Turun seudun linjasto 1.7.2014 alkaen
- Viestiketjun aloittaja Mikko Laaksonen
- Aloituspäivämäärä
killerpop
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 3,572
Näkisin, että on hyvin teennäistä odottaa johonkin vuosien päähän, jos kerran korjattavia kohteita palvelutason osalta on.
Myös linjaston sotkeminen ja uudelleennumerointi kertarysäyksellä on todennäköisesti vain sekoittava tekijä. Vakikäyttäjillehän tässä linjoja ajetaan, eikä kerran kymmenessä vuodessa Turkuun tulevalle turistille, joka osaa numeroita ehkä sormien lukumäärän verran. Selkeyttä on pysyvyys.
Se, missä nyt voisi olla palvelutason tarkastamisen paikkaa, on Liedossa oleva Avantin alue, joka kieltämättä on reittiopastasolla tarkasteltuna pahassa katveessa. Jollain aikavälillä sinne on saatava yhteyksiä, mutta mitä pidemmän aikaa odotetaan, sitä merkityksettömämpi tulee joukkoliikenne olemaan tulevaisuudessa.
Valtateiden varsilta löytyy myös toinen kehittämispaikka, 9-tiellä on lähes 24 kilometrin osuus ilman ainuttakaan pysäkkiä Pryykinkujalta Auranportille. Parilla ylimääräisellä pysäkkiparilla saataisiin haja-asutusalueiden palvelutarjontaakin parannettua roimasti. Yksi tällainen paikka voisi olla Nuortentalon risteyksen tuntumassa Aurassa. Tässä myös on se näkökulma, että kaikkien matkustustarpeet eivät ole Turkukeskeisiä, vaan voivat suuntautua vaikkapa Kyröön ja Loimaalle.
Kiteytettynä, linjastoon tehtävät muutokset varovaisia, mutta matkustustarpeet huomioonottavia.
Myös linjaston sotkeminen ja uudelleennumerointi kertarysäyksellä on todennäköisesti vain sekoittava tekijä. Vakikäyttäjillehän tässä linjoja ajetaan, eikä kerran kymmenessä vuodessa Turkuun tulevalle turistille, joka osaa numeroita ehkä sormien lukumäärän verran. Selkeyttä on pysyvyys.
Se, missä nyt voisi olla palvelutason tarkastamisen paikkaa, on Liedossa oleva Avantin alue, joka kieltämättä on reittiopastasolla tarkasteltuna pahassa katveessa. Jollain aikavälillä sinne on saatava yhteyksiä, mutta mitä pidemmän aikaa odotetaan, sitä merkityksettömämpi tulee joukkoliikenne olemaan tulevaisuudessa.
Valtateiden varsilta löytyy myös toinen kehittämispaikka, 9-tiellä on lähes 24 kilometrin osuus ilman ainuttakaan pysäkkiä Pryykinkujalta Auranportille. Parilla ylimääräisellä pysäkkiparilla saataisiin haja-asutusalueiden palvelutarjontaakin parannettua roimasti. Yksi tällainen paikka voisi olla Nuortentalon risteyksen tuntumassa Aurassa. Tässä myös on se näkökulma, että kaikkien matkustustarpeet eivät ole Turkukeskeisiä, vaan voivat suuntautua vaikkapa Kyröön ja Loimaalle.
Kiteytettynä, linjastoon tehtävät muutokset varovaisia, mutta matkustustarpeet huomioonottavia.
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Ongelmana tässä asiassa on Linja-autoliiton joukkoliikennelakiin lobbaama siirtymäajan liikennöintisopimuksia koskeva pykälä, jonka vuoksi ennen 1.7.2014 on hyvin vaikeaa tehdä muutoksia. Siirtymäajan liikennöintisopimusten ajan nykyinen liikenne on periaatteessa jäädytetty. Uusia reittejä tai palveluita ei saa tilata siirtymäajan liikennöintisopimusten perusteella vaan ne pitää palvelusopimusasetuksen mukaan kilpailuttaa.
Valitettavasti tosin siirtymäajan liikennöintisopimusten hengen vastaisesti liikennöitsijät ovat jo merkittävästi vähentäneet palveluita esimerkiksi Naantalin linjalla kesäaikaan (4 vuoroa 6 vuoron sijaan tunnissa) ja Kaarinassa. Tämä on jo johtanut joukkoliikennematkustuksen selvään laskuun.
1.7.2014 jälkeen ei kannata ajaa nykyisen kaltaista linjastoa. Nykyinen linjasto on muototutunut lipputuen ja kuntalippusopimusten (Turun kuntalippusopimus on n. 20% seutuliikenteen tulosta) perusteella siten, että se on naapurikunnissa hyvin keräilevä eli kerää tuettuja lippuja käyttävät matkustajat ja Turussa eräillä korridoreilla kilpailee Turun sisäisen liikenteen kanssa. Seutulinjasto ei tarjoa yksityisautolle kilpailukykyistä vaihtoehtoa, koska tuki on annettu tuettuja lippuja käyttävien matkustajien, joille yksityisauto ei ole vaihtoehto, kautta.
1.7.2014 alkaa kilpailutettu liikenne, jonka periaatteet ovat toiset. Kun tuki on lipputulojen ja liikennöintikustannusten erotus, linjasto kannattaa suunnitella niin, että se kilpailee yksityisautojen kanssa ja kerää mahdollisimman paljon työmatkalaisia ja Turun keskustassa asioivia, joita nykyinen linjasto palvelee usein hyvin heikosti.
Samoin esimerkiksi moottoriteitä ja valtateitä käyttävät pikalinjat tulevat mahdollisiksi, kun linjojen ei enää tarvitse kerätä 20-30% tuloistaan Turun kuntalippusopimusliikenteestä.
Tietysti 1.7.2014 alkavan linjaston kannattaa ottaa nykylinjastosta parhaat piirteet.
Muutostarve on erilainen ja eri tyyppinen eri alueilla. Naantalin - Raision suunnalla ongelmana on liian alhainen kapasiteetti, Kaarinan ja Piikkiön sekä Maskun - Nousiaisten - Mynämäen suunnalla sekava linjastorakenne ja reitistö, Liedossa taas liian alhainen palvelutaso.
Nykyisten linjojen ja aikataulujen kilpailuttaminen olisi taloudellisesti ja liikennepoliittisesti järjetöntä.
- Liittynyt
- 25 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,271
Samaa mieltä. Miksi koskea linjanumeroihin, kun vakikayttäjillä (tässä tapauksessa Turun seudulla vakituisesti asuvilla) on kenties vahva mielikuva siitä, minkä numeroisella bussilla pääsee minnekin. Esimerkki: vaikka joukkoliikenne on minulle harrastus, on minulla edelleen vahva muistikuva/mielikuva, että Tampereella 5 -linjan bussi kulki aikoinaan Vehmaisiin. Lähitulevaisuudessa samalla numerolla pääseekin ihan muualle. Tällainen hidas muutos vielä menettelee, mutta koko numeroinnin kertarysäysuudistus ei varmastikaan ole matkustajan mieleen?
Killerpop ilmeisestikin tarkoitti tässä, että uudistustarpeita löytyy jo Turun rajojen sisäpuolelta? Niillehän on kenties mahdollista tehdä jotain ennen tuota mainittua maagisen "edistyksellistä" aikarajaa.
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
No jaa, kaupungeissa, jotka ovat tehneet näitä kertarysäysuudistuksia, ovat matkamäärät nousseet sitten kerralla 15-30% koko järjestelmässä (esim. Malmö, Jönköping) tai ko. linjoilla (Tukholma, Göteborg).
Kyllä se menneeseen linjanumerointiin takertuminen vain on se suurin riski matkustajillekin.
Killerpop mainitsi yllä vain Avantin alueen ja Vt 9 varren, jotka ovat Liedossa ja Aurassa.
Ketjun otsikkona on Turun seudun linjasto 1.7.2014 alkaen eli silloin kun kilpailutetut liikennöintisopimukset astuvat pääosin voimaan.
- Liittynyt
- 19 Heinäkuu 2006
- Viestit
- 410
Kenenköhän lobbaama sekin asia oli? Liikennöitsijät varoittivat jo alkuvaiheessa, että jos järjestelmästä tehdään "taipumaton" eli siirtymäaikana ei voi tehdä muutoksia, on odotettavissa heikoiten kannattavan liikenteen supistus ennen siirtymäkauden sopimuksia. Näin tapahtui, koska jotkut halusivat väkisin viedä lakiuudistusta eteenpäin. Kukaan liikennöitsijä ei ole valmis laittamaan 5-10 vuodeksi rahojaan kiinni liikenteeseen, jota ei voi muuttaa mikäli taloudelliset tekijät muuttuvat. Tuskin Laaksonenkaan pistäisi omia rahojaan kiinni vastaavassa tilanteessa?
Uusia reittejä saa tilata, ne eivät saa loukata olemassaolevaa liikennettä. Uutta liikennettä voi anoa ja sitä voi saada, mutta nykyiset maksujärjestelmät eivät siinä kelpaa. Kertonee kuitenkin nykyisen palvelutason kattavuudesta, että mihinkään ei ole tilattu liikennettä, koska se loukkaisi olemassa olevaa liikennettä. Onneksi tämä siirtymä-aika on sitä mikä sen nimikin on, siirtymäaikaa. Vielä on aikaa muuttaa tulevaa lakia, tämähän ei olisi ensimäinen kerta eikä viimeinen kun lakia muutetaan siirtymä-ajan puitteissa. Muutenhan kuulemma tuholakiesityksen edesauttajien muutosyritykset mm. seutulippujärjestelmään on torpattu aika tehokkaasti EU:ssa.
Niin, sehän on aina hienoa kun voi osoittaa että jossain muualla, muissa yhteiskuntajärjestelmissä ja sosiaalisissa taustoissa sekä muina aikoina on tämänkaltaisia matkustusmäärän nousuja. Sopivasti unohdetaan mahdollisesti myös merkittävät liikennemäärän nousut sekä taloudellisen kustanteen nousu?
Pidätelkää vain hengitystä tuota päivää odottaessa. Onneksi osa sopimuksista on voimassa 2019 asti, joten en jaksa uskoa mihinkään "järistytävään" muutokseen 1.7.2014
En usko myöskään, että 21.12.2012 tapahtuisi vastaavastikaan mitään sen kummoisempaa....
Kuten sanottu, lakia voidaan vielä muuttaa. Kuten alalla monet sanovat, ne jotka osaavat sopeutua, menestyvät. On kuitenkin myös toinen tie;jos pystyy estämään muutoksen, menestyy.
- Liittynyt
- 31 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 829
Ei numeromuutoksia vaan pelkän muutoksen vuoksi, vaan ainoastaan silloin jos reitti muuttuu.
Btw, ennen oli tilanne niin että ostoliikenne ei saanut loukata itsekannattavaa liikennettä, mutta tutkikaas se JoukkoliikenneL 869/2009 kunnolla nyt muu liikenne ei saa loukata ostoliikennettä.
34§ Liikenneluvan peruuttaminen: Jos luvan myöntäjä on päättänyt järjestää liikenteen PAS (tuettu) mukaisesti ja markkinaehtoinen liikenne aiheuttaisi haittaa.
Miksei TLO ja muut saa jatkoaikaa reittiluvilleen 2.12.2019 kun en löydä mainintaa muusta kuin että YTV-alueella 30.6.2014 asti?
Vain tälläisen: "Hämeenlinnan, Jyväskylän, Kouvolan, Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen ja Turun kaupunkien toimivaltaisten viranomaisten toimivalta-alueella kumpikin sopijapuoli voi irtisanoa siirtymäajan liikennöintisopimuksen päättymään 30 päivänä kesäkuuta 2015 tai myöhemmin noudattaen 18 kuukauden irtisanomisaikaa," mutta kun TLO-liikennettä siinä ei sanota. Toihan tarkottaa sitä vanhaa kilpailutettua Turun sisäistä liikennettä. Eli sekin voisi siis muuttua aikaisintaan 2016 alusta eikä 2014 kesällä.
Btw, ennen oli tilanne niin että ostoliikenne ei saanut loukata itsekannattavaa liikennettä, mutta tutkikaas se JoukkoliikenneL 869/2009 kunnolla nyt muu liikenne ei saa loukata ostoliikennettä.
34§ Liikenneluvan peruuttaminen: Jos luvan myöntäjä on päättänyt järjestää liikenteen PAS (tuettu) mukaisesti ja markkinaehtoinen liikenne aiheuttaisi haittaa.
Miksei TLO ja muut saa jatkoaikaa reittiluvilleen 2.12.2019 kun en löydä mainintaa muusta kuin että YTV-alueella 30.6.2014 asti?
Vain tälläisen: "Hämeenlinnan, Jyväskylän, Kouvolan, Kuopion, Lahden, Oulun, Tampereen ja Turun kaupunkien toimivaltaisten viranomaisten toimivalta-alueella kumpikin sopijapuoli voi irtisanoa siirtymäajan liikennöintisopimuksen päättymään 30 päivänä kesäkuuta 2015 tai myöhemmin noudattaen 18 kuukauden irtisanomisaikaa," mutta kun TLO-liikennettä siinä ei sanota. Toihan tarkottaa sitä vanhaa kilpailutettua Turun sisäistä liikennettä. Eli sekin voisi siis muuttua aikaisintaan 2016 alusta eikä 2014 kesällä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 12 Helmikuu 2007
- Viestit
- 576
Mihin tietoon muuten perustuu väite, että kesäajan 15 min vuoroväli Tku-Naantali välillä on johtanut matkustusmäärien laskuun? Käsittääkseni se oli aivan riittävä, lähinnä Littoisten suunnalla ongelmia muutettujen ja sekavien järjestelyjen johdosta. Yleensäkin täysin turha ajo esim. 10 min välein ilman tarvetta ei ole järkevää, vaikka joukkoliikennettä onkin - esim. Tori-Ilpoinen linja.
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Avasin uuden ketjun otsikolla joukkoliikennelain ja PSA:n vaikutukset ko. asioiden yleisistä vaikutuksita, jotta ne eivät sotke Turun seudun linjaston ideointia. Aloitukseni ko. ketjussa vastaa osin ylläolevaan. Jatkan kommentointia yleisesti ko. ketjuun ja Turun seudun osalta tähän ketjuun.
---------- Viesti lisätty kello 14:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:09 ----------
Siksi, että Turun seudun ennen 3.12.2009 voimassa olleet linjaliikenneluvat ovat olleet ennen 30.6.2014 päättyviä. Tarkistan, onko tästä poikkeuksia.
Joukkoliikennelaki lähtee siitä, että vanhat linjaliikenneluvat ovat voimassa siirtymäkauden liikennöintisopimuksiksi muutettuna vain vanhan luvan loppumispäivämäärään asti, poislukien ne, jotka loppuvat ennen 30.6.2014 ja ovat siinä tapauksessa liikennöitsijän halutessa voimassa 30.6.2014 asti.
---------- Viesti lisätty kello 14:49 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:47 ----------
Kyseessä on anekdotaalinen tieto, voin tarkistaa. Pidän kuitenkin varsin uskottavana, että keskeiseen matkailukohteeseen joukkoliikenteen käyttö vähenee kun vuoroväliä vähennetään kesällä, vaikka autot eivät täynnä olisikaan.
---------- Viesti lisätty kello 15:07 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:49 ----------
Turun seudun linjastoon liittyy seuraava kysymys:
Turun kunnan maaseutualueilla sekä pohjoisessa (Maaria liitetty 1967 ja Paattinen 1973) että etelässä (Kakskerta liitetty 1968) joukkoliikenteen käyttö on sama tai hieman korkeampi kuin Turussa keskimäärin.
Vastaavissa kohteissa naapurikunnissa, esimerkiksi Ruskolla, Maskussa, Nousiaisissa tai Mynämäellä, joukkoliikenteen käyttö on alle 1/3 - 1/4 Turun keskimäärisestä tasosta.
Tähän vaikuttaa tietysti toinen kehityspolku:
- Turku ohjasi ja tuki sisäistä joukkoliikennettä eri tavoin 1988 asti
- 1988 tuli voimaan yhteistariffi ja ostoliikenne
- 1990-luvulla liikenne kilpailutettiin ja taso parani
Joka tapauksessa, lähtötaso joukkoliikenteen "kulta-aikoina" 1950-60-luvuilla on ollut sama.
Millä keinoin seudun laitaosissa voitaisiin saavuttaa Turun tasoinen joukkoliikenteen käyttö?
---------- Viesti lisätty kello 14:47 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:09 ----------
Siksi, että Turun seudun ennen 3.12.2009 voimassa olleet linjaliikenneluvat ovat olleet ennen 30.6.2014 päättyviä. Tarkistan, onko tästä poikkeuksia.
Joukkoliikennelaki lähtee siitä, että vanhat linjaliikenneluvat ovat voimassa siirtymäkauden liikennöintisopimuksiksi muutettuna vain vanhan luvan loppumispäivämäärään asti, poislukien ne, jotka loppuvat ennen 30.6.2014 ja ovat siinä tapauksessa liikennöitsijän halutessa voimassa 30.6.2014 asti.
---------- Viesti lisätty kello 14:49 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:47 ----------
Kyseessä on anekdotaalinen tieto, voin tarkistaa. Pidän kuitenkin varsin uskottavana, että keskeiseen matkailukohteeseen joukkoliikenteen käyttö vähenee kun vuoroväliä vähennetään kesällä, vaikka autot eivät täynnä olisikaan.
---------- Viesti lisätty kello 15:07 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 14:49 ----------
Turun seudun linjastoon liittyy seuraava kysymys:
Turun kunnan maaseutualueilla sekä pohjoisessa (Maaria liitetty 1967 ja Paattinen 1973) että etelässä (Kakskerta liitetty 1968) joukkoliikenteen käyttö on sama tai hieman korkeampi kuin Turussa keskimäärin.
Vastaavissa kohteissa naapurikunnissa, esimerkiksi Ruskolla, Maskussa, Nousiaisissa tai Mynämäellä, joukkoliikenteen käyttö on alle 1/3 - 1/4 Turun keskimäärisestä tasosta.
Tähän vaikuttaa tietysti toinen kehityspolku:
- Turku ohjasi ja tuki sisäistä joukkoliikennettä eri tavoin 1988 asti
- 1988 tuli voimaan yhteistariffi ja ostoliikenne
- 1990-luvulla liikenne kilpailutettiin ja taso parani
Joka tapauksessa, lähtötaso joukkoliikenteen "kulta-aikoina" 1950-60-luvuilla on ollut sama.
Millä keinoin seudun laitaosissa voitaisiin saavuttaa Turun tasoinen joukkoliikenteen käyttö?
Waltsu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 777
Jokunen linjaidea Kaarinan suuntaan:
"109:n pikkuveli" Harvaluodontie (Kavalto) - Piikkiö - Kirismäki - moottoritie - Lemminkäisenkatu - Turku.
"Kehämetro" Piikkiö - Kirismäki - Ohikulkutie - Raisio (- Naantali), pysäkit liittymissä ja synkataan säteittäisiin linjoihin (sekä Turkuun että Turusta). Linjan pysäkeille voidaan antaa tarkat kellonajat, koska pysäkit ovat rampeilla eikä liikenne takkuile. Nopeuttaa valtavasti kehän suuntaisia matkoja, vaikka vaihtopysäkkien välillä joutuukin kävelemään jonkin verran.
Matka-Autojen F5-reittiä mukaillen Turku - Kaskentie - Piispanristi - Sorro - Rakentajantie - Krossi - Kesämäki.
"109:n pikkuveli" Harvaluodontie (Kavalto) - Piikkiö - Kirismäki - moottoritie - Lemminkäisenkatu - Turku.
"Kehämetro" Piikkiö - Kirismäki - Ohikulkutie - Raisio (- Naantali), pysäkit liittymissä ja synkataan säteittäisiin linjoihin (sekä Turkuun että Turusta). Linjan pysäkeille voidaan antaa tarkat kellonajat, koska pysäkit ovat rampeilla eikä liikenne takkuile. Nopeuttaa valtavasti kehän suuntaisia matkoja, vaikka vaihtopysäkkien välillä joutuukin kävelemään jonkin verran.
Matka-Autojen F5-reittiä mukaillen Turku - Kaskentie - Piispanristi - Sorro - Rakentajantie - Krossi - Kesämäki.
Avantin alueella kulki bussi jokunen vuosi sitten. Silloin siltä puuttui matkustajat. Tosin silloin ei siellä ollut yrityksiäkään kuin muutama. Pysäkit siellä on jo valmiina.
Ysitien varrella ainakin mennä vuosina Lauttakylän autot pysähtyivät Auran NS talon risteyksessä, vaikkei pysäkkiä ollutkaan. Siitä oli kiva lähteä taas liikkeelle, kun muu liikenne menee satasta leveäkaistatiellä.
Ysitien varrella ainakin mennä vuosina Lauttakylän autot pysähtyivät Auran NS talon risteyksessä, vaikkei pysäkkiä ollutkaan. Siitä oli kiva lähteä taas liikkeelle, kun muu liikenne menee satasta leveäkaistatiellä.
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Waltsun ideoihin pari kommenttia:
1. Kaarinan eteläosan linjasto
Myös Kaarinan moottoritien ja meren välisen alueen linjasto kaipaa suunnittelua. Kaarinaan vie kaksi asutuksesta syrjässä olevaa "pikatietä" eli valtatie 1 ja seututie 110. Teiden välissä on harvaa asutusta ja teollisuusalueita ja myös tiiviimmät asuntoalueet tien 110 ja meren välissä ovat rakenteeltaan hajanaisia, eikä niitä pysty kattamaan yhdellä linjalla. Muutamia ideoita:
- Seututiellä 110 liikennöi joka tapauksessa nopeahkoja vuoroja Piikkiöön ja Paimioon
- Kaarinaan tarvitaan yksi tiheästi liikennöivä runkolinja joka hoitaa Hovirinnan ja keskustan peruspalvelun
- Sen ohella tarvitaan lisälinjoja hoitamaan mm. Lemun kartanoiden alue, Koriston seutu
Miten näitä järjestää? Muutama idea:
- Turusta Kaarinan keskustaan kulkee kaksi peruslinjaa: tiheä runkolinja ja harvemmin kulkeva linja, joka kulkee Kaarinassa Lemun kartanoiden ja Koriston kautta.
- Joko runkolinja tai Lemun kartanot hoitava linja haaroitetaan keskustan jälkeen Kesämäkeen, Voivalaan ja Kuusiston Empoon (2-3 haaraa) vastaavasti kuin Hirvensalon linjat
- Toteutetaan Waltsun ehdottaman tyyppinen linja mutta moottoritien kautta: Turku - TYKS/Kupittaa - Skanssi - Krossin liittymä - Kesämäki - Keskusta - Empo, tai vaihtoehtoisesti Kurkelantien liittymästä - Sorro - Nummenniitty - Krossi - Kesämäki - Keskusta
2. Ulommat kehälinjat
Olen myös miettinyt tämän tyyppistä linjaa. Ongelmana on kuitenkin, että Ohikulkutie ei tule olemaan ruuhkaton, eikä vaihto ramppipysäkeillä ole mielestäni realistinen vaihtoehto. Vaihtojen pitää olla samalla pysäkillä tai laiturin yli palvelukeskuksissa olevissa terminaaleissa.
Lisäksi kehälinjojen pitää kulkea isoimpien väestökeskittymien, palvelukeskusten ja työpaikkojen kautta.
Olen miettinyt itse kahta mahdollista ulompaa kehälinjaa:
Raisio - Mylly - Runosmäki - Pohjoiskaari - Halinen - Kaarinantie - Littoinen - Kaarina, mahdollisesti alkupisteenä voisi olla myös Pernon telakka. Jujuna olisi linjan pudotus "alemmas" Runosmäen ja Halisten kohdalla.
Lieto - Littoinen - Kaarina. Tämä linja hoitaisi koulu- ja palvelumatkoja Littoisista sekä Liedon että Kaarinan keskustoihin.
---------- Viesti lisätty kello 22:21 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:12 ----------
3. Piikkiön pikalinja
Piikkiöön olisi hyvä tehdä työmatka-aikoihin juurikin Waltsun kuvaaman tapainen pikalinja. On sitten eri asia, alkaisiko se Kavaltosta vai esimerkiksi Toivonlinnasta. Piikkiössä tien 110 eteläpuolella on asutusta, mutta kovin harvassa.
4. Kupittaan pysäkit
Olen päätynyt siihen, että jotta nykyistä moottoritietä voisi tehokkaasti käyttää joukkoliikenteelle, tarvitaan Kupittaan aseman kohdalle pysäkit, joilta pääsee Tykistökadulle hissillä ja porrasyhteydellä.
1. Kaarinan eteläosan linjasto
Myös Kaarinan moottoritien ja meren välisen alueen linjasto kaipaa suunnittelua. Kaarinaan vie kaksi asutuksesta syrjässä olevaa "pikatietä" eli valtatie 1 ja seututie 110. Teiden välissä on harvaa asutusta ja teollisuusalueita ja myös tiiviimmät asuntoalueet tien 110 ja meren välissä ovat rakenteeltaan hajanaisia, eikä niitä pysty kattamaan yhdellä linjalla. Muutamia ideoita:
- Seututiellä 110 liikennöi joka tapauksessa nopeahkoja vuoroja Piikkiöön ja Paimioon
- Kaarinaan tarvitaan yksi tiheästi liikennöivä runkolinja joka hoitaa Hovirinnan ja keskustan peruspalvelun
- Sen ohella tarvitaan lisälinjoja hoitamaan mm. Lemun kartanoiden alue, Koriston seutu
Miten näitä järjestää? Muutama idea:
- Turusta Kaarinan keskustaan kulkee kaksi peruslinjaa: tiheä runkolinja ja harvemmin kulkeva linja, joka kulkee Kaarinassa Lemun kartanoiden ja Koriston kautta.
- Joko runkolinja tai Lemun kartanot hoitava linja haaroitetaan keskustan jälkeen Kesämäkeen, Voivalaan ja Kuusiston Empoon (2-3 haaraa) vastaavasti kuin Hirvensalon linjat
- Toteutetaan Waltsun ehdottaman tyyppinen linja mutta moottoritien kautta: Turku - TYKS/Kupittaa - Skanssi - Krossin liittymä - Kesämäki - Keskusta - Empo, tai vaihtoehtoisesti Kurkelantien liittymästä - Sorro - Nummenniitty - Krossi - Kesämäki - Keskusta
2. Ulommat kehälinjat
Olen myös miettinyt tämän tyyppistä linjaa. Ongelmana on kuitenkin, että Ohikulkutie ei tule olemaan ruuhkaton, eikä vaihto ramppipysäkeillä ole mielestäni realistinen vaihtoehto. Vaihtojen pitää olla samalla pysäkillä tai laiturin yli palvelukeskuksissa olevissa terminaaleissa.
Lisäksi kehälinjojen pitää kulkea isoimpien väestökeskittymien, palvelukeskusten ja työpaikkojen kautta.
Olen miettinyt itse kahta mahdollista ulompaa kehälinjaa:
Raisio - Mylly - Runosmäki - Pohjoiskaari - Halinen - Kaarinantie - Littoinen - Kaarina, mahdollisesti alkupisteenä voisi olla myös Pernon telakka. Jujuna olisi linjan pudotus "alemmas" Runosmäen ja Halisten kohdalla.
Lieto - Littoinen - Kaarina. Tämä linja hoitaisi koulu- ja palvelumatkoja Littoisista sekä Liedon että Kaarinan keskustoihin.
---------- Viesti lisätty kello 22:21 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 22:12 ----------
3. Piikkiön pikalinja
Piikkiöön olisi hyvä tehdä työmatka-aikoihin juurikin Waltsun kuvaaman tapainen pikalinja. On sitten eri asia, alkaisiko se Kavaltosta vai esimerkiksi Toivonlinnasta. Piikkiössä tien 110 eteläpuolella on asutusta, mutta kovin harvassa.
4. Kupittaan pysäkit
Olen päätynyt siihen, että jotta nykyistä moottoritietä voisi tehokkaasti käyttää joukkoliikenteelle, tarvitaan Kupittaan aseman kohdalle pysäkit, joilta pääsee Tykistökadulle hissillä ja porrasyhteydellä.