Matkustajamäärien seuranta

Liittynyt
25 Kesäkuu 2005
Viestit
2,271
Tässä viestiketjussa keskustellaan Tampereen paikallisliikenteen matkustajamääristä sekä niiden kehityksestä.

Tänään tarkistin eilisen (ke 11.10) matkustajamäärät JOHONKI -palvelusta ja hieman tuntuisi siltä, että jopa pientä kasvua saattaisi olla havaittavissa. Eilisen luvut olivat hiukan alle 78000.

Kysymys kuuluukin, missä määrin uudet reitit ovat vaikuttaneet matkustajamääriin. Nythän yksityiset keräävät ehkä pakostakin enemmän matkustajia reitti- ja aikataulumuutosten seurauksena. Yksityisten matkustajamäärät eivät puolestaan näy JOHONKIssa.

Linjakohtaisia huomioita:
32: Matkustus on ollut todella vähäistä, kuitenkin linjan olemassaolo on koko ajan tulossa yhä enemmän ihmisten tietoisuuteen. Hatanpään ja torin välinen reittiosuus taitaa olla melko turha?

10: Tämä linja on myös melko hiljainen, ehkä keskimäärin 500-600 matkustajaa per arkipäivä - eli suurin piirtein saman verran kuin ruuhkalinjalla 39.

18: Positiivinen yllätys. Joskus jopa lähes 5000 matkustajaa päivässä. Olen kuullut huhuja, että Lamminpään ja Haukiluoman suunnalla olisi välillä ollut jopa tungosta, mutta enpä voi tätä asiaa tietää. Epäilen hieman.

22: 10 minuutin väli ruuhkassa tulee tarpeeseen. Matkustajamäärät lähestyvät linjan 30 lukuja arkena.
 
Viimeksi muokattu:
Eppu sanoi:
Linjakohtaisia huomioita:
32: Matkustus on ollut todella vähäistä, kuitenkin linjan olemassaolo on koko ajan tulossa yhä enemmän ihmisten tietoisuuteen. Hatanpään ja torin välinen reittiosuus taitaa olla melko turha?

10: Tämä linja on myös melko hiljainen, ehkä keskimäärin 500-600 matkustajaa per arkipäivä - eli suurin piirtein saman verran kuin ruuhkalinjalla 39.
Mielestäni näitä linjoja ei ole hyvin suunniteltu. 32:lle lisättiin vielä erikseen lähtöjä ja viikonloppuliikenne. Mä poistaisin linjan 32 ja palauttaisin linjan 10 reitille Pispalanharju - Keskustori - Kaupin sairaala mutta siten, että linjan 2 vuoroihin ei koskettaisi. Linjan 10 liikennöintiäaikaa voisi hieman supistaa eli myös Pispalanharjulle riittäisi varmaan seuraava:

ARKISIN klo 6-19 (2 autoa)
LA klo 8-18 (1 auto)
SU klo 12-18 (1 auto)

Järvensivulle en laittaisi korvaavaa linjaa.

UKK-instituutin voisi hoitaa joko linjan 3 U-vuorot tai linja 10 jos täysimittainen bussi pystyy reitin ajamaan.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Eilen matkustajia oli JOHONKIssa näkyvillä linjoilla reilut 75000. Mistähän syystä 32:n matkustajamäärät eivät näy tuolla nyt, vaikka syyskuun luku on näkyvillä?

Jufo sanoi:
Mä poistaisin linjan 32 ja palauttaisin linjan 10 reitille Pispalanharju - Keskustori - Kaupin sairaala mutta siten, että linjan 2 vuoroihin ei koskettaisi.

Järvensivulle en laittaisi korvaavaa linjaa.
Jos Järvensivulle todella täytyy liikennöidä, niin ei ehkä kuitenkaan niin usein kuin nyt. Minulla on tekeillä uusia ideoita 10:n ja 32:n suhteen, mutta enpä paljasta niitä ihan vielä. Voipa olla että Allison saa lähitulevaisuudessa minulta jälleen pienen "ideapaketin" postissa ;)
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Voisko joku ystävällinen sielu laittaa nuo matkustajamäärät eri linjoilta tälle palstalle. Ainakin ennen ne sai JOHONKIsta vain, jos oli matkakortti.

Olisi kiinnostavaa haarukoida, mikä on a) Suomen kuormitetuin b) kannattavin linja ?

Jokeri 550 taitaa kerätä eniten matkustajia, mutta autoja on paljon, ruuhkassa muistaakseni 17. Hesan 18 (Munkkivuori-Kamppi-Kruununhaka) kerää arkipäivänä kahdeksalla autolla 8500 matkustajaa.
 
Jokeri 550 taitaa kerätä eniten matkustajia, mutta autoja on paljon, ruuhkassa muistaakseni 17. Hesan 18 (Munkkivuori-Kamppi-Kruununhaka) kerää arkipäivänä kahdeksalla autolla 8500 matkustajaa.
Jokerilla on ruuhkassa 26 autoa. Vieläkin kuormitetumpia kuin h18 ovat 65A ja 66A. Mutta näistä pitäisi keskustella tuolla YTV-alueen ketjussa.

En jaksa nyt käydä matkustajamääriä läpi JOHONKIsta koska on lomaviikko ja luvut ovat alhaisempia kuin normaalisti. Seuraavalla viikolla sitten taas, satunnaisesti... ;)
 
Matkustajamääriä TKL:n linjoilla:

Syyskuu: 1 730 553
Lokakuu: 1 884 731

Olisi kiintoisaa nähdä myös muiden liikennöitsijöiden osuus Tampereen sisäisen liikenteen matkoista, niin näkisi paremmin kokonaistilanteen...
 
Syyskuu: 1 730 553
Lokakuu: 1 884 731
Ja marraskuussa tunnetusti kasvaa entisestään...

Mitenkäs suhteessa edellisvuotisiin tuloksiin? Näkyvätkö reittimuutokset myös yleisenä joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvuna? :D
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Syyskuu: 1 730 553
Lokakuu: 1 884 731
Ja marraskuu päättyi lukemaan 2 130 463, eli varsin huomattava kasvu tapahtui edelliseen kuukauteen verrattuna. Tämä oli tietysti odotettavissa vuodenaikaan nähden, mutta lisäys oli kuitenkin huomattavasti suurempi kuin syys- ja lokakuun välillä tapahtunut. Tämä herättää jo pientä epäilystä siitä, että reittimuutokset ovat kuin ovatkin olleet onnistuneita. :)
 
Tässä vaiheessa vuotta on helppo elvistellä matkustajamäärien nousulla. Sehän toki rivien välistä aiemmissa viesteissä tuotiin esiin. Ennen kuin hetkutetaan TKL:n nettonousua matkustajamäärissä olisi hyvä tuoda esiin se, millä kustannuksilla nousu on saatu aikaan. Tampereen kaupunki (veronmaksajat) edelleen maksaa ja Tampereen kaupunkilaiset (veronmaksajat) "nauttivat" palveluksista. Mikä siis on muuttunut?
Mainittakoon, että lukijoiden ei kannata uskoa alaikäisten opiskelijoiden "havaintoja" tai "tuntemuksia" joukkoliikenteen tilasta tai palvelusta, vaan nähdä luu lihan takaa.
Jos joukkoliikenteelle annattu rahamäärä on yhtäkkiä lisääntynyt, niin hyvä kai niin (paitsi veronmaksajien kannalta). Linjastouudistuksien lukuisat muutokset ovat tulleet sangen kalliiksi veronmaksajille (tamperelaisille), joten kannattaa herättää ilmoille kysymys: eli missä mättää ja miksi.
 
Ennen kuin hetkutetaan TKL:n nettonousua matkustajamäärissä olisi hyvä tuoda esiin se, millä kustannuksilla nousu on saatu aikaan. Tampereen kaupunki (veronmaksajat) edelleen maksaa ja Tampereen kaupunkilaiset (veronmaksajat) "nauttivat" palveluksista. Mikä siis on muuttunut?
No selvästi ainakin asenteissa on tapahtunut merkittävääkin muutosta - muutenhan tällaisiin reittimuutoksiin ei oltaisi koskaan päädytty. Tahtoa kehittää joukkoliikenneverkkoa näkyy nyt ihan eri tavalla kuin esimerkiksi vielä 4-5 vuotta sitten. Ja kun tahtoa on, niin on myös niitä oikeita toimenpiteitäkin. Ja tälle talvikaudelle tehdyt muutokset lienevät vasta alkusoittoa siihen mitä mahdollisesti on vielä tulossa. Ja vaikka rahaa annetaan nyt joukkoliikenteelle vielä lisää, niin eipä voi väittää sen menevän hukkaan. Joukkoliikennerahat ovat melko pieni osuus kaupungin budjetissa, joten 10 prosentin nousu tukeen ei taida kovinkaan paljoa heilauttaa talouslukuja suuntaan tai toiseen.
 
Mikä siis on muuttunut?
[...]
Jos joukkoliikenteelle annattu rahamäärä on yhtäkkiä lisääntynyt, niin hyvä kai niin (paitsi veronmaksajien kannalta). Linjastouudistuksien lukuisat muutokset ovat tulleet sangen kalliiksi veronmaksajille (tamperelaisille), joten kannattaa herättää ilmoille kysymys: eli missä mättää ja miksi.

No, ainakin se on muuttunut että kerrankin linjastoa uudistettiin onnistuneesti. Minun muistini ulottuu jonnekin 1980-luvun alkupuolelle tai puoleenväliin enkä muista että Länsi-Tampereelta olisi ikinä päässyt Teiskontielle ja TAYS:iin suoralla bussilla. Minulla on hämärä mielikuva, että siitä on iät ja ajat purnattu ja vastaus on ollut, että kiva ehdotus joo, mutta ei ole kysyntää. Nyt kun se toteutettiin, niin matkustajamäärät lähtivät nousuun. Sattumaako? Esimerkiksi vaimoni työmatkasta tippui hankala vaihto pois, mikä helpottaa varsinkin kotiinpaluuta illan myöhäisiin tunteihin venyneiden työpäivien päätteeksi. Sen jälkeen kiusaus käyttää autoa ajansäästön vuoksi on vähentynyt ja olemme molemmat olleet useammin bussin kyydissä -- minäkin jolla itsellä ei ole yleensä mitään asiaa tuolle suunnalle.

En ole tutkinut uudistukseen liittyviä lukuja tarkemmin, mutta käsitykseni on, että kauhean paljon rahaa ei siihen palanut vaan enempi vain järjesteltiin asioita uudelle mallille. Jos subventio sen vuoksi nousee, niin sekään ei varsinaisesti haittaa. Subventioprosentti on Tampereella historiallisesti aina ollut suurten kaupunkien alhaisimpia. Muistikuvani mukaan joskus 1980/90-luvuilla huideltiin jossain 34 % paikkeilla (muistaako joku tarkan prosentin?) ja nyt hätyytellään jo 20 % rajaa. Se on mielettömän alhainen subventio. Vaikka tietenkin tehokas joukkoliikenne on parempi kuin tehottomasti hoidettu joukkoliikenne, ja siksi säästökuuri on saattanut olla paikallaan, lienee syytä kysyä miten fantastinen palvelutaso saataisiin jos subventiossa palattaisiin aiemmin käytössä olleisiin prosentteihin?

Toki joukkoliikenteen suhteelliseen matkustajakatoon on muitakin syitä (kuten asutuksen hajaantuminen), mutta palvelutason alasajo subvention laskiessa on varmasti vaikuttanut osaltaan negatiivisesti. Vaikka ajatus itsekannattavuudesta on periaatteessa kaunis, täytyy kysyä aiheuttaako sen ajaminen käytäntöön väkisin enemmän haittaa kuin hyötyä. Yleensä hyvätasoinen kaupunkijoukkoliikenne ei toimi juuri missään ilman subventiota.
 
Viimeksi muokattu:
En ymmärrä Kinmon viestiä "linjastomuutokset ovat tulleet veronmaksajille kalliiksi".

Juuri tästä ei ole kyse. Linjamuutokset tehtiin entisillä automäärillä. Painotuksia vain muutettiin isojen kerrostaloalueiden hyväksi ja samalla yhteyksiä oikaistiin. Homma toimii, matkustajamäärät kasvaa ja asialla voi kyllä vähän elvistelläkin.

Tampereen joukkoliikenne on ainakin Helsingin seutuun ja Turkuun verrattuna halpaa veronmaksajille. Helsingissä subventio on 50 % ja Turussa 40 %. Espoon sisäisessä liikenteessä subventio lienee 60 % paikkeilla. Tampereella pärjätään/joudutaan tyytymään 20 %, näkökulman voi valita itse.

Toinen seikka on tietysti se, että helsinkiläinen veronmaksaja ei oikeasti maksa veroa tamperelaista enempää. Helsingin äyri on alempi kuin Tampereen, silti joukkoliikenteen prosentuaalinen subventio on suurempi. Tämä ristiriita selittyy sillä, että Hgissä keskimääräiset tulot ovat sen verran hyvät, että rahaa kaupungin kassaan kertyy kohtuullisesti pienemmälläkin äyrillä.
 
Matkustajamäärät voisivat jatkossa enetä mittavamminkin, mikäli jonossa ajelusta päästäisiin vuoroväleiltään porrastettuun liikennöintiin pääväylien kohdalta.

Kaupungin julkaisema aikataulukirja on hiukan sekavaa luettavaa mitä tulee muiden yhteistariffilikkennöitsijöiden vuorotarjontaan.
Asiakkaan näkökulmasta tärkeintä olisi päästä kyytiin sujuvasti ja kohtuullisen usein.
Nyt tilanne on se, että pääväylillä vuorovälit ovat harvoja, kunnes autoja tulee 2-4 jonossa yht´aikaa.

Toiseksi pysäkki-informaatio sorsii muuta, kuin TKL:n liikennettä. Ns. päreet osoittavat kaupungin linjojen määräpaikat hyvin, mutta sitten muiden yt-liikenteen numerot ovat miten sattuu ja ilman määräpaikkoja eikä katoksista löydy selkeää reittitietoa yt-vuoroista.

Kaupungin alueella asiakkaat tuijottavat huuli pyöreänä puolityhjien yt-autojen ohimarssia ja viittaavat sitten siihen tutumpaan TKL-onnikkaan, joka tulee täytenä perässä samaa reittiä ja keskustaan mennessä usein samaan määräpaikkaan.

En todellakaan käsitä, miten tällainen tilanne palvelisi asiakasta tai ketään liikennöitsijää eikä sen kummemmin TKL:sta?

Haluaisin selkeitä vastauksia asiantuntijoilta ja liikennettä harjoittavilta tahoilta.

Miksi peräkkäinajoa ei saada kitketyksi asiakkaiden valituksista huolimatta?
 
Miksi peräkkäinajoa ei saada kitketyksi asiakkaiden valituksista huolimatta?

Saanen pyytää täsmennystä ongelmaan? Tietääkseni tätä seikkaa on yhtä hyvin kuin linjojen suoristamistakin pyritty parantamaan. Porrastusta löytyy Tesomalle, Haukiluomaan, Multisiltaan, Kaukajärvelle, Hervantaan ja Koivistonkylään. Bussiliikenteessä ajoajat yksinkertaisesti vaihtelevat muun liikenteen mukana niin rajusti, että teoreettiset tasavälit saattavat pakkautua useiden autojen nipuiksi eikä esim. 10 ja 15 minuutin vuoroväleillä kulkevia linjoja ole edes porrastettavissa. Asian suhteen on tehty jo niin hyvää työtä ettei ilman hyviä perusteita kannattaisi lähteä valittamaan.
 
Takaisin
Ylös