Johdinautoja Turkuun, keskusteluja

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Turun Sanomissa oli tänään 17.10.2009 laajahko juttu johdinautoista. Valitettavasti en ole löytänyt sitä ainakaan vielä nettilehdestä.

Jutun taustalla on Turun joukkoliikennelautakunnan lausunto 3.9.2009 ja ehdotus ympäristö- ja kaavoituslautakunnan lausunnoksi Turun seudun joukkoliikenne 2020-raportista, joissa on nostettu johdinautot esille.

Kommenttina asiaan:

Johdinautot ja Turun seudun joukkoliikenne 2020
- Johdinautot ovat Turussa lähinnä runkobussilinjojen yksi polttoaineratkaisuvaihtoehto.
- Johdinauton käyttöalue on 5-10 minuutin välein kulkevilla päälinjoilla, harvemmalle liikenteelle johdinten investointi on liian kallis.
- Linjaston ja kaupunkisuunnittelun näkökulmasta polttomoottoribusseilla ja johdinautoilla ei ole eroa, molempia saa saman kokoisina ja suorituskyky on käytännössä sama. Raitiotie on suurempi, omalla radallaan nopeampi ja kaupunkikehitysvaikutukset merkittävämmät.
- Johdinautoista on hyvät taustatiedot joukkoliikennelautakunnan tutustumismatkalta Salzburgiin toukokuussa 2006 ja seudullisen joukkoliikennetyöryhmän matkalta Skåneen (Landskrona) tammikuussa 2009.

Johdinautot historiassa:

Turun raitiotiet-kirja sanoi:
Johdinautot Turkuun?
Johdinautojen ehdotettiin Turkuun ensi kertaa 1929. Liikennekomitea katsoi 1932, että niiden käyttöönotto olisi edellyttänyt katujen vahvistamista. Käyttöinsinööri Ilmari Borg esitti 1942 raitiotielaitoksen 10-vuotissuunnitelmassa 47 km pitkää, 50 vaunun johdinautolinjastoa. Johdinautoliikenne oli 1940-luvun ja 1950-luvun alun ensisijainen vaihtoehto raitiotien laajentamiselle, ja niitä ehdotettiin linja-autoliikenteen päälinjoille. Johdinautoajatuksesta luovuttiin lopullisesti raitiotien lakkautukseen liittyneellä tutustumismatkalla 1962.
 
Viimeksi muokattu:
Kun tuossa tuo Salzburg mainittiin, voin todeta, että Salzburgin johdinautovetoinen paikallisliikennejärjestelmä on sanoinkuvaamattoman vaikuttava. En tältä istumalta osaa arvioida, miten hyvin vastaavanlainen järjestelmä Turkuun soveltuisi, mutta Salzburgissa systeemi toimii erinomaisesti ja antaa korkealuokkaista palvelua asiakkailleen. Järjestelmää on laajennettu koko sen historiansa ajan, uusin laajennus otettiin käyttöön tämän vuoden kesäkuussa.

Kuvia Salzburgin paikallisbussiliikenteestä
 
Trollit voisivat hyvin sopia laadukkaaksi runkobussilinjaksi Turkuun, ne toisivat nykyiseen bussisekamelskaan jonkinlaista selkeyttä, vakiintuneisuutta ja takeen suht tiheästä vuorovälistä.

Ehkä trollikoista olisi peräti ratikan esiasteeksi. Voisiko ajatella, että askel trollista ratikkaan on lyhyempi kuin bussista ratikkaan?

Erikoista sinänsä, että Turussa on todettu trollikan olevan järkevä investointi, kun vuoroväli on enintään 10 min, kun taas Helsingin selvityksessä puuhattiin trolleja mm linjoille 24 (25 min) ja 53 (ajaa vain keskipäivällä ja silloinkin 20 min välein). Tässä turkulainen logiikka voittaa kyllä minusta helsinkiläisen 6-0.
 
Ehkä trollikoista olisi peräti ratikan esiasteeksi. Voisiko ajatella, että askel trollista ratikkaan on lyhyempi kuin bussista ratikkaan?

Tai voisiko joku ajatella, ettei ratikoita tarvita, kun on trollikat? Ja Helsingissä korvataan olemassa olevia raitiovaunulinjoja trollikoilla?:mad:
 
Turun osalta kannattaa muistaa, että polttomoottoribusseilla voidaan toteuttaa samanlainen runkobussijärjestelmä kuin johdinautoillakin. Esimerkiksi Malmön ja Salzburgin linjasto ja palvelukonsepti ovat samankaltaiset.

Erikoista sinänsä, että Turussa on todettu trollikan olevan järkevä investointi, kun vuoroväli on enintään 10 min.

Turussa ei ole tehty johdinautoista mitään selvitystä, vaan kyseessä on vain yleistieto mm. www.trolleymotion.org - sivuilta. Johdinautoihin on tutustuttu tutustumismatkoilla ja ne on nyt mainittu kahden lautakunnan lausunnoissa.
 
Turun Sanomien jutussa viitattiin siihen, että johdinautot ovat hankesuunnitelma-asteella Helsingissä. Yritin hakea tuota hanketta foorumilta ja muualta, mutta en juuri tullut mihinkään tulokseen. HKL on siis suunnitellut tai ainakin esittänyt suunniteltavaksi trollikkoita, mutta eikö hanke tarkoita sitä, että perustettavat linjat on määritelty? Voisiko joku laittaa valaisevan linkin tai jotain? Anteeksi vaan aiheesta poikkeaminen.
 
Turun Sanomien jutussa viitattiin siihen, että johdinautot ovat hankesuunnitelma-asteella Helsingissä. Yritin hakea tuota hanketta foorumilta ja muualta, mutta en juuri tullut mihinkään tulokseen.
Käsittääkseni HKL on teettänyt vain Johdinautoliikenteen toteutettavuusselvityksen.
Asiasta on ollut laajaa keskustelua: "Kehittämishankkeet - Johdinautot".
Suora linkki selvitykseen.
 
Ja tämän jatkosuunnitelman tekemiseen myös Turku ja Tampere osallistuvat.

Ok. Siis oletettavasti Helsingissä on jo valittu joitain johdinautolinjoja toteutettavaksi (tiedän, että hankesuunnitelmakin voi jäädä toteutumatta). Sinänsä suorastaan ällistyttävää yhteistyökykyä, kun ajattelee, minkälaista Helsingin ja Espoon tai Turun ja naapurien yhteistoiminta näissä asioissa on tavannut olla. Voisko jopa toivoa, että Raide-Jokerin kohdalla tapahtuisi jotain samankaltaista, tosin siinä Tampereen ja Turun olosuhteet ovat oleellisesti erilaiset kuin Helsingin, kun jo toimivaa raitiotietä ei ole.
 
Ei Helsingissäkään ole vielä Raide-Jokeria. Jokerin linjaus on sen verran kaukana nykyraitiotieverkosta (=ei yhtään päällekkäistä rataa), että sen ratkaisut voivat olla ihan eri asioita painottavia. Eli hyödyllisiä myös lähiötä syöttävälle pikaratikalle muuallakin.
 
Ja tämän jatkosuunnitelman tekemiseen myös Turku ja Tampere osallistuvat.

Onko sinulla faktaa siitä, että Turku ja Tampere osallistuvat jatkotyöhön, jos on, voitko raportoida?

Johdinautojen selvittäminen toki on järkevää tehdä juuri näin, eli tehdään yleinen selvitys siitä, mitä toteutus Suomen oloissa maksaa, ja voidaan tehdä yksinkertainen case-sovellus esim 2-3 linjan järjestelmästä Turkuun ja Tampereelle, jossa mallina on liikennejärjestelmäselvityksen kuormitetuimmat bussilinjat. 2-3 linjassa on jo selkeitä synergiaetuja mm. yhteisistä johdinjaksoista ja varikoista.

Johdinautoselvityksessä ei tarvitse tai kannata tehdä esim. matkaennusteita tai laajoja linjastoselvityksiä, koska ne ovat kuitenkin samat kuin kehitetylle bussiverkolle.
 
Siinä Turun Sanomien jutussa oli hauskoja yksityiskohtia, miten esim. on perusteltavissa johdinauton olevan 5 vuotta diesel käyttöistä bussia pitkäikäisempi? Kyllähän tälläkinhetkellä on -94 mallisia matalalattia autoja liikenteessä, ja niillä pärjää, kunhan huolto toimii. 15 vuotta ei ole mikään romutusikä. Entä, paljonko sähköä kuluu?
 
Takaisin
Ylös