Tampereen paikallisliikenteen kilpailutus

TKL:n alasajoa ei varmastikaan niellä kaikissa piireissä suosiolla. Poliittisena kompromissina voidaan sitten sopia, että TKL saakin jossakin vaiheessa alkaa osallistua kilpailutuksiin tai sitten Turun tyyliin osa liikenteestä jätetään kilpailuttamatta. Jos TKL:n alasajoon päädytään, voi yksi mahdollisuus olla TKL:n yhtiöittäminen ja myynti jollekin yksityiselle.

En usko, että TKL:ää ajetaan alas, ainakin tällä hetkellä TKL:n myymisen kannattajat ovat selkeästi vähemmistössä, eivätkä edes pidä itsestään ääntä. Jos TKL yhtiöitettäisiinkin, omistuspohja pidettäisiin kuitenkin melko varmasti täysin Tampereen kaupungilla (tai mahdollisesti Tampereen seutukunnalla, jos lähikunnat tulisivat mukaan esimerkiksi seudullisen tilaajaorganisaation myötä). Yksityiselle TKL:ää ei tiettävästi kukaan tai mikään merkittävä taho ole myymässä.

Toivottavasti ainoa vaikuttava asia ei ole hinta. Kyllä täytyy tarjottava kalusto
pisteyttää myös. En ota kantaa, millainen malli olisi sopivin. Jos vain hinta ratkaisee, niin Veolia vie voiton. Uskoisin, että vähintään vaaditaan matalalattia-
busseja ja jonkinlainen ikärajakin tulee takuulla. (15 v?)
Ihan taatusti kilpailutetaan kokonaistaloudellisen edullisuuden periaatteen mukaan. Eli hinta on kriteeri muiden joukossa.
 
Minusta kalustolta voidaan edellyttää ainakin seuraavaa:

-ovet 1+2+1
-matalalattiaisuus
-elektroniset linjakilvet määränpäänäytöllä
-väh. EURO III-päästötaso (ruuhka-autoissa voidaan tinkiä tästä)
-ikä kork. 15 vuotta kaikella kalustolla

Nämä vaatimukset eivät ole millään muotoa kohtuuttomat, sillä esim. EURO III tuli
pakolliseksi vuoden 2001 alusta ja elektronisia kilpiä on ollut jo hyvän tovin. Saa kommentoida vapaasti ;)
 
Kun olen Veolialta eläkkeellä, ja luulisin tietäväni jotain tästä firmasta, niin ihmetyttää parit kommentit "jos vain hinta ratkaisee, niin Veolia vie voiton" sekä "Veolia, jonka pääomat tunnetaan". Tosiasiassa Veolia on ainoita firmoja, jotka osaavat ja mös haluavat suhtautua kilpailutuksiin ihan pelkästään bisnesnäkökulmasta, muilla tuppaa tulla kaikennäköisiä tunneseikkoja mukaan - tämä on totuus !!! Eli ei Veolia välttämättä voita, mikäli ainoa ratkaisija on hinta. Mitähän tarkoitettiin lausahduksella "Veolia, jonka pääomat tunnetaan", Nimittäin Veolian emoyhtiö on ranskalainen Veolia Environnemental - konserni, jonka liikevaihto on kaksi kertaa Suomen valtion budjetti, ja konsernin kassavirta mahdollistaisi ostaa vaikka muutama sata uutta bussia kerralla, mikäli siinä olisi mukana tarkoituksenmukaisuutta. Ja sen verran monessa maassa on toimintaa, että kaikennäköistä kalustoa löytyy tarvittaessa jo valmiina.
 
Ja sen verran monessa maassa on toimintaa, että kaikennäköistä kalustoa löytyy tarvittaessa jo valmiina.
Periaatteessa kyllä, mutta en usko että yhtiö alkaisi tänne uittamaan keski-Euroopasta mitään kalustoa. Ja toisaalta mikään sekasikiökalustokaan (eli monia eri malleja monista paikoista tuotuna) ei ole millekään liikennöitsijälle järjellinen ratkaisu. Jos Veolia voittaa, niin ehkä se uittaa tänne joitain yksittäisiä busseja esim. Ruotsista. En kyllä tiedä missä määrin sieltä voisi kalustoa vapautua Tamperetta ajatellen - ei varmasti kovin montaa kuitenkaan...
 
Kun olen Veolialta eläkkeellä, ja luulisin tietäväni jotain tästä firmasta, niin ihmetyttää parit kommentit "jos vain hinta ratkaisee, niin Veolia vie voiton" sekä "Veolia, jonka pääomat tunnetaan".


Ehkä Tampereella Veolian kohdalla kalusto luo mielikuvan "halvasta" firmasta. Matalalattiakalustoa ei ole, ja ainut puolimatalakin on about 16v vanha.
 
Yhdyskuntalautakunnan ensi tiistain esityslistassa kerrotaan, että ensimmäisen kilpailuttamiskierroksen kohteiksi on valittu linjat 7 (Sarankulma-Keskustori) ja 27 (Irjala-Keskustori-Ryydynpohja). Tarjouskilpailu käynnistetään vuoden 2007 aikana.

Koska kilpailuun tulevilla linjoilla ei ole yhtään ruuhkavuoroja, voi niille tehdä kilpailukykyisen tarjouksen tarjoamalla pelkästään uutta kalustoa, jos kilpailusäännöt yhtään muistuttavat pääkaupunkiseudun tai Turun sääntöjä.

Kaupunkiympäristön kehittämisen hankintasuunnitelmassa kerrotaan vielä lisää:
Vuonna 2008 toteutetaan kilpailuttamisen pilottiprojekti, jonka avulla kehitetään myös tilaajan hankintaosaamista. Saatujen kokemuksien perusteella toteutetaan vuonna 2009 toinen kilpailuttamiskierros. Vuoden 2009 tilanteessa on joukkoliikennepalveluista kilpailutettu enintään 10 %. Liikennelaitos kykenee sopeutumaan hyvin tähän kehitykseen siinäkin tapauksessa, että liikennetuotannon kokonaismäärä ei kasvaisikaan.

Vuosina 2008 ja 2009 hankittaessa joukkoliikennepalveluja kilpailuttamalla hyödynnetään oman tuotannon strateginen asema. Kilpailutettavien kohteiden valintaan vaikuttaa mm. vaadittava kalustokoko, linjojen sijainti sekä oman tuotannon asema ja kehittäminen. Kilpailuttaminen noudattelee Tampereella, Turussa ja pääkaupunkiseudulla syntyneitä joukkoliikenteen kilpailuttamisen käytäntöjä. Kilpailuttamistapana on suoritekustannuskilpailu, jossa liikennöitsijä jättää tarjouksen kilpailukohteen mukaisen linjan/linjojen liikennöimisestä joukkoliikenneyksikön antaman aikataulun ja aikataulukaavion mukaisesti. Yleisten ehtojen ja laatuvaatimusten osalta noudatetaan pääsääntöisesti omalta tuotannoltakin nykyisin vaadittavia ehtoja. Linja-autokalustolle määritetään vähimmäisvaatimukset, jotka noudattelevat pääosin nykyistä oman tuotannon vaatimustasoa. Kaluston tulee olla väritykseltään sinivalkoista ja mainoksia ei sallita. Kilpailun ratkaisuperiaatteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka kriteereinä ovat mm. hinta ja kaluston laatu. Sopimukset ovat kestoltaan 4–6 -vuotisia optiona 2–3 vuoden jatkoaika. Tarjoamalla vähäpäästöistä ja matkustusmukavuudeltaan (esim. ilmastointi) korkealuokkaista kalustoa saa kilpailussa menestyäkseen myös hintataso olla vastaavasti vain vähimmäisvaatimukset täyttävään kalustoon verrattuna korkeampi. Valituilla kilpailuttamiskriteereillä pyritään edistämään uuden, matkustusmukavuudeltaan paremman ja päästöiltään puhtaamman kaluston käyttöönottoa.

Kilpailuttamista jatketaan vuoden 2009 jälkeen, ja saadut kokemukset hyödynnetään kilpailuttamisprosessin kehittämiseksi. Kilpailuttamisessa ensisijaista on kaupungin kokonaisetu. Kilpailuttamista suunnitellaan yhteistyössä liikennelaitoksen ja omistajaohjauksen kanssa niin, että kaupungin kokonaisetu tulee varmistettua. Tilaaja vastaa kilpailuttamisesta ja johtaa sitä. Kilpailutetun liikenteen osuus voi kasvaa vuosittain niin, että liikennelaitos pystyy sopeutumaan muutokseen. Sopeutuminen edellyttää, että liikennelaitoksen hoitama liikenne vähenee vuosittain enintään noin 6 linja-auton työpanoksen verran.

Vuoteen 2012 mennessä on tärkeätä linjata oman tuotannon strateginen rooli joukkoliikennepalvelujen tuotannossa pitkällä tähtäimellä. Sopeutumisen edellyttämä TKL:n osuuden enimmäisväheneminen tarkoittaisi, että vuonna 2018 liikennelaitoksen nykyisestä liikenteestä on kilpailutettu enintään 40 %:a ja liikennelaitos olisi tällöin merkittävä kaupungin joukkoliikennepalvelujen tuottaja.
 
Viimeksi muokattu:
Yhdyskuntalautakunnan ensi tiistain esityslistassa kerrotaan, että ensimmäisen kilpailuttamiskierroksen kohteiksi on valittu linjat 7 (Sarankulma-Keskustori) ja 27 (Irjala-Keskustori-Ryydynpohja). Tarjouskilpailu käynnistetään vuoden 2007 aikana.

Koska kilpailuun tulevilla linjoilla ei ole yhtään ruuhkavuoroja, voi niille tehdä kilpailukykyisen tarjouksen tarjoamalla pelkästään uutta kalustoa...
Kiintoisaa sikäli, että 27:lla on tällä hetkellä myös yksi telivuoro arkisin. Mikäli kohteen voittaa jokin muu liikennöitsijä kuin TKL, olisi sinne ehkä hankittava yksi teli. Tietysti sopivilla reittimuutoksilla lännessä tuon telin tarvetta on tietysti mahdollista arvioida uudelleen. Aika näyttää...
 
Tänään ilmestyneessä Tamperelaisessa on juttu, josta selviää mm. tulevan kilpailutuksen pisteytys. Tilaajan edustaja kommentoi jutussa, että kilpailussa on todella vaikea menestyä muilla kuin uusilla autoilla.
 
Ilahduttavaa on, että ns. tilaajavärit ovat toteutumassa Tampereella, joka onkin mielestäni ollut historian saatossa ollut monella tapaa edelläkävijä bussiliikenteen kehittämisessä suomalaisessa kaupunkijoukkoliikenteessä (vrt. pohjoismaisen matalalattiabussin kehittäminen jo 90-luvun alussa, nivel- ja telibussit sekä johdinautot).
 
Takaisin
Ylös