Turun joukkoliikenteessä 1,7 milj. vaje ensi vuodelle

Mikko Laaksonen · 17 Elokuu 2006

Olipas taas hauskaa avata päivän lehti ja lukea siitä uusimmat tiedot koskien Turun joukkoliikennettä.

Turun Sanomat 17.8.2006

Uutisen mukaan Turun budjetin v. 2007 ohjeluvun, Turun bussien nykyisten taksojen ja nykyisen liikenteen liikennöintikulujen välillä on 1,7 miljoonan euron vaje.

Vajeen aiheuttaa polttoaineen hinnan nousu sekä sopimuskorvausten nousu sekä indeksin että uusien kilpailutussopimusten seurauksina. Vajeen kattaminen pelkillä lipunhinnan korotuksilla edellyttäisi 15% korotusta lipun hintoihin.

Turun budjetti v. 2007 on muutenkin menossa merkittävän hankalaksi koska kaupungin verotulot eivät riitä kattamaan nykyisen tasoista henkilöstömäärää ja menoja. Todennäköistä on, että kaupungin tukea ei voida mainittavasti korottaa.

Mitäs tehdään, onko foorumilaisilla hyviä vinkkejä?

Minä ainakin alan kampanjoimaan joukkoliikenteen öljyriippuvuutta vastaan ...

ultrix · 17 Elokuu 2006

Lyhyellä tähtäimellä voi olla, että on tosiaan pakko nostaa lippujen hintoja. Ennemmin tuo kuin palvelutason lasku. Toinen mieleeni pälkähtänyt idea on linjaston rationalisointi, vähän samaan tapaan kuin Tampereella tehtiin. En tiedä tosin kuinka rationaalinen Turun bussilinjasto on jo tänä päivänä, mutta vähemmällä määrärahalla voi olla pakko yhdistellä linjoja.

Samalla kuitenkin tulee aloittaa halvempien polttoaineiden etsiminen...

Rattivaunu · 17 Elokuu 2006

ultrix sanoi:
Samalla kuitenkin tulee aloittaa halvempien polttoaineiden etsiminen...

Kiusallista kyllä öljyn hinnan kohotessa kaiken muunkin energian hinnan on ollut tapana lähteä noususuuntaan.
Energiaa säästävät ratkaisut toki ovat pidemmällä jänteellä ensiarvoisen tärkeitä, mutta yhden budjettivuoden pelastukseksi siitä ei taida olla hokkus-pokkus-keinoa. Ehkäpä tämä esille noussut ongelma kuitenkin antaa alkusysäyksen uudenlaiselle ajattelulle koko joukkoliikennejärjestelmän uudelleenjärjestelyille ja myös laajemmillekin kuvioille kuten maankäytön suunnittelulle jne. No varmaan Turussa on noita asioita mietitty paljon hyvinkin pitkään.

Mikko Laaksonen · 17 Elokuu 2006

ultrix sanoi:
Toinen mieleeni pälkähtänyt idea on linjaston rationalisointi, vähän samaan tapaan kuin Tampereella tehtiin. En tiedä tosin kuinka rationaalinen Turun bussilinjasto on jo tänä päivänä, mutta vähemmällä määrärahalla voi olla pakko yhdistellä linjoja.

Käytännössä voisi sanoa, että Turussa linjastoon tehtiin vastaavat rationalisoinnit 1990-luvulla kuin mitä Tampereella nyt tehdään. Eli linjaston heilureita tarkistettiin ja muodostettiin ne tiheään liikennöitävät runkolinjat jotka voitiin tehdä nykyisellä katuverkolla.

Rationalisoitavaa on tällä hetkellä erityisesti työmatka-, kehä- ja palvelulinjastossa johon kuluu paljon tukea.

Lisärationalisoinnit edellyttäisivät uusia katuyhteyksiä. Itse olen erityisesti miettinyt linjojen 12, 20 ja 61 yhdistämistä (edellyttää Muhkuri-Vienola-katuyhdeyden) sekä linjojen 50-54 ja 4 yhdistämistä (edellyttää "Uraputken" rakentamista bussien ajettavaksi sekä yhteyttä Ylioppilaskylän päätepysäkki - Halistentie.

Rattivaunu sanoi:
Kiusallista kyllä öljyn hinnan kohotessa kaiken muunkin energian hinnan on ollut tapana lähteä noususuuntaan.
Energiaa säästävät ratkaisut toki ovat pidemmällä jänteellä ensiarvoisen tärkeitä, mutta yhden budjettivuoden pelastukseksi siitä ei taida olla hokkus-pokkus-keinoa.

Sähkön markkinat ovat kuitenkin öljystä erilliset, joten sähkön hinta ei suoraan seuraa öljyä. Sähkökäyttöinen joukkoliikenne kuluttaa eri lähteiden mukaan 40-50% energiasta verrattuna dieselkäyttöiseen.

Ensi budjettivuodelle asiasta ei ole apua, mutta ehkä noin vuodelle 2010-2015 ...

Rattivaunu sanoi:
Ehkäpä tämä esille noussut ongelma kuitenkin antaa alkusysäyksen uudenlaiselle ajattelulle koko joukkoliikennejärjestelmän uudelleenjärjestelyille ja myös laajemmillekin kuvioille kuten maankäytön suunnittelulle jne. No varmaan Turussa on noita asioita mietitty paljon hyvinkin pitkään.

Toivotaan näin.

Sanoisin kuitenkin näin, että Turussa ollaan maankäyttöpolitiikassa oltu viime vuodet erittäin piittaamattomia kestävästä kehityksestä ja joukkoliikenteen edellytyksistä. Otetaan vaikka kaksi esimerkkiä:
- Turun kaupunginhallitus päätti kaavoittaa Kauppatorin alle 700 auton pysäköintilaitoksen, vaikka kaupungissa on pysäköintipaikkoja riittävästi. Kuopiossa ja Vaasassa vastaavat laitokset poistivat joukkoliikenteestä noin miljoona matkaa vuodessa.
- Turun kaupunginhallitus päätti mitoittaa Satava-Kakskerran osayleiskaavan 14 000 asukkaalle hajautetun vaihtoehdon mukaan. Ko. alueelle on mahdotonta järjestää kilpailukykyistä joukkoliikennettä jos asutus hajautetaan. Yksinkertaisesti rakentaminen on liian hajallaan ja liikennöintikustannukset liian korkeat.

Toivottavasti nyt kuitenkin saataisiin ensi vuonna tehtyä kunnollinen seudullinen joukkoliikenteen päälinjojen kehittämistarkastelu, jossa vastakkain ovat tehostettu bussilinjasto ja pikaraitiotie.

Admiral Observer · 17 Elokuu 2006

1. Linjaston järkeistäminen. Kaikki päällekkäisyydet kaukoliikenteen ja kaupungin sisäisen liikenteen kanssa pois. Ei peräkkäinajoa, jos vain suinkin voi välttää.
2. Esimerkin näyttö. Kaupungin työntekijöille ensisijaiseksi kulkuneuvoksi työmatkoille. Esimerkiksi työmatkalippujen muodossa.
3. Pysäköintipaikkojen vähentäminen ja hinnan nosto.
4. Henkilöautoilun hankaloittaminen keskustassa/ydinkeskustassa.

Viidenneksi tarjoaisin suurin varauksin sitä, että tarjottaisiin jotain sisäisiä linjoja yksityisille liikennöitäväksi omana liikenteenä. Tässä kuitenkin on suuri vaara, että ulkomaalaiset yritykset imuroisivat kaiken, joten tätä tulisi käyttää tarkasti harkiten ja vain ainoastaan kotimaisessa omistuksessa oleville yrityksille. Eikä niistäkään isoimmille.

Mikko Laaksonen · 19 Elokuu 2006

Admiral Observer sanoi:
1. Linjaston järkeistäminen. Kaikki päällekkäisyydet kaukoliikenteen ja kaupungin sisäisen liikenteen kanssa pois.

"Kaukoliikenne" ei tietystikään palvele kaupungin sisäistä liikennettä, vaan "seutuliikenne" palvelee.

Tämä keino on jo käytännössä loppuun käytetty. Satakunnantien varsi ja Uudenmaantien varsi hoidetaan seutulinjalla 11/110, Kuninkojantien varsi Ruskon ja Vahdon 19x - linjoilla. Siellä missä on päällekkäisyyttä, kaupungin linja kulkee suureen lähiöön (esim. Littoistentiellä 32/42 Varissuolle ja Satakunnantiellä 6 Suikkilaan ja 28 Hepokultaan ja Nättinummelle).

Admiral Observer sanoi:
2. Esimerkin näyttö. Kaupungin työntekijöille ensisijaiseksi kulkuneuvoksi työmatkoille. Esimerkiksi työmatkalippujen muodossa.

Kaupungin työryhmä on esittänyt työmatkalippujen käyttöönottoa kolmen vuoden koeajaksi vuoden 2007 alusta alkaen. Tämä ratkeaa budjettia tehdessä. Itse pitäisin työmatkalippuja erittäin tärkeänä avauksena.

Admiral Observer sanoi:
3. Pysäköintipaikkojen vähentäminen ja hinnan nosto.
4. Henkilöautoilun hankaloittaminen keskustassa/ydinkeskustassa.

Pysäköintipaikkojen vähentämiseen tai henkilöautoilun varsinaiseen rajoittamiseen keskustassa ei Turussa löydy poliittista tahtoa. Päin vastoin, on päätetty esimerkiksi kaavoittaa 700 auton parkkihalli torin alle, vaikka pysäköintipaikkoja on keskustassa riittävästi sekä Vaasassa ja Kuopiossa vastaavat hallit poistivat joukkoliikenteestä miljoona matkaa vuodessa.

Omastakin mielestäni Turun keskustassa olisi tärkeämpää toteuttaa kunnon etuuksilla varustetut joukkoliikennereitit keskustan laidalle "ruuhkan ohi" sekä parantaa kevyen liikenteen olosuhteita kuin suoranaisesti rajoittaa autoilua.

Admiral Observer sanoi:
Viidenneksi tarjoaisin suurin varauksin sitä, että tarjottaisiin jotain sisäisiä linjoja yksityisille liikennöitäväksi omana liikenteenä.

Mitä hyötyä tästä olisi? Liikenne on jo kilpailutettu, sitä ajetaan alhaisimmin mahdollisin kustannuksin. Matkustajamäärät ovat sisäisillä linjoilla 2-3 kertaa suuremmat kuin yksityisten linjoilla kuntarajan toisella puolen.

Yksityiselle linjalupaliikenteelle jouduttaisiin maksamaan matkamäärään suhteessa enemmän tukea kuin nykyiselle liikenteelle.

Admiral Observer · 19 Elokuu 2006

Mikko Laaksonen sanoi:
"Kaukoliikenne" ei tietystikään palvele kaupungin sisäistä liikennettä, vaan "seutuliikenne" palvelee.

Ok. En tunne niin tarkasti Turun tilannetta. Samaistan seutuliikenteen ja kaukoliikenteen samaksi, eli ei-kaupungin sisäiseksi liikenteeksi.

Mikko Laaksonen sanoi:
Kaupungin työryhmä on esittänyt työmatkalippujen käyttöönottoa kolmen vuoden koeajaksi vuoden 2007 alusta alkaen.

Mikko Laaksonen sanoi:
Omastakin mielestäni Turun keskustassa olisi tärkeämpää toteuttaa kunnon etuuksilla varustetut joukkoliikennereitit keskustan laidalle "ruuhkan ohi" sekä parantaa kevyen liikenteen olosuhteita kuin suoranaisesti rajoittaa autoilua.

Hyvä, että tuo työmatkalippusysteemi ollaan ottamassa käyttöön. Itse olen vakaasti sitä mieltä, että tuo ”porkkana ei keppiä” tie ei johda tässä maassa mihinkään. Bensan hinta nousee, joka on hyvä asia mutta ei se alun jälkeen paljoa sitä auton käyttöä vähennä. Jopa ilmaiset kaupunkilinjat kuten aikoinaan parkkipaikkakokeilu Tampereella eivät houkuta. Se on edelleen ihmisten tavoite, että jos omalla autolla mennään, sillä pitää päästä sitten sen kaupan oven eteen, oli se sitten vaikka kaupungin ydinkeskustassa. Sitten toteutetaan erilaisia, kalliita järjestelmiä joilla joukkoliikenteen pitäisi saada jotain etua henkilöautoon. Valitettavan usein sen toteuttaa joku, joka ei tiedä linja-autosta tai liikenteestä tuon taivaallista (Tampereella esim. Pispalan bussikaista länteen). Samalla projekti syö aikaa ja rahaa joka on pois joukkoliikenteeltä (tavalla tai toisella). Tässä asiassa tarvittaisiin rohkeutta siihen, että yksityisautoilua rajoitettaisiin joukkoliikenteen hyväksi, varsinkin suurempien kaupunkien keskustassa. Tukholman ruuhkamaksuhan osoittautui tässä menestykseksi joka vähensi yksityisautoilua ja lisäsi bussien kysyntää. Miksi ei suomessa uskalleta samaa? Poliittista tahtoa ei ole, koska pelätään oman poliittisen aseman puolesta.

Mikko Laaksonen sanoi:
Mitä hyötyä tästä olisi? Liikenne on jo kilpailutettu, sitä ajetaan alhaisimmin mahdollisin kustannuksin. Matkustajamäärät ovat sisäisillä linjoilla 2-3 kertaa suuremmat kuin yksityisten linjoilla kuntarajan toisella puolen.

Yksityiselle linjalupaliikenteelle jouduttaisiin maksamaan matkamäärään suhteessa enemmän tukea kuin nykyiselle liikenteelle.

Jos liikenne siirtyisi jonkun omalla luvalla ajettavaksi liikenteeksi niin silloinhan liikennöijä sitoutuu ajamaan sen lipputuloin -> ei tukea. Kyllähän se kaupungille varmasti olisi paljon taloudellisempaa, kun ei tarvitsisi tukea liikennettä yhtään (tässä ei tietysti ole huomioitu seutulipputukia).

Ihan samoinhan Tampereella monet naapurikunnan väestä (jotka asuvat rajojen tuntumassa) kulkevat mieluummin Tampereen alemmilla hinnoilla. Alemmilla hinnoilla, jonka erotuksen todellisista kuluista (lue tappion) maksavat Tampereen veronmaksajat.

Mikko Laaksonen · 19 Elokuu 2006

Admiral Observer sanoi:
Itse olen vakaasti sitä mieltä, että tuo ”porkkana ei keppiä” tie ei johda tässä maassa mihinkään. Sitten toteutetaan erilaisia, kalliita järjestelmiä joilla joukkoliikenteen pitäisi saada jotain etua henkilöautoon. Tässä asiassa tarvittaisiin rohkeutta siihen, että yksityisautoilua rajoitettaisiin joukkoliikenteen hyväksi, varsinkin suurempien kaupunkien keskustassa. Tukholman ruuhkamaksuhan osoittautui tässä menestykseksi joka vähensi yksityisautoilua ja lisäsi bussien kysyntää.

Tukholman ruuhkamaksu oli menestys, koska kaupungissa on hyvin laaja, hyvin etuuksin varustettu joukkoliikennejärjestelmä, johon kuuluu laaja metro, kolme toisistaan erillistä paikallisjunajärjestelmää, kolme pikaraitiotielinjaa sekä usein etuuksin tuettu runkobussijärjestelmä.

Turussa ja Tampereella ei yksinkertaisesti ole olemassa niin tehokasta joukkoliikennettä, että voitaisiin aloittaa rajoittamalla autoliikennettä. Ensin on rakennettava vaihtoehdot kuntoon.

Parkkipaikkojen määrä on rajallinen ja sinällään rajoittaa keskustaan suuntautuvaa autoliikennettä. Molemmissa kaupungeissa tietojeni mukaan parkkipaikkojen määrä on myös riittävä.

Turussa ja Tampereella voitaisiin tukea joukkoliikennettä nykyistä paremmin etuuksin sekä toteuttamalla laaja kävelykeskusta. Mutta tämä ei suoraan edes vähennä autoliikenteen määrää, vain järjestää sen järkevämmin.

Admiral Observer sanoi:
Jos liikenne siirtyisi jonkun omalla luvalla ajettavaksi liikenteeksi niin silloinhan liikennöijä sitoutuu ajamaan sen lipputuloin -> ei tukea. Kyllähän se kaupungille varmasti olisi paljon taloudellisempaa, kun ei tarvitsisi tukea liikennettä yhtään (tässä ei tietysti ole huomioitu seutulipputukia).

Suomessa ei ajeta missään merkittävää paikallisliikennettä ilman tukea. Kaikki paikallisliikenne perustuu seutulipputukiin, kuntalipputukiin ja matkakorvauksiin.
Nettohinta matkaa kohden on lipputukijärjestelmissä samaa luokkaa tai jopa korkeampi kuin Turussa tai Tampereella.

Turussa on hyödynnetty seutulinjoja siten, että kaupunki maksaa seutuliikennöitsijöille korvauksen siitä, että kaupungin kausi- tai arvoliput käyvät. Tämä toimii linjoilla, joita vastaavien sisäisten linjojen järjestäminen maksaisi korvauksia enemmän. Matkaa kohden korvaus on suurempi kuin sisäisten linjojen tappio.

Ihmetyttää myös, millä linjoilla tämä olisi edes mahdollista. Tappiollisimmat linjat eivät varmasti yksityisiä kiinnosta, ja tuottavimmat linjat taas eivät tuota vakavaa tappiota kaupunginkaan liikenteenä.

Rattivaunu · 19 Elokuu 2006

Mikko Laaksonen sanoi:
Tukholman ... joukkoliikennejärjestelmä, johon kuuluu.. kolme pikaraitiotielinjaa...

Tuota ilmaisua näkee aika ajoin, ja se on omalla tavallaan looginenkin. Kuitenkin on hyvä tiedostaa, että kolmen sijaan pikaraitioteitä on oikeasti vain yksi eli Tvärbanan. Tämän hienon sivuston mukaan Nockebybanan on raitiotie ja Lidingöbanan rautatie. Noita kaikkia kolmea toki liikennöidään pikaratikkamaisesti, ainakin jos vertaa eräiden paikkakuntien keskustoissa mateleviin "hidasratikoihin".
Linkittämäni sivun ylläpitäjä on toiminut (ja toimii edelleenkin) myös Ruotsin raitiotieseuran kotisivujen webmasterina.

Admiral Observer · 20 Elokuu 2006

Mikko Laaksonen sanoi:
Turussa on hyödynnetty seutulinjoja siten, että kaupunki maksaa seutuliikennöitsijöille korvauksen siitä, että kaupungin kausi- tai arvoliput käyvät.

Eli Turussa on sama yhteistariffi kuin Tampereella (periaatteessa). Kuitenkin, minulta siis jäi mainitsematta tuon seutulipputuen ohella kuntalipputuet ja matkakorvaukset. Silti uskoisin joidenkin yksityisten olevan kiinnostunut vähemmänkin kannattavista sisäisestä liikenteestä mikäli sitä voi hyödyntää omassa kaukoliikenteessä.

Waltsu · 25 Elokuu 2006

Pitkän tähtäimen suunnitelmia voi aina esittää, mutta mitä ne vaikuttavat ensi vuodelle? Tässäpä pohdintaa ja ehdotuksia jo huomiseksi...

Kuinka paljon auttaisi se, että korotettaisiin yhden tunnin lipun hinta 2 euroon ja muutetaan se käteisellä maksettavaksi ja samalla siirretään kahden tunnin lippu arvokortille hintaa muuttamatta (se sama 2 euroa).

Onhan nimittäin merkillistä, että joukkoliikenteen kanta-asiakaskortin omistaja joutuu vielä pysäkillä miettimään, josko sittenkin kannattaisi unohtaa kanta-asiakkuus ja ostaa vain hiukan kanta-asiakashintaa kalliimpi ja tuplasti kauemmin kestävä matkustusoikeus.

Kertalippulaisten elämähän ei mihinkään muuttuisi. He vain joutuisivat hankkimaan bussikortin, mikä omalta osaltaan madaltaa kynnystä tiheämpään bussinkäyttöön. Ja fifty-fifty-lipulla (mikä sanahirviö!) ahkerampi kulkija ajaakin loppukuun ilmaiseksi. Vielä jos saisi saman ominaisuuden päivätasolle eli kortilta veloitettaisiin yhden päivän aikana enintään matkailijalipun verran arvoa, niin matkustaminen olisi vielä houkuttelevampaa.

Entäs sitten se keskipäivän arvokorttialennus (1,10 euroa/matka)? Pudotetaan euroon ja annetaan vain tunnin vaihtoaika. Jos asiakas tarvitsee toisenkin tunnin, niin siitä veloitetaan uusi euro, ja lopullinen vaihtoaika onkin jo kolmatta tuntia!

Eipä tässä loppujen lopuksi nouse kuin tunnin lipun hinta 1,80 -> 2,00 ja senkin maksavat jatkossa vain turistit ja muut satunnaiskulkijat. Päivälippu halpenee ja kortillisuus lisää "ilmaismatkoja". Paikkaakohan tämä vajetta ollenkaan...? Nouseeko matkustajamäärä vastaavasti?

Linjastomuutokset... Tarvitseeko Portsa 10 minuutin vuorovälin? Vaihdetaan 4 ja 50-54 päittäin idässä, ja ajetaan molempia vartin välein. Ruuhka-aikana auttakoon uusi viitonen Halinen - Moikoinen. Mutta onnistuuko pyhäliikenne? Jos pidetään linjaparit nykyisellään ja lisätään tuo viitonen, niin se taas aiheuttaa peräkkäinajoa, tosin vain ruuhka-aikana.

Onko linja 91 tarpeellinen? Voisiko 90 hoitaa Pansion samaan tyyliin kuin 80 aikoinaan korvasi 81:n? Näin saataisiin yksi lisäauto muualle ruuhkaliikenteeseen - ehkäpä jotain uutta yhteyttä kokeilemaan ja uusia matkustajia hankkimaan? Entä voisiko joku 42-sarjan ruuhkavuoro ajaa esim. Perno - Naantalintie - Köydenpunojankatu - Helsingintie - Kalevantie - Varissuo? Telakallehan on nyttemmin tullut paljon uutta väkeä töihin, onko bussilinjasto ajan tasalla? Ovatko kaikki edes menossa Varissuolle? (Menee aiheesta ohi, mutta miksei telakalta pääse esim. Raisioon ja sieltä eteenpäin? Missä on seudullinen joukkoliikenne-elin?)

kuukanko · 25 Elokuu 2006

Waltsu sanoi:
Ja fifty-fifty-lipulla (mikä sanahirviö!) ahkerampi kulkija ajaakin loppukuun ilmaiseksi.

Tästä kortista tulikin mieleen yksi välitön keino nostaa lipputuloja: joko lopetetaan koko fifty-fifty -hullutus tai sitten muutetaan sen maksimiveloitus esim. 50% kausilipun hintaa suuremmaksi. Fifty-fifty korttihan vain houkuttaa lopettamaan säännöllisen joukkoliikenteen käytön ja kulkemaan kaikki mahdolliset matkat muilla keinoin.

KjaO-K · 25 Elokuu 2006

Edellisen kanssa täysin samaa mieltä, että fifty-fifty on ideologiana erittäin kummallinen. Samoin kuin Waltsun esittämät laskelmat siitä, että satunnaismatkustaja hyötyy enemmän kuin kanta-asiakas. SIKAMAISTA, ja vaikuttavat suunnittelijat olevan innoissaan keksinnöstään, mitä lie ajattelevat.

Waltsu · 11 Syyskuu 2006

Lautakuntaan tulevassa talousarvioesityksessä ehdotetaan mm. kertalipun hinnan korottamista 2,50 euroon vakituisten asiakkaiden taksojen noustessa vähemmän.

Toivottavasti näitä hinnankorotuksia ei uutisoida kansalle kertakorotuksina vaan painottamalla sitä, miten paljon hinnat ovat nousseet esim. viiden vuoden takaisesta tasosta. Pienissä summissahan pienikin korotus on prosentuaalisesti suuri, mutta kun ne prosentit jakaa useammalle vuodelle, niin korotus ei tunnu ollenkaan pahalta.