Vihreiden keskustan kehittämisehdotus

Turun vihreät ovat julkaisseet keskustan kehittämisohjelman, jossa on esitetty myös joukkoliikennejärjestelyiden muutoksia eli raitiotiehen tukeutuva laaja kävelykeskusta sekä raitiotien jälkeen jäljelle jäävien bussilinjojen keskittäminen Aurakadulle. Kommentteja?
http://www.turunvihreat.fi/keskustankehittamisohjelma

Mikko Laaksonen sanoi:

Turun vihreät ovat julkaisseet keskustan kehittämisohjelman, jossa on esitetty myös joukkoliikennejärjestelyiden muutoksia eli raitiotiehen tukeutuva laaja kävelykeskusta sekä raitiotien jälkeen jäljelle jäävien bussilinjojen keskittäminen Aurakadulle. Kommentteja?
http://www.turunvihreat.fi/keskustankehittamisohjelma

Klikkaa laajentaaksesi...

Freiburgia Turkuun... Sääli, että busseja pitää ajattaa keskustan läpi, ja vieläpä aivan keskeltä Kauppatorin reunalla. Bussiliikenne lienee sen verran vilkasta, että keskustaan ei synny hiljaista aluetta. Toisin sanoen aluetta, jonne ei olisi suoraa ääniyhteyttä jostain ajoneuvon polttomoottorista.

Mutta mitkä voimat ja millä perusteella vastustavat tuota suunnitelmaa? Minusta on vaikea keksiä syitä siihen, ettei tuollaista toteutettaisi.

Antero

Ohjelma julkistettiin vasta tänään. Bussiliikenteestä sen verran, että tällä hetkellä tutkitut kuusi raitiotiesuuntaa eivät riitä korvaamaan kokonaan keskustan kautta kulkevaa bussiliikennettä. Tuossa suunnitelmassa raitiotiekävelykaduiksi rauhoitetaan Eerikinkatu välillä Brahenkatu-Eskelinkatu, Kauppiaskatu Eerikinkatu-Maariankatu sekä Humalistonkatu. Yliopistonkatu välillä Käsityöläiskatu - Aninkaistenkatu, Kauppiaskatu sekä osa Kristiinankatua ja rantakadut ovat kävelykatua.

Jo on hurja suunntelma, kuitenkin tosielämän realiteetteja on, että suurella osalla ihmisiä on henkilöauto ja jos autolla ei pääse vaivattomasti asiointikohteen tuntumaan, niin kehitellään vaihtoehto ostoksille, Turussa mennään Myllyyn tai Skanssiin esimerkkinä. Tässä kehittämisohjelmassa lisätään keskustan asukasmäärää kymmeniä prosentteja ja samalla saa olettaa, että parkkipaikat vähenee roimasti. Ovatkohan kaikki tyytyväisiä?

Miksi tarjota parempaa joukkoliikennettä, jos sen avulla ei voi vähentää autoilun tarvetta? Jos pitää välttämättä olla investoimatta ja heittää rahaa kaivoon, autoilun edistäminen tuottaa kaikin puolin parempia tuloksia.

Antero Alku sanoi:

Freiburgia Turkuun... Sääli, että busseja pitää ajattaa keskustan läpi, ja vieläpä aivan keskeltä Kauppatorin reunalla. Bussiliikenne lienee sen verran vilkasta, että keskustaan ei synny hiljaista aluetta. Toisin sanoen aluetta, jonne ei olisi suoraa ääniyhteyttä jostain ajoneuvon polttomoottorista.

Klikkaa laajentaaksesi...

Freiburgissa on kävelykeskusta keskiaikaisessa vanhassa kaupungissa ainakin katujärjestelyltään, taloista monet taitavat olla toisen maaimansodan jälkeen rakennettuja vanhan kopioita. Kapeista mutkaisista kaduista muodostuu hiljaista kävelyaluetta toisella tavalla kuin Turun ruutukaavassa on edes mahdollista.

Itseäni hieman epäilyttää tuo Aninkaistenmäen tunneli. Hintaa varmaan tulee suhteellisen hirveästi ja suuaukoista melkoiset. Yläpuolelle jäävällä kävelyalueella on konserttitalo ja Puutori, mutta nykyisellään paikka on kävelijän kannalta aika ankea. Tunneli tietty voi auttaa asiaa ja samoin suunnitelmassa oleva uusi kevyen liikenteen silta Agricolankadun kohdalle, mutta silti epäilen, että voi tulla myös kalliilla yhtä autiota Puutoria kuin nytkin. Tietty jos nuo kaikki kaavaillut uudet asukkaat saadaan keskustaan niin autiusongelmia ei varmaan ole, mutta se näyttäis suunnitelman epätodennäköisimmältä osalta.

Mitenköhän Aninkaistenmäen tunneli esitettäisiin sellaisin termein, että siitä tulee valtakunnallinen hanke? Iso läjä valtion rahaa autotunneliin voisi pistää koko muunkin suunnitelman liikkeelle.

antti sanoi:

Jo on hurja suunntelma, kuitenkin tosielämän realiteetteja on, että suurella osalla ihmisiä on henkilöauto ja jos autolla ei pääse vaivattomasti asiointikohteen tuntumaan, niin kehitellään vaihtoehto ostoksille, Turussa mennään Myllyyn tai Skanssiin esimerkkinä.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mylly ja Skanssi ovat jo pelloillaan, menkööt autoilijat sinne. Keskusta ei koskaan pysty parkkipaikoilla kilpailemaan Myllyn tyyppisen parkkikolossin kanssa. Miksi pitäisi yrittää? Louhesta jo nähdään miten hyvin idea toimii.

Muutama vastaus kommentteihin:
- Aninkaistenmäen tunnelin olen itse mieltänyt lähinnä Puolalanmäen pysäköintilaitoksen sisäänajoksi, josta voi ajaa myös läpi. Kadun rooli muuttuisi siis läpiajokadusta pysäköintilaitoksen sisäänmenoksi.
- On tunnettu fakta, että jos kävely, pyöräily ja joukkoliikenne ovat riittävän hyviä, niitä käyttävät myös ihmiset joilla on auto käytössään niillä matkoilla, joilla ne ovat autoa eri tavoin parempi vaihtoehto (ruuhkaton, saa liikuntaa, saa tehdä muuta). Tutkimusten mukaan vain noin 10-15% Turun asukkaista on vannoutuneita autoilijoita, jotka eivät käytä muuta kuin autoa.
- Turun keskustaan suuntautuvan autoliikenteen määrää ei voi lisätä. Enintään nykyistä kapasiteettia voidaan jakaa toisin asioinnin, asumisen ja työpaikkojen kesken.
- Keskustan uusien asuntoalueiden on ajateltu tukeutuvan kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen, ainakin matkoilla keskustaan asioille, töihin ja opiskelemaan. Nykyisinkin Turun keskustan lähialueen asuntokunnista 56% on autottomia ja vain autolevien määrä on pieni.

Minkälaisista summista setelirahaa puhutaan jos kaikki nämä kehittämissuunnitelmat pannaan täytäntöön. Raitiovaunulinjoja näemmä viiteen eri suuntaan keskustasta ja massiiviset tunneli- ja parkkiluolaratkaisut pienempien ratkaisujen lisäksi. Ja mitähän kämpän ostoa harkitseva miettii, kun hän kysyy minne pysäköisi autonsa ja vastaus on että "talon pihasta tehtiin olohuone, mutta löytyyhän Hirvensalosta liityntäpysäköintipaikka".

Raitiotien toteuttamiskustannukset on arvioitu Turun seudun joukkoliikenne 2020 - selvityksessä. Raitiotie + kävelykadun tasoinen muun katuympäristön kunnostaminen keskustassa maksaa noin 8 - 10 miljoonaa euroa / km, josta itse raitiotie sähköistyksineen noin 3 miljoonaa euroa / km. Keskustan pyöräteiden rakentaminen maksaa kokonaisuudessaan noin 2-4 miljoonaa euroa.

Karkea arvio keskustan katuympäristön parannuksien ja raitioteiden toteuttamispotista keskustan osalta voisi olla noin 40-50 miljoonaa euroa. Tällä rakennetaan noin 4-5 km katuympäristöä kokonaan uudestaan kävelykadun laatutasolle ja rakennetaan raitiotiet keskustan osalta.

Osan investoinneista toteuttamiskustannuksia on vaikea arvioida ilman yksityiskohtaisia laskelmia. Esimerkiksi Matkakeskuksen ja Aninkaisten tunnelin toteuttamiskustannuksia ei voi noin vain arvioida vaan tarvittaisiin yksityiskohtaisempi selvitys kustannuksista ja tuotoista.

Kaupungille lankeavia kustannuksia voidaan kattaa seuraavilla tuloilla:
- Lisääntyvät kiinteistöverotulot kun kauppa sijoittuu Turkuun ja sen keskustaan esim. Kaarinan, Raision tai Maskun sijaan.
- Tonttimyynnin tai maankäyttösopimuskorvauksen tulot uudisrakentamisen osalta (100% tontin arvosta kun tontin omistaa kaupunki, Turun nykykäytännön mukaan 45% tontin arvosta yksityisten omistamilla tonteilla)
- Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kehittämiskorvaus kehittämisalueelta (tätä voidaan suhteuttaa siihen, että keskustan kiinteistönomistajat ovat väittäneet olevansa valmiita investoimaan noin 50-60 miljoonaa euroa Toriparkkiin).

Yhteiskunta maksaa myös keskustan ulkopuolisten kauppakeskusten infrakustannukset. Esimerkiksi Skanssi ja Mylly perustuvat valtion maksamiin moottoritietasoisiin pääteihin sekä kaupunkien maksamiin lähiympäristön teihin. Niiden kustannuksia ei ole katettu kokonaan tonttimyynnin tuloilla.

Keskustan pysäköintilaitosten osalta Turussa on toistaiseksi linjana ollut, että kiinteistösijoittajat maksavat ne. Viime vuosina useat tällaiset tahot ovat väittäneet olevansa valmiita rakentamaan pysäköintihallin Kauppatorin alle, joka maksaa paikkaa kohden noin 2-3 kertaa enemmän kuin kallioluola; ainoa julkaistu kustannusarvio oli n. 90 000 e/paikka. Pysäköintipaikkojen osalta pääkysymys on se, ovatko keskustan kiinteistösijoittajat halukkaita investoimaan niihin. Jos halukkuutta ei ole, ei pysäköintipaikkoja tarvitse toteuttaa.

Asuntojen osalta periaatteena on yleensä ollut että pysäköintipaikat toteutetaan asuntojen rakentamisen yhteydessä tontille. Koska laitospysäköintipaikasta ei yleensä peritä asukkailta investointi kustannukset kattavia maksuja, keskustassa autottomat asuntokunnat yleensä tukevat autollisten pysäköintiä rahallisesti. Autopaikat eivät ole ilmaisia; edullinen laitospaikka maksaa 15-30 000 e / ap, josta normaali kuukausivuokra olisi tasoa 60 - 120 e/kk.

Ajatus suunnitelmassa ei ole, että uudet keskustan asuntoalueet olisivat autottomia, mutta ajatuksena on kyllä oleellisesti vähentää autopaikkamäärää ja tarjota oman auton kanssa kilpailukykyiset muut liikennepalvelut kuten kunnolliset pyörätiet, joukkoliikenteen runkolinjat joko bussi tai raitiotie sekä yhteiskäyttöautot oman auton omistuksen vaihtoehdoksi. Tällöin voidaan päästä ehkä noin 1 autopaikkaan / 150-200 m2 kun nykyään Turussa keskustassa vaaditaan 1 autopaikka / 80-120 m2 ja lähiöissä yleensä 1-2 ap/asunto.