Turun seudun linjasto 1.7.2014 alkaen

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Tähän ketjuun voi esittää omia ehdotuksiaan ja ideoitaan 1.7.2014 aloittavasta Turun seudun uudesta linjastosta. Erityisesti voisi ehdottaa sellaisia ideoita, joilla pyritään joukkoliikenteen palvelutason ja käytön huomattavaan parantamiseen.

Omia ideoitani:
- Turun linjaston jatkaminen rajan yli mm. Kohmosta Auranlaaksoon ja Vaalasta Littoisiin radan eteläpuolelle
- Turun, Liedon ja Auran yhdessä järjestämä liikenne Vanhalla Tampereentiellä
- Palvelutason huomattava lisääminen esimerkiksi Liedon keskustaan, siirtyminen vaiheittain 30 minuutin vuorovälistä 10 minuutin vuoroväliin.
- Ruuhka-ajan moottoriteitä / pikateitä hyödyntävät linjat esimerkiksi Piikkiöön ja Paimioon, eli ruuhkan lisäautot ajetaan moottoritien kautta.
 
Harkinnan arvoisia ehdotuksia olivat. Lisäisin tohon Ihalan linjan yhdistäminen Pernon linjan kanssa hiljaisena aikana. Myös Kuninkojan linjat voisi jatkaa vaikka Raision keskustaan. Tosta Kohmon jutusta: siellähän on mun tietääkseni tie valmiina kummallakin puolen Jaaninojaa, mutta siltarumpu puuttuu? S

Mut mitä haluan kysyä, niin minkälaista tariffijärjestelmää on ajateltu?
 
1. Tariffi

Tariffijärjestelmästä ei ole selkeitä ratkaisuja toistaiseksi.

Oma mielipiteeni on, että seudulla, jos liikenteen laajuus vastaa nykyistä seutulippua, tulisi olla 3-4 vyöhykkeen vyöhyketariffi linjaston liikennöintikustannusten mukaisesti Turun kauppatorilta lukien. Itse olen ajatellut että jos tariffi ykkösvyöhykkeellä olisi esimerkiksi keskimäärin 1, vyöhyke 2 olisi 1,5, vyöhyke 3 2 ja vyöhyke 4 2,5 kertaa ykkösvyöhykkeen hinta.

Vyöhyketariffi on tärkeä mm. siksi, että sekä Turun saarten että Turun pohjoisosien linjojen tarvitsema suuri tuki osoittaa, että jos olisi vain yksi vyöhyke, pääosa joukkoliikenteen tuesta menisi pitkiin maaseutulinjoihin. Nythän esimerkiksi saarten linjoilla on noin 5% matkoista mutta Turun joukkoliikenteen tuesta menee sinne 17%.

Mielestäni tavoittena tulisi olla, että lipunhinta mitoitettaisiin siten, että tehokkaat Turun keskustan ja naapurikuntien keskusten väliset päälinjat olisivat tosiasiallisesti itsekannattavia kuten Turun linja 18. Tällöin talous ei voi estää niillä "myönteistä kierrettä" lisätessä vuoroja.

2. Esimerkki Turku - Lieto - linja

Nykyisin Turku-Lieto - linjalla on pääosin vuoroväli 30 min päivisin, ruuhkassa parin tunnin aikana 20 min. Liedossa valtatie 10:n varren asukaspohja on noin 7000 asukasta eli saman verran kuin Runosmäessä. Vireillä oleva kaavoitus tuo varmasti noin 2000 asukasta lisää.
Jos tavoitellaan samaa käyttöastetta kuin Turussa, olisi Turku-Lieto - välillä ajettava 10 minuutin vuorovälillä.

Oma ajatukseni on, että tällaisella linjalla, jolla väestöpohja on kunnossa, pitäisi olla järjestelmällinen ja vaiheittainen myönteisen kierteen aikaan saava kehittämisohjelma jossa lisätään ja parannetaan palvelutasoa vaiheittain. Turku - Lieto linjalla aivan realistinen 10 vuoden aikavälin tavoite voisi olla 10 minuutin vuoroväli ruuhka-aikaan ja muuna aikana 20 minuutin vuoroväli.

Samalla parannettaisiin pysäkkejä, informaatiota ja turvattaisiin etuudet. Liedossa lisäksi olisi tärkeää mahdollistaa liityntämatkat pyörällä, koska maankäyttö 10-tien eteläpuolella leviää kuitenkin sen verran.
 
10-tien varsi on kuitenkin lähes omakotitalo voittoista, ja suht harvaan rakennettu, eli matka pysäkeille on vaan liian pitkä. En ihan heti jaksa uskoa 10-min vuoroväliin, vaikka matkan hinta laskisikin. Littoisten suunnan ongelma on, että asutus on hujanhajan, eli reittiä on vaikea saada sujuvaksi. Lisäksi sieltä pitää päästä nimenomaan Kaarinan keskustaan. Vanhalla Tampereentiellä ei matkustajia riitä Ilmaristen jälkeen, siellä joku 30 min väli päivällä on jo kova juttu. Sopivan pessimistisiä ajatuksia näin ketjun alkuun! :D
 
Muutama kommentti:
- Se, onko alue omakotivoittoinen, ei yksin ratkaise joukkoliikenteen käyttöä. Omakotivaltaisissa Turun saarissa ja pohjoisosissa joukkoliikennematkoja asukasta kohden tehdään yhtä paljon kuin kerrostaloalueilla. Matkojen jakauma voi toki olla toisenlainen. Liedon suunnalla tarvitaan ruuhkassa 10 min vuoroväli, jos edes halutaan kuljettaa yhtä paljon matkoja kuin vastaavilla alueilla Turussa.
- Littoisten aluetta ei voi palvella yhdellä linjalla, vaan tarvitaan yksi linja Auranlaaksoon (28 jatko), yksi keskiosiin (nykyinen linja 110) ja yksi radan eteläpuolelle (6 tai 9 jatko). Yhteys Kaarinan keskustaan tarvitaan koululaisvuoroille ja terveyskeskukseen, mutta sen ylikorostaminen nykyisellä tavalla johtaa vain kalliiseen ja huonoon joukkoliikenteeseen. Kaarinan keskusta on Littoisten keskus vain julkisten palveluiden osalta.
 
En oikein osaa ottaa kantaa itse linjastoon, mutta nykyinen linjanumerointi on todella sekava - siihen toivoisi jonkinlaista järjestystä ja turhan pitkistä numeroista luopumista.
 
Turun seudullakin voisi olla systeemi, jossa esim. 10 runkolinjaa, loput seudun sisäiset linjat 10-99 ja sitten seudun ulkopuolelle jatkavat kolminumeroisia, kaksi ensimmäistä numeroa perustuisi siihen seudun sisäiseen linjaan, jonka reittiä rajan ylittävä linja pääosin seuraisi.
 
Linjanumerointi täytyisi todellakin systematisoida, mutta toisaalta liian näppärä systeemi voi kaatua kikkailevuuteen.

Mahdollista olisi varata esim 1-10 Turun sisäisille runkolinjoille, 11-20 seudullisille runkolinjoille ja loppu 21-99 - sarja muille linjoille. Runkolinjoja tarvitaan seudulla yli 10 jos otetaan mukaan naapurikuntien keskuksiin menevät linjat.

Olen itse sitä mieltä, että olisi perustellumpaa ottaa poikkeaville reiteille tunnuskirjaimet käyttöön kuin käyttää aina uutta linjanumeroa, esim. tyyliin:
A, B, C = Perusvaihtoehtoja, M = Pikavuoro moottoritietä, N = Yölinja, X = Korvaava linja, tms.
 
Esimerkki "selkeästä" numeroinnista voi olla vaikka Moision Koulutien suuntaan menevät linjat: 21, 23, 222, 223, 224, 211, 212, 213, 231, 232. Yritä näitä nyt sitten selvittää satunnaiselle käyttäjälle... Tosiaan joku 21A-21C jne toisi jotain tolkkua. :(
 
Joku auto kiertämään linja-auto asema ja juna-asema myöskin. 3 yritettiin mutta kaatui sekin idea.
 
Omia ideoitani:
- Turun linjaston jatkaminen rajan yli mm. Kohmosta Auranlaaksoon

Mahdollista olisi varata esim 1-10 Turun sisäisille runkolinjoille, 11-20 seudullisille runkolinjoille ja loppu 21-99 - sarja muille linjoille. Runkolinjoja tarvitaan seudulla yli 10 jos otetaan mukaan naapurikuntien keskuksiin menevät linjat.

Varsinaisesti joukkoliikenteen kehittämisestä 2011 - vuoteen sopisi:
- Bussirunkolinjojen toteutuksen I vaihe eli linjojen 18, 28 ja 32/42 uudelleennumerointi (esim:
18->7, 28-> 2 ja 32/42 -> 5A/5B), palvelutason täsmäys ja markkinointi

Ensin muutetaan linjan 28 numero sisäisten linjojen runkolinjastoon kakkoseksi, ja sitten kun Auranlaakson jatke toteutuu, niin tuleeko siitä seudullinen 12? Sama kysymys linjoille, joita sitten joskus jatketaan Raisioon tahi Littoisiin...

Selvitäänkö Turussa kymmenellä runkolinjalla? Ehkä kannattaisi varata numerot 1-20 runkolinjoille? Tällöin Runosmäki saisi säilyttää perinteisen 18:n siihen saakka kun raitsikka alkaa kulkea Nättinummen kautta. Varissuon rungolle voisi antaa parin 11/12 ja Varissuo-Muhkuri-Härkämäki linjalle numeron 10 (Varissuolle näin 10-11-12). Samalla perinnelinjat 3 ja 8 saisivat jatkaa hyväksi havaituilla numeroillaan, vaikkeivät runkolinjastatuksella kuljekaan. Mutta jos alle kymmenen numero on runkolinjoille ihan välttämättömyys, niin eiköhän kasi olisi seiskaa parempi numero Runosmäkeen - ellei sitten Ruissaloon kaavailtua kutsupikkubussilinjaa haluta rinnastaa vahvaan runkolinjaan. Varissuon-Pansion vitonen saattaa jopa sotkea systeemiä: vitonen vie matkustajan ajatukset nykyään kohti Hirvensaloa. Niin, Hirvensalon runkolinja on 50... miksei runkolinja voi olla joku tietty kymmensarja? Ehkä kannattaisi numeroida runkolinjat jotenkin loogisesti muihin linjoihin liittyen eikä ahdasmielisesti johonkin tiettyyn lyhyeen sarjaan?

Jaa että mitenkäs Naantalin linja numeroidaan, jos 11 viedään sieltä pois? No vaikka 70-sarjaa siihen suuntaan. Kumpi on helpompi: nykyinen 11/110 vai vaikkapa 71/72? Vai onko noissa olennaista eroa? Vai olisiko 11A/11B vielä parempi (jolloin Varissuolle menisi se vitonen)?

Ei muutosta muutoksen vuoksi, vaan selkeyden vuoksi. Bussi on bussi, on se sitten tiuhaan kulkevalla runkolinjalla tai harvemmin ajettavalla saaristolinjalla. Ei asiakas matkusta runkolinjalla, vaan Runosmäkeen!
 
Linjanumerointia täytyy harkita. Joka tapauksessa sarja 1-10 pitäisi varata intensiivisimmälle ja 11-20 intensiiviselle.

Linjan 2 jatkaminen hieman rajan yli ei muuta sen perusluonnetta.

Mielestäni linjanumero 18 parhaan palvelun linjalla on hyvä esimerkki linjanumeroinnin asiattomuudesta.

Nykyisistä sarjassa 1-10 ovat vapaana 2, 5 ja 7, ja sarjaan kokonaan soveltumattomia, myös kehitettyinä, ovat nykyiset linjat 3, 8 ja 10.

Ensimmäinen vaihe eli 28, 18 ja 32/42 muuttaminen runkolinjoiksi saadaan tehtyä siirtämättä nykylinjoja pois.

Runkolinjaston on selkeästi erotuttava muusta linjastosta. Tässä myös muutos itsensä vuoksi on perusteltua. Myös Malmössä tai Salzburgissa tai Jonköpingissä tai Tukholmasa luovuttiin perinteisistä linjanumeroista.

---------- Viesti lisätty kello 11:35 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 11:34 ----------

Ei asiakas matkusta runkolinjalla, vaan Runosmäkeen!

Kenen tahansa, sekä autolla nyt liikkuvan nykyturkulaisen, uuden asukkaan tai vierailijan on hahmotettava, että palvelu Runosmäkeen on oleellisesti parempaa. Siksi keskeisen alueen runkolinjat sarjaan 1-10.
 
Mielestäni linjanumero 18 parhaan palvelun linjalla on hyvä esimerkki linjanumeroinnin asiattomuudesta.

Nykyisistä sarjassa 1-10 ovat vapaana 2, 5 ja 7, ja sarjaan kokonaan soveltumattomia, myös kehitettyinä, ovat nykyiset linjat 3, 8 ja 10.
Tampereella on vähän samaa tautia: nelonen kulkee kesäisin, vitonen on ilmeisesti palaamassa käyttöön viiden vuoden tauon jälkeen (indikaattori: K5 Mäyränmäki-Hervanta) ja ysilinjaa ei ole. Kasilinja kulkee kerran tunnissa, kolmonen, kutonen ja seiska 30 min välein jättäen linjat 1 ja 2 edes jollain tavalla runkomaisiksi.

Meillä runkolinjoja on sitten mm. 16, 22 ja 30.

Runkolinjaston on selkeästi erotuttava muusta linjastosta. Tässä myös muutos itsensä vuoksi on perusteltua. Myös Malmössä tai Salzburgissa tai Jonköpingissä tai Tukholmasa luovuttiin perinteisistä linjanumeroista.
Mitenkäs vanhoja raitsikkalinjoja 1 ja 2 (sekä ehkä 3) enemmän tai vähemmän noudattavat reitit, sopisiko niille vielä vanhan linjanumeron jättäminen vai ovatko jo niin hiljentyneitä verrattuna muihin?
 
Mitenkäs vanhoja raitsikkalinjoja 1 ja 2 (sekä ehkä 3) enemmän tai vähemmän noudattavat reitit, sopisiko niille vielä vanhan linjanumeron jättäminen vai ovatko jo niin hiljentyneitä verrattuna muihin?

Bussilinja 1 ajaa aika lailla vanhan 1-raitsikan jälkiä Satamasta Pohjolaan ja jatkaa siitä vähintään samanmittaisen rykäyksen Kärsämäen kautta Lentoasemalle.

Bussilinja 28, jolle Mikko ehdotti uusvanhaa numeroa 2, ajaa 2-raitsikan Nummenmäen osuuden, mutta kääntyy siitä itse asiassa entisen 1-linjan reitille kohti Nättinummea. Korppolaismäen osuus on jaettu erilaisten 50-sarjan linjojen kesken, jotka jatkavat Hirvensalon puolelle.

Linjasta 3 Mikko tuossa yllä jo sanoikin, ettei sovi millään runkolinjaston osaksi. Reitti ei ole myöskään kokonaan sama kuin tuolla muinaisella raitiolinjalla.
 
Ultrix kysyi linjanumeroista 1, 2 ja 3. Max vastasikin jo pitkälti sen suuntaisesti, kuten olen ajatellut eli 1 olisi tulevaisuudessa bussirunkolinja nykyisellä reitillään, 28 -> 2 ja 3 vapautettaisiin jollekin muulle linjalle.

Heittäisin foorumille seuraavan kysymyksen pohdittavaksi:

Turussa on nykyisin moottori/valtatieyhteyttä käyttäviä pikalinjoja lähinnä Jäkärlään, Moisioon ja Paattisille eli Turun alueella oleviin entisiin maaseututaajamiin.

Olen itse ajatellut, että tällaisia pikalinjoja voisi olla erityisesti:
- Paimion ja Piikkiön suuntaan valtatietä 1 hyödyntäen
- Mahdollisesti Paraisilta ja Littoisista valtatietä 1 hyödyntäen
- Maskusta, Nousiaisista ja Mynämäeltä valtatietä 8 hyödyntäen, erityisesti jos moottoritietä jatketaan
- Naantalista tietä 185 mahdollisesti niin, että Merimaskun ja Rymättylän bussit jatkaisivat Naantalista Turkuun pikavuoroina.

Osan pikalinjoista voi korvata paikallisjunalla aikanaan. Paimion suunnasta ensi vaiheen paikallisjunan vuorotiheys (1 h) ei korvaa pikavuoroa.
 
Takaisin
Ylös