Sivu 2 / 4 EnsimmäinenEnsimmäinen 1234 ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 16-30/58

Viestiketju: Matkustajien kokemuksia Tampereen paikallisliikenteessä

  1. #16
    Eppu avatar
    Liittynyt
    25.06.2005
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    1659

    oletus Vs: Matkustajien kokemuksia Tampereen paikallisliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Jos vaikka ensin alettaisiin numeroida saman suunnan linjat samalla ensimmäisellä numerolla? Tätä on käytetty pk-seudulla jo aikapäiviä ja se on selkeä systeemi. Valtaväylistä poikkeavat poikittais- tai viistolinjat sitten vaikka 5-numerolla.
    Sinänsä ihan hyvä idea, mutta valitettavasti osittain toteuttamiskelvoton tampereen seudulla. Tämä johtuu siitä, että meillä on runsaasti näitä heilurilinjoja, jotka kulkevat kaupungin läpi. Mutta onhan tällaista numerointia käytetty kuitenkin seutuliikenteessä. Pirkkalaanhan kulkee edelleen kuuskymppiset ja Ylöjärvelle kasikymppiset, esimerkiksi. Yksi suunta, missä numerointia voisi myös hyödyntää paremmin, on Teisko. Linjat 28 ja 90 voisi osittain korvata esimerkiksi linjoilla 40-43 (40 Sorila, 41 Aitoniemi, 42 Kämmenniemi ja muu Teisko sekä 43 Orivesi, Ruovesi, Virrat ym.). Nythän 90 voi tuntua hiukan sekavalta kun sama linjanumero kattaa koko Teiskon alueen reitit ja vielä jotain päälle.
    Kuvasto l Oikoradan Bussisivut
    "Spårväg City i Stockholm har inte lockat fler resenärer än när trafiken kördes med buss. Den så kallade spårfaktorn finns inte, hävdade transportforskaren Maria Börjesson."

  2. #17
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3343

    oletus Vs: Matkustajien kokemuksia Tampereen paikallisliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Jos haluan kulkea Keskustorilta jollekin Pispalan valtatien pysäkeistä, minun täytyy käydä erikseen katsomassa pysäkkiaikataulu kunkin pysäkin katoksesta (ripoltu puolen kilometrin matkalle Hämeenkadun varteen), tai vaihtoehtoisesti kantaa mukana nivaskaa paperiprinttejä. Yhtään kombi-pysäkkinäyttöä ei ole, enkä pysty reittioppaasta tulostamaan kombinoitua pysäkkiaikataulua näiltä pysäkeiltä haluttujen linjojen osalta, koska jokainen pysäkki on järjestelmässä eri pysäkkinumerolla.
    Pysäkkien hajanaisuus on todellinen ongelma, samoin yhteisen pysäkkinäytön puute Keskustorilla. C64-näytön käyttöliittymä oli täydellinen, siitä puuttui ainoastaan reaaliaikaisuus ja seutulinjat.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Jos vaikka ensin alettaisiin numeroida saman suunnan linjat samalla ensimmäisellä numerolla? Tätä on käytetty pk-seudulla jo aikapäiviä ja se on selkeä systeemi. Valtaväylistä poikkeavat poikittais- tai viistolinjat sitten vaikka 5-numerolla.
    Helsingissähän sisäiset bussilinjat ovat väljästi postinumeroalueiden mukaan numeroitu, ja seutulinjat viuhkamaisesti 500-sarjaa lukuunottamatta lännestä itään aina satanen kerrallaan.

    Postinumeroihin perustuva järjestelmä ei toimisi Tampereella sellaisenaan, sillä suurin osa linjoista on pendelilinjoja, jolloin itäpään postinumeron perusteella ei voisi enää päätellä linjan länsipäätä.

    Nykyinen linjanumerointi on oikeastaan vanhimmilta osiltaan 60 vuoden takaa periytyvä, yhäkin ykkösellä pääsee Härmälään, kakkosella Tammelaan ja Lappiin ja kolmosella Petsamoon. Suurin osa linjanumeroista on tosin uudempaa perua, mutta silti valtaosa linjoista kulkee ainakin huomattavaa osaa reitistään samaa reittiä kuin samat linjat 70-80-luvuilla.

    Linjanumerointi saattaisi kaivata jonkinasteista uudistamista, mahdollisuuksien mukaan perinteet huomioiden. Ongelmaksi vain käy linjanumeroiden puute, jokaiselle suuralueelle pitäisi oikeastaan olla oma kymmenlukunsa, jolloin sisäiset linjat käyttäisivät melkein koko linjanumeroalueen 1-99, eli seutuliikennöitsijät tulisi jotenkin pakottaa vaihtamaan numerointiaan satasen yläpuolelle (nykyään linjat 45-95).

    Jos seutulinjat numeroitaisiin välille 100-999, voisi sisäiset linjat numeroida jopa niin, että länsipuolen päättärin kaupunginosalla olisi oma numeronsa ja itäpuolen päättärin kaupunginosalla omansa. Esim. nykyiset linjat 18, 19 ja 26 voisivatkin olla vaikkapa linjat 38, 28 ja 36, jos länsipuolen 3 tarkoittaisi Haukiluomaa, 2 Tesomaa ja itäpuolen 8 Atalaa ja 6 Multisiltaa. Keskustasta lähtevät linjat numeroitaisiinkin vain itäsuunnan numeron mukaan, eli yhdestä yhdeksään.

  3. #18
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3343

    oletus Vs: Matkustajien kokemuksia Tampereen paikallisliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut omp Näytä viesti
    Ei todellakaan ole asianmukaista käytöstä lainata rivitolkulla toisen tekstiä ja esittää se omana. Millään foorumilla.
    Eikä ainakaan yhdyssanavirheiden tekemällä tekeminen tee sitä yhtään sen asiallisemmaksi.

  4. #19

    Liittynyt
    19.07.2006
    Sijainti
    Nokia
    Viestejä
    346

    oletus Paras keino siirtää ihmisiä henkilöautoilusta joukkoliikenteeseen.

    On olemassa yksinkertainen tekijä, joka siirtäisi ihmisiä henkilöautoilusta joukkoliikenteeseen. Se olisi laskentataito ja ymmärrys. Henkilöauton kustanne on 0,39 € / kilometri (AL tieto ajalta, jolloin polttoaine maksoi 1,18 €, lisäksi keskiarvo joka riippuu auton ajomääristä yms. muista tekijöistä). Ja ymmärrys henkilöautoilun haitallisesta vaikutuksesta ympäristöön suhteessa joukkoliikenteeseen.

    Tosin turhaahan tuota täällä on puhua, koska suurinosa väestä tietää tämän tosiasian. Sitten on eriasia janihyväriset ja muut, joilla täytyy olla se kuljetus juuri ja silloin kun he itse sitä tarvitsevat. Itse olen jo vuosia elänyt ja toiminut joukkoliikenteen ehdoilla, aina kun se on mahdollista. Jos on ollut aivan pakko, olen käyttänyt omaa autoa, mutta muuten pyrkinyt aina käyttämään joukkoliikennettä. Ottaen huomioon, että pisimmillään kahden vuoron väli on 3 tuntia (09-12) ja kävelymatkaakin saattaa tulla 3 kilometriä suuntaansa. Älä kysy, mitä joukkoliikenne voi tehdä hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä joukkoliikenteen hyväksi.

    Vuoromäärän kasvattaminen on sitten talouskysymys. TKL:n liikenteen maksavat Tampereen kaupungin asukkaat, ja mikäli halutaan liikennemäärä "järjettömäksi" (5 minuutin vuoroväli alkaa olla sitä, itse näkisin 20 minutin vuorovälin kaikkein optimaalisimmaksi) niin on muistettava, että se nostaa huomattavasti veroja. Ja luonnollisesti samassa vaiheessa olisi varmistettava, ettei tällä toimenpiteellä aiheuteta merkittävää vahinkoa yksityisten liikennöitsijöiden lipputuloilla elävän liikenteelle. Niin kauan, kun minun ei tarvitse maksaa TKL:n sekoiluja, niin saavat tehdä mitä itse haluavat. Tuota yksityisten liikennöitsijöiden toiminnan haittaamista tosin ilmenee joka tapauksessa, mutta ehkä siitäkin päästään eroon jossain vaiheessa.

  5. #20
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Paras keino siirtää ihmisiä henkilöautoilusta joukkoliikenteeseen.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Admiral Observer Näytä viesti
    Tosin turhaahan tuota täällä on puhua, koska suurinosa väestä tietää tämän tosiasian. Sitten on eriasia janihyväriset ja muut, joilla täytyy olla se kuljetus juuri ja silloin kun he itse sitä tarvitsevat. Itse olen jo vuosia elänyt ja toiminut joukkoliikenteen ehdoilla, aina kun se on mahdollista. Jos on ollut aivan pakko, olen käyttänyt omaa autoa, mutta muuten pyrkinyt aina käyttämään joukkoliikennettä. Ottaen huomioon, että pisimmillään kahden vuoron väli on 3 tuntia (09-12) ja kävelymatkaakin saattaa tulla 3 kilometriä suuntaansa.
    Hupaisa huomata että allekirjoittaneesta on yhtäkkiä tehty arkkityyppi... Minusta kommenttisi on rehellisyydessään ihailtava: haluat elää joukkoliikenteen ehdoilla. Samanlaista idealismia on montaa lajia: jotkut suojelevat luontoa tinkimättömästi, jotkut taas kannattavat reilua kauppaa, jotkut ajavat tasa-arvoa jne. Kaikki hyviä asioita, ei siinä mitään. Ongelma on siinä, että valtaosalla väestöä ei ole samaa intohimoa juuri näiden hyvien asioiden puolesta toimimiseksi. Tällöin voidaan valita kahden lähestymistavan väliltä:

    1) Kitistään ja valitetaan narisevalla äänellä että maailma ei ole sellainen kuin minä haluan. Tämä tosin ei muuta yhtään mitään: valtaväestö jatkaa elämäänsä ilman mitään parannusta. Tällaisia "parempia" ja "valaistuneempia" ihmisiä on lehtien sivut ja TV-ohjelmat täynnä.

    2) Kysytään mitä voitaisiin oikeasti tehdä, jotta pienennetään kuilua idealististen tavoitteiden ja valtaväestön käyttäytymisen välillä. Tämä tarkoittaa, että on pakko hyväksyä että toisilla on sellaisia elämäntapoja ja preferenssejä, joita minä en jaa. Joku saattaa oikeasti tykätä perunalastujen popsimisesta ja kaljan kittaamisesta sohvalla, kun TV:stä tulee Salatut elämät. Minä taas en. Se on elämää.

    Jos halutaan oikeasti saada jotain aikaan, meidän täytyy kysyä itseltämme miten me markkinoimme ajamamme asian tuolle sohvaperunalle (ja kaikille muille keskenään erilaisille yksilöille) niin, että hän kokee sen mielekkääksi ja osaksi omaa elämänpiiriään. Mitä laajemmin houkuttelevan saamme "tuotteestamme", sen helpommin sen saa "kaupaksi".

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Admiral Observer Näytä viesti
    Älä kysy, mitä joukkoliikenne voi tehdä hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä joukkoliikenteen hyväksi.
    Joo, ja varmaan kanatkin uhraavat henkensä mielihyvin sen puolesta, että minä saan laittaa koipea uuniin sunnuntaiateriaa varten.

    Vakavasti puhuen: tällainen retoriikka kuuluu menneisyyteen. Me emme ole olemassa joukkoliikennettä varten (no, paitsi ehkä ne meistä jotka suoraan työskentelevät näiden palveluiden parissa, joka saattaa toki tällä foorumilla olla aika moni), vaan joukkoliikenne on olemassa meitä varten. Jos me emme halua käyttää joukkoliikennettä, niin turha sitä on sitten ajaakaan. Kääntäen: jos haluamme että joukkoliikennettä on jatkossakin, meidän pitää haluta käyttää sitä. Ja tuota käyttöhalua lisätään parhaiten parantamalla palvelun laatua. Yksinkertaista.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Admiral Observer Näytä viesti
    Vuoromäärän kasvattaminen on sitten talouskysymys. TKL:n liikenteen maksavat Tampereen kaupungin asukkaat, ja mikäli halutaan liikennemäärä "järjettömäksi" (5 minuutin vuoroväli alkaa olla sitä, itse näkisin 20 minutin vuorovälin kaikkein optimaalisimmaksi) niin on muistettava, että se nostaa huomattavasti veroja.
    Jos luit viestini tarkkaan, en ehdottanut 5 minuutin vuoroväliä. Totesin, että se olisi lähes tarpeetonta luksusta, mutta jos tällainen jossain olisi tarjolla, niin toki siihen oltaisiin hyvin tyytyväisiä. 10 minuutin vuoroväli on minusta hyvä peruspalvelu, ja 15 minuuttia harvan liikenteen aikaan. 20 minuuttia ei ole optimaalinen millään muotoa, mutta on jotenkuten hyväksyttävissä, jos puhutaan niukkapopulaatioisista alueista kaukana keskustasta. 20 minuutin vuoroväli yhteydellä jonka kävelisi 30 minuutissa on jo vähän epätarkoituksenmukainen. Siksi lähempänä keskustaa (mm. sisääntuloväylillä) tulisi pyrkiä siihen, että harvemmat linjat toisiaan selkeästi ja saumattomasti täydentäen loisivat tiheämmällä vuorovälillä toimivan yhteyden.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Admiral Observer Näytä viesti
    Ja luonnollisesti samassa vaiheessa olisi varmistettava, ettei tällä toimenpiteellä aiheuteta merkittävää vahinkoa yksityisten liikennöitsijöiden lipputuloilla elävän liikenteelle. Niin kauan, kun minun ei tarvitse maksaa TKL:n sekoiluja, niin saavat tehdä mitä itse haluavat. Tuota yksityisten liikennöitsijöiden toiminnan haittaamista tosin ilmenee joka tapauksessa, mutta ehkä siitäkin päästään eroon jossain vaiheessa.
    Sitä en ymmärrä miksi yksityisten liikennöitsijöiden liiketoiminta olisi jotenkin erityisessä suojeluksessa vaikka sitten kansalaisten kokeman joukkoliikenteen kokonaispalvelun kustannuksella. Jos liiketoiminta on, kuten väität, itsensä kannattavaa, niin sitten se kannattaa itsensä tekevät muut toimijat mitä hyvänsä. Jos taas pitää tarkoituksella estää kokonaisuuden kehittämistä, jotta tietyt tahot saavat pitää "itsekannattavan" liiketoimintansa, niin sittenhän se ei oikeasti olekaan itsekannattavaa vaan kyse on kiertoteitse tapahtuvasta ristisubventiosta tai kartellista. Tästä tosin muut ovat aikaisemmin kirjoittaneet paljon asiantuntevampia ja perustellumpia kirjoituksia kuin tämä lyhyt toteamukseni tässä.

    Minulla ei ole mitään kannattavaa liiketoimintaa vastaan. Itse asiassa elinkeinovapaus ja vapaa yrittäjyys ovat mielestäni hyvin kannatettavia asioita. Ideaalitilanteessa tähän kuuluisi se, että kuka tahansa saisi ryhtyä ajamaan mitä tahansa reittiä koska tahansa. En kuitenkaan oikein usko, että tällä tavoin saataisiin aikaan hyvin toimiva ja integroitu paikallisliikennejärjestelmä. En myöskään usko, että nykyiset alan toimijat toivottaisivat vapaata kilpailua tervetulleeksi vaan pikemminkin pyrkivät suojelemaan omia läänityksiään. Tästä on oikea markkinatalous kaukana. On hieman tekopyhää puolustella monopolistisia läänityksiä markkinatalouden retoriikalla. Toki tämä on vapaassa yhteiskunnassa kyseisten toimijoiden oikeus, mutta meidän muiden tulee tiedostaa, että objektiivisen totuuden kanssa sillä on vain niukasti tekemistä.

  6. #21

    Liittynyt
    19.07.2006
    Sijainti
    Nokia
    Viestejä
    346

    oletus Vs: Paras keino siirtää ihmisiä henkilöautoilusta joukkoliikenteeseen.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Hupaisa huomata että allekirjoittaneesta on yhtäkkiä tehty arkkityyppi... .
    Pahoittelen kyseistä leimaamista. Ei ollut tarkoitus olla niin voimakas ilmaisu. Liian usein joukkoliikenteen käyttämättömyyden perusteluna on äärimmäisen itsekäs kanta, että jos bussi ei tule a. 10 metrin päähän lähtö ja lopetuspisteestä ja b. se ei tule 5 minuutin sisään tarvitsemastani ajankohdasta, en voi sitä käyttää. Joukkoliikenne on aina kompromisseja, ja yksilönkin on joskus tehtävä joustoja koska "minä itse" ei ole aina se tekijä joka päättää ja määrittelee mitä tapahtuu.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Minusta kommenttisi on rehellisyydessään ihailtava: haluat elää joukkoliikenteen ehdoilla. .
    Aikoinaan oli pakko, kuten monen muunkin on vielä tehtävä. Sitten se on jäänyt elämäntavaksi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Ongelma on siinä, että valtaosalla väestöä ei ole samaa intohimoa juuri näiden hyvien asioiden puolesta toimimiseksi. Tällöin voidaan valita kahden lähestymistavan väliltä:

    1) Kitistään ja valitetaan narisevalla äänellä että maailma ei ole sellainen kuin minä haluan. Tämä tosin ei muuta yhtään mitään: valtaväestö jatkaa elämäänsä ilman mitään parannusta. Tällaisia "parempia" ja "valaistuneempia" ihmisiä on lehtien sivut ja TV-ohjelmat täynnä.

    2) Kysytään mitä voitaisiin oikeasti tehdä, jotta pienennetään kuilua idealististen tavoitteiden ja valtaväestön käyttäytymisen välillä. Tämä tarkoittaa, että on pakko hyväksyä että toisilla on sellaisia elämäntapoja ja preferenssejä, joita minä en jaa. Joku saattaa oikeasti tykätä perunalastujen popsimisesta ja kaljan kittaamisesta sohvalla, kun TV:stä tulee Salatut elämät. Minä taas en. Se on elämää..
    1. Valittaminen on todella turhaa. Siihen syyllistytään tälläkin foorumilla joskus. Enkä väitä, ettenkö itsekin joskus syyllistyisi siihen.
    2. Älä unohda sellaisia asioita, kuin esimerkiksi pakko.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Jos halutaan oikeasti saada jotain aikaan, meidän täytyy kysyä itseltämme miten me markkinoimme ajamamme asian tuolle sohvaperunalle (ja kaikille muille keskenään erilaisille yksilöille) niin, että hän kokee sen mielekkääksi ja osaksi omaa elämänpiiriään. Mitä laajemmin houkuttelevan saamme "tuotteestamme", sen helpommin sen saa "kaupaksi"...
    Vaikka elämme markkinataloudessa, ei kaikkea tarvitse muuttaa tuotteeksi ja "kaupata" ihmisille. Kuten yllä mainitsin, on olemassa tekijöitä jotka toimivat paremmin kuin "kauppaaminen". Pakko on hyvä sellainen tekijä. Ympäristön pilaantuminen ja fossiiliset polttoaineet alkavat voimistaa yhä enemmän tämänkaltaisia pakkotekijöitä jotka saattavat vaikuttaa radikaalistikin liikenteen tulevaisuuteen. Joskus pakko on tarpeellista hyvän asian vuoksi.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Joo, ja varmaan kanatkin uhraavat henkensä mielihyvin sen puolesta, että minä saan laittaa koipea uuniin sunnuntaiateriaa varten. "...
    Älä inhimillistä sellaista mikä ei ole inhmillistä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Vakavasti puhuen: tällainen retoriikka kuuluu menneisyyteen".
    Vakavasti puhuen on suuri ongelma, että ihmiset ovat siirtäneet tämäkaltaiset tärkeät yhteiskunnalliset ajatukset menneisyyteen. Jokaisen pitäisi kysyä, mitä voi tehdä yhteiskunnan ja muiden hyväksi, eikä olla joka hetki vaatimassa yhä suurempaa osaa yhteisestä itselleen. Ihminen on olemassa valtiota varten, eikä toisinpäin (IMO). Tarkoittaen tällä nykyistä erilaisuuden ja vähemmistöjen aseman ylikorostamista, mikä on osaltaan vaikuttanut minä-itse ajattelun kasvamiseen ja sitä kautta myös osaltaan joukkoliikenteen alasajoon autoistumisen kautta. Autohan on todistetusti ollut voimakas induvidualismin symboli. Mutta tuo ajattelutapa, että ei muilla väliä kunhan minä-minä-minä on vaaraksi meille kaikille.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Me emme ole olemassa joukkoliikennettä varten (no, paitsi ehkä ne meistä jotka suoraan työskentelevät näiden palveluiden parissa, joka saattaa toki tällä foorumilla olla aika moni), vaan joukkoliikenne on olemassa meitä varten. Jos me emme halua käyttää joukkoliikennettä, niin turha sitä on sitten ajaakaan. Kääntäen: jos haluamme että joukkoliikennettä on jatkossakin, meidän pitää haluta käyttää sitä. Ja tuota käyttöhalua lisätään parhaiten parantamalla palvelun laatua. Yksinkertaista.
    Kyllä täällä taitaa olla meitä alalla työskenteleviä aika paljon. Mutta edellenkin, älä kauppaa jos on muitakin keinoja nostaa tarvetta. Älä korjaa, mikä toimii (pohjimmiltaan, yksityiskohdissa voi olla paljonkin parannettavaa).

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Jos luit viestini tarkkaan, en ehdottanut 5 minuutin vuoroväliä. Totesin, että se olisi lähes tarpeetonta luksusta, mutta jos tällainen jossain olisi tarjolla, niin toki siihen oltaisiin hyvin tyytyväisiä. 10 minuutin vuoroväli on minusta hyvä peruspalvelu, ja 15 minuuttia harvan liikenteen aikaan. 20 minuuttia ei ole optimaalinen millään muotoa, mutta on jotenkuten hyväksyttävissä, jos puhutaan niukkapopulaatioisista alueista kaukana keskustasta. 20 minuutin vuoroväli yhteydellä jonka kävelisi 30 minuutissa on jo vähän epätarkoituksenmukainen. Siksi lähempänä keskustaa (mm. sisääntuloväylillä) tulisi pyrkiä siihen, että harvemmat linjat toisiaan selkeästi ja saumattomasti täydentäen loisivat tiheämmällä vuorovälillä toimivan yhteyden.
    Kantani perustuu taloudellisiin tekijöihin. Käytännössä kilometrit eivät maksa juuri mitään, verrattuna kuinka moni kuljettaja on töissä samanaikaisesti. Riippuen tietysti ajettavan reitin pituudesta ja ajoajoista. Mikä sitten lienee niukkapopulaatiosista alueista... Ehkä sekoitan tässä liikaa Tampereen kaupunkialueen liikennetä kuin lähi-ja kaukoliikenteen alueita. Olen silti sitä mieltä, että käytännössä kaikilla alueilla 20 minuuttia olisi optimaalinen vuoroväli-aika, tarpeen mukaan ruuhka-aikoina tihennettynä sekä hiljaisina aikoina karsittuna. Ehkä pitäisi katsoa mikä on väestön kulkutarve, kuin tarjota tarpeetonta liikennemäärää aikoina jolloin sille ei ole kysyntää.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Sitä en ymmärrä miksi yksityisten liikennöitsijöiden liiketoiminta olisi jotenkin erityisessä suojeluksessa vaikka sitten kansalaisten kokeman joukkoliikenteen kokonaispalvelun kustannuksella. Jos liiketoiminta on, kuten väität, itsensä kannattavaa, niin sitten se kannattaa itsensä tekevät muut toimijat mitä hyvänsä. Jos taas pitää tarkoituksella estää kokonaisuuden kehittämistä, jotta tietyt tahot saavat pitää "itsekannattavan" liiketoimintansa, niin sittenhän se ei oikeasti olekaan itsekannattavaa vaan kyse on kiertoteitse tapahtuvasta ristisubventiosta tai kartellista. Tästä tosin muut ovat aikaisemmin kirjoittaneet paljon asiantuntevampia ja perustellumpia kirjoituksia kuin tämä lyhyt toteamukseni tässä..
    Mutta ymmärtänethän sen, että jos kaupungin verovaroilla tuotettava kannattamaton joukkoliikenne muutetaan ajamaan yksityisen kannattavan liikenteen eteen, se muutta nopeasti tämän kannattavan liikenteen kannattamattomaksi. Onko kunnallisella taholla, joka aikoinaan syyllistyi yksityisen joukkoliikenteen sosialisointiin oikeus haitata yksityistä liikentoimintaa? Onko se asiakkaiden ja kaupungin asukkaiden edun mukaista, että verovaroin tuettu liikenne lopettaa itsekannattavan liikenteen? Ja pahimmassa tapauksessa jokin asuinalue saattaa jäädä joukkoliikenteen ulkopuollelle tai ainakin voimmakkaasti heikentyneemmän joukkoliikenteen alueeksi tämänkaltaisen "ääritilanteen kohdalla"? Kuten jo aiemmin sanoin, ei minua ei-tamperelaisena haittaa mihin Tampereen verorahoja hukataan, mutta jos niitä käytetään oman asunalueeni joukkoliikenteen kannattavuuden heikententäminen saa ainakin minut vastatoimenpiteisiin. Ymmärtänet myös sen, että liikenne ala (jos mikään ala) ei ole itse kannattavaa tilanteessa kuin tilanteessa. Toki TKL:n muutos toisella puolen kaupunkia ei vaikuta jonkin yksityisen liikennöitsijän tilanteeseen, mutta mikäli samansuuntainen liikenne siirretään 5 minuuttia yksityisen liikenteen eteen, se alkaa huomattavasti heikentämään linjojen kannattavuutta (siis puhutaan lähiliikenteestä). Ja en minä vastusta joukkoliikenteen kehittämistä. Pyrin järkeistämään sitä. Kunnan rahoilla maksettu TKL pois mahdollisimman tehokkaasti niiltä reiteiltä, joilla yksityiset pystyvät tuottamaan saman tarjonnan. Miltei tarkoitukselliselta tuntuva vuorojen nokittaminen pois. Säästyy rahaa ja liikenne pysyy kannattavana. Voisi TKL:n satsata uusiin projekteihin vaikka kaupungin poikittaislinjoihin yms.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut janihyvarinen Näytä viesti
    Minulla ei ole mitään kannattavaa liiketoimintaa vastaan. Itse asiassa elinkeinovapaus ja vapaa yrittäjyys ovat mielestäni hyvin kannatettavia asioita. Ideaalitilanteessa tähän kuuluisi se, että kuka tahansa saisi ryhtyä ajamaan mitä tahansa reittiä koska tahansa. En kuitenkaan oikein usko, että tällä tavoin saataisiin aikaan hyvin toimiva ja integroitu paikallisliikennejärjestelmä. En myöskään usko, että nykyiset alan toimijat toivottaisivat vapaata kilpailua tervetulleeksi vaan pikemminkin pyrkivät suojelemaan omia läänityksiään. Tästä on oikea markkinatalous kaukana. On hieman tekopyhää puolustella monopolistisia läänityksiä markkinatalouden retoriikalla. Toki tämä on vapaassa yhteiskunnassa kyseisten toimijoiden oikeus, mutta meidän muiden tulee tiedostaa, että objektiivisen totuuden kanssa sillä on vain niukasti tekemistä.
    Se on hieman tilanne suo siellä, vetelä täällä. Kannatta muistaa, ettei se oma subjektiivinen totuuskaan välttämättä ole lähelläkään objektiivista totuutta. Pohjimmiltaan se on valitettavasti se raha, joka kaiken taustalla määrää. Ehkä pystymme toiminnallamme vähentämään sen vaikutusvaltaa. Ei tärkeyttä, vaan pelkkää vaikutusvaltaa. Pahoittelen, jos lainauksia on tullut liikaa tai ne ovat liian pitkiä. Hieman ongelmia koneen kanssa.

  7. #22
    janihyvarinen avatar
    Liittynyt
    18.08.2006
    Sijainti
    Tampere
    Viestejä
    2311

    oletus Vs: Paras keino siirtää ihmisiä henkilöautoilusta joukkoliikenteeseen.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Admiral Observer Näytä viesti
    Joukkoliikenne on aina kompromisseja, ja yksilönkin on joskus tehtävä joustoja koska "minä itse" ei ole aina se tekijä joka päättää ja määrittelee mitä tapahtuu.
    En puolusta yhteiskunnallista itsekkyyttä. Minusta on typerää esim. kiilata autolla toisten autojen ohi oikealta bussikaistaa pitkin vain että pysähtyy valoihin yhtä pykälää edemmäs. Jostain syystä kuitenkin näen tätä päivittäin silloin kun olen itse ratissa. Ilmeisesti kai sitten nopeusrajoituksen seuraaminen ärsyttää tavattomasti, vaikka liikennevalot on säädetty siten, että juuri minun rajoituksenmukainen ajonopeuteni takaa parhaan synkronoinnin valojen kanssa... Samanlaista typeryyttä on tietysti muutakin lajia, esim. se, että autolla on pakko päästä kaupan oven eteen. Itse ajaessani pysäköin pysäköintitaloon ja hoidan kaikki asiat eri puolilla keskustaa yhdellä pysäköinnillä vaikka yhteensä tulisi 1-2 km kävelyä -- sehän on vain hyväksi.

    Samoin en ainakaan itse odota että bussipysäkki olisi heti kotioven edessä vaan suostun kävelemään pysäkille jonkin matkaa, ylämäkeenkin. Koko ajan kävellessä on se tunne että matkanteko edistyy. Pysäkillä seisominen tuntuu siltä, että homma ei etene. Erityisesti jos ei ole mitään näyttöä kertomassa kuinka monta minuuttia vielä pitää odottaa ja mikä linja tulee ensiksi (stattinen pysäkkiaikataulu on tähän liian epätarkka, kun nousen kyytiin puolivälistä linjoja).

    Tiheän ja säännöllisen vuorovälin toivominen ei liene liioiteltua itsekkyyttä. Se ei tarkoita, että haluaisin henkilökohtaista etua vaan, että sama helppouden kokemus olisi myös muiden ulottuvilla. Kun minulla on nykyiselläänkin parhaimmillaan n. 25 vuoroa tunnissa valittavina, tämä ongelma ei kosketa minua muuten kuin siten, että näiden kesken on vaikea valita ja ne eivät aina kulje samoilta pysäkeiltä.

    Jos auto tarjoaa helpon tavan kulkea suunnittelematta kulkemistaan etukäteen aikataulujen mukaan, niin bussin pitäisi mahdollistaa sama niin hyvin kuin realistista, jotta se olisi kilpailukykyinen vaihtoehto myös muuten kuin ideologiselta kannalta.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Admiral Observer Näytä viesti
    2. Älä unohda sellaisia asioita, kuin esimerkiksi pakko.

    Vaikka elämme markkinataloudessa, ei kaikkea tarvitse muuttaa tuotteeksi ja "kaupata" ihmisille. Kuten yllä mainitsin, on olemassa tekijöitä jotka toimivat paremmin kuin "kauppaaminen". Pakko on hyvä sellainen tekijä.
    Yhteiskunnan ja maapallon kannalta meillä on kyllä pieni pakko päällä yrittää hillitä autoistumista. Mutta pakko ei ole yleisesti ottaen hyvä motivaattori. Diktatuurit eivät ole olleet menestys vaan ovat riistäneet yksiä ja luoneet etuoikeutetun "paremman" luokan, jonka jäsenet sikailevat pahemmin kuin vapaan yhteiskunnan vapaat kansalaiset konsanaan. Ei tarvitse kuin katsoa entistä itäblokkia. Kun meillä kerran on olemassa myös vapaaseen yhteiskuntaan sopivia keinoja (markkinointi, tarjonnan laadun parantaminen ja sen lisääminen) jotka toimivat samaan suuntaan, niin niitä kannattaisi käyttää ensin. Lisäksi voidaan käyttää erilaisia taloudellisia insentiivejä ja disinsentiivejä (esim. lipun hinnan subventointi tai polttoaineveron korotus), mutta niiden suhteen täytyy olla varovainen etteivät äkkiväärät päätökset vesitä tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuuksia.

    Tietenkään ei ole pakko kaavoittaa lisäkaistoja teille vaan voidaan rakentaa omalla väylällään kulkeva pikaratikkaverkosto. Autoväylien ruuhkaantuminen on silloin omiaan ajamaan kansalaiset ratikan ruuhkattomaan kyytiin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Admiral Observer Näytä viesti
    Ihminen on olemassa valtiota varten, eikä toisinpäin (IMO). [..] Mutta tuo ajattelutapa, että ei muilla väliä kunhan minä-minä-minä on vaaraksi meille kaikille.
    Tämä on puhtaasti poliittinen mielipide. Minun mielipiteeni on, että valtio on olemassa ihmistä varten. Ainoa oikeutus valtion olemassaololle on, että se palvelee ihmisten etuja. Ajatus, että valtio olisi jotenkin itsenäisesti suvereeni riippumatta kansalaisista johtaa orjuuteen ja pahimmillaan diktatuuriin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kansalaisella olisi moraalinen oikeus ajaa vain omaa onneaan muista välittämättä. Ympäristön tuhoaminen ei kosketa vain yhtä kansalaista vaan koko valtiota ja ihmiskuntaa, tulevat sukupolvet mukaanluettuna. Meillä on moraalinen velvollisuus käyttää tämän pallon resursseja kestävällä tavalla, ja minun tulkintani tästä on, että meidän ainakin periaatteessa pitäisi karsia turha resurssien tuhlaus pois. Käytännössä esimerkiksi pitäisi aina pyrkiä käyttämään tuoreinta ja vähäpäästöisintä teknologiaa ja elämään muutenkin ihmisiksi.

    Jos joukkoliikenne saadaan niin hyvin palvelevaksi, että minun vapaaehtoisesti omaa henkilökohtaista etuani tavoitellessani kannattaa jättää auto kotiin (tai hankkimatta) ja kulkea julkisella, niin silloin yleinen ja yksityinen etu paiskaavat kättä. Tämä ei ole nollasummapeliä vaan tässä on myös mahdollisuus win-win -skenaarioon. Ja mistä tiedän, että tämä ei ole utopiaa vaan täysin mahdollista? Olen kokenut ulkomailla, että hyvin järjestetty joukkoliikenne on parhaimmillaan miellyttävämpää ja nopeampaa kuin autoilu. Jos tämä on mahdollista muualla, se on mahdollista myös meillä, kunhan oikeat keinot tähän meikäläiseen mittakaavaan löydetään. Myös teknologinen kehitys auttaa tässä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Admiral Observer Näytä viesti
    Mutta edellenkin, älä kauppaa jos on muitakin keinoja nostaa tarvetta. Älä korjaa, mikä toimii (pohjimmiltaan, yksityiskohdissa voi olla paljonkin parannettavaa).
    En tajua logiikkaa. Siinä ympäristössä missä minä työskentelen paikalleen jääminen tarkoittaa taantumista. Aina on tilaa parantaa tai tehostaa toimintaa. Pitää pysyä ajassa kiinni. Itsetarkoituksellinen muutos ei tietenkään ole järkevää, mutta mikä suurempi viisaus sanoo, että juuri tämä nykytila on paras mahdollinen asiaintila, johon ei mitään parannusta voi ikinä tulla?

    Ja mitä pahaa on markkinoinnissa tai kauppaamisessa? Koko yhteiskuntamme (ja kaikki läntiset yhteiskunnat) rakentuvat sellaisen kehittyneen vaihdon mekanismin päälle, jota rahataloudeksi kutsutaan. Raha ei ole itsetarkoitus vaan keino resurssien mahdollisimman tehokkaaseen allokoitiin ja työnjaon toteuttamiseen. Toisinaan intellektuelleina itseään pitävät ihmiset nyrpistelevät rahataloudelle, markkinahenkisyydelle ja "bisneksen ylivallalle", mutta kyse on siitä, että ko. henkilöt eivät joko ymmärrä tai myönnä, että heidät kasvattanut ja elättävä yhteiskunta on mahdollinen vain kaupallisuuden kautta.

    Tosiasia on, että rahavirrat muodossa tai toisessa ovat kaikkein tehokkain käytössä oleva yhteiskunnallinen ohjauskeino. Ja sikäli myös paras keino, että se mahdollistaa yksittäisten toimijoiden innovoinnin ja oman toimintansa tehostamisen täyden vapaaehtoisuuden periaatteella. Tuhansilla ja miljoonilla yksittäisillä pienillä päätöksillä voidaan oikein suunnattuna saada suuria positiivisia vaikutuksia aikaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Admiral Observer Näytä viesti
    Ehkä pitäisi katsoa mikä on väestön kulkutarve, kuin tarjota tarpeetonta liikennemäärää aikoina jolloin sille ei ole kysyntää.
    Tähän liittyy se ongelma, että jos joudun kulkemaan / haluan kulkea jompaan kumpaan suuntaan aikana jolloin julkinen liikenne ei palvele, niin sitten kuljen myös toiseen suuntaan autolla, mikä aiheuttaa ketjureaktiona sen, että jonkun toisen vuoron elinmahdollisuudet heikkenevät. Ja niin edelleen. Kääntäen "kannattamattomien" vuorojen lisääminen hiljaisiin aikoihin parantaa täyttöastetta myös muina aikoina. Johtopäätös on, että aina tulee olemaan yksittäin tarkasteltuna kannattamattomia vuoroja, mutta kokonaisuutena tarkastellen koko järjestelmän menestys voi levätä niiden varassa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Admiral Observer Näytä viesti
    Mutta ymmärtänethän sen, että jos kaupungin verovaroilla tuotettava kannattamaton joukkoliikenne muutetaan ajamaan yksityisen kannattavan liikenteen eteen, se muutta nopeasti tämän kannattavan liikenteen kannattamattomaksi. Onko kunnallisella taholla, joka aikoinaan syyllistyi yksityisen joukkoliikenteen sosialisointiin oikeus haitata yksityistä liikentoimintaa? Onko se asiakkaiden ja kaupungin asukkaiden edun mukaista, että verovaroin tuettu liikenne lopettaa itsekannattavan liikenteen?
    Kysymys kuulunee millä edellytyksillä on mahdollista yksityisen monopolin ja julkisen monopolin toimia jollakin tavoin kilpailunkaltaisessa tilanteessa (en tiedä kutsuisinko sitä kilpailuksi, oligopoliksi vai kartelliksi) osittain samoilla markkinoilla? Vastaus lienee, että tähän ei ole helppoa vastausta. Olen tosin ymmärtänyt, että tuo "itsekannattava" liikenne ei tosiasiassa ole täysin itsekannattavaa, sillä koululaiskuljetuksia yms. tuetaan julkisista varoista. Ottaen huomioon, että yksityiset liikennöitsijät eivät pääsääntöisesti oikeasti kilpaile näillä markkinoilla, niin kyseessä ei ole aito markkinatalouden mukainen tilanne missään tapauksessa. Tämä pitäisi ratkaista jollakin tavoin. Jos uskottaisiin että joukkoliikenne hoituisi koordinoimatta ja täysin markkinaehtoisesti, markkinoiden sääntely pitäisi vapauttaa kokonaan. Samoin jos sitä ei pidetä yhteiskunnallisesti merkityksellisenä toimialana. Mutta kun kumpikaan näistä ei ilmeisesti pidä paikkaansa, olisi kenties paras ratkaisu "sosialisoida" loputkin, käyttäen ilmaisuasi. Tarkkaan ottaen liikenteen tilaajatoiminta otettaisiin alueellisen joukkoliikenneviranomaisen vastuulle ja liikenteen operointi kilpailutettaisiin kuten kaupunkiliikenteessä on useilla paikkakunnilla jo tehty. Näin päästäisiin eroon kysymyksestä pitääkö jonkun yksittäisen toimijan liiketoimintaa erityisesti suojella kartellin keinoin ja saataisiin luotua aidot markkinat liikenteen ajamisessa. Eli huonosti toimivista markkinoista siirryttäisiin osittaiseen sääntelyyn mutta samalla luotaisiin hyvin toimivat markkinat eri kohtaan arvoketjussa. Ja näin päästäisiin myös luomaan aitoa koordinaatiota sekä huomioitaisiin julkisen liikenteen todellinen yhteyskunnallinen tärkeys.

    Tästä saa puolestani vapaasti shokeerautua ja väittää vastaan.

  8. #23

    Liittynyt
    20.07.2005
    Sijainti
    Pori
    Viestejä
    1276

    oletus Vs: Matkustajien kokemuksia Tampereen paikallisliikenteessä

    Olisikohan taas tässä keskustelussa menneet puurot ja vellit sekaisin. (Tosin Bisquitia lainatakseni: miksi oikeastaan on niin kovin vaarallista jos puurot ja vellit sekoittuvut, suunnilleen samaa tavaraahan ne ovat) Jos palautetaan keskustelua takaisin ideologiasta konkreettisimpiin asiohin. Jani Hyvärisen näkökulma on aivan oikea, jos keskitytään vain kysymykseen kuinka joukkoliikenteen käyttöa saisi lisättyä. Silloinhan täytyy katsoa nimen omaan niitä ihmisiä, jotka ovat hyvin lähellä käyttää joukkoliikennettä ja toisaalta niitä käyttäjiä, jotka ovat lähellä lopettaa käytön. Tältä kannalta katsoen ei ole erikoista mielenkiintoa sen paremmin joukkoliikenteen kanta-asiakkailla kuin vannoutuneilla autoilijoillakaan. Mielestäni Hyvärinen on tuonut melko uskottavasti selittänyt miten asian kokee ihminen joka ei joukkoliikennettä säännöllisesti käytä mutta kuitenkin harkitsee sen käyttöön siirtymistä. Taikka toisaalta käyttää mutta koko ajan harkitsee autoiluun siirtymistä. Ei ole varmaan turhaa pohtia ideaalista joukkoliikennemallia tällaisten ihmisten näkövinkkelistä. Vaikka se olisikin epärealistinen, antaa se hyvin vinkkiä mihin suuntaan järjestelmää kannattaisi kehittää, mahdollisuuksien rajoissa tietenkin.

    Ja kaikkinensa, jos todellakin kohtuullisella kehitystyöllä joukkoliikenteen käyttöä olisi lisättävissä, miksei näin voisi tehdä? Siinä kohtaahan aita olisi matalin. Sen sijaan että ajatellaan, että järjestelmän pitäisi kelvata juuri sellaisena kuin se on, epäilemättä siksi että sen kehittäjät ja ylläpitäjät ajattelevat että sen pitäisi olla hyvä juuri tälläisena, eikö olisi helpointa vain sopeuttaa järjestelmää siihen mikä sopii ihmisille, sellaisena kuin ihmiset nyt sitten ovat. Varmastikin uhrautuvaisemmat ja sporttisemmat kansalaiset olisivat paikallaan, varsinkin jos yritettäisiin toistaa toinen maailmansota, mutta miksi sotkea sitä joukkoliikenteeseen. Jos kansalaiskasvatusprojektiin todella ryhdytään ja siinä onnistutaan, sittenhän voidaan joukkoliikennettä taas sopeuttaa sen ajan ihmisiin ja tarpeisiin.

    P.S. Pakko on lisätä, tuli mieleen koominen mielikuva tulevan spartalaisen Suomen yleisöosastokirjoituksesta, jossa parjataan liian tiheää pysäkkiväliä, koska se "laiskistuttaa kaupunginosamme nuorison ja estää sitä palvelemasta isänmaata yhtäläisellä tarmolla kuin tervehenkisemmin palveltujen kaupungiosien parempikuntoinen nuoriso."
    Viimeisin muokkaaja Ville O. Turunen; 20.08.2007 kello 23:22.
    Ville

  9. #24
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    28.02.2007
    Viestejä
    1250

    oletus Vs: Matkustajien kokemuksia Tampereen paikallisliikenteessä

    Tampereen paikallisliikenteen suurin ongelma on se, että normilinjat lopettavat nykyisin liikennöinnin noin kymmenen aikoihin. Muistelisin että jokunen vuosi sitten liikennöinti jatkui suurinpiirtein tunnin pidempään. Ideaalitilanteessa Tampereen kokoisessa kylässä pitäisi näillä linjoilla liikennöidä kahteentoista asti.

    Hiljaisen ajan liikenteeseen pitäisi lisätä vielä n. klo 2 lähtevät vuorot myös arkipäiviin. Tällä muutoksella saataisiin TKL:n liikenne ympärivuorokautiseksi ja todelliseksi vaihtoehdoksi jalkapatikalle tai taksille (kaikillahan ei ole omaa autoa tai edellytyksiä voimassa olevan lainsäädännön puitteissa kyseisen vehkeen kuljettamiseen siihen aikaan vuorokaudesta). Lisäksi nämä ns. Y-linjat olisi syytä merkitä selkeämmin, samanlaiset kilvet pysäkkitolppiin kuin normilinjoillakin.

    Vielä hieman noottia 8-linjasta. Noilla vuorovälileillä ja epäselvällä linjarakenteella (1 linja=3 linjaa, eri päättärit eri päivinä) kasi vaikuttaa suhteellisen epäonnistuneelta ratkaisulta. Muutenkaan poikittaisyhteydet/ympyrälinjat eivät ole hyvä ratkaisu Tampereella. Vai millä perusteella on katsottu että nimenomaa vehmaiskansa ansaitsee poikittaisyhteyden, kun sitä ei muiden aluiden asukkaille tarjota. Onhan Tampereella tietysti linjat 6 ja 14, joiden olemassaolo poikittaislinjoina on kuitenkin mielestäni perusteltua. 6 liittää sairaalat yhteen (näppituntumalla kaksi työpaikkaa, joiden työntekijät todella käyttävät busseja). 14 nitoo koko Länsi-Tampereen yhteen muodostaen yhteyden Tesoman ja Lielahden palveluihin.

    Lopuksi vielä sanoisin että yksittäisellä linjalla (esim. 17) ei pitäisi olla mitään lenkkejä toisessa päässä, vaan samaa katua takaisin kun on tultukkin.

  10. #25
    jtm
    jtm ei ole kirjautuneena
    jtm avatar
    Liittynyt
    24.01.2007
    Sijainti
    Kangasala
    Viestejä
    1939

    oletus Vs: Matkustajien kokemuksia Tampereen paikallisliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kouvo Näytä viesti
    Vielä hieman noottia 8-linjasta. Noilla vuorovälileillä ja epäselvällä linjarakenteella (1 linja=3 linjaa, eri päättärit eri päivinä) kasi vaikuttaa suhteellisen epäonnistuneelta ratkaisulta.
    Miksiköhän 8:n päättäri ei voi olla ent. 5:n päättärillä?

  11. #26
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3343

    oletus Vs: Matkustajien kokemuksia Tampereen paikallisliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut jtm Näytä viesti
    Miksiköhän 8:n päättäri ei voi olla ent. 5:n päättärillä?
    Käytännössä sehän sittenkin on entisen vitosen päätepysäkillä:
    http://www.tampere.fi/joukkoliikenne.../t070817c.html

    Tarkalleen ottaen viimeisimmältä vitosen päättäriltä (Vatialan asemalla) nykyiselle kasin välipistepäättärille Toivon valintaa vastapäätä on noin 50 metriä, ja 90-luvun puoliväliin asti käytössä olleelta päätepysäkiltä matkaa on ehkä 10-15 metriä.

  12. #27
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3343

    oletus Vs: Matkustajien kokemuksia Tampereen paikallisliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kouvo Näytä viesti
    Tampereen paikallisliikenteen suurin ongelma on se, että normilinjat lopettavat nykyisin liikennöinnin noin kymmenen aikoihin. Muistelisin että jokunen vuosi sitten liikennöinti jatkui suurinpiirtein tunnin pidempään. Ideaalitilanteessa Tampereen kokoisessa kylässä pitäisi näillä linjoilla liikennöidä kahteentoista asti.

    Hiljaisen ajan liikenteeseen pitäisi lisätä vielä n. klo 2 lähtevät vuorot myös arkipäiviin. Tällä muutoksella saataisiin TKL:n liikenne ympärivuorokautiseksi ja todelliseksi vaihtoehdoksi jalkapatikalle tai taksille (kaikillahan ei ole omaa autoa tai edellytyksiä voimassa olevan lainsäädännön puitteissa kyseisen vehkeen kuljettamiseen siihen aikaan vuorokaudesta). Lisäksi nämä ns. Y-linjat olisi syytä merkitä selkeämmin, samanlaiset kilvet pysäkkitolppiin kuin normilinjoillakin.
    Enimmäkseen olen samaa mieltä, 30 minuutin vuoroväli tulisi olla läpi illan aina yöliikenteen starttaamiseen, joka sopisi juuri puoleenyöhön. Huomautan vain, että linjat 13 (idässä), 16 (idässä), 17, 18 (lännessä), 22, 23 ja 30 kulkevat jo nyt hiljaiseen aikaan omaa linjaansa, ja hiljaiseen aikaan paitsioon jää lähinnä vain joitakin omakotialueita.

    Suurimmat yöliikenteen puutteet ovat mielestäni Teiskontien ja Sammon valtatien välisellä alueella, eli Kissanmaa-Huikas-Ruotula-Irjala-Takahuhti-suunnalla sekä Tammelan-Rauhaniemen suunnalla. Takahuhtiin voitaisiin liikennöidä linjaa Y27, jonka reitti kulkisi Teiskontietä TAYSille, Kissanmaankatua Takahuhdintielle ja Huikkaanaukiolta edelleen 27:n reittiä Irjalaan. Linja 2 voisi ajaa Pyynikintorin ja Rauhaniemen väliä myös yöaikaan, uskoisin Lapinniemen kylpylähotellin tuovan matkustajia, vaikka yöjalassa liikkuvat rauhaniemeläiset olisivatkin liian reippaita hypätäkseen bussiin tuolle parin-kolmen kilometrin matkalle Kyttälän pubeista kotiin.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kouvo Näytä viesti
    Vielä hieman noottia 8-linjasta. Noilla vuoroväleillä ja epäselvällä linjarakenteella (1 linja=3 linjaa, eri päättärit eri päivinä) kasi vaikuttaa suhteellisen epäonnistuneelta ratkaisulta. Muutenkaan poikittaisyhteydet/ympyrälinjat eivät ole hyvä ratkaisu Tampereella. Vai millä perusteella on katsottu että nimenomaa vehmaiskansa ansaitsee poikittaisyhteyden, kun sitä ei muiden aluiden asukkaille tarjota. Onhan Tampereella tietysti linjat 6 ja 14, joiden olemassaolo poikittaislinjoina on kuitenkin mielestäni perusteltua. 6 liittää sairaalat yhteen (näppituntumalla kaksi työpaikkaa, joiden työntekijät todella käyttävät busseja). 14 nitoo koko Länsi-Tampereen yhteen muodostaen yhteyden Tesoman ja Lielahden palveluihin.
    Kasin linjarakenteen epäselvyydestä olen samaa mieltä. Nykyisellä liikennöinnillä liikennöinnistä tulisi paljon selkeämpää, jos otettaisiin Helsingin malliin käyttöön kirjaimet, kuten alunperin oli tarkoituskin: 8A olisi Keskustori-Vehmainen-Koilliskeskus-Keskustori ja 8B Keskustori-Koilliskeskus-Vehmainen-Keskustori, ja iltaisin ja viikonloppuisin liikennöitävä linja olisi 8K Koilliskeskus-Keskustori.

    Olen kuitenkin kanssasi täysin eri mieltä siinä, että minusta poikittaislinjoille on tarvetta myös Tampereella. Esimerkiksi Atalasta, Leinolasta ja Koilliskeskuksen alueelta olisi saatava suora yhteys Hervantaan, ja etenkin Hermiaan, joka on käsittääkseni itäpuolen suurin työpaikkakeskittymä (ellei TAYSin alue ole vielä suurempi).

    Kasilinja on luonteeltaan moninainen; se ei ole ainoastaan vehmaislaisten poikittaislinja, vaan se tarjoaa suoran, lyhyen kävelymatkan yhteyden Itä-Vehmaisten, Ruotulan ja Kissanmaan omakotialueilta keskustaan. Mainittujen alueiden väestö on varsin iäkästä ja toisaalta lapsiperheitäkin on paljon, ja linja kulkee 30-60 minuutin vuorovälillä, joten linjan kohderyhmänä ovat lähinnä vanhukset, joilla ei ole kiire mihinkään ja koululaiset, jotka vuoro vie juuri sopivasti kaupungin kouluihin, ja joita eivät vanhemmat uskalla vilkkaasti liikennöidyn ja liikennevalottoman Kangasalantien yli itsenäisesti päästää Vehmaisissa. Sama kaiketi Teiskontien suunnalla, vaikka liikennevalot onkin.

    Näiden lisäksi, ikään kuin sivutuotteena linja tarjoaa vehmaislaisille, etelälinnainmaalaisille (Leinolankadun alue) ja ruotulalaisille yhteyden paikalliskeskukseen, eli Koilliskeskukseen. Jos linjaa ei olisi, olisi vähän sama tilanne, kuin jos Pakilasta ei pääsisi Malmille suoraan, vaan pitäisi vaihtaa keskustassa.

    Kutonen taas ei ole varsinaisesti mikään sairaaloita yhdistävä linja, sillä Koskipuistossa vaihtamalla sairaaloiden välillä pääsee jopa kaksi kertaa nopeammin perille. Sen sijaan kutonen on Hervannan yhteys TAYSiin, Hatanpäälle, Messukylän lukioon ja toisaalta mm. Hallilan ja Kaukajärven yhteys Hervantaan, joka on näiden alueiden oma paikalliskeskus.

    Linja 14:n suurin ongelma mielestäni taas on se, ettei se palvele aamuisin ja iltapäivisin, jolloin Tesoman ja Lielahden välillä ihan oikeasti liikkuu työväkeä – ja koululaisia, joilla vaihtoehdot ovat talvella vähissä (joko keskustan kautta, jalan tai hiihtäen). Tosin koululaisliikenteen kannalta olennaisinta olisi saada suunnilleen Y35:n reittiä kulkeva erikoislinja Lentävänniemestä Lielahden omakotialueen kautta Kaarilan lukioon – nykytilanne on liikenneturvallisuuden kannalta haitallinen. Arvatkaa vain, kulkevatko mattimyöhäiset lukiolaiset Reittioppaan antamaa reittiä pitkin, vai kenties jääden edellisellä pysäkillä pois ja ylittäen Parkanon oikoradan (Sn 160) sekä Porin radan (Sn 120) ja Lielahden liikennepaikan sivuraiteet, säästäen touhussa jopa 10 minuuttia joka aamu. Mitään virallista tasoristeystä tai alikulkuahan ei Lielahdesta Epilään ole, ja Lielahden-Lentävänniemen alueen lähin lukiohan on Kaarilan lukio – vaan ei ajallisesti. Ainoa laillinen ja turvallinen keino on siis kulkea Vaitinaronkadun kautta helvetillisen melun ja pimeyden saattelemana Pispalan valtatien puolelle.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kouvo Näytä viesti
    Lopuksi vielä sanoisin että yksittäisellä linjalla (esim. 17) ei pitäisi olla mitään lenkkejä toisessa päässä, vaan samaa katua takaisin kun on tultukkin.
    17 voisi ajaa Vehmaisissa kaupungista tullessa reittiä Kaukajärventie - Kauppilaisenkatu - Vehmaistenkatu - Juvelankatu, lähinnä arveluttaa se, riittääkö nykyinen Juvelankadun pääte telibussin kääntämiselle. En usko tilan riittävän, joten käytännössä linja on ajettava juuri kyseisiä katuja pitkin, jotka ovat ainoat leveämmät kadut koko Länsi-Vehmaisten alueella.

  13. #28

    Liittynyt
    19.07.2006
    Sijainti
    Nokia
    Viestejä
    346

    oletus Vs: Matkustajien kokemuksia Tampereen paikallisliikenteessä

    En puhunutkaan mitään, että sen pitäisi olla motivaattori. Monta kertaa asioiden muuttamiseksi on hienot ja monimutkaiset projektit. Yleensä ne päättyvät projektivetäjien vihaisiin vuodatuksiin, joiden ydin on ”miksi ihmiset eivät tehneet niin kuin me halusimme heidän tekevän?”. Taustalla on monimutkaiset järjestelmät, joiden tarkoituksena olisi muuttaa jotain asiaa. Yleensä mahdollisimman kalliisti ja siten, että käytännössä muutos on edelleen kohteiden omasta harkinnasta kiinni, jolloin ei varmasti muutosta tapahdu. Miksi tehdä vaikeasti, kun on yksinkertaisia tapoja tehdä asiat? Diktatuureissa oli huonot puolensa, kuten tässä ”demokratiaksi” kutsutussa länsimaisessa järjestelmässäkin. Markkinointi, laadun parantaminen ja lisääminen on mahdollista, jos joku maksaa sen. Tällä hetkellä on selvää, että joukkoliikenteen kehittäminen on jumissa, koska rahaa ei ole kehittämiseksi koska sitä ei tule toiminnasta kehittämisen tarpeiksi. Ja aina on syytä ensin hakea ne keinot, miten tilannetta pystytään parantamaan ilman lisäkuluja tai mahdollisimman pienin kuluin. Valtiolla on avaimet. Merkittävät veronkevennykset (verotuksenpoistot) joukkoliikenteen alalla toisivat joukkoliikenteelle pelivaraa liikenteen lisäämisessä kuin kalustonkin uusimisessa.

    Pikaratikka? Miksi ihmeessä haluaisimme sitoa kaavoituksen ja asumisen kapealle väylälle, ja/tai mahdollisten uusien asuinalueiden kohdalla miettiä miten tai mistä kallis rata vedetään? Miksi haluaisimme rakentaa joukkoliikenteen, jonka yksikin pommi tms. häiriötekijä katkaisee tunneiksi ja vaatii huomattavaa työtä korjaamisen vuoksi? Miksi karkottaisimme ihmisiä joukkoliikenteen luota pysäkkimäärän vähennyttyä ja kattavuuden reilusti supistuttua kalliilla järjestelmällä? Meillä on olemassa linja-autoliikenteeseen pohjautuva joukkoliikenne, jota voidaan sopeuttaa sotatilanteeseenkin toimivaksi. Tarvittaessa päivittäin voidaan reittiä ja aikataulua editoida. Tätä ei pysty tekemään kiskoliikenteessä. Eiköhän nyt voitaisi muutenkin tuo kiskoliikenne, joka on aikansa elänyt liikennemuoto, jo vihdoinkin saattaa hautaan?

    Ja miksi kaavoittaa lisäkaistoja? Rantatielläkin on yksinkertainen ratkaisu. Reunimmaiset kaistat joukkoliikennekaistoiksi, ja niin kauan poliisit valvomaan ja sakottamaan, kunnes hämäläisetkin ymmärtävät liikennejärjestelyiden muuttuneen, ja mitä merkki joukkoliikennekaista todella merkitsee. Samalla saatettaisiin saada jopa hieman tuloja yhteiskunnalle. Toinen hyvä ajatus olisi Pispalan Valtatien läpiajaminen kielletyksi muulta kuin joukkoliikenteeltä, jolloin yksityisautoilulla olisi oma, vapaa kaksikaistainen reitti kaupunkiin ja joukkoliikenne pystyisi toimimaan nopeasti omalla joukkoliikenneväylällään eli Pispalan Valtatiellä.

    Samalla ajattelulla automarkettien luvat ovat kaupunkien käsissä. Kaavoittamisella voitaisiin tehdä todella joukkoliikenteeseen panostava kaupunki-infrastruktuuri. Ei pussinperä-asutusta. Kerrostalojen pysäköintialueista voitaisiin luopua. Samalle alueelle mahtuisi huomattavasti enemmän asutusta ja puistotilaakin jäisi enemmän virkistyskäyttöön.
    Mutta taidanpa tietää, mikä tämän estää. Samaiset ”vihreät” jotka tuota vaativat enemmän tai vähemmän pontevasti, ovat toisessa hetkessä osoittamassa mieltä vastaavia suunnitelmia vastaan, koska ”valtio/kunta pyrkii rajoittamaan ihmisten vapauksia ja perusoikeuksia”. On vaikeaa, että ainoa todella joukkoliikenneystävällinen puolue suhtautuu yrittämiseen niin negatiivisesti.

    On mielenkiintoista huomata, kuinka yksi joukkoliikenteen kasvatusmuoto loistaa poissaolollaan keskusteluista. Tukholmassa toimivuutensa osoitti tullimaksut. Keskustaan kulkeneelta yksityisautoilulta alettiin keräämään tietullimaksua, jonka seurauksena useamman kymmenen prosentin siirtyminen yksityisliikenteestä joukkoliikenteeseen. Kenen etujen vastaista on tämän tuonti suomeen, ja Tampereelle? Kovin ollaan hiljaa kyseisestä keinosta jopa tälläkin keskustelufoorumilla?

    Voi pitää paikkansa esim. atk-alalla yms. On muistettava kuitenkin lordi Falklandin hyvä oppi, joka valitettavasti on nykyään niin monelta hukassa.
    ”Jos ei ole välttämätöntä muuttua, on välttämätöntä olla muuttumatta.”


    Silloin, kun asian voi pyrkiä järjestämään muita kautta, niin älä kauppaa. Älä heikennä alan taloudellista tilannetta enää. Kyllä minä olen kaupallisuuden puolella, osoittaahan sen jo sekin että olen täysin yksityisen joukkoliikenteen kannalla ehdottomasti. Mutta kuten yllä olen osoittanut, nyt pyritään ratkaisua hakemaan suon kautta.

    Olen täysin samaa mieltä. Aina, kun linja supistetaan, minua ahdistaa huomattavasti se aiheuttamat ketjureaktiot. Kyllä minä aina omalta osaltani pyrin vaikuttamaan supistusten kokoon ja hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisuja, mutta minä en ole omistaja enkä edes päättävässä asemassa. Mutta jos vuorossa on alle 5 henkilöä / päivä jotain yksittäistä poikkeusta lukuun ottamatta, se valitettavasti on niin taloudellisesti kannattamaton, että se täytyy saneerata mikäli varaa ”tyhjäkäyttöön” ei ole (tai se on kierrollisesti mahdollista ajaa). Valitettavasti kyllä totuus on se, että voisimme ajaa millä mitalla tahansa vaikka vuoden lisää vuoroja ”hiljaisiin” aikoihin. Ainoa lopputulos muutaman satunnaisen matkustajan ohella olisi konkurssi. Kuten yllä sanottua, matkustajamäärien pitää alkaa kasvaa, että pystytään tekemään merkittäviä investointeja joukkoliikenteeseen. Minkään linjan todellinen toimivuus nojaa jonkin aivan yksittäisen yö/iltavuoron varassa. Jos vuoroa ei ole, niin eihän sitä potentiaalisesti käyttävät mene edes toisella vuorolla sinne, mistä pitäisi päästä pois. Vastaavasti, jos vuoro supistetaan jonka keskimääräinen matkustajamäärä on <5 niin eipä se viiden matkustajan poistuminen merkittävästi vaikuta meneviin vuoroihin, ellei kaikki poistu täsmälleen samasta vuorosta. Toki kaikella on vaikutus, vaikutus joka pitäisi ottaa huomioon enemmän, mutta valitettavasti taloudelliset realiteetit eivät anna siihen varaa.

    Koululaiskuljetukset ainakin Tampereen seudulla ovat pääsääntöisesti itse kannattavaa liikennettä, joka on vain rajoitettu toimimaan koulujen toiminta-aikana (koulupäivisin). Tampereen seudulla käsittääkseni ei juurikaan jouduta maksamaan suoraa korvausta kunnalta liikennöitsijälle koululaisliikenteestä. Tietysti, jos kunta välttämättä haluaa tiettyyn aikaan ja reitille järjestettävän vuoron, joka ei itsessään kannata/tuottaminen aiheuttaa kuluja saattaa joissain tapauksissa vuoro olla myös siten subventoitu, että liikennöitsijä saa lipputulojen lisäksi erikseen sovitun summan vuoron ajosta. Harvempaan asutulla alueella jossa välimatkat ovat pitempiä ja oppilasmäärät pienempiä, voinee tuo suoranainen ostaminen olla yleisempääkin. Ostoliikenteessä vähiten pyytävä liikennöitsijä saa tietyn korvauksen tietyn vuoron ajamisesta + lipputulot. Tätä on supistettu viime aikoina voimakkaasti. Tampereen seudulla tietääkseni tätä liikennettä on hyvin vähän ja ainakin Tampereelle asti ylettyvää ostoliikennettä vieläkin vähemmän. Muuten liikennöitsijät eivät saa tukea valtiolta/kunnilta. Tampereen seudun itsekannattava liikenne on sitä mitä sanotaan. Yhtiön talous makaa sen varassa, mitä toiminnasta tulee. Yhtiöt eivät saa mahdollisen miinusmerkin korvaukseksi kaupungilta rahaa, vaan se on tappiota, joka on nieltävä.
    Sosialisoinnin aika on takana. Toivottavasti tässäkin tapauksessa. Olisi varmasti suuryritysten (Nokia, paperiyhtiöt) kannalta erittäin negatiivista pörssien reagointi, mikäli yksi maailman kilpailukykyisimmistä kansantalouksista menisi ja sosialisoisi yhden palvelualan. Muutenkin kyseinen toimenpide kuulostaa todella omituiselle. On mielenkiintoista, että aina hehkutetaan esim. ruotsin vastaavaa ”sosialisointia” ja kuinka se olisi ”onnistunut”. Silti joka vuosi tutkimukset osoittavat samaa: suomessa on yksi maailman laajimmista ja parhaiten toimivista linja-autoliikenneverkoista. Olisiko se silti niin, että yksityisyrittäjä tietää oman alueensa liikennevirrat ja tarpeet kuitenkin paremmin, kuin jokin virkamies jossain 300-400 kilometrin päässä? Ainakin, mitä olen ostoliikennettä seurannut, ei minulle ole koskaan avautunut mitä, ketä tai miten sen liikenteen oikeasti pitäisi palvella? On totta, että yksityistenkin liikennöitsijöiden olisi kehitettävä toimintaansa. Tämä varsinkin niillä osioilla, missä toimii useita liikennöitsijöitä. Puhut aina kartelleista, mutta mikäli kaksi liikennöitsijää pyrkii sopimaan liikenteen järkeistämisestä samalla reitillä mitä liikennöivät, heitä syytetään äkkiä kartellista. Suo siellä, vetelä täällä. Itse kannattaisin 20 minuutin sääntöä samaa reittiä liikennöiville yrittäjille: vuoroja saisi vapaammin kuin ennen, kunhan ne eivät ole 15 minuuttia ennen eikä 5 minuuttia jälkeen toisen liikennöitsijän lähdön, ELLEI reitti ole merkittävästi erilainen (vähintään 50 % ero reittipisteissä).
    Pohjimmiltaan joukkoliikenteen sosialisointi olisi taas yksi keino alas ajaa järjestelmää, joka toimii. Parantamisen varaa on toki.
    Ja en shokeeraudu. Täytyy aina muistaa, ettei ihminen jolla ole välttämättä muuta kosketusta alaan kuin esimerkiksi jlf ole käytännön tietoa alan realiteeteista. Tämä usein johtaa ”järjettömiin” ja joskus suorastaan vahingollisiin kannanottoihin, joihin pyrimme jokainen oman taitomme ja tahtomme mukaan antamaan valaistusta. Kyllä se siitä. Valitettavasti jouduin jättämään lainaukset pois, koska foorumin maksimimerkkimäärä ylittyi.

  14. #29
    Tunnistettu jäsen
    Liittynyt
    28.06.2005
    Viestejä
    2789

    oletus Vs: Matkustajien kokemuksia Tampereen paikallisliikenteessä

    Admiral Observerin kommentteihin pikaraitiotien osalta on vastattu toisessa ketjussa.

    Tässä ketjussa

    Muun osalta totean ilkeästi: miksi Admiralin kovasti parjaaman ostoliikenteen alueella Tampereella joukkoliikenteen käyttö on 2-3 kertaa suurempaa kuin Admiralin ylistämän "itsekannattavan" liikenteen alueella naapurikunnissa, vaikka maankäyttö ja asukasrakenne ovat samankaltaisia?

    Linjaluvilla liikennöitävä paikallisbussiliikenne ei ole tosiasiassa itsekannattavaa, vaan se sai viimeisimmän julkaistun joukkoliikenteen suoritetilaston mukaan v. 2005 yhteiskunnan rahoitusta 173,7 M€ (47,6 % liikevaihdosta). Tuesta 86,8 M€ oli matkakustannusten korvauksia ja 87 M€ lipputukea sekä liikenteen ostoja.

    Kun tosiasiassa linjalupaliikenne elää valtion ja kuntien tuen varassa, miksi ne eivät saisi myös määräysvaltaa linjastoon ja aikatauluihin? Liikennöinti toki on järkevintä jättää yksityisten hoidettavaksi.

  15. #30

    Liittynyt
    19.07.2006
    Sijainti
    Nokia
    Viestejä
    346

    oletus Vs: Matkustajien kokemuksia Tampereen paikallisliikenteessä

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen Näytä viesti
    Muun osalta totean ilkeästi: miksi Admiralin kovasti parjaaman ostoliikenteen alueella Tampereella joukkoliikenteen käyttö on 2-3 kertaa suurempaa kuin Admiralin ylistämän "itsekannattavan" liikenteen alueella naapurikunnissa, vaikka maankäyttö ja asukasrakenne ovat samankaltaisia?

    Linjaluvilla liikennöitävä paikallisbussiliikenne ei ole tosiasiassa itsekannattavaa, vaan se sai viimeisimmän julkaistun joukkoliikenteen suoritetilaston mukaan v. 2005 yhteiskunnan rahoitusta 173,7 M€ (47,6 % liikevaihdosta). Tuesta 86,8 M€ oli matkakustannusten korvauksia ja 87 M€ lipputukea sekä liikenteen ostoja.

    Kun tosiasiassa linjalupaliikenne elää valtion ja kuntien tuen varassa, miksi ne eivät saisi myös määräysvaltaa linjastoon ja aikatauluihin? Liikennöinti toki on järkevintä jättää yksityisten hoidettavaksi.
    Vastaus on yksinkertainen. Tampereella asukasluku on yli 200 000, kun naapurikunnissa noin 30 000 (yläkanttiin, mutta tällä hetkellä kaikki kunnat Orivettä lukuunottamatta Tampereen kaupunkialueen lähikunnista ovat 20 - 30 000 asukkaan alueita). Asukasluku suhde on siis 6 kertainen, joten Tampereen kaupunkialueen ulkopuolella joukkoliikenteen käyttö on siis huomattavasti suurempaa asukaslukujen suhteessa, mikäli Tampereen kaupunkialueella joukkoliikenteen käyttö on vain 2-3 kertaa enemmän kuin naapurikunnissa. Sen pitäisi olla 6 kertaista, jotta määrät olisivat samat.

    Luvuillahan saa kaiken näyttämään miltä haluaa. Jos haluaa väkisin ilmaista, että seutulipputulot ovat tukea liikenteelle, niin silloin asia voi näyttää tuolta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että seutulipputuki maksetaan todellisten rahastustapahtumien pohjalta, eli rahaa ei tule, jos joku ei käytä seutulippua. Toisaalta, voidaanhan palata vanhaan. Hävitetään seutulippuliikenne, ja Mikko Laaksonen on hyvä ja selittää jokaiselle vihaiselle asiakkaalle, miksi 67 € kuukausimaksun sijasta joutuu maksamaan joka matkasta summan, jonka kokonaissumma ylittää pahimmillaan jopa oman auton käyttökustannukset. Jos kerran joukkoliikenteen matkustajamäärät ollaan saatu kasvamaan, niin eikö sen pitäisi olla hyvä asia? Ai niin, vihreäpunainen aate taas estää sen kehityksen, koska välissä on yksityisyrittäjä. Tosiassa linjalupapohajainen liikenne on itsekannattavaa, sillä jos se ei ole, yritys menee konkurssiin. On eri asia, jos poliittisista näkemyksistään johtuen haluaa asioita muuten ilmaista.

    http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/1998/19980011

    On suuri sääli, että ainoa joukkoliikenteeseen positiivisesti suhtautuva poliittinen suuntaus ei suvaitse yrittäjyyttä. Aiemmin mainituilla perusteilla edelleen, ei sosialisoitua joukkoliikennettä, vaan kehitettyä yksityistä joukkoliikennettä.

    Ai niin, annetaanko valtiolle samantien päätösvalta työttömien, eläkeläisten ja opiskelijoiden suhteen? Osa heistähän myös elää valtion tuen varassa?

Vastaavia viestiketjuja

  1. Kokemuksia Espanjan bussiliikenteestä
    kirjoittanut Hartsa foorumissa Muuta busseista
    Vastauksia: 6
    Viimeisin viesti: 28.11.2010, 02:58
  2. Vastauksia: 8
    Viimeisin viesti: 27.04.2009, 13:53
  3. YTV-alueen bussityypit - kuljettajien ja matkustajien kokemuksia
    kirjoittanut omp foorumissa HSL-alueen paikallisliikenne
    Vastauksia: 24
    Viimeisin viesti: 13.08.2007, 11:06
  4. Kokemuksia nykyaikaisista raitiovaunuista Keski-Euroopassa
    kirjoittanut vristo foorumissa Raitiovaunut
    Vastauksia: 17
    Viimeisin viesti: 11.12.2006, 19:45
  5. Pienten yritysten kalustopolitiikka paikallisliikenteessä
    kirjoittanut Rattivaunu foorumissa Paikallisliikenne muualla Suomessa
    Vastauksia: 0
    Viimeisin viesti: 21.11.2005, 04:29

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •