Turun budjetti: linjojen rationalisointia, lisämatkustajia?

Ja mua taas keljuttaa ihan käyränä, että palvelulinjoilla kuskataan mummoja Keskon CM:n kauppiaan asiakkaiksi. Se jos mikä on kilpailun rajoittamista

Selvennätkö nyt hieman, mitä kilpailua tarkoitat? Joukkoliikenteen vai vähittäistavarakaupan?
 
Työmatkalinjoissa on se ongelma, että niiden kannattavuus on varsin heikko. Pernon telakalle menevät työmatkalinjat ovat kannattavuudeltaan erittäin heikkoja ja käyttäjämäärä on koko ajan laskenut.

Osaatko sanoa, miksi kannattavuus on heikko ja käyttäjämäärät laskeneet? Helsingissäkin huomaa tämän ilmiön, että läpi vuorokauden 4 tunnin yötaukoa lukuunottamatta ajavat linjat ovat suosittuja työmatkalaisten keskuudessa, tekevät vaihdon sitten keskuspaikalla tiheästi kulkevaan toiseen tällaiseen linjaan, mutta kahden pisteen välillä suoraan kulkeva työmatkalinja kulkee vajaakuormalla. Ilmeisesti ei viitsitä ottaa selvää työmatkalinjoista, kun on helpompi mennä tutulla runkolinjalla.
 
Pari vastausta:

Työmatkalinjoista:

Osaatko sanoa, miksi kannattavuus on heikko ja käyttäjämäärät laskeneet?
Turun työmatkalinjojen kannattavuus on suhteellisen heikko vaikka kuormitus olisikin hyvä seuraavista syistä:
  • Linjat ovat pitkiä eivätkä erityisen nopeita
  • Niistä linjoista, joita ajetaan vain muutama päivässä, joudutaan maksamaan vaunupäiväkorvaus joka nousee suhteellisesti suureksi kustannustekijäksi
  • Linjojen kuormitus on vain "työpaikalle päin". Keskustan läpi kulkevilla säteittäislinjoilla kuormitus on tasaisempaa, ruuhkan vastasuuntaan on yleensä matkustajia ja osa matkustajista jatkaa keskustan läpi.

Käyttäjämäärät ovat puolestaan laskeneet mm. seuraavista syistä:
  • Telakan työntekijät asuvat suureksi osaksi Turun länsipuolen lähiöissä ja Raisiossa, joihin on nopeampi matkustaa autolla kuin joukkoliikenteellä. He myös asioivat paljon Länsikeskuksessa (pääteltävissä telakan työntekijöiden sijaintikartasta).
  • Telakan autoliikenneyhteydet ovat parantuneet tieinvestointien takia
  • Pysyvät työpaikat ovat vähentyneet, alihankinta lisääntynyt ja sirpaloitunut
  • Telakan työntekijälle auto on tärkeämpi asia kuin saman tulotason toimistotyöntekijälle keskustassa.

Ja mua taas keljuttaa ihan käyränä, että palvelulinjoilla kuskataan mummoja Keskon CM:n kauppiaan asiakkaiksi. Se jos mikä on kilpailun rajoittamista, josta VIHREÄT ovat yleensä niin kärmeissään.
Palvelulinjojen reitit suunniteltiin aikanaan asukaskyselyjen ja -keskustelujen pohjalla. Taisi olla juuri niin, että mummot ilmoittivat Kupittaan CM:n olevan heille hirveän tärkeä. Keskon sidosryhmämarkkinointi oli siis onnistunut hyvin.

Olen itse myös ihmetellyt sitä, miksi kaikkien palvelulinjojen tulee kulkea Kupittaan CM:n kautta. Kun palvelulinjoja rukataan, on tätä tarpeen harkita uudelleen.

Kupittaan CM:n osalta on lisäksi todettava, että Uudenmaankadun varresta ei Kaarinan / Lausteen suunnan pysäkiltä ole turvallista kulkua markettiin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
- Telakan työntekijät asuvat suureksi osaksi Turun länsipuolen lähiöissä ja Raisiossa, joihin on nopeampi matkustaa autolla kuin joukkoliikenteellä. He myös asioivat paljon Länsikeskuksessa (pääteltävissä telakan työntekijöiden sijaintikartasta).
Otetaan se kartta käteen ja piirretään sen mukaan toimivat työmatkalinjat? Samaan karttaan voisi piirtää Jalostaja/Leiras/Marli-mitä-nykyään-ovatkaan-kompleksin työntekijät ja räätälöidä linjat sen mukaan. TS-yhtymää unohtamatta. Ja jos ei sittenkään toimi niin siirretään ne bussit sinne, missä on matkustajia. Kartoitusta pitäisi tehdä riittävän usein, jotta linjat pysyisivät käyttäjiensä mukana näiden vaihtaessa asuinpaikkaa.

Ja pitäisikö työmatkalinjojen kulkea tasatahtisesti (15, 20 tai 30 minuutin välein) aamulla ja iltapäivällä, etteivät ne kuolisi joustavien työaikojen takia?

Kun palvelulinjoja rukataan - -
Ollaanko P-linjoja rukkaamassa? Ja mitä kaikkea mahtaa sisältyä vuoden 2007 linjastouudistukseen, joka ohimennen mainitaan lautakunnan pöytäkirjassa?
 
Pyydetty selvennys: Jälkimmäistä eli vähittäistavarakaupan kilpailua tarkoitin. Palvelulinjojen kilpailutuksesta ei kai ole keskusteltu, ja pidän järkevänä, että kaupunki tuottaa ainakin osan palveluistaan itse.

Toinen kommenttini koskee U-tien puolenvaihtoa. Näin vilkasliikenteiset tiet pitää ALITTAA, jotta tapa vaihtaa puolta kävellen olisi toimiva ja turvallinen. Oikeastaan aivan käsittämätöntä on, ettei siinä ole alikulkua ottaen huomioon erittäin suuret auto- ja ihmismassat. Ja mikä ne pysäkit pakottaa olemaan liian kaukana? Siis puoleen väliin Jäähallin ja Kupittaanpuiston väliin sekä pysäkki että alikulku.

Jaa, kuka sen maksaa? EN MÄÄ VAAN TIÄRÄ!

Muokkaukset: Kirjoitusvirheitä
 
Viimeksi muokattu:
Työmatkalinjoja on tarpeen uudistaa juuri Waltsun esittämällä tavalla eli suhteessa nykyiseen työntekijöiden sijoittumiseen.

Palvelulinjoja rukataan viimeistään matkapalvelukeskuksen käynnistyessä.
 
Turun kaupunginvaltuusto päätti v. 2007 budjetista eilen 27.11.2006. Myös allekirjoittanut oli varavaltuutettuna tekemässä päätöksiä, joten kannan niistä myös vastuun.

Turun kaupungin tiedote

Budjetin ratkaisivat nk. hallitussopimusryhmät (Kokoomus, RKP, KD, Keskusta, Vihreät, SDP ja sit. Virtanen) jotka olivat sopineet tehtävistä muutosesityksistä pakettina.

Joukkoliikenteen kannalta budjetti ei ole kovin valoisa. Ainoat todella myönteiset asiat ovat, että palveluja ei tulla v. 2007 karsimaan ja vuoden 2007 aikana tehdään selvitys linjaston rationalisoimisesta sekä päivitetään joukkoliikenneohjelma.

Joukkoliikennelautakunnalle myönnettiin lisärahoitusta 200 000 € kehykseen verrattuna ja lisäksi päätettiin varata 200 000 € elokuussa 2007 aloitettavaan työsuhdematkalipun kokeiluun. Lisäksi valtuusto teki tekstilisäyksen, jonka mukaan kertalipun myynnistä bussissa luopuminen selvitetään v. 2007 aikana.

Työsuhdematkalippukokeiluun varattuja määrärahoja tuskin edes pystytään käyttämään vuoden 2007 aikana. Työnantajaosuus on noin 100 € / v eli noin 40 €/5 kk. Jotta määräraha voitaisiin käyttää, pitäisi 5000 työntekijän ottaa se käyttöön heti elokuun alusta, joka ei ole todennäköistä.

200 000 € ei myöskään anna juuri pelivaraa lipunhinnan korotusten suhteen. Kertalippu jouduttaneen korottamaan 2,5 € hintaiseksi. Lähinnä rahalla voidaan lieventää kausi- ja arvokortteihin kohdistuvia korotuspaineita hiukan korjaamalla erityisesti arvokortin ja kertalipun hintasuhdetta.

Kertalipun myynnistä bussissa luopuminen on Turun nykyisessä bussiliikenteessä mahdoton ratkaisu. Sen sijaan todennäköisesti pyritään ohjaamaan asiakkaita käyttämään korttia taksan rakenteella sekä vähentämään korttien latausta bussissa. Ensi vuonna tulee toivottavasti käyttöön nettilataus sekä lisää myyntipisteitä.
 
200 000 € ei myöskään anna juuri pelivaraa lipunhinnan korotusten suhteen. Kertalippu jouduttaneen korottamaan 2,5 € hintaiseksi. Lähinnä rahalla voidaan lieventää kausi- ja arvokortteihin kohdistuvia korotuspaineita hiukan korjaamalla erityisesti arvokortin ja kertalipun hintasuhdetta.

Kertalipun hinnan korottaminen 25 prosentilla tietäisi jälleen noidankehää: matkustajamäärät laskisivat, jouduttaisiin taas harventamaan vuoroja, jne.

Kertalipun myynnistä bussissa luopuminen on Turun nykyisessä bussiliikenteessä mahdoton ratkaisu. Sen sijaan todennäköisesti pyritään ohjaamaan asiakkaita käyttämään korttia taksan rakenteella sekä vähentämään korttien latausta bussissa. Ensi vuonna tulee toivottavasti käyttöön nettilataus sekä lisää myyntipisteitä.

Kertalippujen myyntipisteitä ja automaatteja, joissa voisi myös ladata kortteja, tulisi perustaa keskeisille paikoille (toreille, asemille, satamaan, ym.), joista kertalipun saisi 2 (enintään 2,20) eurolla. Tämä lyhentäisi seisonta-aikoja pysäkeillä. Bussista ostettuna kertalipun hinta olisi se 2,50 euroa.
 
Keskeinen "pelastusrengas", jota tällä hetkellä harkitaan, on nimenomaan se, että aikuisten arvokortin kertaveloitus olisi voimassa 2 h ja hinta 2 €, ja tätä markkinoitaisiin "kertalippuna arvokortilla".

Eiran automaatti-ajatus on ihan harkitsemisen arvoinen.
 
Kertalippujen myyntipisteitä ja automaatteja, joissa voisi myös ladata kortteja, tulisi perustaa keskeisille paikoille (toreille, asemille, satamaan, ym.), joista kertalipun saisi 2 (enintään 2,20) eurolla. Tämä lyhentäisi seisonta-aikoja pysäkeillä. Bussista ostettuna kertalipun hinta olisi se 2,50 euroa.
Pääkaupunkiseudulla noita automaatteja on laitettu aika paljon keskeisille paikoille, mutta 20 sentin automaattialennuksesta huolimatta niitä käytetään harmittavan vähän. Kertalipulla matkustavat ovat kuitenkin satunnaismatkustajia, joten he eivät yleensä edes tiedä että lipun voisi ostaa etukäteen automaatista - vaikka automaatti olisi sellaisessa paikassa, että sen ympäri täytyy kiertää kulkuneuvoon noustessa.
 
. Kertalipulla matkustavat ovat kuitenkin satunnaismatkustajia,

Turussa on paljon Helsingin seutua enemmän "säännöllisiä satunnaisia käyttäjiä", jotka käyttävät kertalippua.

Säännöllisen satunnaisten ohjaus arvokorttiin olisi toki tärkeintä, mutta "säännöllisen satunnaisille" myös latausautomaatin paikan oppiminen voisi olla helpompaa kuin aivan satunnaisille matkustajille.
 
Rario Saran Uutissi Turust 1.12.2006 (Ei virallissi sanoi:
Turuj joukkoliikenteen kertalipun hinta on nousemas kahteej ja pualeen euroon. Joukkoliikennelautakunnas happamimmat ehrotteli et tarttisis isonta pussipysäkei saman tiän. kun täl menol alka koht pian tavallisten pussien peräs kytätä asiakkai jonkum maahammuuttajan pimiä pussi.
Näin siinä sitten käy...
 
Nyt sitten nostettiin se kertalippu kahteen ja puoleen euroon, ja väki on nousemassa kapinaan. Mutta eihän mikään muutu! Kahdella eurolla saa edelleen kulkea kahden tunnin ajan - nimi vain muuttuu arvolipuksi. Tämän kun saisi suuren yleisön tajuntaan, niin bussimatkat nopeutuisivat matkustajien vain vilautellessa korttejaan.
 
Arvokortilla nousi keskipäivän matkojen hinta yli 80 % (!) 1,10 eurosta 2,00 euroon aikuisilla ja alle 65-vuotiailla eläkeläisillä. Tästä vaiettiin visusti, toitotettiin vaan, että keskipäivän alennus siirtyy kummassakin päässä tunnin aiemmaksi, mikä kyllä oli ihan asiallinen siirto, kun klo 13-14 jo koululaiset valtaavat bussit. 65 täyttäneilläkin, sekä nuorilla, opiskelijoilla ja vammaisilla keskipäivän alennus on vain merkityksetön 20 senttiä jo edullisesta hinnasta. (1,40-1,20). Keskipäiväalennuksen poistumisesta seuraa, että matkustajien vähetessä roimasti, mm. superlinjojen 18, 11-110 ja 32-42 vuoroväliä joudutaan keskipäivällä harventamaan 10:stä 15 minuuttiin talviaikanakin.

Bussi on OK!-lehdessä todetaan virheellisesti, että ryhmä II:een kuuluvat mm. eläkeläiset. Todellisuudessa 65 vuotta täyttäneet. Paikallisliikenteen taksoista päättävät eivät vielä ilmeisesti tiedä mitään suuresta eläkeuudistuksesta, joka mahdollistaa eläkkeelle lähdön 63-67 täytettyään. Nyt 63-64-vuotiaat aikanaan vanhuuseläkkeelle jääneet ja nuoremmille työmahdollisuuden antaneet joutuvat pienestä eläkkeestään pulittamaan täyden hinnan, kun taas 65-66-vuotiaat täydet ikä- ja muut lisät nauttivat työnarkomaanit, jotka ahneuttaan omasta mielihalustaan ovat jähmettyneet töihin, kulkevat veronmaksajien kustannuksella halvalla taksalla töihin ja takaisin. Eli alennuksen saamiseksi eläkepäätös, eikä ikä! Näin on käytäntö muuallakin, mm. VR:llä.

Siis lisämatkustajien hankkimiseksi, ja matkustajavirtojen tasaamiseksi ruuhka-ajoista keskipäivän tunteihin olisi palautettava arvokorttialennus (taksa esim. 1,50, eli sekin jo 36 % korotus, klo 9.00-12.55). Myös ehdot eläkeläisalennuksen saamiseksi muutettava oikeudenmukaisiksi, eli nykyistä yleistä käytäntöä vastaaviksi.
 
Keskipäiväalennuksen siirrot sekä se, että aikuisten arvokortilla ei enää ole keskipäiväalennusta, perustuvat siihen, että arvokortin voimassaoloaika muutettiin 1 h -> 2 h.

Muutoksen seurauksena jos käy keskustassa keskipäivällä asioimassa siten, että ehtii takaisin 2 h aikana, arvokorttilaisen matkan hinta ei nouse vaan laskee 2,20 €:stä 2 €:hen.

Kertalipun 2 h voimassaoloaika ja arvokortin 1 h voimassaoloaika oli aikaisemmassa järjestelmässä vakava epäkohta, joka myös johti bussin käytön vähenemiseen kun arvokortista siirryttiin kertalippuun, erityisesti juuri lyhyillä asiointimatkoilla, joita varten keskipäiväalennuskin on.

Yleisesti ottaen hinnanmuutoksista voi todeta, että nyt ollaan taloudellisesti niin pahassa liemessä, että hinnankorotusten vaihtoehto olisi ollut karsinta jo Eiran mainitsemilta "superlinjoiltakin".

Meillä ei joukkoliikennelautakunnassa ole valitettavasti varaa laajentaa alennusryhmiä, vaikka Eiran ehdottama muutos olisikin todella oikeudenmukainen, esim. sovellettuna periaatteella "eläkepäätös tai 65 v". Alle 65-v eläkeläisten joukko on kuitenkin paljon suurempi kuin yli 65 työssäkäyvien.

Lienee syytä korostaa, että joukkoliikenteelle ei annettu lisärahaa nimenomaan sellaisten poliitikkojen vaatimuksesta, joille tärkein asia on vanhusten sosiaalipuolen palvelut.
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös