviolta pohjois-etelä, kun sen metronhan piti siitä jatkua Martinlaaksoonpäin?
    Yllä olevaa taustaa vasten ymmärtää, etteivät Castrénin "metroasemat" olisi olleet 135-metrisiä laitureita kaksine raiteineen, vaan nykyisen ratikkapysäkin kokoluokkaa. Jusa kuvaa tuota aihiota hyvin:

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Jusa Näytä viesti
    Olen käynnyt ko."metroasemalla" ja sitä ei voi kyllä kutsua siksi, lähinnä kellari joka on täynnä louhittua kiveä eikä ole kovinkaan iso.
    Etelä-pohjoissuunnassa tuo on ostokeskuksen ja kirkon välissä. Paikkahan on hyvä.
    Siellä ei siis ole mitään varsinaista tunnelia eikä asemaa. On vain tyhjä tila, ylimääräinen ja viimeistelemätön kellari, Kuvatapion liikkeen takana sillä tasolla, jonne liukuportaat nykyisin vievät ja jolla parkkihalli on. Tuo tyhjä tila on koko lailla suoraan maanpinnan alapuolella ja vastaa kooltaan ratikkapysäkkiä korokkeineen ja raiteineen.

    Aivan eri kokoluokassa ovat myöhempinä vuosikymmeninä louhitut Kampin ja Hakaniemen rinnakkaiset asemahallit.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  2. #2
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus Vs: Myytti Munkkivuoren metroasemasta

    Castrénin metron jälkeisissä suunnitelmissa Munkkivuoren kautta linjattiin edellistä selvästi raskaampi metro. Castrénin metro tosiaan oli lähempänä Oslon T-banea tai Tukholman Tunnelbananin vihreää linjaa, tosin sillä erolla, että helsinkiläisunelmassa olisi ollut ilmajohtovirroitus.

  3. #3
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6706

    oletus Vs: Myytti Munkkivuoren metroasemasta

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Castrénin metron jälkeisissä suunnitelmissa Munkkivuoren kautta linjattiin edellistä selvästi raskaampi metro.
    Jos tällainen olisi toteutettu, asema varmaankin olisi tullut ostarin tietämille, mutta nykyisestä aihiosta ei olisi ollut aseman kannalta mitään hyötyä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Castrénin metro tosiaan oli lähempänä Oslon T-banea tai Tukholman Tunnelbananin vihreää linjaa, tosin sillä erolla, että helsinkiläisunelmassa olisi ollut ilmajohtovirroitus.
    Osloa en tunne. Mutta Tukholman gröna kuitenkin muutettiin ihan täysmittaiseksi katukelvottomaksi tunnelibaanaksi kalustoa myöten, vaikka monilta osin oli entistä ratikkarataa. Helsingissä sen sijaan oltaisiin liikennöity "metrovaiheessa" edelleen katukelpoisin raitiovaunuin ja esimerkiksi siinä Paciuksenkadulla rata olisi ollut fyysisesti samanoloinen kuin nytkin, ei sen kummempia eristyksiä. Sikäli, nykytermein, Helsinki olisi selkeästi Stadtbahn ja Tukholma U-bahn, eikö vaan?
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  4. #4

    Liittynyt
    22.07.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    348

    oletus Vs: Myytti Munkkivuoren metroasemasta

    Samaan sarjaan kuuluinee Makkaratalossa oleva "asematila". Liikuntahallina ja taukotilana toimiva noin Kompassitason korkeudella.

  5. #5
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Myytti Munkkivuoren metroasemasta

    Lainaus Alunperin kirjoittanut pehkonen Näytä viesti
    Samaan sarjaan kuuluinee Makkaratalossa oleva "asematila". Liikuntahallina ja taukotilana toimiva noin Kompassitason korkeudella.
    Siis Asematunnelissa, ei Makkaratalossa.
    Risto Vormala
    Kaupunkiliikenteen linja-autonkuljettaja
    HSL-alueella

  6. #6
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus Vs: Myytti Munkkivuoren metroasemasta

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Osloa en tunne. Mutta Tukholman gröna kuitenkin muutettiin ihan täysmittaiseksi katukelvottomaksi tunnelibaanaksi kalustoa myöten, vaikka monilta osin oli entistä ratikkarataa. Helsingissä sen sijaan oltaisiin liikennöity "metrovaiheessa" edelleen katukelpoisin raitiovaunuin ja esimerkiksi siinä Paciuksenkadulla rata olisi ollut fyysisesti samanoloinen kuin nytkin, ei sen kummempia eristyksiä. Sikäli, nykytermein, Helsinki olisi selkeästi Stadtbahn ja Tukholma U-bahn, eikö vaan?
    Oslon nykyinen T-bane koostuu pääosin alkujaankin täysmetroksi rakennetuista itäradoista + vanhoista läntisistä ilmajohtovirroitetuista esikaupunkiradoista, jotka olivat läheistä sukua teknisten ratkaisujensa puolesta Tukholman Saltsjöbananille. Nyttemmin verkosto on yhtenäistetty virtakiskolliseksi järjestelmäksi, joskin Holmenkollenin haaralla on edelleen tasoristeyksiä.

    Castrénin metron ratojen raideleveydeksi oli valittu rautateiden 1524 mm (kerrottaan mm. Iltasen tutkielmassa Minne metro kuljettaa). Vaunujen leveydestä taas on kerrottu, että "kalusto tulisi olemaan noin 520 mm leveämpää nykyisiin raitiovaunuihimme verrattuna". Tämä olisi merkinnyt suunnilleen Tukholman Tunnelbananin levyisiä hieman yli 2800 mm leveitä vaunuja (Oslon esikaupunkiratojen vaunut (ei Trikken) ovat olleet jo noin sadan vuoden ajan yli kolmimetrisiä leveytensä puolesta). Iltasen tutkielma kertoo myös, että metron virroituksen oli tarkoitus perustua ilmajohtoratkaisuun. Tästä voidaan päätellä, että Castrénin verkostolla tasoristeykset olisivat olleet mahdollisia ja niitä suunnitelma sisälsikin vaikka kuinka paljon. Eikä mikään periaatteessa estänyt sijoittamasta joitakin rataosia isojen katujen keskialueella omaksi saarekkeekseen.

    Sitten esitettyyn kysymykseen: Tukholman Tunnelbanan kaikkine kolmine järjestelmineen on kiistaton fullmetro, saksaksi U-Bahn. Niin on nykyään Oslonkin vastaava järjestelmä. Helsingin nykyinen metro on sitä myös, joskin hyvin raskas sellainen. Castrénin vetämän metrotoimikunnan vuonna 1963 esittämä suunnitelma olisi sisältänyt kaikkia edellisiä selkeästi stadtbahnimaisemman verkoston. Oikeastaan vain 2650 mm ylittävä vaunujen korinleveys olisi poikennut stadtbahnin kriteereiksi mielletyistä normeista.
    Viimeisin muokkaaja Rattivaunu; 12.10.2014 kello 20:31.

  7. #7
    Tunnistettu jäsen vristo avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    3560

    oletus Vs: Myytti Munkkivuoren metroasemasta

    Tässä kolme kuvakaappausta Hesarissa vuosia sitten ilmestyneessä "Helsingin utopiat"-kuvaelmasta. Näissä kuvissa vilahtaa piirroksia mm. Castrénin metron rata- ja asemaprofiileja sekä metroverkkoa. Nimi: Näyttökuva 2014-10-12 kello 22.56.20.png
Katselukertoja: 3401
Koko: 64,3 KBNimi: Näyttökuva 2014-10-12 kello 22.49.07.png
Katselukertoja: 3129
Koko: 70,6 KBNimi: Näyttökuva 2014-10-12 kello 22.51.33-3.png
Katselukertoja: 3079
Koko: 68,9 KB

  8. #8

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Myytti Munkkivuoren metroasemasta

    Ainakin Munkkivuoren "metroaseman" lippuhalli on mahtava. Muistan lapsuuden ajoistani että alas "kompassitasolle" eivät alunperin johtaneet mitkään liukuportaat kuten nyt vaan ainoastaan tavalliset mutta hyvin leveät portaat ja niiden vieressä kulki liukumäki jota me lapset laskimme. Ilmeisesti liukumäkeen oli tarkoitus asentaa ne liukuportaat viimeistään sitten kun metro alkaa kulkea.

    Mitä varhaisten metrosuunnitelmien tekniikkaan tulee niin olin jostain 1960-luvulla ilmestyneestä kirjasta lukenut että Kontulaan varattiin jonidenkin kerrostalojen väliin tilaa "metron käntösilmukalle". Se juoruaisi siitä että metroa olisi ajettu raitiovaunuilla ja vielä 1-suuntavaunuilla.

    t. Rainer

  9. #9
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6706

    oletus Vs: Myytti Munkkivuoren metroasemasta

    Joo, liukumäki oli kiva. Pikkuiselle aivan hurjan pitkä! Nykyiset liukuportaat on samat, jotka olivat ennen K-kaupan sisällä. Siirrettiin vaan tuohon remontin yhteydessä.

    "Lippuhallin" olisi voinut myös panna sulkeisiin. Se metroasema kun olisi ollut sillä tasolla. Tarkoitus ei ollut tehdä kaksitasoista lippuhalli+laituritaso-systeemiä siten kuten raskasmetrolla nyt on. Luulen, että tuo on yksi niistä Munkkivuoren metroaseman myyteistä. Eli se nähdään juuri tällaisena Kaivokadun aseman tapaisena, jossa on "asematunnelitaso" (joka tässä tapauksessa on maanpinnalla), "kompassitaso" (Alko, Kuvatapio) ja siitä olisi vielä pitkät liukuportaat alas laitureille. Näin ei kuitenkaan ollut tarkoitus.

    ---------- Viestit yhdistetty klo 18:58 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:18 ----------

    Kas vaan, Sanomatalossakin on taas luettu Jlf:ää! Ilta-Sanomien toimittaja Emma Karasjoki on käynyt paikan päällä kuvaajan kanssa, mukana on videokuvaakin ja pieni haastattelu.

    Toimittaja on huomannut mainita jutussaan senkin, että "suunniteltu metro olisi ollut nykyistä metroa kevyempi ratkaisu. Kevyen linjan tiheä malli kuitenkin hylättiin."

    Se vielä vinkiksi toimittajalle, että olisi ollut kiva kuvata myös siellä "lippuhallissa" eli aulassa ja havainnollistaa, että tuolla Kuvatapion seinän takana se "asema" on.

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288750324030.html
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  10. #10

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5510

    oletus Vs: Myytti Munkkivuoren metroasemasta

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Joo, liukumäki oli kiva. Pikkuiselle aivan hurjan pitkä! Nykyiset liukuportaat on samat, jotka olivat ennen K-kaupan sisällä. Siirrettiin vaan tuohon remontin yhteydessä.

    "Lippuhallin" olisi voinut myös panna sulkeisiin. Se metroasema kun olisi ollut sillä tasolla. Tarkoitus ei ollut tehdä kaksitasoista lippuhalli+laituritaso-systeemiä siten kuten raskasmetrolla nyt on. Luulen, että tuo on yksi niistä Munkkivuoren metroaseman myyteistä. Eli se nähdään juuri tällaisena Kaivokadun aseman tapaisena, jossa on "asematunnelitaso" (joka tässä tapauksessa on maanpinnalla), "kompassitaso" (Alko, Kuvatapio) ja siitä olisi vielä pitkät liukuportaat alas laitureille. Näin ei kuitenkaan ollut tarkoitus.
    Jos itse laituri olisi ollut "kompassitasolla" niin miten oli oikein taroitus että pääsee Munkkivuoren aseman toiselle raiteelle? Olisiko ollut toiset portaat ostarin takapuolella?

    Muuten, mitä metron esihistoriallisista "asemista" voisi varmuudella pitää vanhimpana?
    Ehdokkaita ovat siis:
    1) Erottaja: Väestösuojan metromainen sisäänkäynti (1951)
    2) Munkkivuori: Ostoskeskuksen kellari (1963)
    4) Kaivokatu: Asematunnelin HKL:n taukotila, entinen Squash-halli (1965)
    3) Kontula: Pääteaseman silmukka (1968?)
    4) Siilitie, toimi asemana jo koeradan aikana (1971)
    5) Martinlaakson radan asemat Pohjois-Haagasta Martinlaaksoon (1975)

    Vai voisiko jotakin seuraavista pitää "metroaseman" esiasteena?
    - Ruskeasuon päätesilmukka (1955)
    - Koskelan raitiovaunuhalli (1948)
    - Jokin satamaratojen asemista joilla oli ainakin jossain vaiheessa työläisjunaliikennettä kuten Ruoholahti, Vallila (1800-1900 lukujen vaihde)

    t. Rainer

  11. #11

    Liittynyt
    09.07.2005
    Viestejä
    540

    oletus Vs: Myytti Munkkivuoren metroasemasta

    Iltasanomien toimittajat seuraavat näköjään tätäkin foorumia ja eräs heistä on saanut inspiksen jutun tekoon. Nettiin ilmestyi pari tuntia sitten artikkeli Tiesitkö tästä Helsingin metron "haamuasemasta"? – katso video ja kuvat.
    :P

    Matkustajat, tehkää kasoja kadun reunaan!

  12. #12
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6706

    oletus Vs: Myytti Munkkivuoren metroasemasta

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Piirka Näytä viesti
    Iltasanomien toimittajat seuraavat ...
    Joo, kirjoitin asiasta tuossa yllä. Se vaan sekottui ja hukkui tuohon edelliseen viestiin. Ärsyttää, kun foorumin asetukset pakottavat yhden kirjoittajan peräkkäiset, sisällöltään erilliset viestit yhdeksi kokonaisuudeksi. Silloin se uusi viesti ei esim. näy etusivun tuoreissa viesteissä ollenkaan. Yleensä teen niin, että odotan, kunnes joku muu kirjoittaa topikkiin jotain ja jatkan vasta sitten, jotta viestit eivät sula yhdeksi mössöksi, mutta nyt tuo oli niin ajankohtainen asia, että halusin silti panna sen sinne. No, ehkä sen joku sieltä huomasi ja jos ei, niin nyt viimeistään.
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  13. #13
    bussifriikki avatar
    Liittynyt
    02.05.2007
    Viestejä
    2364

    oletus Vs: Myytti Munkkivuoren metroasemasta

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Joo, kirjoitin asiasta tuossa yllä. Se vaan sekottui ja hukkui tuohon edelliseen viestiin. Ärsyttää, kun foorumin asetukset pakottavat yhden kirjoittajan peräkkäiset, sisällöltään erilliset viestit yhdeksi kokonaisuudeksi. Silloin se uusi viesti ei esim. näy etusivun tuoreissa viesteissä ollenkaan.
    [OT] Sama tympii minuakin.

  14. #14
    Tunnistettu jäsen 339-DF avatar
    Liittynyt
    08.08.2005
    Viestejä
    6706

    oletus Vs: Myytti Munkkivuoren metroasemasta

    Kiitos Bussifriikki kun vastasit, niin pääsen kirjoittamaan vuorostani Rainerille.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Jos itse laituri olisi ollut "kompassitasolla" niin miten oli oikein taroitus että pääsee Munkkivuoren aseman toiselle raiteelle? Olisiko ollut toiset portaat ostarin takapuolella?
    Tämä on käynyt mullakin mielessä. Tuskin siitä on mitään kovin valmiita suunnitelmia ollut olemassa, kun kaikki oli niin alkutekijöissään. En pitäisi mahdottomana sitäkään, että asemalla olisi ollut tasoylityskin sallittu – 1950-luvun turvallisuuskulttuuri.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    2) Munkkivuori: Ostoskeskuksen kellari (1963)
    Iltiksen klipissä sanottiin, että ostarin tämä osa olisi valmistunut 1961. Suunnittelu on tietysti tapahtunut aiemmin, mikä sopii hyvin yhteen Castrénin ja 1950-luvun kanssa.

    Kuutoskohdaksi voisi lisätä Puotilan silmukan, joka on sijoitettu puistoon ja kaavoitettu liikennealueeksi. Asemakaava on vuodelta 1959 ja edelleen voimassa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Castrénin metron ratojen raideleveydeksi oli valittu rautateiden 1524 mm (kerrottaan mm. Iltasen tutkielmassa Minne metro kuljettaa). Vaunujen leveydestä taas on kerrottu, että "kalusto tulisi olemaan noin 520 mm leveämpää nykyisiin raitiovaunuihimme verrattuna". Tämä olisi merkinnyt suunnilleen Tukholman Tunnelbananin levyisiä hieman yli 2800 mm leveitä vaunuja (Oslon esikaupunkiratojen vaunut (ei Trikken) ovat olleet jo noin sadan vuoden ajan yli kolmimetrisiä leveytensä puolesta). Iltasen tutkielma kertoo myös, että metron virroituksen oli tarkoitus perustua ilmajohtoratkaisuun. Tästä voidaan päätellä, että Castrénin verkostolla tasoristeykset olisivat olleet mahdollisia ja niitä suunnitelma sisälsikin vaikka kuinka paljon. Eikä mikään periaatteessa estänyt sijoittamasta joitakin rataosia isojen katujen keskialueella omaksi saarekkeekseen.
    Muistelisin, että Castrénin aikomus oli se, että ensin ajetaan silloisella kalustolla, siis 1000 mm ja 2,3 m ja multippeliajo, tehdään niitä tunneleita ym. Ja vasta myöhemmin sitten upgreidataan raideleveys ja kalustoleveys. Se olisi linjassa myös sen kanssa, mitä Saksassa tapahtui, eli tehtiin ratikoille tunneleita ja ajateltiin, että myöhemmin niitä sitten muutetaan metrotunneleiksi ja esim. tarvittaessa muutetaan raideleveyttä tai luovutaan katukelpoisuudesta. Saksassa noin ei kuitenkaan suuressa mittakaavassa käynyt vaan tunnelit jäivät ratikkatunneleiksi, mutta Suomessa ei päästy edes siihen esimetrovaiheeseen. Puhuuko Iltanen tästä vaiheistuksesta mitään?

    Se ainakin on selvää, että Herttoniemen raitiotie, jota jo 1950-luvulla nimitettiin pikaraitiotieksi, oli tarkoitus tehdä ihan silloisella ratikkastandardilla, toki omin pikakaistoin. Samoin monet muut laajennukset, reippaatkin sellaiset eli Paloheinä, Hakamäentie oli suunniteltu silloisella standardilla. Taitaa olla aika lailla samoja ratoja, joita Vriston linkkaamissa kuvissa on. Noita suunniteltiin siis pintaratoina 50-luvun alkupuolella, Castrén taisi saada tuon Stadtbahn-suunnitelmansa valmiiksi 1959 ja Vriston kuvat ovat vuoden 1963 suunnitelmista. Silloin oli vielä Castrén puikoissa ja metro kevyt.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Castrénin stadtbahn
    Tällainen löytyi sattumalta, kun etsin muuta
    "Puolet asunnosta on oltava kylpyhuonetta siltä varalta, että sinne tulee joskus joku invalidi suihkuun."
    – Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa

  15. #15
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    3383

    oletus Vs: Myytti Munkkivuoren metroasemasta

    Lainaus Alunperin kirjoittanut 339-DF Näytä viesti
    Muistelisin, että Castrénin aikomus oli se, että ensin ajetaan silloisella kalustolla, siis 1000 mm ja 2,3 m ja multippeliajo, tehdään niitä tunneleita ym. Ja vasta myöhemmin sitten upgreidataan raideleveys ja kalustoleveys.
    Suunnittelu 1955 - 59 Esikaupunkiliikenteen suunnittelukomitealla eteni tavallaan tässä järjestyksessä, ts. ensin ei otettu kantaa itse liikennevälineeseen, vaan keskityttiin "metroväyliin". Siinä siis suunniteltiin toisaalta metroa, toisaalta pikaratikkaa ja toisaalta BRT:tä. Suunnittelun edetessä vuoteen 1959 mennessä kalustoksi muotoutui leveävaunuinen (ei yli 3000-millinen vaan n. 2800-millinen) kaupunkijuna, joka olisi ilmajohtovirroitteinen ja kykenisi varsin pienisäteisiin kaarteisiinkin.

    1959 - 63 toimikunta teki työtään Metrotoimikunta-nimisenä. Silloin jatkettiin edellisen selvityksen pohjalta hyvin laajan "metron" eli stadtbahnin (olen vapaasti käyttänyt tätä saksalaistermiä, vaikka oikeasti saksalaisversiossa on käytössä hieman kapeammat vaunut, jotka liikkuvat tarvittaessa autojen kanssa yhteiskaistoilla raitiotieperiaattein).

    Jo 1940 - 55 oli suunniteltu tunneleissakin kulkevia raiteita Helsingin alle. Ne olivat puhtaasti pikaraitioteitä ja sillä termillä niitä silloin(kin) kutsuttiin. Sahlbergillä oli omat visionsa, hieman toisenlainen pikaratikkakartta on julkaistu Lindegren & Kråkström -työryhmän nimissä. Kaiken kaikkiaan Helsingin tunneliratahistoria kaikkine suunnitteluvaiheineen on hyvin kirjava ja ennen muuta mielenkiintoinen.

    Edit: Kolme kirjoitusvirhettä korjattu. R:vaunu

Sivu 1 / 2 12 ViimeisinViimeisin

Vastaavia viestiketjuja

  1. Munkkivuoren raitiotie
    kirjoittanut teme foorumissa Kehittämishankkeet
    Vastauksia: 395
    Viimeisin viesti: Eilen, 17:07
  2. Kaisaniemen metroasemasta yliopiston metroasema
    kirjoittanut Otso Kivekäs foorumissa Metrot
    Vastauksia: 62
    Viimeisin viesti: 16.12.2015, 02:37
  3. HSL: Jouko-linjoille uusi lähtöpysäkki Munkkivuoren ostoskeskuksella
    kirjoittanut RSS foorumissa Joukkoliikenneuutiset
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 23.09.2013, 00:10

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •