Lipunmyynnin ja tariffijärjestelmän muutokset 2021

Käytössä taitaa peräti olla jonkinlainen ratikkalippu tällä tapaa, sillä matka suuntaansa maksoi tasan euron.

Killerpop tuohon jo vastasikin, mutta kyseessä oli joulukuun viikonloppujen sekä välipäivien kampanjahinta lähimaksulla maksettaville matkoille.

Oletan, että Tampereella melko pikaiseen lähimaksuominaisuus tulee koko järjestelmään.

Järjestelmä on jo käytössä koko Nysse-liikenteessä, eli myös busseissa. Keväällä pilotoitiin raitiovaunuissa sekä muutamalla bussilinjalla, kesästä alkaen on ollut käytössä koko Nysse-liikenteessä (pois lukien lähijunat).

Joka tapauksessa Tampereella, jos ymmärsin asian oikein, lähimaksu käy vain raitiovaunussa ja siitä syntyy edulinen raitiovaunulippu, joka on tunnin voimassa, mutta vain raitiovaunuissa. Oletan, että tämä muuttuu tavalliseksi vyöhykelipuksi heti, kun bussien leimauslaitteisiin on päivitetty lähimaksuominaisuudet.

Lähimaksulla voi maksaa kaikkien vyöhekkeiden lippuja, kuten muillakin maksutavoilla. Näytöltä valitaan ensin "lähimaksu", sitten vyöhyke ja lopuksi näytetään maksukortti lukijalle. Lähimaksulla maksettu matka on voimassa samat 90 minuuttia kuin matkakortilla maksetut matkat, kerta- ja mobiililiputkin. Hinta on sama lähimaksulla ja Nysse Mobiililla maksettaessa. Matkakortilla halvempi, (ennakko)kertalipulla kalliimpi.

Nämä halusin vain oikaista, ettei kenellekään foorumin seuraajalle jää väärää käsitystä.

Mainittakoon samassa yhteydessä, että ennakkokertalippujen myyntipisteitä ovat R-kioskien lisäksi myös linja-autoaseman Matkahuolto, Sokos ja Stockmann, kaikki Tampereen Prismat, Turtolan Citymarket, Pispalan ja Kämmenniemen Salet sekä Orimuskioski.
 
Itse sanoisin, että lipun myymiseen kuluu tuo 20 sekuntia, jos asiakas maksaa jollain kympin tai kahdenkympin setelillä. Muuten ehkä 5-10 sekuntia. Ainakin Nysse-liikenteessä kuljettaja painaa yhtä nappia, ja kertalippu tulostuu. Siihen ei meinaa hitaimmatkaan kuljettajat saada 20 sekuntia kulumaan
Riippuu aivan kuljettajasta millaisella matikkapäällä varustettu. Itselläni oli täällä HSL alueella suunnattomasti hankaluuksia noiden lippujen myynnin kanssa. Asiakas löi tiskiin 20 euroa ja lippu maksoi jotakuinkin 3 euroa ja jotain senttiä. Kuinkas paljon annankaan takaisin? Siinä laskin useamman kerran sormilla ja tähän saattoi minuutteja upota. Omalla kohdallani suorastaan helpotti kun ei enää tarvinnut lippuja myydä. Monesti annoin liikaa tai asiakas joutui huomauttamaan että sai liian vähän vaihtorahaa
 
Miten ihmeessä satunnainen Helsinkiin tuleva joukkoliikennematkustaja liittyy Tampereen lipunmyyntiin ja tariffijärjestelmään?

Mitähän mahdat nyt tarkoittaa tuolla kysymyksellä ? Ketju on kulkenut samalla tavalla kuin yleensäkin tällä foorumilla. Rönsyilyä esiintyy joka ketjussa, mutta sekö on nyt kauhean vaarallista vai mistä nyt on kysymys ?

---------- Viestit yhdistetty klo 21:41 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 21:19 ----------

Onhan se ihan selvä että jos lipun saa ostettua vaunusta tai autosta, se mahdollistaa sen että ei tarvitse valmistella eikä suunnitella joukkoliikennematkaa etukäteen. Tyypillinen voisi olla tilanne esim jossa autoilija on tullut kylään Hervantaa ja ottaa illan mittaan olutta ja päättää palata raitiovaunulla. Päivällä lähtiessä oluenotto ei tullut hänen mieleensä. Hän on satunnainen raitiovaununkäyttäjä ja toivoo saavansa lipun mahdollisimman helposti. Tämä näkökanta on ihan ymmärrettävä.

Olen itse ymmärtänyt ja hyväksynyt tämän HSL-alueella nyt olevan ja Tampereelle tulevan suhteellisen samanlaisen järjestelmän, jossa satunnaiselta joukkoliikenteen käyttäjältä edellytetään hieman enemmän vaivaa lipun hankintaa, mikä tarkoittaa käytännössä esim ennakkokertalippujen hankkimista mahdollisia satunnaisia joukkoliikennematkoja varten.

Tässä jälkimmäisessä lienee korostuu myös joukkoliikenteen suunnittelijoiden talousmiesten arvioimat kustannustekijät.

En mene tiukasti väittämään mikä on huono tai hyvä, mutta kummassakin kaupungissa on nyt tehty maksutapojen peruslinjaukset.

Busseissa ja ratikoissa on nykyään käytössä lähimaksumahdollisuus.
Lähde: Aamulehti
 
Viimeksi muokattu:
Onko HSL:n tapaan siis nyt myös Nysse luopunut kokonaan kuljettajarahastuksesta busseissa?
 
Mitähän mahdat nyt tarkoittaa tuolla kysymyksellä ? Ketju on kulkenut samalla tavalla kuin yleensäkin tällä foorumilla. Rönsyilyä esiintyy joka ketjussa, mutta sekö on nyt kauhean vaarallista vai mistä nyt on kysymys ?

Jos alat kirjoittaa aivan eri aiheesta - kuten tässä tapauksessa HSL-alueen asioista - niin kirjoita siitä sopivaan viestiketjuun tai jos sellaista ei löydy, niin perusta uusi viestiketju sopivalle foorumille. Tekstisi ei mitenkään liittynyt tämän viestiketjun aiheeseen.
 
Erillisiä rahastajia on yhä vielä olemassa paikoin. Muistelen nähneeni Dakarissa ja Montevideossa busseissa, sekä tietysti Amsterdamissa ratikassa. Täällä foorumilla joskus laskettiin Helsingin osalta, mitä se merkitsisi taloudellisesti, jos raitiovaunuliikenteessä otettaisiin käyttöön suljettu rahastusmalli rahastajineen. En enää muista lopputulosta tarkasti, mutta noin suunnilleen se taisi olla kustannusneutraalia olettaen, että liikenne nopeutuu, matkustajamäärät pysyvät samoina, pummilla matkustaminen loppuu ja tarkastajia ei tarvita. Olisi silti aika outoa, jos Tampereen upouudessa ratikassa olisi rahastaja.

En ole koskaan matkustanut rahastajallisessa kulkuvälineessä, niin miten sellainen käytännössä toimii/toimisi nykyaikaisessa ratikassa? Vaatisiko käytännössä, että ihmiset käyttävät yhtä ovea koko pitkästä ratikasta? Siis jos oletetaan, että rahastaja korvaisi lipuntarkastajat, jolloin varmaankin oletetaan myös kaikkien näyttävän lippunsa hänelle. Vai olisiko pitkissä ratikoissa useampi kuin yksi rahastaja? Yhden oven käyttö ei kuulosta tämän kokoluokan kulkuvälineessä tehokkaalta, eikä kyllä varmaan juuri nopeuta liikennettä kuljettajarahastukseen verrattuna.

---------- Viestit yhdistetty klo 00:14 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 00:10 ----------

Jos alat kirjoittaa aivan eri aiheesta - kuten tässä tapauksessa HSL-alueen asioista - niin kirjoita siitä sopivaan viestiketjuun tai jos sellaista ei löydy, niin perusta uusi viestiketju sopivalle foorumille. Tekstisi ei mitenkään liittynyt tämän viestiketjun aiheeseen.

Ymmärtääkseni Helsinkiin on viitattu ketjussa moneen kertaan siksi, että on verrattu järjestelmiä ja pohdittu, mikä olisi järkevä ja toimiva tapa myydä lippuja. Tätä kautta tämä kaiketi koski myös Tamperetta, kun on pohdittu Tampereen järjestelmän ongelmia ja ratkaisuja/toiveita sen kehittämiseksi.
 
Jos alat kirjoittaa aivan eri aiheesta - kuten tässä tapauksessa HSL-alueen asioista - niin kirjoita siitä sopivaan viestiketjuun tai jos sellaista ei löydy, niin perusta uusi viestiketju sopivalle foorumille. Tekstisi ei mitenkään liittynyt tämän viestiketjun aiheeseen.

Ymmärtääkseni Helsinkiin on viitattu ketjussa moneen kertaan siksi, että on verrattu järjestelmiä ja pohdittu, mikä olisi järkevä ja toimiva tapa myydä lippuja. Tätä kautta tämä kaiketi koski myös Tamperetta, kun on pohdittu Tampereen järjestelmän ongelmia ja ratkaisuja/toiveita sen kehittämiseksi.

Ylläoleviin kommentteihin viitaten, tässä ketjussa on varsin laajasti keskusteltu eri kaupunkien tariffijärjestelmistä ja niiden eroista, kuljettajarahastuksesta ja siitä luopumisesta, lähimaksusta sekä käteisen käytöstä maksuvälineenä joukkoliikenteessä. Keskustelussa on mainittu kokemuksia mm. Venäjältä, Madridista, Amsterdamista, Riiasta, Sipoosta ja HSL-alueelta. Minunkin mielestäni on ihan validia tuoda keskusteluun näitä näkökulmia, olivatpa ne sitten HSL-alueelta tai muista kaupungeista.

Tampereen kannalta kiinnostava vertailukohta on etenkin Turku, jossa kuljettajarahastuksesta on näemmä niin ikään luovuttu. Turku otti lähimaksun käyttöön jo ennen Tampereen seutua, mutta mitenköhän siellä on hoidettu satunnaisen käteisellä lippunsa maksavan matkustajan lipunostomahdollisuuksista? Tästä olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia.
 
Muiden kaupunkien kokemuksien vertaaminen on tietysti hyvää keskustelua. Sitten taas jos vie keskustelun niiden muiden kaupunkien asioista puhumiseen ilman yhteyttä Tampereen seutuun, kuten Salomaa viittaamassani viestissä teki, on se syytä tehdä sopivammassa ketjussa.

En ole koskaan matkustanut rahastajallisessa kulkuvälineessä, niin miten sellainen käytännössä toimii/toimisi nykyaikaisessa ratikassa?

Tukholman seudulta löytyi esimerkki sellaisesta. Tvärbanalla oli rahastajat (tai konduktöörit, miten heitä haluaakaan kutsua) vuoteen 2016 asti. Vaunuun sai nousta kaikista ovista ja rahastaja kiersi vaunun sisällä tarkastamassa kaikkien liput. Spårväg Cityllä rahastajat taitaa olla edelleen. En ole ihan perillä nykyhetken tilanteesta, koska ainakin välillä rahastajat poistuivat koronaan liittyvistä työturvallisuussyistä.
 
Olen asiasta jälleen 339-DF:n kanssa samaa mieltä. Ollessani vieraalla paikkakunnalla turistina haluan ostaa joukkoliikenteen matkalipun helposti. Parasta olisi jos kuljettaja myisi lippuja. Kun tiedän etukäteen että matkustan paljon, ostan tietysti matkailijalipun, mielellään Rautatieaseman kioskista tai hotellista. En pidä kännykkäsovellusta mitenkään helppona tapana, päinvastoin hankalana. Mitenkä kännykkälippu ostetaan kun älykännykkä on jätetty tarkoituksella kotiin ja mukana on perinteinen kännykkä?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jos alat kirjoittaa aivan eri aiheesta - kuten tässä tapauksessa HSL-alueen asioista - niin kirjoita siitä sopivaan viestiketjuun tai jos sellaista ei löydy, niin perusta uusi viestiketju sopivalle foorumille. Tekstisi ei mitenkään liittynyt tämän viestiketjun aiheeseen.

Liityin foorumille 2007, enkä hallitse sen logiikkaa vieläkään. Kun viestien otsikkoina oli "Tampereen pikaratikkahanke", käsitin silloin selvästi että nyt kirjoitetaan Tampereen asioista. Sitten viestien nimeksi tuli kesken kaiken "lipunmyynnin ja tariffijärjestelmän muutokset 2021". Tässä vaiheessa käsitin että keskustelu on siirretty toiseen viestiketjuun, joka käsittelee koko maata. Siihen perustui sen HSL-lipunmyyntipisteiden erittely. Jos olisin tiennyt että olemme edelleen Tampere-rajauksessa, en olisi sitä kirjoittanut.

Nyt havaitsen että ylälaidassa kulkee tieto, että tämä viesti kuuluu kokonaisuuteen "Tampereen paikallisliikenteeseen", mikä taas kuuluu suurempaan kokonaisuuteen "Bussit". "Bussien" kanssa rinnasteinen kokonaisuus on "Raideliikenne". Kuitenkin tässä järjestelmässä Tampereen raitiovaunuista puhutaan "Bussien" alla.
Mutta hyvä kun huomautat selkeästi, yritän ryhdistäytyä.

---------- Viestit yhdistetty klo 10:02 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 09:18 ----------

En ole koskaan matkustanut rahastajallisessa kulkuvälineessä, niin miten sellainen käytännössä toimii/toimisi nykyaikaisessa ratikassa? Vaatisiko käytännössä, että ihmiset käyttävät yhtä ovea koko pitkästä ratikasta? Siis jos oletetaan, että rahastaja korvaisi lipuntarkastajat, jolloin varmaankin oletetaan myös kaikkien näyttävän lippunsa hänelle. Vai olisiko pitkissä ratikoissa useampi kuin yksi rahastaja? Yhden oven käyttö ei kuulosta tämän kokoluokan kulkuvälineessä tehokkaalta, eikä kyllä varmaan juuri nopeuta liikennettä kuljettajarahastukseen verrattuna.

Silloin kun rahastajia vielä oli raitiovaunuissa, niin takaovesta tultiin sisään ja keski- sekä etuovesta mentiin ulos. Siltä osin toimimaton ajatus jo uudemmissa vaunuissa, jokeri-vaunuista puhumattakaan. Jossain vaiheessa raitiovaunuissa esiintyi aika paljon häiriöitä ja silloin päässäni tuli mieleen vanhat ajat kun aitiossa istuva rahastaja valvoi vaunun takapäätä. Vaunuissa oli paljon rauhallisempaa.

Siten pohdinnassani kävi ajatus että vaunuisssa oli toinen henkilö myymässä tarvittaessa lippuja, opastamassa matkustajia ja toisaalta luotaisiin kesätyöpaikkoja. Olisi siis tehty peruslinjaus että raitiovaunu on turvallinen ja viihtyisä paikka matkustaa hyvän palvelun kera. Se olisi kokonaan vaatinut uudenlaista ajattelua, mutta en nyt itsekään usko että sitä tarvitsee enemmän pohtia. Lähimaksulla voidaan nyt maksaa Tampereella, kohta Helsingissä. Siten keskustelu painottuu ehkä siihen kenellä on pankkikortti ja kenellä ei. Nykyään pankin on myönnettävä pankkikortti myös maksuhäiriöiselle.

En kyllä mitenkään usko että Helsingissä ja Tampereella palattaisiin järjestelmään, jossa kuljettaja myisi lippuja käteisellä. Sanotaan, että kelloa ei voi kääntää taaksepäin (mutta EU:ssa voi tehdä sitäkin).




Ymmärtääkseni Helsinkiin on viitattu ketjussa moneen kertaan siksi, että on verrattu järjestelmiä ja pohdittu, mikä olisi järkevä ja toimiva tapa myydä lippuja. Tätä kautta tämä kaiketi koski myös Tamperetta, kun on pohdittu Tampereen järjestelmän ongelmia ja ratkaisuja/toiveita sen kehittämiseksi.

Foorumilla on viestiketjuissa raameja, jotka taas ovat suurempien raamien alla. Siksi käsitinkin ketjun otsikoiden muuttuessa että on siirrytty puhumaan koko maan lippujärjestelmistä. Tunnustin moderaattorille, että en aina pysy kärryillä.
 
Viimeksi muokattu:
Riippuu aivan kuljettajasta millaisella matikkapäällä varustettu. Itselläni oli täällä HSL alueella suunnattomasti hankaluuksia noiden lippujen myynnin kanssa. Asiakas löi tiskiin 20 euroa ja lippu maksoi jotakuinkin 3 euroa ja jotain senttiä. Kuinkas paljon annankaan takaisin? Siinä laskin useamman kerran sormilla ja tähän saattoi minuutteja upota. Omalla kohdallani suorastaan helpotti kun ei enää tarvinnut lippuja myydä. Monesti annoin liikaa tai asiakas joutui huomauttamaan että sai liian vähän vaihtorahaa

Itse olin luullut, että tuollaista voisi sattua enemmänkin kuljettajan ensimmäisten työviikkojen aikana. Sitten kun on kymmeniä, satoja ja jopa tuhansia kertoja myynyt sitä kertalippua, niin luulisi että siinä vaiheessa alkaa jo pikku hiljaa muistamaan ulkoa, paljonko vaihtorahaa pitää milloinkin antaa, matikkapäästä riippumatta.
 
Nämä halusin vain oikaista, ettei kenellekään foorumin seuraajalle jää väärää käsitystä.

Mainittakoon samassa yhteydessä, että ennakkokertalippujen myyntipisteitä ovat R-kioskien lisäksi myös linja-autoaseman Matkahuolto, Sokos ja Stockmann, kaikki Tampereen Prismat, Turtolan Citymarket, Pispalan ja Kämmenniemen Salet sekä Orimuskioski.

Mutta tämähän on loistava uutinen: voin minäkin unohtaa Tampereen matkakortin jo jonnekin laatikkoon. Ja kiitos korjauksesta!

---------- Viestit yhdistetty klo 11:08 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 11:00 ----------

En ole koskaan matkustanut rahastajallisessa kulkuvälineessä, niin miten sellainen käytännössä toimii/toimisi nykyaikaisessa ratikassa? Vaatisiko käytännössä, että ihmiset käyttävät yhtä ovea koko pitkästä ratikasta? Siis jos oletetaan, että rahastaja korvaisi lipuntarkastajat, jolloin varmaankin oletetaan myös kaikkien näyttävän lippunsa hänelle. Vai olisiko pitkissä ratikoissa useampi kuin yksi rahastaja? Yhden oven käyttö ei kuulosta tämän kokoluokan kulkuvälineessä tehokkaalta, eikä kyllä varmaan juuri nopeuta liikennettä kuljettajarahastukseen verrattuna.

Perinteisesti on toimittu niin, että matkustajat nousevat suoraan takasillalle kyytiin, vaunu pääsee liikkeelle ja rahastaja sitten rahastaa/tarkistaa matkustajat, jotka siirtyvät takasillalta rahastajan työpisteen ohi varsinaisen matkustamoon. Nopeushyöty tulee siis siitä, että liikkeelle päästään, vaikka rahastus olisi kesken. Vanhoissa nivelvaunuissa järjestely näkyykin hyvin ja tässä selitys isoon takasiltaan ilman penkkejä. Nivelraitiovaunussa myös etuovesta sai tulla sisälle, jos oli kausilippu tai vastaava, jonka kuljettaja tarkisti. Kuljettaja ei kuitenkaan myynyt lippuja. Ja vielä perinteisemmissä raitiovaunujunissa oli joka vaunussa rahastaja erikseen, siis joka toisesta tai joka kolmannesta ovesta pääsi sisälle ja jokaista tällaista ovea kohden oli rahastaja. Kyllä se noin menee tehokkaasti, mutta todella työvoimaintensiivistä tietenkin.
 
Itse olin luullut, että tuollaista voisi sattua enemmänkin kuljettajan ensimmäisten työviikkojen aikana. Sitten kun on kymmeniä, satoja ja jopa tuhansia kertoja myynyt sitä kertalippua, niin luulisi että siinä vaiheessa alkaa jo pikku hiljaa muistamaan ulkoa, paljonko vaihtorahaa pitää milloinkin antaa, matikkapäästä riippumatta.

Niinhän sitä voisi itsekin luulla, mutta olen kuullut useaan kertaan siitä, että on ihmisiä, joille numerot ja laskeminen on erittäin hankalaa. Ehkä vähän lukihäiriötä vastaava juttu numeroilla. Eli ihmisten laskutaidoissa voi olla suurtakin vaihtelua. Enkä siis tarkoita kommentoida juuri tätä tapausta, vaan esittää erilaisia hetkelliseen laskukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Voisin kuvitella, että joillekin myös lipunmyynti voi tuntua aika paineiselta tilanteelta, jos pitäisi saada se hoidettua nopeasti ja samalla laskettua oikein. Varsinkin jos ollaan myöhässä ja edellinen lippu meni syystä tai toisesta pieleen. Ja matikkaa yliopistotasolla opiskelleena voi myös todeta, että kyllä niitä yksinkertaisia virheitä sielläkin tehdään. Vireystilakin voi tuoda asiaan oman mausteensa, vaikka kuljettajalla toki olisi hyvä olla ihan hyvä vireystila.
 
Tampereen kannalta kiinnostava vertailukohta on etenkin Turku, jossa kuljettajarahastuksesta on näemmä niin ikään luovuttu. Turku otti lähimaksun käyttöön jo ennen Tampereen seutua, mutta mitenköhän siellä on hoidettu satunnaisen käteisellä lippunsa maksavan matkustajan lipunostomahdollisuuksista? Tästä olisi mielenkiintoista kuulla kokemuksia.

Turun seudun Fölissä kuljettajarahastuksesta on luovuttu toistaiseksi pahentuneen koronatilanteen tähden. Päätöstä kuljettajarahastuksesta ja käteisen käytöstä luopumisesta ei Turussa ole tehty. Toisin joukkoliikennepalvelujohtaja on hiljattain Turun Sanomien haastattelussa todennut, että voi olla mahdollista Turussakin luopua käteisen käytöstä busseissa. Tuossa haastattelussa hän sanoi, että aiemmin olisi ollut täysin varma käteisen palautumisesta käyttöön. Föli ohjeistaa asiakkaita seuraavasti: Bussimatkan maksu onnistuu lähimaksulla (pankki- tai luottokortti, mobiililaite), matkakortilla tai mobiililipulla, jonka voi ostaa Föli-sovelluksesta. Lisäksi kertalippuja ja vuorokausilippuja on saatavilla Föli-alueen R-kioskeista sekä Fölin lippuautomaateista, joita on mm. Hansakorttelissa ja ICT-Cityssä Kupittaalla.
 
Takaisin
Ylös