Linjojen 32, 42 ajoajat on päiväsaikaan liian tiukat (= autot aina myöhässä tai jatkuvaa ajoa), että nuo Waltsun ehdottamat oikaisut voisivat siihen tuoda helpotusta mikäli aikataulusuunnittelua ei saada järkevämmäksi. Mutta autoja ei noin ko. linjoilta saada vähennetyksi.Waltsu sanoi:
Turun budjetti: linjojen rationalisointia, lisämatkustajia?
- Viestiketjun aloittaja Mikko Laaksonen
- Aloituspäivämäärä
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
32 ja 42 ongelmana on nimenomaan se, että yksityisautoliikenne sekä sataman liikenne tukkii reittiä. Reiteille jouduttiin jo Helsinginkatu - Ratapihankatu - linjauksen seurauksena lisäämään yksi auto.
Aikataulun väljentäminen tarkoittaa yleensä aina yhden auton lisäämistä kiertoon, jos vuorovälistä pidetään kiinni. Yhdenkin uuden kokopäivävuoron lisääminen maksaa todella pitkän pennin.
Esimerkiksi yksi syksy - talvi - kevät arkipäivät ajava vuoro v. 2004 kilpailutushinnalla (ajokilometrit eivät lisäänny jos vuoro lisätään ja keskinopeus linjalla laskee). Arkipäiviä 200.
Päivä = 120 e/pv = 24 000 e /v
Tunti = 26,5 e / h * 18 h 477 e / pv = 95 400 e / v.
Eli yhteensä pelkät autopäivät ja tunnit noin 120 000 e, vain vuorolle, joka ajaa 200 arkipäivää.
Tarvitaan todella hyvät perustelut, jotta yhtään autoa lisätään kiertoihin.
Turussa pitäisi kyllä nyt oikeasti tarkastella liikennevaloetuuksien, mahdollisten muitten liittymäjärjestelyjen ja joidenkin uusien katuyhteyksien tuottamat linjaston rationalisointimahdollisuudet.
Jos koko linjastosta pystyttäisiin karsimaan matka-aikojen lyhentyessä 8-10 autoa kierroista pois, se riittäisi jo kattamaan tämän hetkisen 1 Me/v säästötavoitteen.
Aikataulun väljentäminen tarkoittaa yleensä aina yhden auton lisäämistä kiertoon, jos vuorovälistä pidetään kiinni. Yhdenkin uuden kokopäivävuoron lisääminen maksaa todella pitkän pennin.
Esimerkiksi yksi syksy - talvi - kevät arkipäivät ajava vuoro v. 2004 kilpailutushinnalla (ajokilometrit eivät lisäänny jos vuoro lisätään ja keskinopeus linjalla laskee). Arkipäiviä 200.
Päivä = 120 e/pv = 24 000 e /v
Tunti = 26,5 e / h * 18 h 477 e / pv = 95 400 e / v.
Eli yhteensä pelkät autopäivät ja tunnit noin 120 000 e, vain vuorolle, joka ajaa 200 arkipäivää.
Tarvitaan todella hyvät perustelut, jotta yhtään autoa lisätään kiertoihin.
Turussa pitäisi kyllä nyt oikeasti tarkastella liikennevaloetuuksien, mahdollisten muitten liittymäjärjestelyjen ja joidenkin uusien katuyhteyksien tuottamat linjaston rationalisointimahdollisuudet.
Jos koko linjastosta pystyttäisiin karsimaan matka-aikojen lyhentyessä 8-10 autoa kierroista pois, se riittäisi jo kattamaan tämän hetkisen 1 Me/v säästötavoitteen.
Kaikkialla Turussa ja naapurikunnissa asuu paljon henkilöitä, jotka työskentelevät tai opiskelevat Turun korkeakouluissa, TYKS:issä ja teknologiakeskuksessa. Kävelymatka niihin nykyiseltä linjan 13 reitiltä on ainakin neljä korttelinväliä, kun taas Hämeen-, Kiinanmyllyn ja Lemminkäisenkatua kulkevat useat linjat kulkevat paljon lähempää, jollei ihan vierestä. Limittämällä niiden aikataulut saadaan arkisin päivisin jopa 5 min vuorovälit.Mikko Laaksonen sanoi:
Uudenmaantullin pysäkkiparilla käytti linjan 13 palveluja hyväkseen to 8.9. puolentoista tunnin aikana eli 15.30-17.05 yhteensä kymmenen matkustajaa, eli keskimäärin yksi henkilö/vuoro.
Bussin 13 matkantekoa hankaloittaa vielä kääntyminen Uudenmaankadulta vasemmalle Hämeenkadulle. Kun edessä on 5-6 h-autoa, ja eka jonossa vasta etsii ykköstä vihreän nuolen syttyessä, joutuu bussi odottamaan vielä seuraavaa jaksoa.
Eikö olisi paras kysellä suoraan linjan 13 matkustajilta, kumpi on parempi vaihtoehto, suoraan Kaskenkatua, vai koukkaus Uudenmaankadun kautta?
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Kyselyjä linjojen parannuksista täytyisi tehdä varmastikin linjarationalisointien pohjaksi. Juuri yliopistojen - TYKS:n - teknologiakeskuksen alue on vahvistunut työpaikka-alueena kun taas Pansio-Perno on suhteellisesti heikentynyt (vaikka siellä nytkin on paljon).
Linjastosuunnittelun lähtötiedoista muuten:
Linjastosuunnittelun lähtötiedoista muuten:
- Turusta on varsinainen kaikki liikennemuodot kattava liikennetutkimus vain vuodelta 1997. Sitä ei ole uusittu eikä kai aiotakaan uusia. On vain hieman heikot eväät suunnitella mitään, kun ei ole tietoa. Kahdeksan vuotta vanhoilla tiedoilla siitä, mistä käydään missä päin töissä ei enää ole niin paljon apua kuin voisi toivoa (onneksi sentään enemmän kuin jos kysely olisi ennen 1990-luvun lamaa ...).
- Asiointikäyttäytymisestä olisi Mylly-kyselyssä ja sitä edeltäneessä Länsikeskus-kyselyssä tarkat tiedot. Eli mistä mennään mihinkin millä pelillä. Tästäkään tutkimuksesta ei ole otettu joukkoliikennesuunnittelulle ja kaupunkisuunnittelulle omia tietoja.
Waltsu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 778
Toivottavasti autot saadaan vähennettyä linjoja nopeuttamalla, ettei tarvitse tehdä "tampereita", eli harventaa vuorovälejä ja reittejä ihan älyttömyyksiin ja perustaa jotain ihme hiljaisen ajan linjoja jotka kiertelevät ja kaartelevat ja joita kukaan ei jaksa/osaa käyttää? Eivätkö taannoiset sunnuntaisähellykset olleet jo ihan riittävän hankalia? Tuolloin mm. Takakirveen linja hoiti 25 % Runosmäen pyhäliikenteestä, mutta vain harva runosmäkeläinen nousi siihen torilta. Väki jäi odottelemaan "oikeaa" Runosmäen autoa.Mikko Laaksonen sanoi:
Monella linjalla on kuitenkin jo nyt niin vähän autoja, että kymmenen auton vähentämiseen on vaikea uskoa ilman, että joidenkin alueiden palvelu heikkenee liikaa. Esimerkiksi Pansion tai Härkämäen runkolinjan vetäminen uutta väylää Muhkurin ja Vienolan kautta saattaa heikentää Patterinhaan ja Kähärin suunnan palveluja.
Ovatko muuten kaikki linjaparit riittävän tasapainoisia? Varissuo-Pansio/Perno on jo täällä todettu epätasapainoiseksi, miten on esimerkiksi linjojen 4 ja 13 laita? Ehkä linjaparien uudelleenjärjestelyllä saadaan autoja säästettyä ja eri alueiden vuorotarjonta paremmin kysyntää vastaavaksi.
Muutaman lisämarkan muuten säästäisi sillä, että linjan 14/15 pyhäliikenteen älytön 55 minuutin vuoroväli harvennetaan tasan tuntiin. Aikataulu helpottuu kummasti ja päivän aikana säästyy yhden kierroksen kilometrit.
Naantalin linjan epäsäännöllisyys: Linjalle on määriteltävä riittävästi aikataulupisteitä, esim. Hakinmäki 10, Raisio 15, Länsikeskus 22 ja Kauppatori 30 minuuttia. Jää vielä 5 minuuttia varaa. Samanlainen riittävän tiheä ja realistinen kellotus Littoisten ja Piispanristin suunnalle. Miksi Turku-Littoinen kestää 25 minuuttia, mutta Littoinen-Turku 35 minuuttia? Ei ihme, että torilla on usein kaksikin Naantalin autoa odottamassa lähtöä. Naantalin linjan epäsäännöllisyyteen vaikuttaa jo sekin, jos auto lähtee minuutin myöhässä. Matkustajamääräkin on sitten yli 20% suurempi kuin seuraavalla vuorolla (11 min vs. 9 min). Ja takaa tuleva saavuttaa koko ajan edellä menevää. Vaikka edellä ajava jääkin hiukan jälkeen, ei takaa tuleva pääsisi liian lähelle välipisteaikojen ansiosta. Ja välipisteaikojahan voi ja pitää rukata vuorokaudenajan mukaan.
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Vaunujen vähentämiseen suurin mahdollisuus olisi se, jos liikennevaloetuuksilla, kaista- ja risteysjärjestelyillä ja joillakin omilla kaduilla voitaisiin saada selkeitä nopeutuksia joillekin linjoille.
Jos koko verkko nopeutuu 5-10% se tarkoittaa parhaimmillaan 5-10% säästöä automäärässä, jos vuorotiheys ja palvelu muuten pidetään samana. Toki tämä ei toteutu kaikkialla, mutta muissa ketjuissa on jo käyty läpi sitä, miten paljon liikennevaloetuisuudet ovat vähentäneet autotarvetta Helsingissä.
Linjaparien epätasapainoon olen kiinnittänyt huomiota. Se voi myös aiheuttaa tällä hetkellä tarpeettomien lisävuorojen tarvetta.
Naantalin linjalla välipisteajat eivät riitä, vaan lippujärjestelmä on saatava toimimaan. Mikään aikataulu ei auta, jos pelkkä lastaus voi vaihdella välillä 2-5 minuuttia / vilkas pysäkki.
Jos koko verkko nopeutuu 5-10% se tarkoittaa parhaimmillaan 5-10% säästöä automäärässä, jos vuorotiheys ja palvelu muuten pidetään samana. Toki tämä ei toteutu kaikkialla, mutta muissa ketjuissa on jo käyty läpi sitä, miten paljon liikennevaloetuisuudet ovat vähentäneet autotarvetta Helsingissä.
Linjaparien epätasapainoon olen kiinnittänyt huomiota. Se voi myös aiheuttaa tällä hetkellä tarpeettomien lisävuorojen tarvetta.
Naantalin linjalla välipisteajat eivät riitä, vaan lippujärjestelmä on saatava toimimaan. Mikään aikataulu ei auta, jos pelkkä lastaus voi vaihdella välillä 2-5 minuuttia / vilkas pysäkki.
Näin on optimitilanteessa. Kuitenkaan verkon nopeutuminen 5 - 10% ei vähennä automäärää kuin vähintään 10 auton linjoilta, jos vuoroväliä ei harvenneta.Mikko Laaksonen sanoi:
Vaikka automäärä ei vähenisi, niin verkon nopeutuminen hyödyttäisi kuitenkin matkustajia (ja näkyisi ehkä matkustajamäärissä), kun matka-ajat lyhenisivät ja vuorovälejä voitaisiin tihentää.
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Nopeutumisen kanssa voidaan pelata myös linjojen pareilla jossakin määrin.
Eli vaihdetaan linjojen päitä keskenään, jotta saadaan auto säästettyä.
Tosin onhan Helsingissäkin ollut suurempiakin säästöjä pienillä linjoilla. Muistaakseni linjalta 23 lähti viidestä autosta yksi pois HELMI:n ansiosta!
Eli vaihdetaan linjojen päitä keskenään, jotta saadaan auto säästettyä.
Tosin onhan Helsingissäkin ollut suurempiakin säästöjä pienillä linjoilla. Muistaakseni linjalta 23 lähti viidestä autosta yksi pois HELMI:n ansiosta!
Mielestäni Helsingissä bussien liikennevaloetuisuuksilla saavutetut säästöt ovat aika vaatimattomia. Tämä ei toki tarkoita sitä, etteikö Turussa asiaa voitaisi tehdä paremmin.
Helsingissä liikennevaloetuuksien rakentaminen busseille alkoi 1999. Kuudessa vuodessa on saatu aikaan seuraavaa:
Helsingissä liikennevaloetuuksien rakentaminen busseille alkoi 1999. Kuudessa vuodessa on saatu aikaan seuraavaa:
- 23:lta säästyi yksi kokopäivävuoro (7 -> 6 autoa) kierrosaikaa pidentämättä. Vähän sen jälkeen matkustajamäärien vähenemisen vuoksi poistettiin toinen auto. Myöhemmin vuoroväliä jouduttiin harventamaan ruuhka-aikana liian kireän ajoajan vuoksi.
- 52:lle alettiin rakentaa Helmiä, mutta rakentaminen keskeytettiin liikennöitsijän vaihtuessa 2001
- 62:lle rakennettiin Helmi, mutta autoa ei säästynyt. Järjestelmä poistettiin käytöstä liikennöitsijän vaihtuessa 2003
- 16:lla liikennevaloetuuksien rakentaminen jäi kesken. Yksi ruuhkavuoro säästettiin (6 -> 5 autoa), vuoroväli ruuhka-aikaan piteni pari minuuttia
- 14:ltä säästettiin yksi ruuhkavuoro (11 -> 10 autoa), vuoroväli ruuhka-aikaan piteni minuutin. Ruuhkan ulkopuolella automäärä pysyi ennallaan, vuoroväli lyheni minuutin
- 14B:llä Helmi ei vaikuttanut aikatauluihin eikä suoritteisiin
- 18:lta säästettiin yksi kokopäivävuoro (9 -> 8 autoa), vuoroväli piteni minuutin
- 65A:lta säästettiin yksi ruuhkavuoro (13 -> 12 autoa) kierrosaikaa pidentämättä. Säästö tehtiin heti Helmin rakentamisen aluksi, bussit eivät vielä pysy aikataulussaan
- 66A:lla on sama tilanne kuin 65A:lla
- rakentaminen on aloitettava linjoista, joilta saadaan suurimmat säästöt
- rakentamiseen pitää panostaa riittävästi. Helsingissä on kuudessa vuodessa saatu vain neljä eri linjaryhmää (23, 16, 14/14B/18, 65A/66A) etuuksien piiriin (ja 65A/66A:lla rakentaminen on vasta alkamassa)
- ajoneuvolaitteiden suhteen pitää huomoida liikennöitsijöiden vaihtuminen ja kaluston uusiminen kesken sopimusten. Helsingissä on asennettu ajoneuvolaitteita n. tuplasti sen verran kuin mitä niitä tarvittaisiin ja silti Helmi-linjoilla ajetaan koko ajan kalustolla, missä ei ole ajoneuvolaitteita. Ajoneuvolaitteita on saattanut jopa lähteä Kazakstaniin käytettyjen bussien mukana
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Kiitos tyhjentävästä listasta.
Turun liikennevaloetuuksista:
Turun liikennevaloetuuksista:
- Ajoneuvolaitteet, jotka soveltuvat etuuksiin, hankitaan nyt muutenkin rahastusjärjestelmän yhteydessä. Kojeessa on lippulaite + GPS + GPRS - puhelin ja lyhyen kantaman radiomodeemi. Itse ajoneuvolaitteen hankkii kunkin linjan liikennöitsijä kaikkiin busseihin. Eli: kun etuuksia tehdään, ne saadaan heti kaikille linjoille jotka kulkevat ko. risteyksen kautta.
- Turussa varmaan paras ratkaisu olisi tehdä etuuksia keskustan sisääntuloväylille suunta kerrallaan, aloittaen ruuhkautuvimmasta.
- Linjojen osalta täytyisi valita suuntia, joista saadaan suurin hyöty.
- Liittynyt
- 31 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 829
Ihalan linjan 420/1 ongelmia ovat itse Ihalassa asuvana mielestäni ensinnä korkea hinta 2,70, kun taas kävelemällä tai polkemalla Turun puolelle löytyy enemmän vuoroja ja säästää sen 70c. Moni käyttää Ihalassa jo esim. linjaa 12. Ihan hyvin 420/1 voitaisiin lopettaa ja laittaa 12 käymään Ihalassa Naantalin pikatietä pitkin, ei siihen mitään joukkoliikennekatuja tarvita! Etenkin kun Ihalan linja ajetaan koululaisvuoroja lukuunottamatta lähes aina tyhjänä.
Waltsu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 778
Seutulippu raisiolaiselle maksaa 50 euroa kuussa eli työmatkalaiselle 1,25/työmatka vaikka toiselle puolelle seutukuntaa. Ihmettelen miten aina voivotellaan kalliita kertalippuja, kun kuukausilippu on huomattavasti halvempi. Ja tuolla viidelläkympillä käy vielä illalla ja viikonloppuna harrastamassa, kyläilemässä tai ostoksilla - ympäri seutukuntaa.JSL sanoi:
Harvemmin matkaaville TLO myy myös 40 matkan sarjalippuja, joilla Ihalan kertamaksuksi tulee 1,78 euroa. Siinäkin säästää enemmän kuin kävelemällä Härkämäkeen ostamaan Turun kertalippua! Toisaalta, mitä sitä kertalippua ostamaan, kun arvokortilta veloitetaan 1,70/matka. Hintaero on lopulta vain kahdeksan senttiä kävelijän eduksi!
Eli jos Ihalan väki ostaa sarja/seutuliput ja ajavat kotipysäkiltä Turkuun, niin johan alkaa vuorojakin tulla lisää, ehkä jopa pikatievuoroja?
Otettiinkos tässä nyt huomioon niitä jotka käyttävät bussia esim. 5 kertaa kuukaudessa?! Ei niiden ole mitään järkeä hankkia seutulippuja koska eivät bussia halua 24/7 käyttää. Eli onko tämä Raisiolaisten ainoa vaihtoehto joko istua kaikkipäivät bussissa tai sitten maksaa itsensä kipeäksi jos haluaa välillä "heilahtaa" kaupungille?
Ugh, olen puhunut!
Ugh, olen puhunut!