Linjasto2021

Mitenkähän 300 matkustajaa ratikasta saadaan mahtumaan bussiin ?
Vastaus on varmastikin ettei mitenkään. Ykköslinja ei ole sinänsä kriittinen, kun se ei ole koskaan kovinkaan kuormitettu. Hervannan suunta onkin ihan toinen juttu.
Siinä sitä sitten imetellään kun tulee ensimmäinen kunnon "topparoikka". Mutta fiksuimmat löytää kyllä vaihtoehtoja etenkin Hervannan suuntaan. On 19, 36 ja 38 muun muassa, millä pääsee. Ruuhka-aikaan vaihtoehto voisi olla myös esim. 52 tai 55 josta Sääksjärveltä vaihto linjan 58 autoon. Mutta yhtä kaikki, kaaoksen ainekset on tässä valmiina, jos/kun tositilanne tulee.
 
Mutta yhtä kaikki, kaaoksen ainekset on tässä valmiina, jos/kun tositilanne tulee.
Veikkaan että kaaokset jää sittenkin näkemättä bussien osalta. Varmaankin ne, joilla ei ole mitään pakottavaa tarvetta matkustaa, jättää myös matkustamasta tai jää odottamaan sitä seuraavaa ratikkaa. Nythän noissa harvoissakin matkustajissa on juuri paljolti sellaisia, jotka ajelevat vain huvikseen. Aika näyttää, paljolti kellonaika ja viikonpäivä vaikuttaa siihen, mikä on hupiliikenteen osuus ja ketkä ovat pakkomatkustajia. Veikkaan, että ensimmäiseen mahdolliseen korvausvuoroon tulee tavallista suurempi mälli, mutta sitten tasaantuu jo huomattavasti. No, sitä odotellessa.
 
Mitenkähän 300 matkustajaa ratikasta saadaan mahtumaan bussiin ?

Linjalla 3R näyttäisi olevan vuorovälinä 15 minuuttia. Muiden poikkeuslinjojen aikatauluja ei ole julkistettu, mutta kun vuoroväliä joudutaan normaalista harventamaan, tuskin se tuota tiheämpi on niilläkään - eihän linjan 5 vuoroväli ole tuota tiheämpi edes normaalitilanteessa. Bussiin pitäisi siis saada mahtumaan kahden ratikan yli 500 matkustajaa tai vielä enemmän.

Realistisesti ajateltuna ihmiset käyttänevät myös muita bussilinjoja, ja tämä lienee tarkoituskin, koska keskusta-Hervanta-välille on laitettu tuo pakkovaihto Hakametsässä. Linja 6 kulkee varsin suoraan keskustan ja Hervannan välillä, ja linjoilla 5 ja 19 voi myös tuon välin kulkea vaihdotta, joskin nämä linjat taitavat täyttyä normaalistikin ruuhka-aikaan Vuorekseen ja Annalaan kulkevista matkustajista. Lisäksi moni voi jäädä etätöihin, kävellä, pyöräillä tai kulkea omalla autolla, varsinkin, jos tuleva häiriö tiedetään jo ennakkoon.
 
Ratikan maksimikapasiteetti 264 matkustajaa vaatisi sen, että matkustajia on neljä per neliömetri. Tämä tarkoittaisi niin täyttä ratikkaa, ettei liikkumisvaraa taida olla juuri senttiäkään. Jos taas kyytiin tulisi yksikin hieman isompikokoinen henkilö tai vaikka vain yhdet lastenvaunut, niin maksimimatkustajamäärä laskisi heti. Tämän takia veikkaan, ettei yhdessäkään ratikassa tule olemaan 264 matkustajaa. Ja jos joskus pysäkille tulisi ratikka, jossa olisi vaikka 200 matkustajaa, niin suomalaiset kyllä jäävät odottamaan seuraavaa sen sijaan että änkeäisivät sisään. Joten veikkaan, että realistinen maksimimäärä matkustajia olisi ehkä 150 puolin ja toisin. Toki kyllähän jo siinäkin on useampaankin bussiin väkeä.
 
Ratikan maksimikapasiteetti 264 matkustajaa vaatisi sen, että matkustajia on neljä per neliömetri. Tämä tarkoittaisi niin täyttä ratikkaa, ettei liikkumisvaraa taida olla juuri senttiäkään. Jos taas kyytiin tulisi yksikin hieman isompikokoinen henkilö tai vaikka vain yhdet lastenvaunut, niin maksimimatkustajamäärä laskisi heti. Tämän takia veikkaan, ettei yhdessäkään ratikassa tule olemaan 264 matkustajaa. Ja jos joskus pysäkille tulisi ratikka, jossa olisi vaikka 200 matkustajaa, niin suomalaiset kyllä jäävät odottamaan seuraavaa sen sijaan että änkeäisivät sisään. Joten veikkaan, että realistinen maksimimäärä matkustajia olisi ehkä 150 puolin ja toisin. Toki kyllähän jo siinäkin on useampaankin bussiin väkeä.

valmistajan sivujen mukaan mahtuisi 8 henk/m2 mitotuksella 394 henkeä ratikkaan. Tuon määrän kuljettamiseen tarvitaan jo melkoinen määrä busseja ja kuljettajia mutta mistä saataisiin ?
 
valmistajan sivujen mukaan mahtuisi 8 henk/m2 mitotuksella 394 henkeä ratikkaan. Tuon määrän kuljettamiseen tarvitaan jo melkoinen määrä busseja ja kuljettajia mutta mistä saataisiin ?

Lisäksi, jos ihmiset menevät makaamaan, ja muut sitten heidän päälleen makaamaan siten, että viimeiset ovat katonrajassa, mahtuu ratikkaan vielä enemmän ihmisiä. Heitetään arviolta, että 600. Eli tarvitaan vielä enemmän busseja!

Toistaalta tämä pohdinta on yhtä relevanttia, kuin Laurin vastaava.
 
7R poikkeuslinjaa kannattaisi ehkä ajaa 3R:n kanssa päällekkäinkin, varsinkin kun 3R ei kulje keskipäivällä eikä illalla. Vai onko ajatus, että 7 ei voi olla poikkeusreitillä kokonaista päivää? 7R:n reitti kulkee kuitenkin kävelymatkan päässä normaalireitistä.
 
Kolme kuukautta Linjasto2021:n käyttöönoton jälkeen ollaan kuudelletoista linjalle suunnittelemassa muutoksia. Suunnitteila olevat muutokset pähkinänkuoressa:

- Linjan 2 päätepysäkki ehdotetaan siirrettäväksi Pyynikintorilta Särkänniemeen kesäkauden alussa 2022.

- Linjan 6 reittiä ehdotetaan jaettavaksi Vatialan ja Linnainmaan välillä kesäkaudella 2022 linjoiksi 6A ja 6B.

- Linjalla 7 siirrytään ehdotuksen mukaan liikennöimään kesäkauden 2022 alussa Epilän ja Tesoman välillä Winterin ja Puisto-Kaarilan kautta Tesomalle.

- Linjat 9 ja 19 siirtyvät Sepänkadulle ratikkatyömaan valmistumisen myötä talvikaudella 2022-23.

- Linjalle 15 ehdotetaan kesäkauden alkuun 2022 reittimuutosta välillä Valkama – Hatanpää. Jatkossa linja liikennöisi Lempääläntietä Lahdenperänkadulle, josta linjareitti palaa Hatanpään valtatielle ja Hatanpään sairaalalle.

- Linjan 17 liikennöinti ehdotetaan lakkautettavaksi kesäkauden 2022 alusta, ja liikennöinti Leinolankadulla toteutetaan jatkossa linjalla 6B.

- Linjalle 28 ehdotetaan talvikaudelle 2022–2023 liikennöinnin lopettamista Kangasalan Suinulaan vähäisen matkustajamäärän vuoksi.

- Linjalle 40 ehdotetaan uutta reittivariaatiota 40C, joka kulkisi Kangasalan asemalta Metsäkulman, Tursolan ja Kangasalan keskustan kautta Tampereelle. Tiihalan reittiosuuden numeroksi muuttuisi 40D.

- Linjan 41 reittiin ehdotetaan muutosta linjan päätepysäkkiin, joka siirrettäisiin Kangasalan keskustasta Huutijärven kautta Mobiliaan talvikauden 2022–2023 alussa.

- Linjalle 42 esitetään reittimuutosta kesäkauden 2022 alusta: Kuhmoisista lähtevät ja sinne päättävät vuorot ajetaan jatkossa Tampereen keskustaan Sorin aukiolle saakka.

- Esitetään linjan 45 lakkauttamista ja korvaamista Kangasalan aseman, Metsäkulman ja Tursolan osalta linjan 40C liikennöinnillä.

- Esitetään uuden linjan 48 perustamista liikennöimään välillä Pohja – Kangasalan keskusta kesäkauden 2022 alusta alkaen (ilmeisesti tämä korvaisi linjan 42 kirjainvariaatiot Pohjaan).

- Linjalle 50 ehdotetaan reittimuutosta kesäkauden alussa. Uusi reitti kääntyisi Valkaman kohdalla Rukkamäentielle, josta se kulkisi Sarankulman ja Hatanpään kautta Keskustorille.

- Linjoilla 72 ja 82 esitetään siirtymistä liikennöimään Paasikivenkadun, Sepänkadun ja Pirkankadun kautta Pyynikintorille Sepänkadun ratikkatyön valmistumisen myötä. Kummankin linjan päätepysäkki siirtyisi Tuulensuusta Pyynikintorille. Reittimuutosta ehdotetaan talvikauteen 2022–2023.

Lisäksi Teiskon linjastouudistus otetaan käyttöön kesäkaudella 2022 ja useille linjoille on tulossa vuorotarjontaan muutoksia. Tiedot näistä kaikista on yksityiskohtaisemmin täällä: https://www.nysse.fi/ajankohtaista/...itystyo-jatkuu-yhdessa-asukkaiden-kanssa.html

Itseäni pisti silmään etenkin linjan 2 päätepysäkin vaihtaminen ja linjojen 15 ja 50 reittien muuttuminen. Olen ollut käsityksessä, että linjalla 2 on riittänyt hyvin matkustajia Pyynikintorille asti, siksi kuulostaa oudolta päätepysäkin vaihto Särkänniemeen, jonne varsinkin talvikaudella ei luulisi olevan kovin paljoa kysyntää. Myöskin ihmettelen miksi halutaan periaatteessa vaihtaa linjojen 15 ja 50 reittiä keskenään (vaikkei toki ihan tarkasti). Lempäälästä onneksi tulee nopeat linjat 52 ja 55, koska 50 alkaa kiertää jo niin paljon, että matka-ajasta tulee turhan pitkä. Toisaalta voihan Lempäälästä ollakin kysyntää vaikka Sarankulman teollisuusalueelle. Positiivisena muutoksena linjan 42 suora yhteys keskustaan ja linjojen palaaminen Sepänkadulle (luulin aluksi, että vain ratikka liikennöisi Sepänkadulla. Jostain syystä kuitenkaan linjaa 80 ei ole haluttu siirtää Sepänkadulle, vaikka matkustajien määrä Pyynikintorin alueelta oli ainakin vielä ennen linjastouudistusta iso.
 
Tuo kakkosen siirto särkänniemeen selittyy ratikkalinja 3:lla sekä 9/19 siirrolla sepänkadun kautta kulkevaksi.

Mitä vielä toivoisi, olisi ihan oikeasti linjan 13 siirto keskustorille. Hatanpään sairaalasta kun olisi järkevää ajattaa ainakin 1 linja sitä kautta. Ja muutenkin ko. linjan reitti keskustassa ei ole kovin järkevä eikä nopeakaan etenkään ruuhka-aikana.

Vehmaisten suhteen, vissiinkään sieltä suunnalta asiakkaita ei tunnu olevan liiemmin, ja siksi kutosta ehdotetaan "halkaistavaksi". Toisaalta sitten kun Lamminrahka alkaa rakentua ja sille suunnalle tulee mietittäväksi jotakin joukkoliikennepalvelua, näkisin uuden bussilinjan reitin hakametsän ratikkapysäkiltä suoraan sammon valtatien, vestonkadun, holvastinkadun ja mannakorvenkadun kautta sinne. Reitti voisi sieltä jatkua Ojalaan jne. aitolahdentien ja teiskontien kautta taysin ratikkapysäkille.
 
Siitä on varmaan vuosikymmen aikaa, kun itsekin olen ajatellut, että kakkonen voisi kulkea Särkänniemeen Pyynikintorin sijaan. Mutta silloin ajatuksissani oli reititys Kortelahdenkadun kautta ja pysäkit Metsolla ja Aleksanterin kirkolla. Minusta niille on yhä tässä ajassa ja tilassa paikkansa, kun ratikka ei niiden kohdalla pysähdy. Silloin ennen vuorovälikin oli vaatimattomampi 15 minuuttia läpi päivän. Nykyinen 10 minuutin vuoroväli on tosiaan liioittelua Särkänniemeen talvikaudella. Kymmenen vuotta sitten en ollut itse vielä kakkoslinjan käyttäjä, mutta tätä nykyä olen, kun asun Käpylässä, eli sen verran on omakin lehmä ojassa nyt tämän asian kanssa :)

Linjojen 9, 19, 72 ja 82 reitittäminen Pyynikintorille Tuulensuun sijaan on minusta hyvinkin tervetullutta ja jopa kriittistä järjestelmän toimivuuden parantamiseksi kokonaisuutena. Ilmeisesti se nyt sitten vain odotti Sepänkadun työmaan valmistumista. Mutta tosiasiassa kyse voi olla linjojen 72 ja 82 osalta vain yhden vuoden kestävästä väliaikaisratkaisusta ennen kuin vaihtoyhteys siirretään Santalahteen. Linjat 9 ja 19 jäänevät liikennöimään ratikan kanssa päällekkäin pidempään.
Linjojen 13 ja 80 matkustajien ajateltaneen vaihtavan jo ensi vuonna Santalahdessa bussilinjoihin 9 ja 19, siinä missä joutunevat sitä tekemään myös vuotta myöhemmin ratikkaan samassa paikassa, kun ratikan liikennöinti Santalahteen alkaa.

Linjan 7 siirtäminen Puisto-Kaarilaan on minusta myös askel ihan hyväksyttävään suuntaan, jos ja kun linjan 8 vuoroväliä ei vain suostuta porrastamaan sen kanssa yhteiselle vuorovälille. Mutta silloin linjojen 14, 15, 26 ja 29 muodostamaan kokonaisuuteen jää puolestaan huomattavaa ylitarjontaa, joka pitäisi yrittää ratkaista tämän linjan 7 siirron avulla/yhteydessä. Kaiken lisäksi juuri nämä samat linjat 14, 15 ja 29 liikennöivät huomattavan pitkän matkaa päällekkäistä reittiä rautatieasemalle asti ilman, että niistä on kunnollista vaihtoyhteyttä ratikkaan. Siispä Pyynikintorille ja keskustaan pääsemiseksi pitäisi joka tapauksessa vaihtaa bussilinjoihin 7 tai 8. Miksi siis linjojen 14, 15 ja 29 tarvitsisi kulkea keskenään 11 kertaa tunnissa, kun voitaneen olettaa ettei kysyntää Satakunnankadun varrella ole tarpeeksi, eikä se ole tarpeeksi nopea ja sujuva väylä keskustan läpi kulkemiseenkaan?

Linjan 15 toisessa päässä Peltolammilla reitin siirtäminen kulkemaan Lakalaivan ja Koivistonkylän kautta on mielenkiintoinen ajatus. Linjat 5 ja 15 pystyttäisiin kenties silloin porrastamaan kohtalaisesti yhteisellä osuudella, jolloin paitsi Lakalaivan ja keskustan välillä vuorotarjonta paranee, niin myös kaivattu vaihtoyhteys Vuoreksen ja Hatanpään välillä voisi toteutua sujuvasti. Rukkamäentien kautta liikennöintiin soveltunee loppujen lopuksi paremmin harvemmin kulkeva linja 50. Linja 50 on kuitenkin niin pitkä, että linjat voivat kuormittua hyvin epätasaisesti. Perinteisesti Multisillan ja Hatanpään välillä on kulkenut todella valtavia koululaiskuormia. Varmaksi en voi sanoa, mikä on tilanne kouluverkossa juuri tällä hetkellä.

Lähtökohtaisesti pidän siis esitettyjä ehdotuksia kuitenkin tervetulleina. Taustalla on ihan oikeita ongelmakohtia ja resurssien huonoa kohdentumista. Reittien 17 ja 45 lakkauttaminen oli odotettavissa. Korvaavat järjestelyt eivät vain välttämättä saavuta yhtään sen suurempaa suosiota. Reitin 6 halkaiseminen hankaloittaa Orimuskadun ja Mäentakusenkadun nykyisten käyttäjien arkea kohtuuttomasti, jos jatkossa vain joka toinen vuoro vie perille keskustasta. Resursseja yritetään säästää hieman yhtäältä, mutta toisaalla resursseja kuitenkin kohdennetaan uudelleen lähes yhtä arveluttavasti. Linjalta 17 säästyy 3 kalustoyksikköä. Linjan 41 jatke Mobiliaan syönee kaksi kalustoyksikköä, ja linjan 6B toteutukseen voi upota vielä yksi kalustoyksikkö. Yksityiskohdista ei aivan kaikkea vielä selviä, mutta olen toiveikas siitä, että linjan 40 B-varianttia Mobiliaan ei liikennöitäisi päällekkäin linjan 41 liikennöintiaikoina, koska linjalla 41 olisi kuitenkin tiheä 15 minuutin vuoroväli.

Nyssen tiedotteen lopussa on vielä maininnat vuorotarjonnan harventamisesta linjan 12 reitinosalla Tampere-Pirkkala sekä linjalla 37, että vuorotarjonnan tihentämisestä linjan 38 reitinosalla Tays-Hervanta sekä linjoilla 33 ja 35. Eli näissäkin tapauksissa kyse olisi lähinnä resurssien siirtämisestä kohteesta toiseen. Kenties näille on olemassa hyvät tosiasialliset perustelut. Toivottavasti ainakin reitit 11 ja 12 osattaisiin jatkossa porrastaa paremmin, sillä nykyisellään ne kulkevat suurimmaksi osaksi peräkkäin Partolan ja rautatieaseman välisellä osuudella. Mutta onko Reuharinniemeen ja linjan 38 itäiselle puolikkaalle oikeasti syytä kohdistaa yksittäisiä ruuhka-ajan lisävuoroja? Varsinkin, kun ne kuitenkin lomittuisivat muiden vuorojen kanssa vain kohtalaisesti? Olisiko järkevämpää sitten vain kytkeä linja 38 suosiolla lännessä Lentävänniemen sijaan Reuharinniemeen? Osuus Lielahti-Lentävänniemi on tällä hetkellä täysin päällekkäistä linjojen 9 ja 19 kanssa.

Oma näkemykseni on vahvasti se, että linja 12 on haluttu vain nostaa tikunnokkaan mielivaltaisesti, kun yksi on täytynyt jostain valita. Itse olisin päätynyt harventamaan ennemmin linjojen 30 ja 31 vuoroja. Villi arvaukseni on myös, että linjan 34 toteutuneet matkustajamäärät kalustoyksikköä ja liikennöintikilometriä kohden eivät tule kestämään päivänvaloa sen paremmin mitä linjoilla 12, 30 ja 31. Ainakin Sarankulmassa linja 34 liikennöi tyhjillään pitkin päivää.

Toki olen lähtökohtaisesti paljon hyväksyvämpi vuorotarjonnan harventamiselle muillakin reiteillä, koska yksinkertaisesti odotin ratikan jälkeisen liikennöinnin mittakaavan jäävän paljon lopullista linjasto 2021 -suunnitelmaa pienemmäksi. Epäilen suurta huijausta siinä, kuinka paljon bussilinjaston säästöjen varaan laskettiin ratikkasuunnitelmissa, ja kuinka vähän niistä säästöistä on lopulta realisoitunut, kun säästyneitä resursseja on tuhlattu ja pirstaloitu muille reiteille ympäri kaupunkia. En kuitenkaan ole halunnut asettua tätä kehitystä vastaan, koska kasvua pitää etsiä jatkossakin, ja siihen edellytetään koko ajan uusia ja luovempia ratkaisuja ja rohkeutta. Mutta järki ja kohtuus ja taloudellinen tasapaino suunnitelmien perusteista ja toteutuksista pitää löytyä.

Tässä on nyt ollut minulta ehkä kohtuuttomastikin kritiikkiä ja liian vähän kiitosta ja rakentavaa suhtautumista. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että näitä asioita tuodaan esiin julkiseen keskusteluun, asukastilaisuuksiin ja aikanaan lautakunnan käsittelyyn. Jos ja kun minulta kysyy, niin joka vuosi vastaisin varmaankin samoilla sanoilla, että omasta mielestäni harkittavien toimenpiteiden määrä saisi olla esitettyä suurempi ja vaikuttavampi. Asioihin perehtymättömiltä kuntalaisilta ja tuttuihin reitteihinsä tottuneilta asiakkailta kun kysyttäisiin, niin todennäköisesti he vastaisivat päin vastoin. Linjaston ja joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen on siksi tehtävä pienemmin askelin ja hitain liikkein, harkiten ja tarkkaavaisesti, eri sidosryhmiä kuunnellen ja diplomaattisesti. Siksi minua joskus vallan turhauttaa voimakkaine mielipiteineni, mutta ehkä vuosikymmenien kuluessa näkee sitten paremmin metsän puilta, kuinka järjestelmä on ottanut lopulta isoja harppauksia eteenpäin, pienempiin kerta-annoksiin palasteltuna.


Lisäys: Kannattaa käydä myös lukemassa Joukkoliikennelautakunnan kokouksen 10.11. pöytäkirjasta SDP:n valtuustoaloite ja siihen annettu lausunto. Siellä todetaan linjan 13 reitistä keskustassa nimittäin seuraavaa:

Joukkoliikennelautakunnan kokous 10.11.2021 sanoi:
Linjan 13 reittiä keskustassa on suunniteltu muutettavaksi kesäkauden 2022 alussa. Linjalla haluttiin saada asiakaskokemuksia ja matkustajaseurantaa linjasta, joka kulki Ratinanrannan kautta. Matkustajaseurannan perusteella linjalla 13 tehdään merkittävä määrä matkoja Lielahti - Tesoma ja Hervanta - Hatanpään sairaala välillä. Tämä viittaa siihen, että linjalla ei niinkään tehdä tai nousta keskusta-alueen pysäkeiltä. Päätös linjan 13 keskustan reitistä tuodaan joukkoliikennelautakunnan päätettäväksi joulukuussa 2021 ja mahdollisella uudella linjareitillä aloitetaan liikennöinti kesäkauden 2022 alussa.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkemmin tuota linkin takaa löytyvää karttaa selaillessa käy osittain ilmi, että ratikkavaihto ei ollutkaan monille oikein mieleen, etenkin kun linjaa 17 ehdotetaan nyt korvattavaksi suoralla yhteydellä keskustasta. Tältä osin herää kysymys, onko tuo tiheimmillään 20 min välein kulkeva 6A riittävä vuorotarjonnaltaan Orimuskadulla ja Mäentakusenkadulla - siitäkään huolimatta että sillä suunnalla palvelee myös ratikkavaihtolinja 18. (Kun se ratikkavaihto ei ole useimmille selvästikään mieluinen juttu!)
Tähän liittyen linjan 41 vuoroväli (15min) tuntuu kovin ylitarjonnalta varsinkin jonnekin Mobiliaan. Voisikohan sen jopa kierrättää Atalan liittymästä Mäentakusenkadun kautta? Lisää ajoaikaa ei välttämättä tulisi moisella tempulla montaa minuuttia lisää, ehkä 5 enintään. Ja kun tuo vaihto ratikkaan ei ole mieluisa, niin reittiä voisi pidentää vaikkapa Sorin aukiolle ja vuoroväliä kasvattaa 20 minuuttiin, sopisi siten hyvin porrastus 6A:n kanssa myöskin.
 
Linjojen 13 ja 80 matkustajien ajateltaneen vaihtavan jo ensi vuonna Santalahdessa bussilinjoihin 9 ja 19, siinä missä joutunevat sitä tekemään myös vuotta myöhemmin ratikkaan samassa paikassa, kun ratikan liikennöinti Santalahteen alkaa.

Nyssehän tässä taannoin lupasi, että runkolinjat sekä "seutukympit" jäävät liikennöimään Hämeenkadulle ja Keskustorille, näin ollen en oikein usko, että linjan 80 yhteydestä tulisi ratikan myötä vaihdollinen. Jos näin tapahtuisi, olisi hyvin erikoista että Ylöjärveltä tulisi suora yhteys Tampereelle vähemmän käytetyllä ja harvemmin kulkevalla linjalla 28, mutta ei tiheästi liikennöivällä runkolinjalla 80.

Oma näkemykseni on vahvasti se, että linja 12 on haluttu vain nostaa tikunnokkaan mielivaltaisesti, kun yksi on täytynyt jostain valita. Itse olisin päätynyt harventamaan ennemmin linjojen 30 ja 31 vuoroja. Villi arvaukseni on myös, että linjan 34 toteutuneet matkustajamäärät kalustoyksikköä ja liikennöintikilometriä kohden eivät tule kestämään päivänvaloa sen paremmin mitä linjoilla 12, 30 ja 31. Ainakin Sarankulmassa linja 34 liikennöi tyhjillään pitkin päivää.

Linjalla 34 on tosiaan ollut suoraan sanottuna hävyttömän vähän matkustajia. Kerran olen ollut kyydissä jopa kymmenen muun matkustajan kanssa, mutta muuten, jopa ruuhka-aikaan on matkustajia ehkä keskimäärin kaksi-kolme. Koska linja soveltuu omiin tarpeisiini ihan hyvin, niin en tietenkään toivo vuorojen vähenemistä, mutta jos puolueettomasti ajatellaan, niin ihmettelen, jos vielä ensi talvikaudella linjalla liikennöidään yhtä laajasti. Sen sijaan linjan 12 vuorojen esitetystä vähenemisestä olen vähän yllättynyt, itse aina kun olen linjan nähnyt se on ollut lähes täynnä, ja nimenomaan juuri Pirkkalan suuntaan. En sitten tiedä kuinka paljon nämä tavoitematkustajamäärät ovat olleet, jos niihin ei ole päästy, mutta selvästikin yläkanttiin.
 
Odotin kyllä jo, että korjaustoimia tulee nopeamminkin, kuin vasta 2022 kesäliikenteen aloittaessa. Varmaan suunnittelijan työpöydällä linjat 30 ja 31 ovat näyttäneet kivalta, mutta Sarankulma tuntuu tällä hetkellä vähän ylipalvellulta alueelta. Vaikka matkustajamäärät eivät ennallaan ole, tuntuu linjassa 8 olevan tämän talvikauden tikittävä aikapommi, kunhan kelit tästä vielä kylmenevät. Jo alkusyksystäkin, on ollut osalla vuoroja haastavaa nousta kyytiin lännen suuntaan Sorin aukion pysäkiltä, kun vuorot lastattu etusiltaa myöten täyteen ja tämä vieläpä noin 10-12 välisenä aikana.

Kasille soisi apulinjan (olkoon vaikka 8x), jolla olisi identtinen reitti Härmälän ja keskustan välillä ja sitä kapasiteettia varmaankin olisi saatavissa kivuttomasti juuri tästä 30+31 -paketista. Päätepysäkkinä keskustan osalta voisi olla tässä tapauksessa Pyynikintori, jotta Härmälästä/Härmälään kulkevat välttyisivät tarpeettomilta autonvaihdoilta ja näkisivät sen houkuttelevampana vaihtoehtona normikasin sijasta. Tarjontaa sopisi olla myös tuona 10-12 välisenä aikana.

Varsinaiselta kasilta voisi kyllä leikata joka toisen vuoron pois osuudelta Suuppa-Kyösti, jopa kaikkina viikonpäivinä.
 
Jos tuollainen apulinja 8x perustettaisiin Härmälän ja Pyynikintorin välille niin ehkä kasia voisi harventaa Tesoman suuntaan sen verran, että sen saa porrastettua linjan 7 kanssa. Nyt vuorot täyttyvät kovin epätasaisesti kun usein seiska ja kasi ajavat Tesomalle peräkanaa. Jos tällainen porrastus tehtäisiin niin seiskaa ei kannata reitittää Puisto-Kaarilan kautta.

Linjan 34 reittiosuuden Partolasta länteen voisi korvata linjan 12 Jasperintietä ajavalla reittivariaatiolla Vaittiin.
 
Takaisin
Ylös