Tampereen joukkoliikenteen kilpailutus kohteista 41 ja 42
- Viestiketjun aloittaja kuukanko
- Aloituspäivämäärä
- Liittynyt
- 10 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 368
No kysehän tuossa päätöksen muutoksessa oli, siitä, että Pirkanmaan Tilausliikenteellä ei oikein paukut riittäneet koko palettiin. Tämä tieto asioista perillä olevalta taholta. Eli suomennettuna kalustohankintoihin ei löytynyt rahoitusta.
Selvästikään tuo taho ei ymmärrä julkisten hankintojen perusperiaatteita, kun kerran esityslistassa lukee ihan oikea syy (yksittäistarjoukset olivat kokonaistaloudellisesti edullisempi vaihtoehto kuin yhdistelmätarjous).
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 10 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 368
Väinö Paunu Oy:n ja Pirkanmaan Tilausliikenne Oy:n erillistarjousten vertailussa käytettävä kokonaispistemäärä on 97,810. Erillistarjousten vertailussa käytettävä arvonlisäveroton yhteishinta oli 3*436*851,39 €.
Kokonaistaloudellisesti edullisimman yhteistarjouksen kohteisiin 41 ja 42 teki Pirkanmaan Tilausliikenne Oy saaden kokonaispistemääräksi 97,470 Tarjouksen vertailussa käytetty arvonlisäveroton kokonaishinta oli 3*461*453,27 €.
Tiedä sitten miksi lautakunta on sössinyt tuon kilpailutuksen, mutta täysin käsittämätön ja ammattitaitoa vailla tehty alkuperäinen päätös.
Kokonaistaloudellisesti edullisimman yhteistarjouksen kohteisiin 41 ja 42 teki Pirkanmaan Tilausliikenne Oy saaden kokonaispistemääräksi 97,470 Tarjouksen vertailussa käytetty arvonlisäveroton kokonaishinta oli 3*461*453,27 €.
Tiedä sitten miksi lautakunta on sössinyt tuon kilpailutuksen, mutta täysin käsittämätön ja ammattitaitoa vailla tehty alkuperäinen päätös.
Eipä tuo silti muuta sitä tosiasiaa että Pirkanmaan Tilausliikenteen kykyä hoitaa edes nyt voittamansa linja 21 epäillään vahvasti.
- Liittynyt
- 25 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,271
No kyllähän asia aikanaan selviää että onko vai eikö kykeneväinen. Toisaalta onhan heillä jo 2 autoa mitä linjalle laittaa kun oletettavasti nuo säfflet sinne käy mikäli vielä niitä on tarjottu. Eli viiden auton hankinta olisi edessä vähintäänkin - määrä joka on ko. firmalle isohko mutta ei 7 auton liikenteen hoitaminen ole varmastikaan mahdoton juttu kuitenkaan. Jos hoitavat hommansa kunnialla niin toivotan firman tervetulleeksi operoimaan kyseistä linjaa.
Eiköhän uusia autoja saa liisattua kuukausihinnalla, joten kovin massiivisia investointeja tuskin tarvitsee tehdä.
- Liittynyt
- 10 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 368
No eihän tuo pulju ole nykyisiäkään JOLI:n kilpailuttamia linjoja pystynyt hoitamaan kovinkaan mallikkaasti, varsinkaan kaluston osalta..
Erittäin mielenkiintoinen tieto! Voitko tarkentaa, mistä autoja saa liisattua eli vuokrattua? Omat kokemukseni niin paikallisbussien kuin kaukobussien rahoittamisesta ovat sellaisia, että omanpääomanehtoinen rahoitus on välttämätöntä noin 20-30 prosenttiin saakka, eikä ole mitään keinoa vain "liisata" busseja.
T: Persaukinen Hämeestä
Tuohon omaan rahoitusosuuteen en osaa ottaa kantaa, mutta perimmäisenä ajatuksenani oli lähinnä se, ettei 1,5 miljoonan euron arvoista kalustohankintaa nykyään yleensä käteisellä tehdä. 6+2 vuoden sopimus takaa liikennöitsijälle pitkäksi aikaa säännöllisen ja ennustettavan tulovirran, millä olettaisin olevan merkitystä kaluston rahoituksesta neuvoteltaessa. Olisikin kyllä ihan mielenkiintoista tietää, minkälaisilla rahoituskuvioilla vaikkapa Tammelundin Liikenne on viimeisen parin vuoden aikana tapahtuneen nopean kasvunsa HSL-liikenteessä järjestänyt.
- Liittynyt
- 12 Helmikuu 2007
- Viestit
- 576
Näissä kilpailutuksissa tahtoo vaan "voittajan" rahavirta olla plus-miinus-nolla.
Kauppatieteiden maisteri P. Möttö laati näihin bussiliikenteen bruttokilpailutuksiin seuraavanlaisen kassavirtamallin kuvaamaan koko sopimuskauden aikaista kassavirtaa operaattorin näkökulmasta. Se antaa käsitystä myös siitä, miten kaluston lisäksi käyttöpääomaa täytyy rahoittaa.
Tässä esimerkissä projektin pituus on 8 vuotta (esim 5 + optio 3 vuotta) eli 96 kuukautta. Yrityksen näkökulmasta projekti kestää kuitenkin 100 kuukautta, eli yksi kuukausi ennen liikenteen aloitusta ja kolme kuukautta sopimuksen päättymisen jälkeen.
Esimerkkiin on valittu 150 000 € (+ alv 24 %) arvoinen bussi. Uudet ovat tätä kalliimpia (2-akselinen 200 000 - 250 000) ja käytetyt halvempia. 150 000 lienee siksi hyvä esimerkki.
Siniset palkit kuvaavat kuukausittaista rahaliikennettä ja punaiset kumulatiivista eli sinisten palkkien summaa.
Ensimmäisenä kuuna eli kuukautta ennen liikenteen aloitusta täytyy hankkia bussi ja maksaa siitä alvillinen hinta (150 000 + 24 % = 186 000). Mitään tuloja ei ole. Toisena kuukautena eli ensimmäisenä liikennöintikuukautena täytyy maksaa kuskeille palkkoja kahden viikon välein ja polttoainelaskua sekä muuta juoksevaa. Edelleenkään tuloja ei tule, sillä tilaaja maksaa liikennöintikorvauksen seuraavassa kuussa. Kolmantena kuukautena saadaan verottajalta alv-palautus 36 000 euroa bussirottelon hankinnasta sekä tilaajalta ensimmäinen liikennöintikorvaus. Tästä eteenpäin kuukaudet ovat sopimuskauden loppuun saakka samanlaisia.
Kuukausi numero 97 on viimeinen liikennöintikuukausi. Seuraavassa kuukaudessa, liikennöinnin päätyttyä rottelo myydään 50 000 euron arvoisena + alv eli 62 000. Kuukautena 100 verottajalle maksetaan arvonlisävero 12 000 euroa.
Totta. Tämä näkyisi yllä olevassa kaaviossa siten, että viimeinen punainen palkki jää matalaksi. Yllä olevassa esimerkissä sopimus on järkevästi hinnoiteltu ja siksi koko projektin ajalta kumulatiivinen kassavirta on yli 250 000 euroa. Kaikissa tapauksissa liikennöitsijä joutuu järjestämään rahoituksen, koska punaiset palkit nousevat plussan puolelle noin kuukauden numero 45 kohdalla.
---------- Viestit yhdistetty klo 11:12 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:03 ----------
Jos olisi sellainen kalustopankki/leasingpalvelu, josta voisi vuokrata auton ja maksaa tasaisia kuukausieriä, olisi homma helppoa. Sellaisia ei tietääkseni ole kuitenkaan olemassa.
Vaikka sopimus olisi nimeltään "leasing", tarkoittaa se kuitenkin sitä, että ensimmäinen vuokraerä on esim. 20 % rottelon arvosta eli 250 000 laitteesta 50 000. Jos niitä pitää hankkia 5 kappaletta, täytyy löytyä 250 000 euroa tililtä tai muusta lähteestä. Itse asiassa 24 % enemmän, koska kuten yllä oleva kaavio osoittaa, joutuu yrittäjä rahoittamaan arvonlisäveronkin 2-3 kuukauden ajalle.
Tässä esimerkissä projektin pituus on 8 vuotta (esim 5 + optio 3 vuotta) eli 96 kuukautta. Yrityksen näkökulmasta projekti kestää kuitenkin 100 kuukautta, eli yksi kuukausi ennen liikenteen aloitusta ja kolme kuukautta sopimuksen päättymisen jälkeen.
Esimerkkiin on valittu 150 000 € (+ alv 24 %) arvoinen bussi. Uudet ovat tätä kalliimpia (2-akselinen 200 000 - 250 000) ja käytetyt halvempia. 150 000 lienee siksi hyvä esimerkki.
Siniset palkit kuvaavat kuukausittaista rahaliikennettä ja punaiset kumulatiivista eli sinisten palkkien summaa.
Ensimmäisenä kuuna eli kuukautta ennen liikenteen aloitusta täytyy hankkia bussi ja maksaa siitä alvillinen hinta (150 000 + 24 % = 186 000). Mitään tuloja ei ole. Toisena kuukautena eli ensimmäisenä liikennöintikuukautena täytyy maksaa kuskeille palkkoja kahden viikon välein ja polttoainelaskua sekä muuta juoksevaa. Edelleenkään tuloja ei tule, sillä tilaaja maksaa liikennöintikorvauksen seuraavassa kuussa. Kolmantena kuukautena saadaan verottajalta alv-palautus 36 000 euroa bussirottelon hankinnasta sekä tilaajalta ensimmäinen liikennöintikorvaus. Tästä eteenpäin kuukaudet ovat sopimuskauden loppuun saakka samanlaisia.
Kuukausi numero 97 on viimeinen liikennöintikuukausi. Seuraavassa kuukaudessa, liikennöinnin päätyttyä rottelo myydään 50 000 euron arvoisena + alv eli 62 000. Kuukautena 100 verottajalle maksetaan arvonlisävero 12 000 euroa.
Totta. Tämä näkyisi yllä olevassa kaaviossa siten, että viimeinen punainen palkki jää matalaksi. Yllä olevassa esimerkissä sopimus on järkevästi hinnoiteltu ja siksi koko projektin ajalta kumulatiivinen kassavirta on yli 250 000 euroa. Kaikissa tapauksissa liikennöitsijä joutuu järjestämään rahoituksen, koska punaiset palkit nousevat plussan puolelle noin kuukauden numero 45 kohdalla.
---------- Viestit yhdistetty klo 11:12 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:03 ----------
Jos olisi sellainen kalustopankki/leasingpalvelu, josta voisi vuokrata auton ja maksaa tasaisia kuukausieriä, olisi homma helppoa. Sellaisia ei tietääkseni ole kuitenkaan olemassa.
Vaikka sopimus olisi nimeltään "leasing", tarkoittaa se kuitenkin sitä, että ensimmäinen vuokraerä on esim. 20 % rottelon arvosta eli 250 000 laitteesta 50 000. Jos niitä pitää hankkia 5 kappaletta, täytyy löytyä 250 000 euroa tililtä tai muusta lähteestä. Itse asiassa 24 % enemmän, koska kuten yllä oleva kaavio osoittaa, joutuu yrittäjä rahoittamaan arvonlisäveronkin 2-3 kuukauden ajalle.
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,160
Mielenkiintoinen ja havainnollinen tapa esittää, miten kilpailutus toimii. Kiitos!
Onko tämä kiskopuolella tyypillistä? Ainakin siitä on meillä keskusteltu, että jos raideliikenteen operointia ryhdyttäisiin kilpailuttamaan, niin kalusto hankittaisiin kuitenkin kalustoyhtiöön tai vaikkapa kunnalliseen omistukseen, ja luovutettaisiin operaattorin käyttöön. Ja oliko rautatiepuolellakin jotain keskustelua siitä, että VR:n pitäisi luovuttaa käytöstä jäävä kalusto tämäntyyppiseen toimintaan romutuksen sijaan?
Ja eikö leasing tosiaan ole bussipuolella mahdollista? Miksi näin mahtaa olla? Voihan ihan henkilöautonkin liisata, ja lentokoneenkin. Luulisi, ettei bussi ole sen kummempi.
Onko tämä kiskopuolella tyypillistä? Ainakin siitä on meillä keskusteltu, että jos raideliikenteen operointia ryhdyttäisiin kilpailuttamaan, niin kalusto hankittaisiin kuitenkin kalustoyhtiöön tai vaikkapa kunnalliseen omistukseen, ja luovutettaisiin operaattorin käyttöön. Ja oliko rautatiepuolellakin jotain keskustelua siitä, että VR:n pitäisi luovuttaa käytöstä jäävä kalusto tämäntyyppiseen toimintaan romutuksen sijaan?
Ja eikö leasing tosiaan ole bussipuolella mahdollista? Miksi näin mahtaa olla? Voihan ihan henkilöautonkin liisata, ja lentokoneenkin. Luulisi, ettei bussi ole sen kummempi.
Huomioikaa, että esitetty kaavio kuvasi kannattavaa sopimusta, eli kassavirtamielessä tuolla yhden 150 000 euron auton palveluksilla tehtiin kahdeksassa vuodessa 250 000 euron positiivinen kumulatiivinen kassavirta.
Tiedämme, että suuressa osaa kilpailutuksia tarjoushinta on laskettu niin alhaiseksi, ettei lopputuloksena ole yhtä happy ending. Mutta jo tuossa esimerkin unelmasopparissa on erittäin ikävä rahoitusjenkka ainakin persaukisella yrittäjällä.
Tiedämme, että suuressa osaa kilpailutuksia tarjoushinta on laskettu niin alhaiseksi, ettei lopputuloksena ole yhtä happy ending. Mutta jo tuossa esimerkin unelmasopparissa on erittäin ikävä rahoitusjenkka ainakin persaukisella yrittäjällä.