Viestiketju: Vihreiden keskustan kehittämisehdotus

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Turun vihreät ovat julkaisseet keskustan kehittämisohjelman, jossa on esitetty myös joukkoliikennejärjestelyiden muutoksia eli raitiotiehen tukeutuva laaja kävelykeskusta sekä raitiotien jälkeen jäljelle jäävien bussilinjojen keskittäminen Aurakadulle. Kommentteja?
http://www.turunvihreat.fi/keskustankehittamisohjelma

Freiburgia Turkuun... Sääli, että busseja pitää ajattaa keskustan läpi, ja vieläpä aivan keskeltä Kauppatorin reunalla. Bussiliikenne lienee sen verran vilkasta, että keskustaan ei synny hiljaista aluetta. Toisin sanoen aluetta, jonne ei olisi suoraa ääniyhteyttä jostain ajoneuvon polttomoottorista.

Mutta mitkä voimat ja millä perusteella vastustavat tuota suunnitelmaa? Minusta on vaikea keksiä syitä siihen, ettei tuollaista toteutettaisi.

Antero

Ohjelma julkistettiin vasta tänään. Bussiliikenteestä sen verran, että tällä hetkellä tutkitut kuusi raitiotiesuuntaa eivät riitä korvaamaan kokonaan keskustan kautta kulkevaa bussiliikennettä. Tuossa suunnitelmassa raitiotiekävelykaduiksi rauhoitetaan Eerikinkatu välillä Brahenkatu-Eskelinkatu, Kauppiaskatu Eerikinkatu-Maariankatu sekä Humalistonkatu. Yliopistonkatu välillä Käsityöläiskatu - Aninkaistenkatu, Kauppiaskatu sekä osa Kristiinankatua ja rantakadut ovat kävelykatua.

Miksi tarjota parempaa joukkoliikennettä, jos sen avulla ei voi vähentää autoilun tarvetta? Jos pitää välttämättä olla investoimatta ja heittää rahaa kaivoon, autoilun edistäminen tuottaa kaikin puolin parempia tuloksia.

Muutama vastaus kommentteihin:
- Aninkaistenmäen tunnelin olen itse mieltänyt lähinnä Puolalanmäen pysäköintilaitoksen sisäänajoksi, josta voi ajaa myös läpi. Kadun rooli muuttuisi siis läpiajokadusta pysäköintilaitoksen sisäänmenoksi.
- On tunnettu fakta, että jos kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat riittävän hyviä, niitä käyttävät myös ihmiset joilla on auto käytössään niillä matkoilla, joilla ne ovat autoa eri tavoin parempi vaihtoehto (ruuhkaton, saa liikuntaa, saa tehdä muuta). Tutkimusten mukaan vain noin 10-15% Turun asukkaista on vannoutuneita autoilijoita, jotka eivät käytä muuta kuin autoa.
- Turun keskustaan suuntautuvan autoliikenteen määrää ei voi lisätä. Enintään nykyistä kapasiteettia voidaan jakaa toisin asioinnin, asumisen ja työpaikkojen kesken.
- Keskustan uusien asuntoalueiden on ajateltu tukeutuvan kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen, ainakin matkoilla keskustaan asioille, töihin ja opiskelemaan. Nykyisinkin Turun keskustan lähialueen asuntokunnista 56% on autottomia ja vain autolevien määrä on pieni.

Raitiotien toteuttamiskustannukset on arvioitu Turun seudun joukkoliikenne 2020 - selvityksessä. Raitiotie + kävelykadun tasoinen muun katuympäristön kunnostaminen keskustassa maksaa noin 8 - 10 miljoonaa euroa / km, josta itse raitiotie sähköistyksineen noin 3 miljoonaa euroa / km. Keskustan pyöräteiden rakentaminen maksaa kokonaisuudessaan noin 2-4 miljoonaa euroa.

Karkea arvio keskustan katuympäristön parannuksien ja raitioteiden toteuttamispotista keskustan osalta voisi olla noin 40-50 miljoonaa euroa. Tällä rakennetaan noin 4-5 km katuympäristöä kokonaan uudestaan kävelykadun laatutasolle ja rakennetaan raitiotiet keskustan osalta.

Osan investoinneista toteuttamiskustannuksia on vaikea arvioida ilman yksityiskohtaisia laskelmia. Esimerkiksi Matkakeskuksen ja Aninkaisten tunnelin toteuttamiskustannuksia ei voi noin vain arvioida vaan tarvittaisiin yksityiskohtaisempi selvitys kustannuksista ja tuotoista.

Kaupungille lankeavia kustannuksia voidaan kattaa seuraavilla tuloilla:
- Lisääntyvät kiinteistöverotulot kun kauppa sijoittuu Turkuun ja sen keskustaan esim. Kaarinan, Raision tai Maskun sijaan.
- Tonttimyynnin tai maankäyttösopimuskorvauksen tulot uudisrakentamisen osalta (100% tontin arvosta kun tontin omistaa kaupunki, Turun nykykäytännön mukaan 45% tontin arvosta yksityisten omistamilla tonteilla)
- Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kehittämiskorvaus kehittämisalueelta (tätä voidaan suhteuttaa siihen, että keskustan kiinteistönomistajat ovat väittäneet olevansa valmiita investoimaan noin 50-60 miljoonaa euroa Toriparkkiin).

Yhteiskunta maksaa myös keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten infrakustannukset. Esimerkiksi Skanssi ja Mylly perustuvat valtion maksamiin moottoritietasoisiin pääteihin sekä kaupunkien maksamiin lähiympäristön teihin. Niiden kustannuksia ei ole katettu kokonaan tonttimyynnin tuloilla.

Keskustan pysäköintilaitosten osalta Turussa on toistaiseksi linjana ollut, että kiinteistösijoittajat maksavat ne. Viime vuosina useat tällaiset tahot ovat väittäneet olevansa valmiita rakentamaan pysäköintihallin Kauppatorin alle, joka maksaa paikkaa kohden noin 2-3 kertaa enemmän kuin kallioluola; ainoa julkaistu kustannusarvio oli n. 90 000 e/paikka. Pysäköintipaikkojen osalta pääkysymys on se, ovatko keskustan kiinteistösijoittajat halukkaita investoimaan niihin. Jos halukkuutta ei ole, ei pysäköintipaikkoja tarvitse toteuttaa.

Asuntojen osalta periaatteena on yleensä ollut että pysäköintipaikat toteutetaan asuntojen rakentamisen yhteydessä tontille. Koska laitospysäköintipaikasta ei yleensä peritä asukkailta investointi kustannukset kattavia maksuja, keskustassa autottomat asuntokunnat yleensä tukevat autollisten pysäköintiä rahallisesti. Autopaikat eivät ole ilmaisia; edullinen laitospaikka maksaa 15-30 000 e / ap, josta normaali kuukausivuokra olisi tasoa 60 - 120 e/kk.

Ajatus suunnitelmassa ei ole, että uudet keskustan asuntoalueet olisivat autottomia, mutta ajatuksena on kyllä oleellisesti vähentää autopaikkamäärää ja tarjota oman auton kanssa kilpailukykyiset muut liikennepalvelut kuten kunnolliset pyörätiet, joukkoliikenteen runkolinjat joko bussi tai raitiotie sekä yhteiskäyttöautot oman auton omistuksen vaihtoehdoksi. Tällöin voidaan päästä ehkä noin 1 autopaikkaan / 150-200 m2 kun nykyään Turussa keskustassa vaaditaan 1 autopaikka / 80-120 m2 ja lähiöissä yleensä 1-2 ap/asunto.