Bussiterminaali Kauppatorin alle - spekulaatioita Turussa!

Kuukanko: Nyt et ymmärtänyt pointtia.

Turussa on tehty erilaisia analyysejä keskustan liikennejärjestelyiden muutoksista. Niissä on toistuvasti päädytty teknisin, taloudellisin ja liikenteellisin perusteluin siihen, että nykyisen terminaalin perusratkaisu, eli bussiliikenteen keskittäminen Aurakadulle ja Eerikinkadulle ja katupysäkit niillä, on toimivin ratkaisu. Muita ratkaisuja on tutkittu, mutta niiden osalta on osoittautunut, että niistä saatavat parannukset ovat pienempiä kuin saatavat heikennykset.

Tähän liittyen on kehitelty erilaisia pieniä parannuksia, esimerkiksi informaatiota, paremmat katokset, keskitetty infokioski, yksi suojatie Eerikinkadulle Kauppiaskatu - Aurakatu - välille. Näiden toteutuksen on estänyt toriparkilla haihattelu.

Raitiotien toteuttaminen, josta on tehty periaatepäätös, mahdollistaa terminaalin parantamisen siltä osin, että kun yksikkökoko suurenee 70 matkustajan telibusseista 150-250 matkustajan raitioteihin, terminaalia voidaan toiminnallisesti tiivistää. Nähdäkseni on saatavilla olevan tiedon perusteella selvää, että raitiotien toteuttaminen on se kohta, jossa Kauppatorin terminaalille voitaisiin saada selvä tasonkorotus. Pienet parannukset ovat asia erikseen.

Runkolinjastojärjestelyn kautta voidaan saada muita parannuksia, esimerkiksi ohjattua osa vaihdoista linjojen välillä muualle kuin Kauppatorille.

Torialueen pienentäminen bussiterminaalin alueen suurentamiseksi on poliittisesti mahdoton ajatus, jossa lisäksi taustalla on, että Kauppatorin torikaupan liikevaihtokin on tasoa 20-25 miljoonaa euroa vuodessa.

Ikävintä asiassa on, että Turun keskustan ja sen liikennejärjestelyjä haittaa eniten Toriparkki - epähanke. Hankkeesta ei ole koskaan tehty tarkempia suunnitelmia tai kunnollista kustannusarvioita, ja osittaisissakin selvityksissä on osoittautunut hyvin kiusallisia asioita, kuten vaikka se, että rakennustyöt kestäisivät 4,5 - 6 v tai se, että koko hankkeen viimeinen kierros oli rakennettu vain Marina Palacen pysäköintilaitoksen tiedoille, unohtaen että Kauppatorilla oli useita muuttujia, joita ei ollut Marina palacessa, kuten torikauppa, joukkoliikenne, arkeologiset kaivaukset ja torin ajettavuus raskailla ajoneuvoilla.

Toriparkki on se Turun käenpoika.
 
Viimeksi muokattu:
Yksi ongelma toki on Kauppatorille päättyvien linjojen kääntyminen.

Kauppatorille päättyvien linjojen kääntymisen pahin ongelma on Kauppiaskadun yksisuuntaisuus. Kauppiaskatu-Brahenkatu -katuparin yksisuuntaistamisella ei ollut aikoinaan mitään liikenteellisiä perusteita, se oli vain keppihevonen ykkösen raitiolinjan lakkauttamisen nopeuttamiseksi. Niinpä isoja osia Brahenkatua on myöhemmin palautettu kaksisuuntaisiksi. Esimerkiksi ruotsinlaivojen tulo- ja lähtöaikojen ykköslinjan Satama-Kauppatori -vuorot joutuvat tekemään tyhjänä matkustajista kunniakierroksen Wiklundin korttelin ympäri, eli neljä korttelinväliä ja viidet liikennevalot ajan ja polttoaineen haaskausta.

Kauppiaskadun palauttaminen kaksisuuntaiseksi lisäisi myös runkolinjan 2/2A sujuvuutta. Kauppatorin pysäkit siirtyisivät Wiklundin kohdalle lähelle nykyisiä pysäkkejä. Uudet kaikkia seudun kouluja palvelevat pysäkit Kauppias- ja Maariankatujen kulman tuntumassa korvaisivat Cygnaeuksen koulun pysäkit. Linjan pituus lyhenisi kaksi korttelinväliä/siivu palvelutason silti alenematta.
 
Jani P: En ymmärrä, miksi Kauppatorin alle kannattaisi rakentaa mitään maanalaista käytäväjärjestelmää. Torin alle rakentaminen on kallista ja vaikeaa.
Ilman mitään suunnittelutietoa puuhattu Toriparkki - hanke on herättänyt illuusiota, että maanalainen rakentaminen Turun keskustan savikolla olisi edullista tai helppoa, mitä se ei ole. Toriparkkia itse asiassa puuhattiin vain ja ainoastaan Marina Palacen pysäköintihallin tiedoin ilman mitään omaa hankesuunnittelua, huomaamatta että useampi parametri on Kauppatorilla toinen ...

En tiedä kannattaako vai eikö. Lähinnä visioin tässä keskustaa, jossa voisi talvisessa loskakelissäkin liikkua jalkojaan kastamatta. Eihän se maanalaisen tarvitsisi mennä edes torin alta, vaan kauppakeskukset voisi yhdistää kulmistaan ja terminaaleille voisi mennä pelkät pistotunnelit, joista voisi nousta suoraan terminaalin katoksen alle. Mutta ehdottomasti terminaalit pitäisi saada sen näköisiksi, että ihmiset tietäisivät kyseessä olevan keskusaseman. Mielestäni kritiikki vaikeasta hahmotettavuudesta on ihan paikallaan.

Ei kai maan alle rakentaminen voi ihan ehdoton ei olla Turussakaan. Sieltä voisi löytyä tilaa lisää esim. Stockmannille ja liiketilaa muutenkin keskustalle, jota ei voi ylöspäin korottaa.
 
Viimeksi muokattu:
Jos Torin alle jotain rakennetaan, menee pohjavesi pois normaalista tilastaan. Eli se laskee. Siitä seuraa, että puupaaluilla
lepäävien talojen paalutukset alkavat mädäntyä. Torin alla on märkää blinisavea 90m. Parkkiluolan vaikutus ulottuisi monen
korttelin päähän ja rakennusten perustukset häiriintyisivät. Ihmeellistä, mutta niin siinä käy.
 
Lähinnä visioin tässä keskustaa, jossa voisi talvisessa loskakelissäkin liikkua jalkojaan kastamatta.

Torilla olisi voinut olla Yliopistonkadun kävelypätkän kaltainen tasainen kiveys ja lumet sulattava lämmitys vähintäänkin kävelykadun rakentamisesta asti eli viimeiset kymmenen vuotta, ellei olisi taikinoitu Toriparkin kanssa.

Eihän se maanalaisen tarvitsisi mennä edes torin alta, vaan kauppakeskukset voisi yhdistää kulmistaan ja terminaaleille voisi mennä pelkät pistotunnelit, joista voisi nousta suoraan terminaalin katoksen alle.

Luulisin, että Hansa-Wiklund -tunneliyhteys olisi oleellisesti halvempi rakentaa suoraan torin alitse kuin mutkitella Forumin kautta, mutta yhdyn tässä Mikko Laaksoseen: turhan kallista ja hankalaa hyötyyn nähden. Eikä Kauppatorin ympäristössä mielestäni ole mitään ylittämätöntä painetta levittäytyä maan alle. Pinnalla on mm. Österbladin tontti täynnä pystyyn lahoavia puutaloja odottamassa - kuinka ollakaan - päätöstä Toriparkista, ja Kauppahallin ja Koulun välisellä tontilla parkkipaikka ja yksi suorastaan häikäisevän ruma yksikerroksinen liiketalon plättänä, joka olisi luullut tulleen puretuksi jo ajat sitten. Molemmissa paikoissa on valmiiksi erittäin suuret jalakulkijavirrat ja mahdollisuudet kehitellä hienoja liiketiloja.
 
Kauppiaskadun palauttaminen kaksisuuntaiseksi lisäisi myös runkolinjan 2/2A sujuvuutta. Kauppatorin pysäkit siirtyisivät Wiklundin kohdalle lähelle nykyisiä pysäkkejä.

Tässä ratkaisussa runkolinjan pysäkki viedään kaikkein laitimmaiseksi, jolloin vaihtomatkat pitenevät joka linjalle. Ehkä mieluummin siirrettäisiin kakkosen pysäkit Aurakadulle, jolloin vaihtomatkat lyhenevät ja torin kiertämisestäkin tulee mielekkäämpää, kun kierroksen äärilaidalla on pysäkki.

Esim. niin, että Naantalin/Maskun lähtö siirretään Eerikinkadulle ja niiden tilalle Aurakadun tolpalle Nättinummi, Kuninkoja ja Suikkila eli Satakunnantien linjat. Eerikinkadulla olisi Wiklundin kulmalta lähtien 8/20, 1/4, 11/110..., 32/42, (Eerikinkadun risteys), 9/30, 50-54. Kohmoon päin kakkonen lähtisi ÅST:n edestä, josta Myllyn linjat häädetään... hmmm.... Kauppiaskadulle?
 
Jani P: Maanalainen rakentaminen on Turun keskustan savikolla vaikeaa, kallista ja sillä on seurannaisvaikutuksia. Maanalaista rakentamista ei toki tule kategorisesti kieltää tapauksissa, joissa sen ongelmat ja kustannukset ovat tiedossa ja hallittavissa. Ongelmat eivät kuitenkaan ole vain teknisiä, vaan myös toiminnallisia. Turussa ei ole paljoakaan viety liiketoimintaa kellaritasoihin, jolloin jalankulkuliikenteen vieminen kellaritasolle edellyttää kulkua ensin kellariin ja sitten sieltä ylös. Kellaritilojen toteuttaminen houkuttelevina on vaikeaa, ja Helsingin ja Tukholmankin maanalaiset käytävätilat ovat usein kovin epäviihtyisiä. Liikenteellisiä perusteita kävelyvirtojen ohjaamiseen maan alle ei Turun keskustassa ole. Liiketilan laajentamisen suhteen Turun keskustassa on muita mahdollisuuksia yllin kyllin, josta suurin on useiden keskustakorttelien sisäpihat, jotka ovat edelleenkin epämääräisiä parkkihalliyhdistelmiä. Niiden korvaaminen edellyttäisi myöskin kohtuuhintaisia pysäköintiratkaisuja, joksi taas Toriparkista ei ole, kun sen kustannukset ovat 2-3 kertaa suuremmat kuin kallioluolan olisi.

Eira / Waltsu: On hyvä ottaa huomioon, että seutuliikenne todennäköisesti muuttuu huomattavasti rakenteeltaan 1.7.2014. Tällöin linjastorakenne muuttuu. Nähdäkseni runkolinjaston ja seutulinjaston muutoksen yhteydessä tulisi tarkastella pysäkkisijoittelua niin, että vaihtomatkat Kauppatorilla lyhenevät.

---------- Viesti lisätty kello 7:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 7:23 ----------

Jani P:lle vielä. Nähdäkseni yksi oleellinen asia kaikessa kestävän liikenteen edistämisessä on sään mukainen pukeutuminen ja jalkineet. Todella loskaisia päiviä on Turussakin vain rajallinen määrä, ja kuten todettua, katulämmityksellä voidaan hoitaa vilkasliikenteisiä paikkoja kohtuullisen loskattomasti. Tietääkseni katulämmitys hoidetaan yleensä kaukolämmön paluuvedellä, jolloin se muistaakseni jopa parantaa kaukolämmön energiatehokkuutta.
 
No ainakin toin esille jotain pureskeltavaa ja mahdollisuuksia, onhan se toki totta, että ostoskeskuksien tulisi ensin laajeta maanalle luonnostaan, ennen kuin maanalaiset yhdyskäytävät olisivat kannattavia ja luontevia.

Mutta miten parantaa maanpäällistä bussiterminaalia, niin että se olisi selkeämmin hahmotettava, pysäkin löytäisi yhtä helposti kuin rautatieasemalta oikean laiturin. Bussia voisi odotellessa voisi istua alas ja olisi suojassa sateelta ja viimalta.

Yhdessä asiassa aion kuitenkin olla Laaksosen kanssa hieman eri mieltä. Jokainen märkä ja lössö loskakelipäivä olipa niitä sitten kuinka rajallisesti tahansa, on niitä silti liikaa :D Eikä saappaissa ja kurahaalareissa ole kiva ahertaa töissä tai koulussa, vaikka ne ehdottomasti parhaat vermeet Turun syksy- ja kevättalvikeleissä olisivatkin. ;)
 
Jos jollakulla on suhteita Stockmannin johtoon, niin vois vihjata tarpeesta panna Turun Stokkan pomo vähemmän vaativiin tehtäviin, sen verran arvostelukyvyttömiä on kommentit Kauppatorin rauhoittamisesta busseilta. Mutta muuten miksei torin bussipysäkit voi olla jatkossakin nykyisellään, vähän hienosäätää saman suunnan busseja lähemmäksi toisiaan. Sadekatoksia vaan kaikille pysäkeille, sellaisia tavallisia eikä mitään kulttuurikaupunkitaideteoksia. Maanalaiset bussiterminaalit ja omituiset kävelytunnelit ovat sekä kalliita että turhia. Kyllä ihmiset edelleen jaksaa flaasustaa (kävellä hissukseen turuksi) Hansakorttelista Wiklundille maan päälläkin. Sen sijaan torinalusparkki myös tuottaisi rahaa ainakin osaksi. Haaveet raitiovaunuista varmaan saavat odottaa vielä muutaman vuosikymmenen, sen verran tiukalla on raha niin valtiolla kuin Turun kaupungilla.
 
Toriparkki ei voi kattaa tuloilla tai hyödyillä mitään merkittävää osaa kuluista.

Raitiotien osalta on hyvä huomata, että koko keskustaverkon kustannukset ovat samaa suuruusluokkaa kuin toriparkin tai maanalaisen terminaalin.

On pikemminkin hyvä kysyä, onko Turulla enää varaa viivytellä raitiotien kanssa? Nykyisin bussiliikenteen vaatima liikennöintituki nousee vuosittain. Se on jo niin suuri, että jos esim. v. 2000 olisi investoitu raitiotiehen ja se olisi onnistunut noin keskitasoisesti eli matkamäärät ja lipputulot olisivat nousseet +50%, olisivat nykyiset operointikulut + investointikulut - lipputulot samaa luokkaa kuin bussiliikenteen tappio vuosittain. Useissa raitiotiekaupungeissa subventiotarve laskee vuosittain, ja ainakin Saksassa monissa kaupungeissa liikennöintikulut katetaan kokonaan lipputuloilla, tuki kohdistuu vain infraan.
 
No suositellaan sitten turkulaisille parkkiluolaa Puolalanmäen alle, kun kuulemma kallion louhiminen on edullisempaa kuin torin kohdalla savimaan kaivaminen. Tämän on sitten joku muu kuin minä laskenut. Mitä tulee raitioliikenteen kannattavuuteen, niin jos torilta vihreiden suunnitelmassa lähtisi viiteen suuntaan raitsikkalinjoja ja jokainen vaikka 12 km keskimäärin pitkä on lopputulos 60 km raitiotierakentamista 3 miljoonaa per kilometri eli yhteensä 180 miljoonaa euroa. 30 vuoden kuoletusajalla tämä tekee 6 milliä per vuosi pelkkiin pääomakuluihin ja kun siihen lisätään korot, sähköt, henkilökunnan liksat ja Turussa vielä isot yleiskulut niin huh huh! Saksassa lipputulot kattavat siis liikennöintikulut ( = sähköt ja palkat ?) eli infra eli ainakin äskenmainittu 6 milliä plus korot jäisi turkulaisille veronmaksajille ? Olisi kiva nähdä vertaileva laskelma vastaavan bussiliikenteen kuluista.
 
No suositellaan sitten turkulaisille parkkiluolaa Puolalanmäen alle, kun kuulemma kallion louhiminen on edullisempaa kuin torin kohdalla savimaan kaivaminen.

Siellä on 600 autopaikan parkkiluola Louhi. Sen laajentamista Toriparkin rakentamisen asemesta on esitetty moneltakin taholta.

Toriparkkihanketta ajamassa ovat mm. Hamburger Börsin ja Wiklundin omistajat, joiden kannalta Louhi on torin väärällä laidalla ja kävelyä parkkiruudusta kaupan/hotellin tiskille tulee heidän asiakkailleen parin korttelinmitan verran. Toriparkissa olisi jonkun suunnitelman mukaan 800 autopaikkaa. Muistaakseni Louhen koko olisi kalliota louhimalla mahdollista jopa tuplata, eli aika monta paikkaa sinnekin olisi mahdollista saada. Tämä ei tunnu kelpaavan Toriparkin väsääjille. Mikko Laaksonen on täällä ja muualla esittänyt, että Louhi laajennettaisiin ja kapasiteetilla korvattaisiin nykyisiä keskustakortteleiden sisällä olevia pieniä ja sokkeloisia parkkilaitoksia. Tämä mahdollistaisi nykyisten sisäänajoramppien muuttamisen liiketiloiksi ja sitä kautta katuympäristön kohentamisen.
 
Antille pari vastausta:

Parkkihallin rakentaminen kallioon maksaa todellakin 1/2 - 1/3 siitä mitä Turun kauppatorin alle saveen rakentaminen.

Raitiotien edullisuuteen liittyen pointti on tämän suuntainen.

Laskentaesimerkki nyt lonkalta.

Turun kaupunki käyttää nykyisin bussiliikenteen ostoon esim. 30 miljoonaa euroa ja saa lipputuloja esim 18 miljoonaa euroa ja 12 miljoonaa euroa vuodessa menee tukea.
Tehdään investointi, jonka seurauksena käyttö ja lipputulot lisääntyvät 50% ja käyttökulut pysyvät samoina.
Tällöin lipputulot lisääntyvät 18 miljoonasta eurosta 27 miljoonaan euroon.
Jos kaupunki pistää jatkossakin saman verran rahaa joukkoliikenteeseen, investoinnin kuoletus vuodessa saa olla 9 miljoonaa euroa vuodessa,
joka vastaa noin 180 miljoonan euron kertainvestointia.
Espoon metrolle valtio lupasi ystävällisesti 30% valtionapua, jos saataisiin vastaava, niin sitten voidaankin investoida esimerkiksi noin 260 miljoonaa euroa.

Syy siihen, miksi raitiotien liikennöinti tulee kohtuullisen edulliseksi on yksinkertaisesti se, että yhdellä yksiköllä kuljetetaan enemmän väkeä.

Freiburgissa Saksassa liikennöi 60 raitiovaunua + 70 bussia arkisin ja matkamäärät olivat viimeksi käydessä tasoa 70 miljoonaa matkaa/v.
Turussa liikennöi talviarkena 170 bussia ja matkamäärä oli luokkaa 20 miljoonaa matkaa /v.
Kyse on ihan yksinkertaisesti tuotantotaloudesta; jos halutaan paljon tuotantoa, esimerkiksi paljon joukkoliikennematkoja, niin pitää olla riittävän kokoiset vehkeet että homma on taloudellista.

Turun tai Tampereen kokoisen kaupungin hoitaminen vain busseilla on tuotantotaloudellisesti yhtä tehokasta kuin jos kaikki ruokakaupat olisivat Siwoja.
 
Turun Sanomien nettisivu kertoo, että KHO on hylännyt Turun valituksen toriparkkikaavasta. Aiemmin hallinto-oikeus oli kumonnut Turun kaupunginvaltuuston hyväksymän asemakaavan. Turku valitti Turun hallinto-oikeuden hylkäävästä päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mutta korkein hallinto-oikeus hylkäsi tämän Turun valituksen. Syynä tähän ovat esimerkiksi geotekniset selvitykset, joita KHO pitää puutteellisina. Näin ollen toriparkin rakentaminen edellyttää uutta kaavaa. http://www.ts.fi/online/kotimaa/269883.html
 
Takaisin
Ylös