Turun liikenne verrattuna muihin

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Hämeenlinnassa, Turussa tai Lahdessa ei ole tehty vuosikymmeniin mitään julkisen liikenteen hyväksi.

Tässä ei nyt kannata niputtaa yhteen tilaaja-tuottaja-mallista Turkua ja entisen linjalupamallin Hämeenlinnaa sekä Lahtea yhteen. Käyttäjämäärä suhteessa kaupunkirakenteen mahdollisuuksiin on Hämeenlinnassa ja Lahdessa alle puolet Turun tasosta.

Turussa on 1990-luvun laman jälkeen pystytty ylläpitämään eurooppalaista keskitasoa oleva joukkoliikenteen käyttö ja pelkäksi bussijärjestelmäksi kohtuullisen hyvä taso. 1999 jälkeen tapahtunut 85% liikenteen kilpailuttamisesta on johtanut kaluston laatutason ja muun palvelutason paranemiseen. Keskustassa järjestettiin 1994-95 joukkoliikenteen pääkadut uudelleen. Lippujärjestelmä on eurooppalaista huipputasoa. Kilpailutuksen yhteydessä käyttäjämäärät kasvoivat noin 10% mutta ovat sen jälkeen laskeneet, pääosin siksi että kaupunkirakenne hajautuu edelleen. Joukkoliikenteen etuuksia on toteutettu jonkin verran, muttt

Jonkinlaisena yhteenvetona Turun nykytilanteesta voi todeta, että Turussa on pystytty ylläpitämään kohtuullinen bussiliikenteen palvelutaso, mutta tähän asti on puuttunut rohkeutta tehdä oikeasti vaikuttavia uudistuksia kuten runkolinjasto ja pikaraitiotie. Paikallisjunien ja seudullisen viranomaisen toteuttamista on hidastanut kansallinen lainsäädäntö.
 
1999 jälkeen tapahtunut 85% liikenteen kilpailuttamisesta on johtanut kaluston laatutason ja muun palvelutason paranemiseen.
Kuitenkin unohdetaan se seikka, että veronmaksajat ne miljoona markkaa kappale autot on maksaneet. Mihin tarvitaan uusia autoja, julkisessa liikenteessä voi ihan hyvin käyttää vanhoja seiskakuttereita, pääasia että lipunhinta on halpa. Pitää muistaa, että esim vanhustenhoito olis paljon tärkeempi asia kuin rahan tuhlaaminen uusiin autoihin, jotka ajetaan pian loppuun huonon ylläpidon ja autot pilalle rääkkäävien kuskien toimesta. Sitäpaitsi, kyllä oikeella rungolla oleva korkeakorinen auto on aina parempi kuin nää matalalattiaiset nitinnatin romut, jotka on vielä turkasen kylmiä. :)
 
JSL puhuu asiaa. 10 vuotta sitten porukka pääsi hyvin korkealattiaisiin Wiima K 202 ja vastaaviin. Nykyään matalalattiaisenkin kynnys on liian korkea, kun ei millään päästä kyytiin.
 
Sanon ihan suoraan:
Veronmaksajien rahoilla on kaikissa suhteissa paljon järkevämpää ostaa uusilla, luotettavilla ja esteettömillä autoilla liikennöitävää joukkoliikennettä kuin käyttää vanhentunutta kalustoa.

Joukkoliikenteen talouden kannalta on oleellista että liikenteen tuotanto on kokonaisedullisinta. Jos investointi uuteen tuottaa vastaavasti suuremman luotettavuuden ja alhaisemmat huolto- ja polttoainemenot, niin liikenne on halvempaa uudella kuin vanhalla kalustolla. Linja-autoliikenteessä on tasan näin.

Kun tuki on liikennöintikulut - lipputulot kannattaa myös houkutella mahdollisimman paljon käyttäjiä niin tuen tarve vähenee.

Uusi kalusto ei maksa tilaajalle juuri mitään verrattuna vanhaan. Sopimushinnat ovat olleet jopa paremmat niissä sopimuksissa, missä on vaadittu enemmän tuliteriä autoja kuin niissä joissa on ollut väljemmät ehdot. Syynä on tietysti se, että vanha vaatii enemmän huoltoa ja tuottaa vähemmän kilometreja. On myös havaittavissa, että liikennöitsijät käyttävät eniten uutta kalustoa jonka ainoa peruste voi olla uuden kaluston parempi luotettavuus ja alhaisemmat käyttökulut.

Käytännön kokemus Turusta viime vuosilta on ollut se, että uudet autot ovat käytössä vanhoja luotettavampia. Ongelmat ja ajamattomat vuorot ovat keskittyneet niille liikennöitsijöille ja linjoille joilla on ollut iäkästä kalustoa.

Käyttäjämäärät todella nousivat noin 10% kilpailutuksen yhteydessä. Nähdäkseni tälle aivan keskeinen syy on ollut se, että kalusto vaihtui uudeksi ja matalalattiaiseksi. On ilmeistä, että tinkimällä kalustovaatimuksista käyttö laskisi.

Foorumilla on ollut ajoittain muodikasta naureskella matalalattiaisuudelle ja esteettömyydelle ja haikailla takaisin korkealattia-aikoja. Itselläni on sen verran kokemusta sekä liikuntarajoitteista että lastenvaunujen kanssa kulkemisesta, että ymmärrän että useille matkustajille korkealattiainen auto on paljon matalalattiaista huonompi. Esteettömyys edistää kaikkien "huonojalkaisten" liikkumista. En ole myöskään nähnyt että uusi matalalattiakalusto olisi Turussa aiheuttanut mitään mainittavia ongelmia.

Sille, miksi on edullista ostaa uusilla autoilla ajettavaa liikennettä on osataustana myös se, että vanha kalusto menee vielä kaupaksi ja kiertoon maihin joissa työvoiman hinta on halvempi jolloin panostukset korjaamiseen ovat järkevämpiä.

---------- Viesti lisätty kello 15:03 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:01 ----------

JSL:n kommenttiin vielä se että esteetön joukkoliikenne on hyvää vanhustenhuoltoa. Vanhustenhuollon kustannus kasvaa juuri siinä kohdassa, kun ei enää pystytä toimimaan itsenäisesti. Esteetön joukkoliikenne lisää vanhusten itsenäisiä toimintamahdollisuuksia. Ja kuten edellä; uusi kalusto säästää yhteiskunnan rahaa mm. vanhustenhuoltoon.
 
Foorumilla on ollut ajoittain muodikasta naureskella matalalattiaisuudelle ja esteettömyydelle ja haikailla takaisin korkealattia-aikoja. Itselläni on sen verran kokemusta sekä liikuntarajoitteista että lastenvaunujen kanssa kulkemisesta, että ymmärrän että useille matkustajille korkealattiainen auto on paljon matalalattiaista huonompi. Esteettömyys edistää kaikkien "huonojalkaisten" liikkumista. En ole myöskään nähnyt että uusi matalalattiakalusto olisi Turussa aiheuttanut mitään mainittavia ongelmia.

Veikkaan, että tuo naureskelu liittyy eräänlaiseen vanhan glamourin kaipuuseen, tiedä häntä. Mutta mitä itse ketjun aiheeseen tulee, niin mielestäni Turun joukkoliikenne on näin käyttäjän näkökulmasta kyllä oleellisesti parempi kun esimerkiksi yhdessäkään Koiviston Auton liikennöimän kaupungin joukkoliikenne. Tämän perustelen seuraavilla asioilla:

-Vuorotiheys. En kyllä ole törmännyt 10 minuutin välein ajettaviin linjoihin (korjatkaa jos en tiedä oikein)

-Lippujen hinnat. Turun hintataso kestää kyllä vertailun muiden kanssa. Myös lipputuotevalikoima on oleellisesti laajempi, kuin monella muulla paikkakunnalla.

-Lipputuotteet. Pidän kertalipun hintaa tyyriinä (ja siitä johtuen käytänkin matkakorttia), mutta tämä kertalippu toimii oikein hyvänä esimerkkinä lipputuotteiden eroista. Hinta on juuri esimerkiksi Koiviston autolla kalliimpi ja vaihtoaika on kahden tunnin sijaan yksi tunti, ja senkin menettää helposti jos ei muista pyytää vaihtolippua. Tämän vaihtolippukäytännön logiikkaa en kyllä ymmärrä ja sitä onneksi ei Turussa ole. Ainakin Jyväskylässä on kyllä todella onneton päivälippu, voimassa vain ostopäivän ja hinta sekä saatavuus on todella huono, varsinkin jos verrataan Turun vuorokausilippuun. Tosin Turun joukkoliikenteen olisi syytä laajentaa tätä vuorokausilippujen myyntipisteverkostoa esimerkiksi juuri R-kioskeihin.

-Kalusto. Ainakin juuri Koiviston auton nämä uudet matalalattiabussit Jyväskylässä ovat ainakin kesäisin todella kuumia eikä ilma vaihdu lainkaan. Ja myös ovijärjestely (1+2) on todella luokaton, sillä jo kolme ihmistä onnistuu helposti saamaan etuovelle ruuhkan, toisin kuin ovijärjestelyssä 2+2+1 menee isompikin joukko nopeasti sisään.
 
Uuden ja käytetyn kaluston hintaero tilaajalle onkin varmaan yllättävän pieni, mutta liikennöitsijälle on melko iso asia hankkia kerralla 20-40 autoa. Kova kilpailu osaltaan vääristää hintoja, ja uutta kalustoa tarjotaan osittain sillä ajatuksella, että se saadaan ajettua jollain linjalla (TLO) kuitenkin loppuun. Tulevaisuudessa näin ei ole. Käyttökustannukset on uudellakin kalustolla kuitenkin aikas lailla samaa luokkaa - ehkä isompia peruskorjauksia on vähemmän, mutta kalliita sähkö yms. kuluja senkin edestä. Ja teliautot kulutta ainakin 10 pros enemmän verrattuna järkevään 13-metriseen, jossa on vain 8 istumapaikkaa vähemmän. Ylipäätään ihmetyttää älytön teliautojen määrä, kun todellinen tarve ei niitä edellytä kuin parilla linjalla! Ne on kalliita, eikä niitä käytettynä halua kukaan. Kestävää kehitystä edustaisi minusta paremmin ajatus, että kalustoa käytettäisiin kauemmin, kuin Turun mallilla, jossa käyttöikä on noin 10 vuotta. Vanhemmat tietysti pienellä ajolla. Kohtapuoliin 10 vuotiaatkin alkaa olemaan jo Euro 3 tasoa, eli ei mitään ympäristön pilaajia. Monella linjalla vain reilu puolet autoista tarvitaan koko vuoden, eli ei järkevää edes vaatia kaikkia uutena.
 
Kestävää kehitystä edustaisi minusta paremmin ajatus, että kalustoa käytettäisiin kauemmin, kuin Turun mallilla, jossa käyttöikä on noin 10 vuotta. Vanhemmat tietysti pienellä ajolla. Kohtapuoliin 10 vuotiaatkin alkaa olemaan jo Euro 3 tasoa, eli ei mitään ympäristön pilaajia. Monella linjalla vain reilu puolet autoista tarvitaan koko vuoden, eli ei järkevää edes vaatia kaikkia uutena.

Niinpä. Linja-autoteknologian kehitys saavutti lakipisteensä 1980-1990 lukujen taitteessa, jolloin linja-auton käyttöiäksi saatiin olosuhteista, tyypistä ja yksilöstä tietysti riippuen sellainen 20+ vuotta. Nyt poliittisella päätöksellä on tehty ratkaisu, että linja-auton käyttöikä on 5, maksimissaan 10 vuotta. Ja tätä perustellaan ympäristöystävällisyydellä ja kestävällä kehityksellä... Kyllä linja-auton todellinen käyttöikä pitäisi olla 25+ vuotta. Mutta onhan tämä maailma muutenkin nykään menossa kohti erityyppistä kertakäyttökulttuuria...
 
Takaisin
Ylös