Seutuliikenteen lipputuet ja kilpailutus

Mikko Laaksonen

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
28 Kesäkuu 2005
Viestit
2,789
Teoreetikko sanoi:
Keskustelu on keskittynyt siihen, kilpailutetaanko sisäinen liikenne vai ei ja kuinka paljon TKL:n toiminnassa on löysää, mutta eipä ole paljon puhuttu siitä, mihin nuo kilpailutuksessa mahdollisesti säästyneet veromarkat käytettäisiin ja mitä muuta mahdollisesti pitäisi tehdä (jos siis kilpailuttaminenkaan tilannetta eteenpäin veisi). Kaupungilta ja kaupunkiseudulta tuntuu puuttuvan kokonaisvaltainen visio joukkoliikenteen kehittämisestä, mikä tietysti osaltaan johtuu ainakin mainitusta seudullisen organisaation puuttesta, 50 vuotta vanhasta reviiriajattelusta TKL:n ja yksityisten välillä sekä yksityisautoilun ensisijaisuudelle hiljaisen hyväksynnän antavasta poliittisesta johdosta.
Aivan.

Yksinomaan Tampereen sisäisen liikenteen kilpailuttaminen olisi lisäksi varsin vaarallista. Paunu ja Länsilinjat pääsisivät nopeasti hallitsemaan markkinoita ja TKL kutistuisi väistämättä, koska sille ei avautuisi uusia markkina-alueita.

Paunu ja Länsilinjat saavat valtiolta ja kunnilta seutulipputukea myös kannattaville linjoilleen (esimerkiksi Nokia - Tampere - Kangasala). Tukitaso tosin lienee toimivan sarjalippujärjestelmän takia jonkin verran alhaisempi kuin Turun seudulla.

Turun seudulla TLO:n osakkaat ovat taas päässeet niskan päälle kilpailutuksissa. Ne saavat tukea sekä Turulta (kaupunkilipputuki) että valtiolta ja naapurikunnilta (seutulipputuki) myös kannattavan linjan 11/110 Naantali - Raisio - Turku - Kaarina / Littoinen liikenteeseen. Tämän lisätuen avulla ne voivat hallita Turun sisäisen liikenteen markkinoita.

Jos Tampereella mennään kilpailutukseen, pitää kilpailuttaa myös seudulliset linjat ainakin Nokian, Ylöjärven, Kangasalan, Lempäälän ja Pirkkalan alueella.

Tällaisessa tilanteessa myös yhtiöitetty TKL voisi pärjätä kohtuullisesti kilpailussa.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Yksinomaan Tampereen sisäisen liikenteen kilpailuttaminen olisi lisäksi varsin vaarallista. Paunu ja Länsilinjat pääsisivät nopeasti hallitsemaan markkinoita ja TKL kutistuisi väistämättä, koska sille ei avautuisi uusia markkina-alueita.
Liikenteen tilaajan kannalta sillä ei sinänsä ole väliä, kuka linjoja ajaa. Jos Paunu tai Länsilinjat haluaisivat käyttää seutu-, kauko- ja tilausliikenteen tuottamaa voittoa Tampereen sisäisen liikenteen subventoimiseen, niin se varmaan sopisi Tampereen kaupungille oikein hyvin.

Toki mielestäni kaikki joukkoliikenne Suomessa olisi kilpailutettava, mutta bussiliikenteessä helpointa olisi jatkaa nyt nimenomaan isoimpien kaupunkien sisäisestä liikenteestä. Isoilla kaupungeilla on edes jonkinlaista mielenkiintoa joukkoliikenteeseen ja liikennettä subventoidaan jo nyt, joten kilpailutus hyödyttäisi niitä. Ympäristökuntia joukkoliikenne ei oikein kiinnosta eivätkä ne käytä siihen rahaakaan, joten kilpailutus olisi vaikeampi järjestää.
 
kuukanko sanoi:
Liikenteen tilaajan kannalta sillä ei sinänsä ole väliä, kuka linjoja ajaa. Jos Paunu tai Länsilinjat haluaisivat käyttää seutu-, kauko- ja tilausliikenteen tuottamaa voittoa Tampereen sisäisen liikenteen subventoimiseen, niin se varmaan sopisi Tampereen kaupungille oikein hyvin.
Ensinnäkin: ristisubventio on Suomessa laitonta, mutta toki sitä pyritään hyödyntämään niin paljon kuin voidaan. Joukkoliikenteessä "määräävän markkina-aseman väärinkäyttö" on myös selvästi hyvin yleistä.

Toiseksi: Myös Tampereen kaupunki on seutuliikenteen tukija (sekä yhteistariffisopimukset että seutulipputuki). Ei liene mitenkään mielekästä että seutuliikenteen tuki ohjautuu sisäisen liikenteen markkinoiden hallintaan.

Määräävän markkina-aseman väärinkäytöllä on liikenteen tilaajan kannalta useita haittoja. Vaikka sopimushinta olisikin edullinen, laatutaso voi olla niin tai näin. Turun tapauksessa kaupunki maksaa liikennöitsijöille myös sen tuen, jota ne käyttävät markkinoiden hallintaan (seutu- ja kuntalipputuen kautta) joten mitään säästöjä tilanteesta ei kaupungille synny.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Tällaisessa tilanteessa myös yhtiöitetty TKL voisi pärjätä kohtuullisesti kilpailussa.
Sanoisin kyllä, että TKL saattaisi pärjätä kilpailussa hyvin. Tiedämmehän, että laitoksella on huippulaatuista kalustoa jolla saa hyvät pisteet kilpailutuskierroksilla. Mutta ajatelkaapas esim. Länsilinjoja. Ei varmaankaan voittaisi esim. linjaa 50 nykyisellä kalustolla.
 
Eppu sanoi:
Sanoisin kyllä, että TKL saattaisi pärjätä kilpailussa hyvin. Tiedämmehän, että laitoksella on huippulaatuista kalustoa jolla saa hyvät pisteet kilpailutuskierroksilla. Mutta ajatelkaapas esim. Länsilinjoja. Ei varmaankaan voittaisi esim. linjaa 50 nykyisellä kalustolla.
Tuo taas on täysin riippuvainen niistä kriteereistä, mitä kilpailuttaja kilpailutuksessa asettaa. Mikäli kilpailutuksen kriteereistä tärkein (tai jopa ainoa) olisi hinta, niin voisi hyvinkin vahvalla panoksella Länsilinjat kerätä satoa tuossa kisassa :)

Mikäli kilpailutuksen pisteytys taas laadittaisiin vaikkapa niin, että kylmäilmastointi antaisi merkittävää etua, jäisi ainakin TKL, kuten myös Länsilinjat nykykalustollaan melko heikoille Paunun korjatessa voiton kotiin.

Oli kriteerit sitten mitä hyvänsä, on kaikilla yhtäläinen mahdollisuus hankkia uutta kalustoa halutuilla varusteilla kunhan pitävät huolen, että tarjotulla hinnalla kyseinen kalusto voidaan maksaa...
 
.. ja lisäksi voisi kysyä, kuinka paljon Tampereen ympäristökunnat haluaisivat maksaa lisää kilpailutusorganisaatiosta. Nythän tuo liikennöinti heidän puoleltaan hoidetaan "ilmaiseksi". Seutulippu(tuki) tulee kunnille ja valtiolle edullisemmaksi kuin työmatkakulujen korvaaminen oman auton käytön mukaan.
Miksi siis esim. kasvukuntanakin tunnettu Nokian kaupunki yhtäkkiä viitsisi alkaa maksamaan siitä, mikä nyt hoituu ilmaiseksi tai jopa kuntataloudellisesti tuottavasti.
 
Kinmo sanoi:
.. ja lisäksi voisi kysyä, kuinka paljon Tampereen ympäristökunnat haluaisivat maksaa lisää kilpailutusorganisaatiosta. Nythän tuo liikennöinti heidän puoleltaan hoidetaan "ilmaiseksi". Seutulippu(tuki) tulee kunnille ja valtiolle edullisemmaksi kuin työmatkakulujen korvaaminen oman auton käytön mukaan.
Miksi siis esim. kasvukuntanakin tunnettu Nokian kaupunki yhtäkkiä viitsisi alkaa maksamaan siitä, mikä nyt hoituu ilmaiseksi tai jopa kuntataloudellisesti tuottavasti.
Ongelmana asiassa on muutama asenneongelma, jota tulevat ylläolevassa viestissäkin hyvin esille.
  • Oletetaan, että valtion ja kuntien noiin 50/50% maksama seutulipputuki tulee "ilmaiseksi" vaikka tuki matkaa kohden on jokseenkin samaa kuin Turun ja Tampereen rajojen sisäisessä liikenteessä.
  • Ei hahmoteta, että paremmin toimiva ja rationaalisempi joukkoliikenne (jopa se, että siihen panostettaisiin lisää) on myös kunnan selkeä vetovoimaetu.
  • Ei hahmoteta, että joukkoliikenteen palvelu on harvoin kuitenkaan kovin toimivaa mahdollisuuksiin verrattuna, ja että huono palvelu johtaa siihen, että käyttö on noin 50-75% alhaisempaa kuin keskuskunnassa.
  • Ei ole tutkimusta toimivamman joukkoliikenteen kaupunkitaloudellisista eduista.
  • Ei hahmoteta sitä, että kilpailutus- ja suunnitteluorganisaatio ei tule kovinkaan kalliiksi. Turun koko joukkoliikennetoimiston budjetti (sisältäen joukkoliikennelautakunnan) on noin miljoona euroa joka on vain 4% joukkoliikenteen noin 25 miljoonan euron liikevaihdosta. Se on aika vähän siitä, että liikenne on sovitettu yhdyskuntarakenteeseen ja asiakkaiden tarpeisiin niin hyvin, että käyttö on noin 2-3 kertaa korkeampaa.
En lainkaan epäile, etteivätkö Turku ja Tampere hyödy toimivasta joukkoliikennejärjestelmästään enemmän kuin siihen sijoitetaan vuosittain. Mutta tästä ei ole tehty riittävää tutkimusta.

Oma arvioni on, että mikäli esimerkiksi Nokian joukkoliikenne kilpailutettaisiin ja toteutettaisiin vastaavantasoisesti kuin Tampereen sisäinen liikenne, myös joukkoliikenteen käyttö nousisisi samaksi kuin Tampereen vastaavilla alueilla. Nyt käyttö on noin 50% Tampereen käyttötasosta. Sama pätee vaikkapa Raisioon tai Kaarinaan.
 
Mitähän Nokia siis voittaisi? Nythän Nokia saa sisäisen liikenteen ja yhteydet Tanpereesiin/-lta pääsääntöisesti matalilla ilmastoiduilla busseilla 5 - 30 min vuoroväleillä.
Jos tämä nykyinen taso on todella väärin, niin kuinka hyvin tuo sitten pitäisi hoitaa ja millä kustannuksilla?
 
Kinmo sanoi:
Mitähän Nokia siis voittaisi? Nythän Nokia saa sisäisen liikenteen ja yhteydet Tanpereesiin/-lta pääsääntöisesti matalilla ilmastoiduilla busseilla 5 - 30 min vuoroväleillä.
Jos tämä nykyinen taso on todella väärin, niin kuinka hyvin tuo sitten pitäisi hoitaa ja millä kustannuksilla?
Eipä näytä aikataulussa olevan ainuttakaan 5 minuutin vuoroväliä, parhaimmillaan 10 minuuttia, sekin vain ruuhkan aikana tiiveimillään.
Lähde: http://www.paunu.fi/pdf/nokia.pdf

Liikenne on myös hajautettu useille erilaisille reiteille, toki tietysti Nokian kaupunkirakennetta vastaten. Ei kuitenkaan voida puhua mistään erityisen tehokkaasta runkolinjasta tai selkeästä reittiverkosta.

Kalustona ovat myös tavalliset lyhyet kaupunkibussit. Neljä vuoroa tavallisella 60 matkustajan kaupunkibussilla 28 600 asukkaan kaupungista 200 000 asukkaan kaupunkiin tarkoittaa yksinkertaisesti alimitoitusta. Joukkoliikenteen markkinaosuus ei voi kasvaa suuremmaksi, kuin mitä kapasiteetti antaa myöten.

Itse vaatisin kalustoksi tällaiselle linjalle teli- tai nivelbusseja. Ja vastaavat linjat Tampereella ajetaankin tällaisella kalustolla.

Toki on rehellisesti tunnustettava, että Paunun Nokia - Tampere - Kangasala on Naantali - Raisio - Turku - Kaarina / Littoinen - linjan ohella - parhaita Turun, Tampereen ja YTV-alueen ulkopuolisia bussilinjoja missään Suomessa.

Mutta se ei silti oikeuta näiden linjojen liikennöitsijöitä nauttimaan yhteiskunnan tukea itsekannattavasta linjasta seutulippujärjestelmän kautta sekä lobbaamaan aktiivisesti seudullisen joukkoliikenteen kehittämishankkeita vastaan - kuten Paunu, Länsilinjat ja TLO tekevät.

Nokian alueelle voitaisiin toteuttaa selvästi kattavampi ja tehokkaampi liikenne, jos liikenne kilpailutettaisiin yhteistyössä Tampereen kanssa. Epäilemättä Paunu olisi kilpailutuksessa hyvin vahvoilla.

En usko, että Nokian liikenteen tukeen tarvittaisiin matkustajaa kohden sen suurempaa tukea, vaikka palvelutaso nostettaisiin esimerkiksi teli- tai nivelbussiin yhteensä 10 minuutin välein eri vaihtoehdot huomioiden.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Eipä näytä aikataulussa olevan ainuttakaan 5 minuutin vuoroväliä,
Nyt on kesä ja immeiset lomilla.

Talvella palataan taas 5 minsan(kin) vuoroväleihin.
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Tällaisessa tilanteessa myös yhtiöitetty TKL voisi pärjätä kohtuullisesti kilpailussa.
Hyvin mahdollista, ottaen huomioon kuinka HKL-Bussiliikenne on useampaan otteeseen napannut seutulinjoja niin Espooseen kuin Vantaalle.

Asiasta toiseen, nivelbussilla ajaminen Nokialle olisi minusta huono veto, sillä uusimmat ovat seisomapaikkavetoisia, joten harvempi haluaa seistä koko matkan jotain Myllyhaan kautta ajavan vuoron matkaa esim. Ruskeepäähän. Toki oletettavaa, että istumapaikkoja vapaina jo tultaessa Nokian puolelle kaupungin rajaa.

Liikenne on myös hajautettu useille erilaisille reiteille, toki tietysti Nokian kaupunkirakennetta vastaten. Ei kuitenkaan voida puhua mistään erityisen tehokkaasta runkolinjasta tai selkeästä reittiverkosta.
Koska iso osa nokialaisista ei asu Nokian keskustassa, vaan sen eri lähiöissä? Tampereelta Nokian keskustaan (lähinnä Pirkkalaistori) pääsee nopeasti K-vuoroilla ja suoraan ajavilla vuoroilla, joita molempia on kiitettävästi. Niin, ja unohtamatta linjaa 79, jolla arkisin on kiitettävästi lähtöjä. Joten omasta mielestäni koko vuorotarjonta huomioon ottaen Nokian keskustaan pääsee Tampereelta tarpeeksi usein suhteellisen suorinta reittiä. Vuorojen ajo suoraan Keskustori-Pirkkalaistori ei ole paras rakaisu, sillä sieltä pitäisi sitten kuitenkin olla vaihtoyhteyksiä eteenpäin, koska 1) yhä harva pääsisi niin suoraan kotiin ruuhka-aikoina, 2) Nokian keskustaan harvemmin lähdetään asioimaan Tampereelta.

Tulee muistaa, että 70/71 palvelee myös Nokian sisäisenä liikenteenä, eli sen kannalta on hyvä, että ennen Pirkkalaistoria ajetaan eri lähiöiden kautta. Ja näistä lähiöistä pääsee samalla linjalla myös Tampereelle. Eli samalla linjastolla pystytään tuottamaan sisäinen liikenne ja seutuliikenne.

  • Ei hahmoteta, että paremmin toimiva ja rationaalisempi joukkoliikenne (jopa se, että siihen panostettaisiin lisää) on myös kunnan selkeä vetovoimaetu.
Tässä asenneongelmana se, että aina oletetaan kunnallisen liikelaitoksen olevan epärationaalisempi, vähemmän kehityksen mukaan joustava ja vähemmän kilpailukykyinen, sen sijaan aina yksityisen sektorin liikennöitsijöiden kykenevän parempaan kilpailutettuina. Uskon, että yhtä hyviin tuloksiin päästään jo pelkästään kunnallista liikennelaitosta tehostamalla. Eli ts. asioista päättävän lautakunnan tulee ottaa tiukemmat otteet ja paremmin seurata kunnallista kehitystä.

J_J sanoi:
Mikäli kilpailutuksen kriteereistä tärkein (tai jopa ainoa) olisi hinta, niin voisi hyvinkin vahvalla panoksella Länsilinjat kerätä satoa tuossa kisassa
Tässä kävisi kylläkin toisin. Connex tuli Pirkanmaan markkinoille Alhonen & Lastusen kautta voidakseen olla paremmassa lähtöasemassa Tampereen paikallisliikenteen mahdollisesti joskus tullessa kilpailutettavaksi. Jo nyt he ovat nipistäneet kuluista kierrättämällä ruokottomankin huonoa kalustoa á la Vantaan/Hakunilan Liikenne tänne. Mukavuustaso selvästi tippunut oston myötä. Esim. nyt voit saada seistä bussissa jollain Viitapohjan mutkaisilla teillä tai aina Kaanaaseen asti. Eli jos hinnalla ainoastaan kilpailtaisiin, olisi A&L/Connex voittaja heidän huokealla kalustollansa. Ja mitä linjan 50 kalustoon tulee, ei MB O405N:ssä ole valitettaavaa matkustajana. :) Eritoten kun usein Lietsuun mennessä toisena vaihtoehtona sillipurkkimaisen täysi Scania Omnicity.
 
JTW sanoi:
Nyt on kesä ja immeiset lomilla.

Talvella palataan taas 5 minsan(kin) vuoroväleihin.
Kiitos korjauksesta.

Rupesin myös ihmettelemään kun bussiliikenteen kehittämisraporteissakin puhutaan noin 6000 nokialaisesta joukkoliikennematkustajasta / päivä että eiväthän ne voi mahtua, jos ruuhkatuntina lähtee vain neljä 60 matkustajan bussia (tarvittaisiin noin 10 ruuhkatuntina jos ruuhkassa kulkee 10% päivän matkustajista, toki mukaanlukien mahdolliset lisäautot).
 
Mikko Laaksonen sanoi:
Mutta se ei silti oikeuta näiden linjojen liikennöitsijöitä nauttimaan yhteiskunnan tukea itsekannattavasta linjasta seutulippujärjestelmän kautta sekä lobbaamaan aktiivisesti seudullisen joukkoliikenteen kehittämishankkeita vastaan - kuten Paunu, Länsilinjat ja TLO tekevät.
Hei
Minua kiinostaisi tietää, mistä tuesta oikein puhutaan?
Ainakaan Paunu ei saa yhteiskunnalta mitään tukea.
Seutulipputuki on tainnut tulla väärinymmärretyksi.
Siinä tuetaan matkustajaa ei bussifirmaa!
Seutulipulla matkustuksesta bussifirma saa 44 matkan sarjalipun hinnan mukaisen hinnan ja jos asiakas matkustaa enemmän kuin mikä on seutilipun asiakashinta, ylimenevän matkustuksen hinnan maksaa kunta ja lääninhallitus. Jos matkahinnat ovat vähemmän kuin seutulipun hinta, yli jäänyt menee kunnalle ja läänille.
Tervehtien
Masi
 
lobbaamaan aktiivisesti seudullisen joukkoliikenteen kehittämishankkeita vastaan - kuten Paunu, Länsilinjat ja TLO tekevät.
So so! Pikkuisen totuudenhäivää saisi olla näissä kirjoitteluissa.
Paunu ja Länsilinjat ynnä TKL ovat yhdessä Tampereen seudun joukkoliikennetyöryhmän kanssa päivittämässä seudun joukkoliikennesuunnitelmaa eli siis kehittämässä bussiliikennettä - toisin kuin täällä väitetään.
Masi
 
masi sanoi:
Minua kiinostaisi tietää, mistä tuesta oikein puhutaan?
Seutulipputuki on tainnut tulla väärinymmärretyksi.
Siinä tuetaan matkustajaa ei bussifirmaa!
Seutulipulla matkustuksesta bussifirma saa 44 matkan sarjalipun hinnan mukaisen hinnan ja jos asiakas matkustaa enemmän kuin mikä on seutilipun asiakashinta, ylimenevän matkustuksen hinnan maksaa kunta ja lääninhallitus. Jos matkahinnat ovat vähemmän kuin seutulipun hinta, yli jäänyt menee kunnalle ja läänille.
Hyvä Martti Paunu,

Vastauksena ylläoleviin väitteisiinne:

1. Seutulipputuki esitetään tukena matkustajalle, mutta tosiasiassa se on tukea liikennöitsijälle

Seutulippua käyttävällä matkustajalle ei yleensä ole mahdollisuutta valita, minkä firman bussilla hän kulkee koska kunkin linjan liikennöitsijä määritellään liikenneluvalla.

Seutulipputuen (eli siis sarjalipun hinnan ja seutulipun hinnan erotuksen) lopullinen saaja on liikennöitsijä, eli siis Paunun liikennöimien linjojen osalta Paunu, TLO:n osalta TLO. Jos esimerkiksi henkilöllä X on seutulippu, ja hän asuu firman Y linjan varressa ja tekee työmatkansa lähimmällä joukkoliikennelinjalla, saa firma Y kaikki seutulippukorvaukset. Eli firma Y on tosiasiallinen seutulipputuen saaja, ei henkilö X. Lisäksi sarjalipun hinnan määrittelee firma Y.

Tämä tietysti poikkeaa liikennelaitoksen tai joukkoliikennetoimiston organisoimasta liikenteestä, jossa yhteiskunta pitää kaikki lipputulot ja maksaa niillä sekä tuella koko liikenteen.

Keskisuurten kaupunkien joukkoliikennettä koskevan raportin mukaan tuki matkaa kohden on kuntalippujärjestelmissä jokseenkin sama kuin Turun joukkoliikennetoimistomallissa ja Tampereen liikennelaitosmallissa

Lähde: http://www.mintc.fi/oliver/upl471-Julkaisuja_2_2005.pdf

Samoin omien laskelmieni perusteella Turun seutulippualueella tuki matkaa kohden on samaa luokkaa kuin Turun joukkoliikennetoimiston organisoimassa liikenteessä. Lisäksi Turussa kaupunki maksaa suurempaa tukea matkaa kohden niistä matkoista, jotka tehdään seutulinjoilla kaupungin sisällä kaupungin lipuilla. Tampereella tilanne on samankaltainen, mutta ymmärtääkseni seutulipputuen määrä pienempi toimivien sarjalippujen ansiosta.

Olen perehtynyt seutulippu- ja kuntalippujärjestelmiin, ja niille leimallista on pyrkimys sen peittämiseen, kuka on lipputuen lopullinen tosiasiallinen nauttija - eli liikennöitsijä.

Asiakkaan kannalta oikeudenmukainen vertailukohta nykyiselle lipputukijärjestelmälle on se, että vastaava rahoitus kuin nykyisin menee lipputukeen, koululaislippuihin, ostoliikenteeseen ja erityiskuljetuksiin, käytettäisiin joukkoliikennetoimiston tai liikennelaitoksen organisoimaan liikenteeseen. Tällöin todennäköisesti matkalipun hinta olisi vielä seutulippuakin alhaisempi.

Ymmärrän hyvin, että tämä on asia, jota liikennöitsijät eivät mielellään myönnä julkisesti - mutta käytännössä seutulipputuki on yhtä lailla tukea liikennöitsijöille kuin mitä ostoliikenne- ja liikennelaitosjärjestelmätkin. Tuki vain kulkee eri kautta, mutta tuen saaja on aivan selvä.

Lisäksi seutulipputukea saavat nekin linjat, jotka ilman tukeakin olisivat järkevästi organisoituina itsekannattavia, kuten Turun seutulinja 11/110 Naantali - Raisio - Turku - Kaarina / Littoinen.

Samoin myös koululaislipputuki ohjautuu suoraan liikennöitsijöille. Eihän koululaisellakaan ole valinnan varaa siitä, millä linjalla kulkee kouluun.

Kun arvioidaan seudullisen liikenteen nauttimaa yhteiskunnan tukea, on huomioitava täysimääräisenä sekä seutulipputuki että koululaislipputuki.

masi sanoi:
Paunu ja Länsilinjat ynnä TKL ovat yhdessä Tampereen seudun joukkoliikennetyöryhmän kanssa päivittämässä seudun joukkoliikennesuunnitelmaa eli siis kehittämässä bussiliikennettä - toisin kuin täällä väitetään.
2.

Viittasin tällä mm. Paunun ja Länsilinjojen varsin avoimeen lobbaukseen Tampereen seudun joukkoliikennetoimistoa sekä pikaraitiotiehanketta vastaan. Lisäksi Turun seudulla TLO on julkisesti esittänyt esimerkiksi Turun joukkoliikennetoimistomallin korvaamista lipputukimallilla

Esimerkiksi Paunun kotisivuilla olevassa raportissa (http://www.paunu.fi/pdf/raportti.pdf) on useita virheitä ja selviä epätarkkuuksia, joilla on tarkoitus esittää sekä pikaraitiotiehanke että seudullinen joukkoliikennetoimistomalli huonossa valossa.

Sen ohella, että ylläolevin perustein väite seudullisen bussiliikenteen "itsekannattavuudesta" ei pidä paikkaansa, esimerkiksi allaoleva väite ei pidä paikkaansa:

"Seudullinen linja-autoliikenne ei vaadi yhteiskunnalta muita merkittäviä investointeja kuin normaalit kadunrakentamisessa toteutettavat järjestelyt, joita joudutaan toteuttamaan joka tapauksessa valittavasta liikennejärjestelmästä huolimatta."
  • Yksinomaan autoliikennettä varten rakennettuun katuverkkon verrattuna linja-autoliikenteelle suunniteltuun katuverkkon joudutaan toteuttamaan enemmän läpiajettavia katuja.
  • Asuntoalueiden kadut joudutaan mitoittamaan raskaammiksi kuin pelkästään ajoneuvolikennettä varten mitoitettu.
  • Linja-autojen reittikatuja joudutaan pitämään talvisin ja muulloin paremmassa kunnossa ja niiden päällystettä joudutaan uusimaan tiheästi.
    Alunperinhän koko teiden talvikunnossapito lähti linja-autoliikenteen tarpeista ja alunperin myös linja-autoliikennöitsijät aurasivat tiet.
Eli: myös linja-autoliikenteellä on omat kulunsa infrastruktuurista, jotka ovat verrattavissa raideliikenteen raiteisiin. Ei voida esittää, että linja-autoliikenteen väylät ovat ilmaisia.

Olen ylipäätään ollut hyvin hämmästynyt siitä, miten kielteisesti linja-autoala on suhtautunut raideliikenteen kehittämishankkeisiin. Mikäli raideliikenne kilpailutettaisiin, myös yksityiset linja-autoyrittäjät voisivat liikennöidä raideliikennettä. Tampereen selvitystenhän mukaan raideliikenteen liikennöinti olisi merkittävän voitollista (9 Me voittoa/vuosi) ja tällä voitolla voidaan kattaa pääosa bussiliikenteen tappioista (11 Me tappioita/vuosi).

Kun kansainvälisen kokemuksen perusteella raideliikenne peruslinjojen liikennemuotona lisää merkittävästi joukkoliikenteen käyttöä, pidän selvänä, että raideliikenteen toteuttaminen niin Tampereella kuin Turussakin tai soveltuvilla linjoilla muualla rataverkossa olisi erittäin myönteinen asia myös linja-autoliikenteen kannalta. Mutta, toimivan liikenteen edellytys on se, että liikenteen kustannukset vastaavat todellisuutta eli VR Oy:n monopoli puretaan ja liikenne kilpailutetaan.

Toki Tampereen raideliikenneselvityksessä on paljon parannettavaa. Itse pidän selvänä, että jotta raideliikenne kannattaa toteuttaa, linjat tulisi suunnitella paremmin korvaamaan nykyisen bussiliikenteen päälinjat. Tällöin myös ylläolevassa selvityksessä kritisoitu kannattavien bussilinjojen muuttuminen tappiollisiksi poistuisi - tällöinhän kannattava bussilinja korvautuisi kannattavalla raideliikennelinjalla joka ei tarvitse tuekseen kannattamatonta bussilinjaa likimain samalla reitillä.

Arvostan toki Paunun tekemää työtä joukkoliikenteen kehittämiseksi. Nykytilanteessa en kuitenkaan enää näe mahdollisuuksia jatkaa "yritysvetoista" järjestelmää jos se edellyttää yritysten nauttiman tuen piilottamista "seutulipputuen" tai "koululaislipputuen" naamioon. Mielestäni olisi selvästi reilumpaa, että kaikki yhteiskunnan tukema liikenne kilpailutetaan, jolloin parhaan palvelutason parhaaseen hintaan tarjoava yritys voittaa. Mielestäni tuntuu hivenen kummalliselta, että yritysten taholta ei olla valmiita avoimeen kilpailutukseen.

Onkin varsin huvittavaa lukea esimerkiksi Linja-autoliiton kannanottoja siitä, miten toisaalta pitää panostaa "itsekannattavaan, lipputuloperusteiseen liikenteeseen" ja toisaalta "joukkoliikenteen rahoitus on turvattava". Eipä kai itsekannattava liikenne tarvitsisi yhteiskunnan rahoitusta ...?

Ystävällisin terveisin,

Mikko Laaksonen
joukkoliikennelautakunnan jäsen (vihr)
Turku
 
Takaisin
Ylös