Pienoislinja-autot ja jatkoyhteydet

Olisiko missään määrin kannattavaa korvata pidempien reittien hiljaisia loppuosuuksia pienemmällä kalustolla? Viittaan lähinnä esim. linjojen 14 ja 15 Emmauksenkatu-Haaga-Saramäki ja Haarla-Satava/Kakskerta pätkiin. Näillä osuuksillahan matkustajamäärät (ei faktatietoa) ovat melko pienet. Sama pätee varmasti linjojen 21, 23 Yli-Maaria-Tortinmäki osuuteen. Tämä voisi avata mahdollisuuksia myös reittien laajentamiseen mm. Ilmaristen ja Rauhakylän alueelle, tai Vahto/Valpperi akselilla. Onko asiaa mahdollisesti käsitelty aikasemmin ja jos on, mihin tulokseen on päädytty?

M2-tyyppisten linja-autojen hankinta -ja käyttökustannukset ovat kaikin puolin pienempiä. Keskimatalalattialla, sekä seisomapaikoilla varustetut ajoneuvot poistavat varmasti ongelmia, jotka ensimmäisenä tulevat mieleen kaluston toimivuuden saralta.

Em. kuviohan perustuisi siihen, että esim. joka toiselta Haarlaan/Räntämäkeen päättyvältä vuorolta olisi jatkoyhteys kaukaisempiin kohteisiin. Jäkärlän linjoilla olisi helppo muutenkin kattaa koko Vaistentie. Näin 14 (140), 15 (150) voitaisiin muuttaa seutulinjoiksi, jotka jatkavat Haagasta edelleen kysynnän mukaan joko Ilmarisiin, tai pidemmälle Lietoon. Tietyssä ratkaisussa linjat 14 ja 15 voitaisiin poistaa kokonaan, jolloin jatkoyhteydet olisivat esim. linjoilta 55, 56. Vilkkaammilla osuuksilla vuorovälejä voidaan näin tihentää ja yleisesti ottaen palvelun taso varmasti kasvaisi. Kokonaiskustannuksista olisi mukava kuulla jonkun asiaan tarkemmin perehtyneen mielipide.

Sivusin aihetta hieman, mutta mikä kaupungin kanta mahtaa kevyempään kalustoon olla?

JuTa sanoi:

Olisiko missään määrin kannattavaa korvata pidempien reittien hiljaisia loppuosuuksia pienemmällä kalustolla?

Klikkaa laajentaaksesi...

Pääkaupunkiseudun kokemusten perusteella pienkalustoliikenne on vain marginaalisesti isoilla busseilla ajettavaa liikennettä edullisempaa. Pienkalusto on toki edullista hankkia, mutta kaluston kestävyys lienee selvästi heikompaa kuin isoilla busseilla ja toisaalta liikennöinnin kallein kulu eli kuljettaja maksaa saman verran kaluston koosta riippumatta. Pakettiautopohjaisen pienkaluston matkustusmukavuuskaan ei ole yleensä yhtä hyvä kuin isojen bussien, mikä saattaa verottaa entisestään vähiä matkustajia.

Jos halutaan saada säästöjä aikaan ajamalla minibusseilla linjojen häntiä, niin on se mahdollista vain jos sekä peruslinjan isojen bussien ja häntien minibussien kierto saadaan vähintäin yhtä tehokkaaksi kuin ennenkin. Toisin sanoen jos peruslinja vaatii neljä isoa bussia ja jossain kohtaa pannaan loppupätkälle pienbussi, on peruslinjalle riitettävä jatkossa kolme autoa.

Kutsuliikenne hiljaisina aikoina

Hiljaisten vuorojen muuttamissa kutsupohjaisiksi on taas tilattu avuksi joku kallis konsulttifirma, joka latelee itsestäänselvyyksiä, ja ainoa homma, jonka konsultti osaa todella hyvin, on kirjoittaa ja lähettää muhkea lasku.

Konsultin mukaan Ruissalon linjan 8 talviaikataulun hiljaiset iltavuorot, sekä viikonlopun vuorot voisi muuttaa kutsuliikenteeksi.

Saman linjan kesäaikatauluissa voisi myös Kuuvan koukkaukset muuttaa kutsupohjaisiksi. Omien havaintojeni mukaan matkustajana ko. haarassa erittäin usein ei bussita poistu eikä bussiin nouse ainuttakaan matkustajaa. Bussiin noustessaan matkustaja vaan ilmoittaisi kuljettajalle aikomuksestaan poistua Kuuvassa. Bussiin pyrkivä taas soittaisi ajoissa maksuttomaan numeroon kuljettajalle. Näin säästyisi matkustajien aikaa, kuljettaja voisi pitää kohtuullisen tauon päättärillä, sen sijaan että ajaisi turhan "sight-seeing" koukkauksen kapealla, mutkikkaalla ja huonokuntoisella tiellä, siis bussi ei kuluisi suotta, ja polttoainettakin säästyisi.

Vs: Kutsuliikenne hiljaisina aikoina

Kilpailutuksessahan edellytetään hankittavaksi uusia autoja. Sopimuskausi on n. 10 vuotta, jolloin halutaan taas uudet autot linjalle. Kyllä jokainen varteenotettava pikkubussi (esim. Sprinter/Ducato) tuon kestää. Jos kuljettajan osuus kuluista on 50 % ja muut kulut puolittuvat ja lisäksi kokonaisia linjoja olisi mahdollisuus poistaa, saattaisi selviäkin säästöjä syntyä. Epämukavaa ei niinkään ole peltikuppeihin verraten matkustusmukavuus, vaan autovaihto puolessa välissä matkaa. Pienoisbussilla avautuu toki uusia mahdollisuuksia reiteille, tai toimivalle kutsuliikenteelle, joten ehkä pysäkille kävelyn pois jääminen korvaa tämän ikävän puolen.

Eira sanoi:

Saman linjan kesäaikatauluissa voisi myös Kuuvan koukkaukset muuttaa kutsupohjaisiksi. Omien havaintojeni mukaan matkustajana ko. haarassa erittäin usein ei bussita poistu eikä bussiin nouse ainuttakaan matkustajaa. Bussiin noustessaan matkustaja vaan ilmoittaisi kuljettajalle aikomuksestaan poistua Kuuvassa. Bussiin pyrkivä taas soittaisi ajoissa maksuttomaan numeroon kuljettajalle. Näin säästyisi matkustajien aikaa, kuljettaja voisi pitää kohtuullisen tauon päättärillä, sen sijaan että ajaisi turhan "sight-seeing" koukkauksen kapealla, mutkikkaalla ja huonokuntoisella tiellä, siis bussi ei kuluisi suotta, ja polttoainettakin säästyisi.

Klikkaa laajentaaksesi...

Onhan tuossa paljoltikin ideaa. Samoin, kuin Vaistentielläkään ei paljoa matkustajia liiku, mutta silti tiellä kulkee neljä linjaa. 14 ja 15 voisivat samalla aikataululla jatkaa Haagasta jatkuvasti kasvavaan Ilmarisiin ja 22, 221 toisinaan koukata Saramäen kääntöpaikan kautta. Tortinmäen suunnalla kertyy kilometrejä sen verran paljon, ettei ainakaan kutsuliikenne varmasti toimisi missään määrin. Ehkäpä tuo linjaosuus on jopa kannattava sellaisenaan.

Karkeasti ottaen yleensä kumipyöräliikenteessä palkat ja naftat on 2/3 kustannuksista. Muistakaa, että jos tuntipalkka on jotain 12-14€, niin se pitää kertoa 1,8:lla, jotta saadaan 13,5kk palkka ja kaikki sossukulut katettua yms. 1,8*14=25,2€/h. Mutta, pakettiautoilla onkin naftan kulutus paljon pienempi ja sen hankintahinta varusteista riippuen 40000-120000€, kun ison kaupunkibussin taas 300000€. Pikkuauto puoltaa paikkaansa siis hiljaisilla linjoilla, joilla kuskataan lähinnä penkkejä. Kun tämän saisi vaan mahtumaan liikennesuunnittelun päähän, säästettäisiin veromarkkoja selvästi. Btw: jossain Seinäjoella kelpuutettiin 18wee ikäsiä autoja ostoliikenteeseen

Sopii painottaa sitä, että pikkubussin pitää *korvata* täysikokoinen bussi kokonaan, ei pelkästään täydentää sitä. Jos pikkubussin takia pitää seisottaa jo olemassa olevaa bussia, ei vaiva maksa palkkaa, koska ison bussin hankinta on jo maksettu. Lisäksi jos pikkubussin vuoron aikana tulee täyttä, korvaava iso bussi maksaa samalla tavalla ekstraa.

Kaikin mokomin pikkubusseja linjoille, joissa huippukuormat ovat sitä kahtakymmentä henkilöä.

hylje sanoi:

Sopii painottaa sitä, että pikkubussin pitää *korvata* täysikokoinen bussi kokonaan, ei pelkästään täydentää sitä. Jos pikkubussin takia pitää seisottaa jo olemassa olevaa bussia, ei vaiva maksa palkkaa, koska ison bussin hankinta on jo maksettu. Lisäksi jos pikkubussin vuoron aikana tulee täyttä, korvaava iso bussi maksaa samalla tavalla ekstraa.

Kaikin mokomin pikkubusseja linjoille, joissa huippukuormat ovat sitä kahtakymmentä henkilöä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Olen tästä samaa mieltä. Matkustajien kannalta ei ole mielekästä vaihtaa pienempään bussiin loppumatkaksi, eli bussia pitäisi ehdottomasti käyttää koko reitin ajan hiljaisemmilla linjoilla, kuten esimerkiksi 8 tai Hirvensalon iltavuoroilla.

Yksi esimerkki tällaisten pienien bussien käytöstä löytyy Roomasta, jossa 10-15-paikkasilla pikkubusseilla ajetaan sellaisia linjoja, jotka kulkevat esimerkiksi ahtailla pikkukaduilla. Turussa tällaisia katuja ei juurikaan ole (ellei sitä yli 30 metristä Satakunnantie lasketa tällaiseksi, joka oli aikanaan liian "kapea" raitiovaunuille :lol: ), mutta se pieni matkustajakapasiteetti olisi pääsyy tällaisten pienten bussien käyttöön... Laitan liitteksi tuoreita kuvia edellisviikolta.

Vielä noista 14/15 sekä Paat./ Jäkärlän linjoista. Ensinnäkin melkoista haastetta tuottaa saada pikkubussi tehokkaaseen kiertoon jossain Tortinmäen päässä, kun vuoroja tulee yksi tunnissa. Tai sitten tulee paljon siirtoajoa. Auton vaihto kesken linjan ei taatusti miellytä matkustajia, eikä ainakaan ennen Paattisten aluetaloa voi pikkubussiin siirtyäkään, matkustajamäärät vaihtelee. Lisäksi esim. Ylimaarian seudun asukasmäärä tulee kasvamaan. Jäkärlän linjan autot (22 ja 221) piti ohjata kulkemaan uuden vankilan ohi, koska 14/ 15 ei voi ajaa samalla kertaa vankilan ohi, ja käydä sekä Haagassa että Saramäessä - tai sitten Haagan matkustajat pitäisi kierrättää Saramäen kautta. Siksi pientä päällekkäisyyttä. Ilmarisiin ei niin vaan jatketa, koska se on Valtasen Liikenteen linjaa - eikä Turun rajojen sisäpuolella. Tulevaisuudessa ehkä. Kakskerran/ Erikvallan päässä joku pinempi auto voisi olla mahdollinen, mutta aina on ne auton vaihdot, ja palkallinen kuljettaja odottaa... Kuitenkin suurin osa linjasta vaatii ison auton. Ja kun odotat myöhässä tulevaa 15:sta, et ehdi ajoissa hakemaan 14:sta matkustajia. Ehkä kuitenkin liian pienet hyödyt suhteessa monimutkaiseen järjestelyyn. Ja saarillehan on tulossa kymmeniätuhansia uusia asukkaita! Täytyy vielä muistaa, että Yläneeltähän on yhteys Tortinmäen autoon. Pidemmällä matkalla hyöty on jo suurempi.