Bussiterminaali Kauppatorin alle - spekulaatioita Turussa!

Toriparkki on kyllä yksi Turun hämärimpiä hankkeita. Hanke tekee pilkkaa demokratiasta, sekä on samalla osoitus, että Suomessa henkilöautoilu tulee aina ennen muuta liikennettä. Toriparkki kuulemma mahdollistaa, sekä kävelyalueet, että pikaraitiotien. Sellainen ajatushan ei edes käy mielessä, että jos olisi tarpeeksi hyvä joukkoliikenne ja tiivis kaupunki, ei tarvittaisi henkilöautoja ja niiden parkkiluolia.

Saas nähdä saadaanko Turkuun edes joukkoliikennekaistoja, kun sekin olisi ehkä henkilöautoilijoilta pois ja sehän ei tässä kaupungissa käy.
 
Hesari uutisoi tänään, että Turun toriparkki on nyt sitten päätetty rakentaa.
 
Hesari uutisoi tänään, että Turun toriparkki on nyt sitten päätetty rakentaa.
No ei ihan. Turun kaupunginhaliltus on äänestänyt asemakaavan viemistä eteenpäin eli valtuuston käsittelyyn. Jos valtuusto hyväksyy asemakaavan, se mahdollistaa rakentamisen, jos löytyy rakentaja ja rahoitus.

Olisin tietenkin onnellisempi, jos kaava ei etenisi, sillä se estäisi rakentamisen varmasti. Nyt on siis riski siitä, että että rakentamista ei ehkä voi estää asemakaavalla. Toivon, että rakentaminen ei kuitenkaan onnistu siksi, ettei rahoitusta saada kasaan. Samainen HS kertoi Helsingin KSV:ssä lasketuista parkkipaikojen kustannuksista. Luolapaikan hinta on nyt noussut jo 50.000 euroon/auto, kun aiempi arvio on ollut 35.000. Hesan Stockmannin parkkiluolan rakentaminen lienee opettanut, sillä sen tietoa ei pari vuotta sitten ollut.

Turun toriparkki on taatusti kalliimpi. Luolan teko on halvimmillaan, kun luolaa louhitaan kallioon. Kun luola tehdään betonista saveen, se maksaa huomattavasti enemmän. Turun Kauppatorin alla on lisäksi tehtävänä mittavat arkeologiset kaivaukset, joiden hinnaksi muistan lasketun 40.000 €/auto. Siis Turun toriparkki voi maksaa luokkaa 100.000 €/auto. Alkaa olla sellaisia rahoja, ettei torin alueen liikkeiden katteet enää riitä.

Antero
 
Koko toriparkki on aika kyseenalainen hanke, MOT-ohjelma kertoi viime viikolla näistä toriparkeista otsikolla "S-etuparkki" http://ohjelmat.yle.fi/mot/taman_viikon_mot/kasikirjoitus_0

Sinänsä bussien sijoittaminen torin alle ei olisi tyhmää, jos kaupunki pystyisi tekemään samanlaisen sopimuksen kuin Helsingissä. Se tarkoittaisi kuitenkin, että torin päälle rakennettaisiin taloja. Kamppi on menestystarinana vaikeasti siirrettävissä Turkuun tai Tampereelle, jo osittain ostovoimasyistäkin.

Turun tori on aika nuhjuinen ja olennaisinta olisi tässä tilanteessa sen pinnan ja yleisilmeen korjaaminen. Mikäli parkkihalli tulee, kuten tod.näk käy, sen maksaa yksityinen firma, Turun kaupungin kontolle jää vain murto-osa. Miten halli todella vaikuttaa jne, en tiedä. Olen lukenut asiantuntijakirjoituksen, jonka mukaan "se, joka hallitsee toria, hallitsee Turkua". Parkkitilan puutteesta ei ole kyse, sillä p-Louhi on vajaakäytössä.
 
Vaikka riskeeraan aiheesta ohi menoa, mitä vaadittaisiin Osuuskaupan ym. yritysvaikuttajien vakuuttamiseksi joukkoliikenteen eduista? Tahtoa investoida asiakasvirtoihin on, ja sekä maailmalla että Helsingissäkin on ilmennyt raitiovaunujen kauppaa edistäviä vaikutuksia.
 
... mitä vaadittaisiin Osuuskaupan ym. yritysvaikuttajien vakuuttamiseksi joukkoliikenteen eduista? Tahtoa investoida asiakasvirtoihin on, ja sekä maailmalla että Helsingissäkin on ilmennyt raitiovaunujen kauppaa edistäviä vaikutuksia.
Ilmeisesti vaadittaisiin aivopesua totuuden puolesta sen sijaan, että nyt ovat liikkeellä ahkerat ja varakkaat lobbarit vakuuttelemassa, että torin ympäristön kauppiaat voivat menestyvä vain, jos saadaan houkutelluksi autoilijoita keskustaan kehämarkettien sijasta.

Olen joskus laskenut, minkälaisia asiakasvirtoja toriparkki edes voisi tuoda. Senhän määrittelee parkkiluolaan johtava katuverkko. Veikkaan, että edes teoreettinen maksimi asiakasvirta ei kata parkkiluolan kuluja, vaikka koko myyntikate käytettäisiin kustantamaan 100.000 €/autopaikka. Edelleen kauppias voisi verrata sitä, kumpi tuottaa paremmin, 100.000 € sijoitettuna liiketilaan vai pysäköintiruutuun. Kiinteistösijoitusyhtiö Sponda on Helsingissä sitä mieltä, että parkkiruutua paremmin kiinteistö tuottaa liikehuoneistona.

Kauppias voisi pohtia myös sitä, kumpi on hänelle parempi asiakapotentiaali: Talous, jonka ostovoimasta 200–600 € kuussa kuluu autoalaan vai talous, jonka ostovoima muuhun kulutukseen on tuon verran suurempi.

Kauppiaan edun mukaista olisi myös miettiä, kannattaako hänen antaa kaupungin sijoittaa joukkoliikenteeseen, joka tuo hänelle ostovoimaisempia asiakkaita kuin itse kustannettu Toriparkki, joka tuottaa joukkoliikennettä vähemmän pienemmän ostovoiman asiakkaita.

Kaikki edellä sanottu on niitä syitä, miksi joukkoliikenteellä tuetut kävelykeskustat menestyvät ja ovat halutumpia kauppapaikkoja kuin kauppakeskukset kaupungin ulkopuolella – joita kohtaan toriparkkihanke lietsoo kateutta.

Antero
 
Olen lukenut asiantuntijakirjoituksen, jonka mukaan "se, joka hallitsee toria, hallitsee Turkua". Parkkitilan puutteesta ei ole kyse, sillä p-Louhi on vajaakäytössä.

Ikävä lause tuo, vaikkakin totta. Matkakeskus ja parempi joukkoliikenne voisivat muuttaa Turun pois tästä yksinapaisesta ja kauppatorikeskeisestä köyhästä mallista, kohti laajempaa ja tilavampaa, elävämpää keskustaa.

Turku on minusta aivan liian kauppatorikeskeinen. Voi olla, että kauppatorin kauppiaiden dominantti asema on yksi syy, miksi Turun keskustaa ei ole oikein kehitelty tai pidetty kunnossa kymmeniin vuosiin, ennen kuin nyt kun kehämarketit tulivat.

Keskustan sisälle pitäisi saada enemmän kilpailua.
 

Ärsyttää tuossa se, että vuosia kestäneen julkisen keskustelun jälkeen esitetään tuollaisia pääkirjoitusheittoja ilman mitään viittausta suunnitelmaan tai kustannuksiin. En tarkoita, että pitäisi olla euromääräinen laskelma, mutta kuitenkin jokin hahmotus siitä, mitä hanke maksaisi vaihtoehtoihin verrattuna ja mitkä hyödyt siitä seuraisivat. Vanhoissa puolivillaisissa suunnitelmissa olleet yksisuuntaiset rampit on todettu täysin riittämättömiksi. Isoja kaksisuuntaisia sisäänajoramppeja tarvittaisiin vähintään kolme ja mahdollisesti neljä nykyisen kaltaisen linjaston liikennöimiseen. Kirjoittelijat pitäisi velvoittaa viittaamaan suunnitelmaan, jossa nuo rampit on sijoitettu keskustaan.

Itse ihmettelen, että miksi kioski- ja huoltorakennusröttelöt ja yksi yltiöankea ratikanraato töröttävät torilla edelleen herran kulttuuripääkaupunkivuonna 2011? Suomalaiset arkkitehdit ovat suunnitelleet vaikka kuinka hienoja väliaikaisia rakennuksia tällaisiin tarkoituksiin. Torin pinta olisi voitu kunnostaa ja röttelöt siivota pois ajat sitten ja järjestää väliaikaisista rakennuksista arkkitehtikilpailu. Rakennukset voitaisiin siirtää ja käyttää uudelleen jos maanalaisesta rakentamisesta joskus saadaan päätettyä. Pintaremontin kustannukset ovat häviävän pienet luolasuunnitelmiin verrattuna ja kaupunkilaiset ja turistit olisivat voineet nauttia siististä torista jo vaikka kymmenen vuotta.

Kulttuuripääkaupunkivuoteen ajoittaminen tuntuu menneen reisille jokseenkin kautta linjan muutenkin. Logomo on edelleen rakenteilla ja Kauppatorin ympäristössä on ennätysmäärä taloja paketissa remontin takia juurikin kulttuuripääkaupunkivuoden turistisesonkina. Paketointimuovit ovat sitä perusvalkoista, mitään kuvataidetta niissä ei tietenkään ole pyritty harjoittamaan.
 
Kauppatorilla on nykyisin optimaalisesti toimiva ja hyvin järjestetty bussiterminaali Eerikinkadulla ja Aurakadulla.
Ainakin turistin (ja muiden satunnaiskäyttäjien) kannalta järjestely on sekava. Oikean lähtöpysäkin löytäminen edellyttää karttaa, eikä niitä ole kuin harvoissa pysäkkikatoksista. Bussit voivat Kauppatorilta lähdettyään kääntyä aivan eri suuntaan, joten lähtöpysäkkiä ei voi etsiä sen perusteella mihin bussi menee.

Kävelymatkat ovat aika pitkiä (esim. Kauppiaskadun jättöpysäkiltä Aurakadun kauimmaisille pysäkeille). Ainoat aikataulunäytöt löysin paikallisliikenteen palvetoimiston ikkunasta, kaukana useimmista pysäkeistä.

Kauppatorin bussiterminaali on siis moniongelmainen ja selvästikin vain pakkokäyttäjiä varten suunniteltu (tai jätetty suunnittelematta). Maanalainen terminaali olisi kallis tapa ratkoa ongelmia, mutta onko maan päällä kehittämismahdollisuuksia, esim. kunnon bussiterminaalialueen lohkaiseminen torista?

Ongelmia havaitessaan monet ihmiset alkavat suunnitella ratkaisuja niihin, asiaa tuntemattomilla vaan ratkaisukeinot eivät ole aina parhaita mahdollisia. Olisikohan niin tämän maanalaisen bussiterminaalinkin kanssa.
 
Kävelymatkat ovat aika pitkiä

Tälle ei varmaan kovin helposti voi mitään. Pysäkkejä on yksinkertaisesti niin paljon, että vaikka niistä isompi osa ängettäisiin torialueelle, kävelemistä jäisi silti. Itseäni on usein häirinnyt jalkakäytävien ahtaus. Varsinkin Eerikinkadun itäisellä puolella on perin hankala liikkua, kun jalkakäytävä täyttyy bussiin jonottavista joukoista ja lisäksi alueelle on levittäytynyt Börsin terassi, ravintoloiden standeja ja mitä lie roinaa.

Kauppatorin bussiterminaali on siis moniongelmainen ja selvästikin vain pakkokäyttäjiä varten suunniteltu (tai jätetty suunnittelematta). Maanalainen terminaali olisi kallis tapa ratkoa ongelmia, mutta onko maan päällä kehittämismahdollisuuksia, esim. kunnon bussiterminaalialueen lohkaiseminen torista?

Ainakin tiedotuksen suhteen voisi varmaan saada aikaan suht paljon pienellä panostuksella. Aikataulunäytöt ovat ilmeisesti edelleen jollain kokeiluasteella. Karttoja torialueen pysäkeistä voisi lisätä isompina ja selkeämpinä versioina joka paikkaan. Palvelutoimisto voisi mielestäni muuttaa Forum-korttelin uumenista näkyvämmälle paikalle, kun liiketilaa näkyy olevan vapaana. Tämä tietty lienee tosielämässä liian kallista. Torialueen uhraamista busseille ei vissiin ole rohjettu ehdottaa, mutta miksi ei, on siellä parkkipaikkoja nytkin. Isojen dieselmoottoreiden jyrähtely ei tietysti kohenna toritunnelmaa. Jospa niistä osa korvautuisi ratikoiden sähkömoottoreilla.
 
Nähdäkseni Kauppatorin bussiterminaali ei ole moniongelmainen. Terminaali toimii suhteellisen hyvin verrattuna sen kautta kulkevien linjojen ja vuorojen määrään. Se mahdollistaa sujuvan heilurilinjaliikenteen. Terminaali on suunniteltu periaateratkaisultaan 1984 Keskustan liikenteen vaihekaavan yhteydessä ja tarkemmin ennen 1994-95 tehtyä toteutusta.

Informaatiossa on Turussa puutteensa. Ne eivät kuitenkaan johdu terminaalin ongelmista. Näyttötaulu- ja informaatiopisteasia oli pitkään jäissä, koska torin kunnostus sidottiin toriparkkiin, josta taas ei saatu laadittua Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavaa. Näyttötauluja olisi täysin perusteltua lisätä pysäkeille, samoin terminaalikarttoja.

Kauppatorin terminaalin todellisia ongelmia, joita oikeasti voi ratkoa:
- Liian suuri eri linjojen ja vuorojen määrä yhteen terminaaliin; tähän ainoa todellinen ratkaisu ovat runkolinjat ja raitiotie.
- Vaihdot keskittyvät Turussa vain Kauppatorille; muualla ei ole linjojen risteyspaikoissa suunniteltuja vaihtopaikkoja
- Kauppatorin ympäristössä on ollut runsaasti rakennuskorjauksia, jotka ovat aina kerralla 1-2 pysäkin poistumisen käytöstä
- Jättöjärjestely Pohjoisen linjoille ei ole loogisin ja kääntöpaikkaa Kauppatorille päättyville vuoroille ei ole mietitty
- Linjojen pysäkkipaikat on suunniteltu aikanaan, mutta sijoittelua ei ole tarkistettu. Sijoittelu pitäisi tarkistaa nykyisin yleisimpien vaihtosuuntien mukaan niin että vaihtomatkat keskimäärin vähenevät.

Kritiikki ei ole yleensä kohdistunut toiminnallisiin ongelmiin, vaan on vain haluttu bussit pois Kauppatorilta häiritsemästä kaupunkikuvaa ja torikauppaa.

Kauppatorin terminaalissa ei ole seuraavia ongelmia, joita Suomen kaupunkien muissa terminaaleissa on:
- Terminaaliratkaisu ei estä heilurilinjoja (vertaa Kamppi ja Elielinaukio)
- Laitureille ei joudu kulkemaan toisten linjojen pysäkkien halki, vaan selkeillä katumaisilla suojateillä (vertaa Rautatientori ja Tampereen keskustori)
- Laitureista ei tarvitse peruuttaa pois (vertaa Kamppi ja Elielinaukio)
 
Nähdäkseni Kauppatorin bussiterminaali ei ole moniongelmainen. Terminaali toimii suhteellisen hyvin verrattuna sen kautta kulkevien linjojen ja vuorojen määrään.

Ehkä ongelmia liikenteenhoidossa ei ole, mutta matkustajapalvelussa kylläkin.

Pysäkkien sijoittelussa vaihtojakin tärkeämpää on, että samalle suunnalle menevät bussit lähtevät lähekkäin. Silloin ne matkustajat, jotka pääsevät perille useammalla eri bussilla, voivat odotella valmiiksi oikeassa paikassa. Nyt samallekin alueelle menevät bussit lähtevät sikin sokin eri puolelta terminaalia ja matkustajan on tarkistettava aikatauluista, mikä bussi lähtee ensiksi (eikä niitä aikatauluja ole keskitetysti nähtävissä kuin palvelutoimiston ikkunassa). Asian kunnollinen ratkaisu vaatisi myös reittimuutoksia keskustassa, mutta nekin selkiyttäisivät linjastoa.

Peruutuslaitureilla saa pieneen tilaan paljon laitureita ja niillä voisi saada Kauppatorinkin terminaalin tiivistettyä niin, että kävelymatkat olisivat lyhyitä.
 
Palvelutoimisto voisi mielestäni muuttaa Forum-korttelin uumenista näkyvämmälle paikalle, kun liiketilaa näkyy olevan vapaana.

Kannattaisi ottaa asioista selvää ennen kuin kirjoittaa... Joukkoliikenteen palvelutoimisto on sijainnut jo toukokuun puolesta välistä alkaen paraatipaikalla Kauppatorin laidalla. Sisäänkäynti on aivan Aurakadun ja Eerikinkadun kulmassa, joten ei se toimisto missään Forum-korttelin uumenissä ole. Tässäpä linkki asiasta kertovaan uutiseen: http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=260453&nodeid=11916
 
Joukkoliikenteen palvelutoimisto on sijainnut jo toukokuun puolesta välistä alkaen paraatipaikalla Kauppatorin laidalla. Sisäänkäynti on aivan Aurakadun ja Eerikinkadun kulmassa, joten ei se toimisto missään Forum-korttelin uumenissä ole.

No perun pahat puheeni. Olen ollut kesällä paljon poissa kaupungista ja paikkakunnalla oleskellessanikin liikkunut lähinnä polkupyörällä ja harvoilla bussimatkoilla kertamaksun. Hyvä että toimisto on muuttanut näkyville. Puolustuksekseni totean, että se oli edellisessä osoitteessaan havaintoni mukaan ainakin 15 vuotta.
 
Takaisin
Ylös