Bussiterminaali Kauppatorin alle - spekulaatioita Turussa!

Nyt kun Turku on ottanut tyylikkään värityksen busseihin ja vaatinut uutta kalustoa liikenteeseen, ei bussien nököttäminen kauppatorin ympärillä ole enää lainkaan niin ikävää kuin ennen. Ei siis mitään syytä piilottaa joukkoliikennettä jonnekin hankalaan paikkaan maanalle. Tarvitaan ennemminkin hienommat ja paremmin terminaaleiksi tunnistettavat katokset.

Oma kehitysehdotukseni olisi se, että kauppatorin alle rakennettaisiin pelkästään kauppakeskuksia yhdistävät käytävät, josta pääsisi nousemaan bussiterminaaleille. Näihin käytäviin tulisi lipunmyyntiä ja kioskeja, ja kattoon ja seinille ripustettaisiin, sekä viittoja, että karttoja hieman lentoasematyyppisesti.

Kapean käytäväverkoston rakentaminen kauppatorin alle, olisi naurettavan yksinkertainen ja paljon kevyempi hanke kuin toriparkki, jonka rakentamiselle taas ei löydy muita kuin yksityisiä intressejä perusteluiksi. Joukkoliikennettä ja kaupunkilaisia palveleva käytäväverkko voitaisiin rakentaa samalla kun torinpinta uusitaan.

Tunneliin voisi päästä sekä kauppakeskuksista, että Toria ympäröiviltä kaduilta, terminaaleista ja kauppatorilta. Ympäröivät kauppakeskukset voisivat Toriparkin menetyksestä saada lohdutukseksi lupaa rakentaa liiketiloja maanalle torikäytävän tasolle. Terminaaleihin tulisi tietysti myös hissi liikuntarajoitteisia varten.

Tästä verkostosta voitaisiin rakennettaa yhdyskäytäviä laajennettavan Louhen hisseille. Näin saataisiin niitä paljon kaivattuja parkkipaikkoja. Kaikille kuuluvassa kaupungissa ei edes suurten yritysten pitäisi voida saada kaikkea mitä haluaa. Toriparkki ei kuulu ratkaisuna nykypäivän kaupunkikehittämiseen.
 
Oma kehitysehdotukseni olisi se, että kauppatorin alle rakennettaisiin pelkästään kauppakeskuksia yhdistävät käytävät, josta pääsisi nousemaan bussiterminaaleille. Näihin käytäviin tulisi lipunmyyntiä ja kioskeja, ja kattoon ja seinille ripustettaisiin, sekä viittoja, että karttoja hieman lentoasematyyppisesti.

Kapean käytäväverkoston rakentaminen kauppatorin alle, olisi naurettavan yksinkertainen ja paljon kevyempi hanke kuin toriparkki, jonka rakentamiselle taas ei löydy muita kuin yksityisiä intressejä perusteluiksi. Joukkoliikennettä ja kaupunkilaisia palveleva käytäväverkko voitaisiin rakentaa samalla kun torinpinta uusitaan.

No tämä ehdotus ei kuullosta yhtään hullummalta, mutta eipä taitaisi olla keskustan isompien kauppaliikkeiden mieleen. Jos nimittäin lukee tämän http://www.turkulainen.fi/artikkeli/63410-tori-ja-parkkitilan-puute-keskustan-murheenkryyneina Turkulaisen artikkelin, niin minusta siitä saa sen käsityksen ettei Stockmanniin tai Hansaan kukaan bussilla tule ostoksille. Stockmannin tavaratalon johtaja haluaa bussit pois keskustasta...
 
Stokkan pomolta on päässyt unohtumaan se muutama vuosi sitten tehty tutkimus, jossa (eikö se ollutkin juuri Turussa) selvitettiin ensin, miten kauppiaat luulevat asiakkaidensa tulevan ostoksille ja sitten kysyttiin asiakkailta, miten ne tulevat. Tulos oli suunnilleen niin, että kauppiaat luulivat autoilijoiden olevan suuri enemmistö, mutta oikeasti enin osa tuli kävellen tai pyöräillen ja autoilijoita taisi olla vähemmän kuin bussilla kulkijoita.
 
Stokkan pomolta on päässyt unohtumaan se muutama vuosi sitten tehty tutkimus, jossa (eikö se ollutkin juuri Turussa) selvitettiin ensin, miten kauppiaat luulevat asiakkaidensa tulevan ostoksille ja sitten kysyttiin asiakkailta, miten ne tulevat.

Tuo toki ei kerro koko totuutta. Vannoutuneet autoilijat eivät edes tule keskustaan ostoksille, vaan menevät johonkin autojen ehdoilla tehtyyn kauppakeskukseen. Kun Turussa Stokkalla ei ole tavarataloa missään noista kauppakeskuksista, ovat ne asiakkaat sitten pois Stokkalta.
 
Kun Turussa Stokkalla ei ole tavarataloa missään noista kauppakeskuksista, ovat ne asiakkaat sitten pois Stokkalta.
No on Hansassa iso parkkihalli alla jonne olen jopa ajanut kuorma-autolla roskalavoja hakemaan. Aika hyvin on tilaa.
 
Pari kommenttia:

Yleisesti: Olen tehnyt analyysiä Turun keskustan kaupan liikennemuotojakaumasta ja muusta. Mikäli keskustaan halutaan suurempi kaupan markkinaosuus, niin on vain kaksi todellista liikenteellistä perusratkaisua:
1. Parannetaan joukkoliikennettä erityisesti seutuliikenteessä (seudullinen joukkoliikenneviranomainen, runkobussi, pikaraitiotie, paikallisjuna)
2. Parannetaan pyöräilyolosuhteita

Kuvitelma autolla tulevien asiakkaiden osuuden lisäämisestä ovat harhaisia. Niissä sivuutetaan se tosiasia, että Turun keskustaan ei mahdu nykyistä suurempaa määrää autoliikennettä. Kulkumuotojen työnjakoa voi toki muuttaa ja esimerkiksi ohjata työntekijöitä käyttämään joukkoliikennettä ja pyörää jolloin vapautuu kapasiteettia autoille.

Jani P: En ymmärrä, miksi Kauppatorin alle kannattaisi rakentaa mitään maanalaista käytäväjärjestelmää. Torin alle rakentaminen on kallista ja vaikeaa.
Ilman mitään suunnittelutietoa puuhattu Toriparkki - hanke on herättänyt illuusiota, että maanalainen rakentaminen Turun keskustan savikolla olisi edullista tai helppoa, mitä se ei ole. Toriparkkia itse asiassa puuhattiin vain ja ainoastaan Marina Palacen pysäköintihallin tiedoin ilman mitään omaa hankesuunnittelua, huomaamatta että useampi parametri on Kauppatorilla toinen ...

Kuukanko:
1) Peruutuslaiturit hidastavat liikennettä ja vaativat leveyssuunnassa enemmän tilaa. En pidä niitä kovin perusteltuna ratkaisuna normaalissa kaupungin heilurilinjaliikenteessä, varsinkaan alueella, jossa on runsaasti kävelyliikennettä.
2) Ei ole mahdollista saada "vannoutuneita autoilijoita" ajamaan Turun keskustaan maksulliseen parkkihalliin esimerkiksi Myllyn, Skanssin tai Länsikeskuksen maksuttomien parkkihallien ohi, jos autopaikka on pääkriteeri. Turun keskustassa on ollut kysyntää enemmän parkkipaikkoja viime vuosina; kyse on lähinnä ollut siitä, ovatko ne täsmälleen yhtä lähellä kuin Myllyn parkkihalli (=P-louhi) vai vielä pari metriä lähempänä ...
 
Peruutuslaiturit hidastavat liikennettä ja vaativat leveyssuunnassa enemmän tilaa.
Peruutuslaitureiden hidastava vaikutus on aika pieni. Todennäköisesti ovelta-ovelle -matka-ajat olisivat lyhyemmät, jos peruutuslaitureilla saataisiin tiivistettyä Kauppatorin pysäkit lähemmäksi toisiaan eikä linjojen tarvitsisi kierrellä ylimääräisiä mutkia vain laiturisijoittelun takia.

Leveyssuunnassa ne toki vievät tilaa. En väitä, että peruutuslaiturit olisivat paras tai välttämättä edes mahdollinen vaihtoehto Kauppatorille, mutta ainakin niillä voitaisiin parantaa tilannetta nykyisestä. Turkulaiset itse varmaan saisivat pienellä miettimisellä keksittyä parempiakin vaihtoehtoja.

Ei ole mahdollista saada "vannoutuneita autoilijoita" ajamaan Turun keskustaan maksulliseen parkkihalliin
Näin minäkin uskon. Mutta Stokkan johtaja (joka saattaa itse olla vannoutunut autoilija) katsoo asiaa omasta näkökulmastaan ja yrittää keksiä keinoja, millä saisi ne vannoutuneet autoilijat kauppaansa. Hän vaan on kaupan eikä liikenteen tai kaupunkisuunnittelun asiantuntija.
 
Jos kuvitellaan hetki, että kaupan asiantuntijan tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä tuotto neliömetriä kohti, pitää kaupan asiantuntijan käytännössä löytää myynnin luonteeseen optimituotto kahdesta ratkaisevasta muuttujasta: asiakastiheydestä ja asiakaskohtaisesta tuotosta.

Vannoutuneen autoilijan näkemys on asiakaskohtainen tuotto.

Mutta kaupan asiantuntijan pitää ammattitaitonsa pohjalta myös maksimoida asiakastiheyttä. Joka voi väljyyttä arvostavalle vannoutuneelle autoilijalle olla aika hankala ajatus. Asiakastiheys on kuitenkin se syy, minkä takia mikään yritys koskaan pitäisi keskustan kalleimpia neliömetrejä arvokkaana sijoituksena: keskustassa on eniten potentiaalisia asiakkaita. Siksi vannoutunut autoilija, joka ei ymmärrä autoilultaan millä tavoin tai miksi asiakastiheyttä kasvatetaan on vähintäänkin ammattitaidoton kaupan asiantuntija.

Vannoutuneen autoilijan ominaisuudet eivät kuitenkaan vaikuta millään tavalla muihin johtajan tehtäviin, joten oletan ettei Stockmann Oyj silti päästä ihan ketä tahansa johtamaan lippulaivakauppojaan.
 
Kuukanko: Voisit varmaan ennen kommentointia hieman katsoa Kauppatorin tilannetta ja Turun linjastorakennetta. Siellä ei nykyisin ole ylimääräisiä kiertoja pysäkkisijoittelun vuoksi, paitsi poikkeustilanteissa. Yksi ongelma toki on Kauppatorille päättyvien linjojen kääntyminen. Ainoastaan Pohjois-Turun linjasto perustuu Kauppatorille päättyviin linjoihin. Tämäkin voidaan seutuliikenteen kehittyessä poistaa jos ko. linjoille saadaan seutuliikenteestä vastaparit.

En näe, että peruutuslaitureista saisi Turun nykytilanteeseen verrattuna parannusta.

Liikenteen osalta olen sitä mieltä, että jatkossa pitäisi varmaankin järjestää kaupunkiliikenteen perusasioiden koulutus vähittäiskaupan alan toimijoille, niin sammakoiden määrä vähenisi. Ongelma on, että keskustan kauppa on vahvasti liikennepolitiikkaan vaikuttava lobby, ja kun he puhuvat puuta heinää, niin eräät poliitikot kuuntelevat turhan tarkkaan.
 
Kuukanko: Voisit varmaan ennen kommentointia hieman katsoa Kauppatorin tilannetta ja Turun linjastorakennetta. Siellä ei nykyisin ole ylimääräisiä kiertoja pysäkkisijoittelun vuoksi, paitsi poikkeustilanteissa.
Kirjoitin kommentin istuttuani ylimääräisiä kiemuroita bussin kyydissä, mutta nähtävästi kyseessä olikin DBTL:stä johtuva poikkeusreitti. Muut Kauppatorin ongelmat jäävät tosin poikkeusreittien loputtuakin.
 
Siis mitkä ongelmat?
Informaatiota jo käsiteltiin laajasti. Linjoilla 11/110 ja 13 on nyt poikkeusjärjestelyitä Kultatalon remontin vuoksi.

En kyllä oikein ymmärrä, mitä ongelmia Kauppatorilla on verrattuna vaikkapa Helsingin Kampin ja Elielinaukion umpiperä - tyyppisiin bussiterminaaleihin, jotka eivät edes mahdollista normaalia heilurilinjaliikennettä.
 
Siis mitkä ongelmat?
Informaation lisäksi:
  • terminaali levittyy laajalle alueelle: se on satunnaiskäyttäjille vaikeasti hahmotettava ja vaihtokävelyt ovat pitkiä. Joissakin tapauksissa vaihtokävelyitä pidentää myös suojateiden vähäisyys
  • samoja alueita palvelevat bussit eivät monessa tapauksessa lähde lähekkäin, vaan esim. eri puolelta katua tai eri kadulta
  • kaikilla pysäkeillä ei ole katoksia ja osalla pysäkeistä katokset eivät ole riittävän suuria matkustajamääriin nähden
Vertailu esim. Helsingin keskustan bussiterminaaleihin ei ole mielekästä, koska ne on tehty palvelemaan terminaaliin päättyviä linjoja, jolloin terminaalin rakenne on aivan erilainen. Parempi vertailukohta voisi olla Tampereen Keskustori läpiajavien linjojen osalta.
 
Tampereella on aika paljon Keskustorille ja osin Pyynikintorille päättyviä linjoja kun kaupunkirakenne on erilainen, se muuttaa mm. ajantasaustarvetta ja edellyttää toisenlaista terminaaliratkaisua. Keskustorin terminaalissa joutuu jatkuvasti kulkemaan jalan yli bussien ajoreittien ilman mitään suojateitä.

Turussa pitkiä vaihtomatkoja voisi lyhentää muuttamalla linjojen sijoittelua vaihtotiedon perusteella, mahdollisesti myös linjarakennetta voisi rukata runkobussiuudistuksen yhteydessä.

En kuitenkaan oikein näe, että miten Kauppatorin terminaalia voisi oikeasti oleellisesti parantaa ilman, että siirrytään oleellisesti suurempaan kalustokokoon ja osin toisenlaiseen linjaratkaisuun raitiotien toteutuksen kautta. Tälle toki on taustana se, miten paljon terminaali parani 1994-95 kun sen rakenne muutettiin toimivaksi ja mm. poistettiin Yliopistonkadun "varikon" käyttö osana terminaalia.
 
En kuitenkaan oikein näe, että miten Kauppatorin terminaalia voisi oikeasti oleellisesti parantaa ilman, että siirrytään oleellisesti suurempaan kalustokokoon ja osin toisenlaiseen linjaratkaisuun raitiotien toteutuksen kautta.
Foorumilla on erääseen toiseen kaupunkiin liittyen viitattu virkamiesten käyttämiin vastaaviin argumentteihin, kuinka raitiovaunuliikennettä ei voi oleellisesti parantaa tai että joukkoliikenteen ongelmia ei voi ratkaista ilman uusia metrolinjoja. Sama ajattelutapa näyttää toimivan muuallakin, Turun kontekstissa vaan bussiliikenne on se mitä ei voi kehittää ja raitiotie on käenpoika :)
 
Turun kontekstissa vaan bussiliikenne on se mitä ei voi kehittää ja raitiotie on käenpoika :)

Tuohon ei kyllä voi yhtyä. Kaupungin selvityksissä ja päätöksissä puhutaan runkolinjojen muodostamisesta ja niiden liikennöimisestä ensin bussilla ja sitten joidenkin nostamisesta raiteille jos jostain keksitään siihen rahat. Tämä ei siis ole esteenä bussiliikenteen kehittämiselle.

Kauppatorin osalta kehittämisessä on turkulais-arktisia erityisolosuhteita ja reunaehtoja. Toriparkkipäätös on maannut torin happiletkun päällä nyt parikymmentä vuotta. Päätöksen puuttuminen on estänyt torin pintarakenteiden uusimisen, mitä varten tehtyyn suunnitelmaan kuuluu mm. torin kävelyväylien uusiminen ja varmaan siihen voisi kuulua myös laajempi katos bussimatkustajille. Suunnitelmassa on 'mediaseiniä' eli suomeksi ilmeisesti isoja ledinäyttöjä mainoksille. Tekniikkaa voisi varmaan hyödyntää myös lähtöaikatietojen esittämiseen. Suunnitelmassa ei ole esitetty torialueen muuttamista bussiliikenteelle, mikä taitaisi olla ainoa tapa mahduttaa peruutuslaitureita terminaaliin. Torialueen merkittävä pienentäminen tod. näk. herättäisi tuntuvaa vastustusta. Torin reunoilla oleville taloille on tehty paalutus- ja muita isoja remontteja, jotka ovat aiheuttaneet bussipysäkkien siirtelyä ja jalkakäytävien ahtautta enemmän ja vähemmän jatkuvasti ainakin viimeiset viisi vuotta ellei kauemmin.
 
Takaisin
Ylös