Oho. Nyt oli itseltä huolimatonta kokoustiedotteen lukemista. Pahoittelut siitä. Odottelemme siis vielä kaupunginvaltuuston sinettiä.
Runkolinjasto 2020
- Viestiketjun aloittaja Waltsu
- Aloituspäivämäärä
Oho. Nyt oli itseltä huolimatonta kokoustiedotteen lukemista. Pahoittelut siitä. Odottelemme siis vielä kaupunginvaltuuston sinettiä.
Kaupunginvaltuusto päätti maanantaina 21.9. runkolinjastoon siirtymisestä kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Vihreiden muutosesitys runkolinjaston käyttöönottamisesta 1.7.2022 kaatui äänin 42 - 14. Siis runkolinjastoon siirrytään Turussa 1.7.2025 ellei tämä päätös muutu jossain myöhäisemmässä vaiheessa. Näin tässä koronan heikentämässä taloudellisessa tilanteessa.
Waltsu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 780
Nyt on lautakunnan kokoukseen 3.4.2024 tuotu päätettäväksi 1.7.2025 aloittavan runkolinjaston linjanumerolista. Suora linkki esittelytekstiin ja numeroluetteloon. Koska linkit tunnetusti muuttuvat esityslistan muuttuessa pöytäkirjaksi, niin luettelon löytänee jatkossa kokousotsikoiden kautta lähtemällä liikkeelle täältä.
Ihmetystä herättää linjat 6 (Naantali-Lieto) ja 6A (Naantali-Kaarina) etenkin kun Naantalin ja Kaarinan väliltä tuttu seiska loistaa poissaolollaan. Nykyisen linjan 7A jatkuessa Varissuolle siitä tuleekin 3A. Muutetaanko tässä numeroita vain muuttamisen ilosta? Runkolinjaston esittelyaineistossa nuo ovat kuten ne ovat tälläkin hetkellä (6, 7, 7A), mutta ilmeisesti se ei sitten kelpaa...
Samaa voi kysyä linjan 8 (eli nykyinen 18) kohdalla - onhan 18 runkolinjoille varatussa sarjassa 1-19.
Ihmetystä herättää linjat 6 (Naantali-Lieto) ja 6A (Naantali-Kaarina) etenkin kun Naantalin ja Kaarinan väliltä tuttu seiska loistaa poissaolollaan. Nykyisen linjan 7A jatkuessa Varissuolle siitä tuleekin 3A. Muutetaanko tässä numeroita vain muuttamisen ilosta? Runkolinjaston esittelyaineistossa nuo ovat kuten ne ovat tälläkin hetkellä (6, 7, 7A), mutta ilmeisesti se ei sitten kelpaa...
Samaa voi kysyä linjan 8 (eli nykyinen 18) kohdalla - onhan 18 runkolinjoille varatussa sarjassa 1-19.
Tuo päätöksentekoon tuleva (toivottavasti) luonnos on torso. Toivottavasti joku lautakunnan jäsenistä pyytää numeroinnin vielä pöydälle uudelleen suunniteltavaksi. Katsotaanpa vaikka esitystä numeroinniksi tulevalle runkolinjastolle, jonka numeroavaruudeksi on määritelty numerot 1-19. Loogista olisi käyttää hyväksi koko numeroväliä esimerkiksi vaikkapa näin:
1 /• 1 Satama – Kauppatori – Linja-autoasema – Lentoasema (muuttumaton linja, sopii numeroavaruuteen)
1A/• 1A Satama – Kauppatori – Linja-autoasema
2 / • 2 Kohmo – Kauppatori – Nättinummi – Mylly
3 / • 3A Varissuo – Kauppatori (?) – Raisio
4 / • 3 Varissuo – Kauppatori – Perno
5 / • 5 Haarla – Kauppatori – Ylioppilaskylä
6 / • 6 Lieto – Turku – Naantali (muuttumaton linja, sopii numeroavaruuteen)
7 / • 6A Kaarina – Turku – Naantali (muuttumaton linja, sopii numeroavaruuteen)
9 / • 4 Varissuo Itäkeskus – Skanssi – Kauppatori – Halinen
11/ • 10 Uittamo – Skanssi – Kupittaa – Länsikeskus – Satama
12/ • 10A Uittamo – Skanssi – Kupittaa – Mylly – Raisio – Perno
13/ • 9 Uittamo – Kauppatori – Härkämäki
18/ • 8 Runosmäki – Kauppatori – Harittu (muuttumaton linja, sopii numeroavaruuteen)
Linjanumeroiden muuttaminen ei saa olla itsetarkoitus. Kaikki Kauppatorille päättyvät runkolinjojen linjaosuudet (ruuhkavuorot) olisivat yhdenmukaisuuden vuoksi tunnuskirjaimella= 'T'.
Linjatunnus 'N' on käytössä jo nyt ja vastaisuudessakin Naantalissa, Yöllä tulisi olla kirjain, joka ei ole käytössä eikä se sekoittuisi muihin käytössä oleviin kirjaimiin, esimerkiksi 'Y'.
Esityksessä ei huomioida työmatkalinjojen numerointi, ei liioin Messukeskukseen eikä Turkuhalliin kulkevia linjoja.
Waltsu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 780
Ehkä vaihtaisin kolmosen ja ysin päittäin. Näin saadaan Varissuolle peräkkäiset kolmonen ja nelonen, ja niitä tukisi ruuhka-ajan ysi, joka Raision suunnallakin olisi numeroltaan vasta päälinjojen jälkeen. Varissuo-Raisio voisi olla myös 14, 16 tai 17 - mitä päälinjaa sitten haluaisikaan painottaa.
Väliin jäävä kasi saisi jäädä Ruissalon linjalle, jolla se on ollut kohta sata vuotta (lienee valtakunnallinen ennätys). Ja kun Ruissalon linjan vetää Auvaismäen sijasta Caribialle, niin kasi voidaan brändätä kylpylälinjaksi. Auvaismäkeen voisi vetää Petäsmäen/Ihalan linjan.
Kolmosella ja nelosella voisi puolestani olla jokin toinenkin numerointi. Ajatukseni oli saada kakkonen ja kolmonen Raisioon suuntaan peräkkäisiksi numeroiksi. Toisaalta ehdotuksen 3A voisi olla uusi 16 ja 3 sen viereen 17. Ehdotuksen 9 voisi olla 15. Kunhan jokin järkevä logiikka ohjaisi tekemistä. Uudet asiat on helpompi sisäistää kun on jotakin vanhaa, jonka päälle uuden mieltää. Kohtuullisen suuret muutokset ovat joka tapauksessa tulossa ja nykyinen linjasto menee, ei ainoastaan numeroinniltaan, vaan myös linjaosuuksiltaan uusiksi. Muutoksia ei kannata tehdä muutoksen vuoksi vaan jättää mahdollisimman paljon vanhaa hyväksi todettua jäljelle.
Lehdet kertovat vanhoista linjatunnuksissa perinteisissä suunnissaan tätä nykyä olevan suhteellisen samankaltaisena ainoastaan ykkösen. Hyvä, että tässä kunnioitetaan perinnettä. Toivottavasti myös Lucas Hradeckyn nuorena käyttämä linja 18 saa olla runkolinjastossakin 18. Ostan numero kasin kuuluvan Ruissalolle. Toivoisin omalta osaltani näin myös olevan jatkossa. Suomeksi sanottuna se vartokoon hyllytettynä muilta halukkailta.
Muuten: Olisipa hienoa matkailijoillekin kertoa, että kaikkien linjatunnusten perässä oleva ’T’ kertoo linja-auton menevän Turun Kauppatorille tulipa auto mistä suunnasta tahansa. Antako kukaan (mainos-) arvoa?
Ykkösen pohjoispää olisi parempi viedä Yli-Maariaan, johon on jatkuvaa liikennetarvetta, 1A voisi olla lentokenttälinja -ja se olisi looginen sikälikin, että A:n voisi kansainvälisesti tulkita tarkoittavan Airportia.
Kolmosessa voisi korostaa sitä, että se olisi asemien välinen linja -eli jos reitin on määrä mennä Kauppatorilta Iso-Heikkilään nykyisten 32:n ja 42:n mukaan, siihen tehtäköön koukkaus myös uudelle päärautatieasemalle, olipa se missä tahansa.
Seiskan muuttaminen 6A:ksi on sikälikin lyhytnäköistä, että voidaan hyvin olettaa Turun ja Naantalin välisille runkolinjoille olevan tarvetta kulkea eri reittejä, toinen pikatietä Kaanaalle, toinen Satakunnantietä ja Raision keskustan kautta. Reiteillä voisi mahdollisesti olla myös eri päättärit, toisella satamassa, toisella Luonnonmaan puolella.
9 ei ainakaan tuossa esitetyn kaltaista muutosta kaipaa, koska ehdotuksesta jää epäselväksi, mitä reittiä se keskustassa kulkisi. Jos Uittamolta tullaan nykyreittiä Martinmäen kautta, on auton suunta torilta kohti Härkämäkeä lähdettäessä vähintäänkin vinksallaan -vai olisiko tarkoitus, että Uittamon suunta ajetaan Linnankatua ja Härkämäen Eerikinkatua nykyisen 12:n reittiä? Joka tapauksessa sekava, ehkä ysi voitaisiin säilyttää Lausteen suunnan pääreittinä tai vaihtoehtoisesti viedä Kupittaalta Varissuon läpi Littoisiin?
Kymppisarja Turkuun mahtuisi erinomaisesti, joten ehdotetun 10:n kaveriksi luotu 10A voi yhtä hyvin olla 11, Vaalasta Tyksin, Auransillan ja Portsan kautta Härkämäkeen menevä 12 (vrt 9!), Uittamolta Kunnallissairaalantien, Kupittaan aseman, Tuomaansillan, Eerikinkadun ja Martinmäen kautta majakkarantaan menevä 13 ja Ilpoisista Auransillan sekä Kähärin läpi Vienolaan suuntaava, paljolti ellei täysin nykyisen 61:n kaltainen linja 16.
Jos ikiaikaisen 18:n kohdalla jotain muutosta vain muutoksen tekemisen vuoksi halutaan, se voidaan yhtä hyvin jättää tekemättä. Linja on jo nykyisellään turkulaiseksi linjaksi poikkeuksellisen onnistunut, eikä se numeroa muuttamalla parane.
Ehdotettu 24 Erikvallasta Paattisille on pituudeltaan sen verran runsas, että ehkäpä mielekkäintä olisi kuitenkin pitää saaristolinjat (14 ja 15) sekä reiteiltään että numeroiltaan ennallaan. 8 on ikiaikainen Ruissalon linja, ja lisäksi se on näppärä myös Vesi-Fölin kesälinjan tunnuksena 8V, joten siihen älköön koskettako.
20-sarja sopii hyvin Puutorilta ajavien, lähinnä liitosalueille päätyvien reittien tunnukseksi. 200-sarja on turha, jos toinen runkolinjoista 6&7 pystytään siirtämään Naantalin pikatielle ja ohjaamaan edelleen Luonnonmaalle, josta jatkot Rymättylään ja Velkualle toimisivat varmasti paremmin pikkubusseilla.
Myös Naantalin alueella on syytä kehittää vesilinjastoa, enkä pitäisi ihan huonona ajatuksena myöskään Martinsillan Vesi-Föli-laiturista Rymättylän Röölään ja Naantalin Vanhankaupunginrantaan ajettavia vuoroja. Röölän linjalla voisi poiketa ainakin kaupunkilaisten takavuosina virkistyssaarena suosimassa Maisaaressa ja Naantalin reitillä Playa del Raisiossa. Ajatus vesibussista Naantalista Velkualle on myös ihan harkinnan arvoinen.
40-sarja on ilmeisesti palvelulinjasto. Sellaisenaan ihan hyvä.
Kolmosessa voisi korostaa sitä, että se olisi asemien välinen linja -eli jos reitin on määrä mennä Kauppatorilta Iso-Heikkilään nykyisten 32:n ja 42:n mukaan, siihen tehtäköön koukkaus myös uudelle päärautatieasemalle, olipa se missä tahansa.
Seiskan muuttaminen 6A:ksi on sikälikin lyhytnäköistä, että voidaan hyvin olettaa Turun ja Naantalin välisille runkolinjoille olevan tarvetta kulkea eri reittejä, toinen pikatietä Kaanaalle, toinen Satakunnantietä ja Raision keskustan kautta. Reiteillä voisi mahdollisesti olla myös eri päättärit, toisella satamassa, toisella Luonnonmaan puolella.
9 ei ainakaan tuossa esitetyn kaltaista muutosta kaipaa, koska ehdotuksesta jää epäselväksi, mitä reittiä se keskustassa kulkisi. Jos Uittamolta tullaan nykyreittiä Martinmäen kautta, on auton suunta torilta kohti Härkämäkeä lähdettäessä vähintäänkin vinksallaan -vai olisiko tarkoitus, että Uittamon suunta ajetaan Linnankatua ja Härkämäen Eerikinkatua nykyisen 12:n reittiä? Joka tapauksessa sekava, ehkä ysi voitaisiin säilyttää Lausteen suunnan pääreittinä tai vaihtoehtoisesti viedä Kupittaalta Varissuon läpi Littoisiin?
Kymppisarja Turkuun mahtuisi erinomaisesti, joten ehdotetun 10:n kaveriksi luotu 10A voi yhtä hyvin olla 11, Vaalasta Tyksin, Auransillan ja Portsan kautta Härkämäkeen menevä 12 (vrt 9!), Uittamolta Kunnallissairaalantien, Kupittaan aseman, Tuomaansillan, Eerikinkadun ja Martinmäen kautta majakkarantaan menevä 13 ja Ilpoisista Auransillan sekä Kähärin läpi Vienolaan suuntaava, paljolti ellei täysin nykyisen 61:n kaltainen linja 16.
Jos ikiaikaisen 18:n kohdalla jotain muutosta vain muutoksen tekemisen vuoksi halutaan, se voidaan yhtä hyvin jättää tekemättä. Linja on jo nykyisellään turkulaiseksi linjaksi poikkeuksellisen onnistunut, eikä se numeroa muuttamalla parane.
Ehdotettu 24 Erikvallasta Paattisille on pituudeltaan sen verran runsas, että ehkäpä mielekkäintä olisi kuitenkin pitää saaristolinjat (14 ja 15) sekä reiteiltään että numeroiltaan ennallaan. 8 on ikiaikainen Ruissalon linja, ja lisäksi se on näppärä myös Vesi-Fölin kesälinjan tunnuksena 8V, joten siihen älköön koskettako.
20-sarja sopii hyvin Puutorilta ajavien, lähinnä liitosalueille päätyvien reittien tunnukseksi. 200-sarja on turha, jos toinen runkolinjoista 6&7 pystytään siirtämään Naantalin pikatielle ja ohjaamaan edelleen Luonnonmaalle, josta jatkot Rymättylään ja Velkualle toimisivat varmasti paremmin pikkubusseilla.
Myös Naantalin alueella on syytä kehittää vesilinjastoa, enkä pitäisi ihan huonona ajatuksena myöskään Martinsillan Vesi-Föli-laiturista Rymättylän Röölään ja Naantalin Vanhankaupunginrantaan ajettavia vuoroja. Röölän linjalla voisi poiketa ainakin kaupunkilaisten takavuosina virkistyssaarena suosimassa Maisaaressa ja Naantalin reitillä Playa del Raisiossa. Ajatus vesibussista Naantalista Velkualle on myös ihan harkinnan arvoinen.
40-sarja on ilmeisesti palvelulinjasto. Sellaisenaan ihan hyvä.
3.4.2024 esitys meni ainakin osittain uudelleen valmisteluun. Oli huomattu 'N' kirjaimen olevan yölinjoilla, myös Naantalin linjoilla samassa fölissä.
Olen edelleenkin sitä mieltä, ettei tavan tallaajia fölin käyttäjiä reittien numeroinnissa ole huomioitu. Ikään kuin valmistelun jälki kiillotus jäi tekemättä.
Olen edelleenkin sitä mieltä, ettei tavan tallaajia fölin käyttäjiä reittien numeroinnissa ole huomioitu. Ikään kuin valmistelun jälki kiillotus jäi tekemättä.
Nyt tarttis kansanliike saada aikaiseksi. Lainaan itseäni:
Lehdet kertovat vanhoista linjatunnuksissa perinteisissä suunnissaan tätä nykyä olevan suhteellisen samankaltaisena ainoastaan ykkösen. Hyvä, että tässä kunnioitetaan perinnettä. Toivottavasti myös Lucas Hradeckyn nuorena käyttämä linja 18 saa olla runkolinjastossakin 18. Ostan numero kasin kuuluvan Ruissalolle. Toivoisin omalta osaltani näin myös olevan jatkossa. Suomeksi sanottuna se vartokoon hyllytettynä muilta halukkailta.
Lehdet kertovat vanhoista linjatunnuksissa perinteisissä suunnissaan tätä nykyä olevan suhteellisen samankaltaisena ainoastaan ykkösen. Hyvä, että tässä kunnioitetaan perinnettä. Toivottavasti myös Lucas Hradeckyn nuorena käyttämä linja 18 saa olla runkolinjastossakin 18. Ostan numero kasin kuuluvan Ruissalolle. Toivoisin omalta osaltani näin myös olevan jatkossa. Suomeksi sanottuna se vartokoon hyllytettynä muilta halukkailta.
- Liittynyt
- 14 Toukokuu 2010
- Viestit
- 101
Tässä kun nyt kovin keskustellaan runkolinjaston numeroista, niin tuli mieleeni tämä runkolinjauudistus kokonaisuutena. Eli onko tietoa siitä, tarkoittaako runkolinjastoon siirtyminen ainoastaan numeroinnin uusimista, vai tullaanko kyseisten linjojen infraan ja/tai liikennöintitapaan tekemään muitakin uudistuksia, joilla palvelutaso nousee tavallisten linjojen yläpuolelle? Silloin joskus vuonna 2009, kun asiasta tehtiin ensimmäinen päätös, oli mielestäni tarkoitus rakentaa joukkoliikennekaistoja ja jopa joukkoliikennekatuja, joiden avulla linjojen nopeutta, täsmällisyyttä ja luotettavuutta saataisiin parannettua. Tästä oli mielestäni joku esityskin, jossa eriteltiin toimenpiteet linjakohtaisesti, ja arvioitiin kunkin toimen kriittisyys. Tutkielman henki oli, että vähäisin kustannuksin on mahdollista sujuvoittaa matkustamista ja vähentää liikennöintikustannuksia sen verran, että panostukset infraan olisivat yhteiskuntataloudellisesti erittäin kannattavia.
Tämä olisi tietysti olennaista, jotta runkolinjat oikeasti olisivat runkoyhteyksiä. Vai onko runkolinjasto jälleen tyypillinen turkulainen joukkoliikennehanke, eli tehdään se että ei tehdä juuri mitään?
Ruissaloon tuskin on tulossa runkolinjaa, joille siis ollaan varaamassa numerot 1-20. Linjan entiset matkustajat eivät tässä liene olennaisia, mutta se on totta, että jos Runosmäen linja 18 jatkaa runkolinjana, niin silloin numerokin voisi pysyä samana.
Jos runkolinjastot eivät tuo numeroinnin lisäksi muita muutoksia liikennöintiin, niin sitten hanke olisi mielestäni syytä kuopata hyvin äkkiä.
Tämä olisi tietysti olennaista, jotta runkolinjat oikeasti olisivat runkoyhteyksiä. Vai onko runkolinjasto jälleen tyypillinen turkulainen joukkoliikennehanke, eli tehdään se että ei tehdä juuri mitään?
Ruissaloon tuskin on tulossa runkolinjaa, joille siis ollaan varaamassa numerot 1-20. Linjan entiset matkustajat eivät tässä liene olennaisia, mutta se on totta, että jos Runosmäen linja 18 jatkaa runkolinjana, niin silloin numerokin voisi pysyä samana.
Jos runkolinjastot eivät tuo numeroinnin lisäksi muita muutoksia liikennöintiin, niin sitten hanke olisi mielestäni syytä kuopata hyvin äkkiä.
Kaupungin esityslistoja seuranneena niin ei ole tullut omille silmille. Ajatusmaailma valtuustossa ja virkamieskoneistossa tuntuu olevan, että koska ratikka tulee (puolueet vain kinaa että milloin; nyt vai ensi vaalikaudella), niin kaikki satsaus bussi-infraan koetaan turhaksi kun kallis ratikka remppaisi pahimmat kohdat jokatapauksessa.
Waltsu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 780
Kaupunkiympäristölautakunta on käsitellyt runkolinjapysäkkien rakentamista. Tämän vuoden listat löytyvät osoitteesta https://ah.turku.fi/kylk/2024/welcome.htm . Esillä ovat olleet mm. linja-autoaseman ja Sirkkalankadun runkolinjapysäkit.
Listan pääkohtien lisäksi kannattaa kurkata myös listan loppupuolen kohtaan Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat, josta myös voi löytyä joukkoliikennettä koskevia asioita.