Pysäkit ja niiden nimet

killerpop

Tunnistettu jäsen
Liittynyt
24 Kesäkuu 2005
Viestit
3,569
Tampereen pysäkithän on jo nimetty vuosia sitten, mutta niissäkin olisi vielä muokattavaa, jos vaan viitseliäisyyttä löytyisi.

Tiettävästi nimeämisessä on käytetty pitkälti periaatetta, että yritysten nimiä ei käytetä, yrityksillä kun on muutenkin tapana vaihtaa nimeään useammin kuin katuosoitteilla.

Hyvänä työkaluna pysäkkinimien tutkimiseen voi käyttää vaikka Tampereen Joukkoliikenteen sivuilla olevia Paras Ajat-palvelua ja linjakohtaisia pysäkkilistoja.

Ihanteellinen asetelma olisi, jos molemmin puolin tietä olisi samalla nimellä pysäkit.

Teiskontien suunta:
- Pysäkit 509 ja 511 Itsenäisyydenkatu 3 ovat samassa katoksessa mutta eri numerolla. Katoksessa olevassa pysäkkiaikataulussa ei kuitenkaan ole kuin toisen numeroisen pysäkin aikataulut (ellei tilanne ole jo korjaantunut).
- Pysäkki Itsenäisyydenkatu 10 on talonumeron 8 kohdalla ja kaukoliikenteen pysäkki joka on talon 10 kohdalla on nimetty Itsenäisyydenkatu 6-8.
- Kalevan kirkon vastinpysäkki on vain "Teiskontie 13". Luulisi tämän Kalevan kirkon olevan merkittävä nähtävyys myös itäpuolelta tuleville.
- Kissanmaan koulun puolestaan Ammattikorkeakoulu. AMK:lle menijöille voisi olla parempi, että toisellakin puolella olisi Ammattikorkeakoulun pysäkki, kun suunta on Keskustasta koululle.
- Pysäkkipari Irjalankatu ja Teiskontie 61. Molemmat voisivat olla Irjalankatuna.
- Alasjärven pikavuoropysäkki on nimetty Pienkodeiksi. Pienkodit kuitenkin sijaitsee tästä varsin kaukana Luhtaankadun varressa.

Vaan kaikkein epäonnistunein pysäkkinimiavaruus on käytössä Mäentakusenkadun varrella.
Lopputuloksena on 3 kpl Mäentakusenkatu nimisiä pysäkkejä, joiden laitimmaiset sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä toisistaan. Linjoilla 18, 29 ja 45 ajetaan siis kaupungin suuntaan kahden Mäentakusenkatu pysäkin kautta (katso liitteenä kuva)
- Ensimmäinen pysäkkipari Koilliskeskuksen kohdilla pysäkeistä Mäentakusenkatu ja Koilliskeskus
- Seuraava pysäkkipari Seurakuntatalon kohdilla pysäkeistä Seurakuntatalo ja Mäentakusenkatu. Molemmat voisivat olla Seurakuntatalo -nimellä.
- Neljäs pysäkkipari on sitten tämä Aitoniitynkatu ja Mäentakusenkatu.
 

Liitetiedostot

  • linnainmaa.png
    linnainmaa.png
    131.3 KB · Lukukerrat: 2,454
Härmälän suunnassa puolestaan vaihdettiin viime vuonna entisen Valmetin kohdalla olleen pysäkin nimi Lentokonetehtaantie muotoon Nuolialantie 62. Kuitenkin autojen PARAS-laitteissa pysäkki on näkynyt vanhalla nimellään. Tässä itseasiassa ei ole enää Lentokonetehtaantietä lainkaan, kun katuyhteys Kalmarin alueelle tulee olemaan Valmetinkatu ja toisella puolella on Perkiönkatu. Itseasiassa tätä Nuolialantie 62:ta ei ole edes jaksettu päivittyy PARAS Ajat-palveluun saatikka pysäkkilistaan.

Härmälän bussien reitin varrelle sijoittuu myös Verotalo -nimiset pysäkit. Tämä muutos toteutettiin aikanaan niin että Viinikanlahti -pysäkeistä etelään oleva nimettiin Verotaloksi. Toiseen suuntaan Verotaloksi nimettiin Valimokaduksi ristetty pysäkki.

Rukkamäentien varrella on jokainen pysäkki nimetty epäloogisesti Rukkamäentieksi. Edes hiljaisen ajan liikenteen Y26:n tuominen tälle tielle ei tehnyt muutosta pysäkkien nimiin. Ja pysäkkejä on 4 Multisillan suuntaan, 3 kpl keskustaan.

Keskustan länsipuolella on puolestaan ennen Ahjolaa pysäkkipari jonka muodostaa 1506 Pulteri ja 1507 Pispalan valtatie 21. Tässä Pulteriksi nimetty on kuitenkin vastakkaisella puolella ravintola Pulteria ja tämä Pispalan vt 21 on Pulterin puoleinen.
 
Ja sitten Kalevantien-Kangasalantien alue, jossa kaikki nimet ovat ristiriidassa kaukoliikenteen pikavuorojen käyttämien pysäkkinimien kanssa.

Pikavuoropysäkit ovat Tampere-Talo (Yliopisto), Kalevankangas (Tarkonpuisto), Vuohenoja (Vuohensilta), Messukylä (Kivikirkko), Kaukajärvi (Hankkio), Vehmainen (toiseen suuntaan Aukionkatu). Tässä tietenkin helpointa on yhtenäistää pikavuorotkin käyttämään samoja nimiä, mitä pysäkkikilvissä lukee.

- pysäkkipari 4005 Kalevantie ja 4006 Kalevantie voisi parhaassa muodossaan olla nimetty Teerentieksi. Bussilla kulkeva kyllä tietää että ollaan Kalevantiellä, mutta jos on aikeissa päästä Teerentielle, niin missä kohtaa nappia pitäisi painaa?
- Linjan 8 myötä Vehmaisten toinen pikavuoropysäkki muutettiin nimelle Aukionkatu. Ihan hyvin tämä olisi voinut jäädä Vehmaiseksi, kuten se ennenkin on ollut. Ajantasauspysäkit linjalla 8 sitten niillä nimillä, millä ne ovat ennenkin olleet.
 
No kangasalan puolella vuorostaan on kangasalantien eripuolilla olevat pysäkit nimetty eri nimillä, jotka suurimmalta osin ovat lisäksi täysin käsittämättömiä, joita tällainen ikänsä Kangasalla asunut ei ole koskaan kuullut. Kiva kysellä uus-kangasalalaiselta, joka maksaa esim. Lempoisiin, että missäs se oikein on, kun ei tiedä kuin Lempäälän puolelta moisen paikan. Pikkolan koulun kohdalla on harjun puolella Jäähalli, toisella puolella Pikkola, aivan ilman mitään logiikkaa..
 
Samoin on olemassa ainakin yksi sellainen pysäkkipari, josta tavallinen kansa käyttää eri nimitystä kuin mikä pysäkin virallinen nimi on. Kysehän on tietysti Myllypuronkadun pysäkeistä 1621 ja 1622, jotka tunnetaan paremmin Pallopojan pysäkkinä kohdalla olevan grillikioskin mukaan.

Samoin ihmetystä herättää Lamminpäässä sijaitseva pysäkkipari 1658 / 1659, josta käytetään virallisessa yhteydessä nimitystä Ravirata. Samainen pysäkkipari toimii myös Lamminpään aikataulupisteenä linjoille 18 ja 80-86, joten miksei ko. pysäkinkin nimi voisi olla Lamminpää? Kaiken lisäksi kun tuo ravirata sijaitsee puolen kilometrin päässä mainitulta pysäkkiparilta ja sen edessä kun on vielä omat pysäkkinsä (- joille toisaalta ei ole sallittua kaupungin sisäisillä lipuilla matkustella).
 
- Pysäkkipari Irjalankatu ja Teiskontie 61. Molemmat voisivat olla Irjalankatuna.

Minusta Irjalankatu-nimisiä pysäkkejä on jo liikaa: Sammon valtatien ja Irjalankadun risteyksessä (Jankan LIDL) linjoilla 17 ja 25, linjan 27 pysäkit Irjalanaukiolla ja Irjalankadun varrella sekä mainitsemasi pysäkki Teiskontien varrella.

Jos Sammon valtatien pysäkki olisi jatkossakin "Irjalankatu", Irjalanaukion pysäkki "Irjalanaukio", Irjalankadun varren pysäkki vaikkapa "Irjalan makasiini" ja Teiskontien varren pysäkki "Alasjärvi" tai "Alasjärvenranta", olisi tilanne paljon selkeämpi.

Minusta kadunnimi + numero-pysäkit pitäisi muuttaa vallan poikkikadun tai paikallisen "maamerkin" nimisiksi, ellei pakottavista syistä muuta johdu. Esimerkiksi Takahuhdintiellä pysäkkipari Takahuhdintie 65/86 voisi hyvin olla "Kokko" tilan mukaan, jolla pysäkki sijaitsee tai "Kokonrinne" Kokon tilalle kuuluneen rinteen ja rakenteilla olevan kadun nimen mukaisesti, joka on aivan pysäkin vieressä.
 
Jos Sammon valtatien pysäkki olisi jatkossakin "Irjalankatu", Irjalanaukion pysäkki "Irjalanaukio", Irjalankadun varren pysäkki vaikkapa "Irjalan makasiini" ja Teiskontien varren pysäkki "Alasjärvi" tai "Alasjärvenranta", olisi tilanne paljon selkeämpi.
Ei mieluusti Alasjärveä, koska kaukoliikenteessä se taas tarkoittaa Pienkotien pysäkkiä. Alasjärvenranta olisi kyllä paras vaihtoehto.

Minusta kadunnimi + numero-pysäkit pitäisi muuttaa vallan poikkikadun tai paikallisen "maamerkin" nimisiksi, ellei pakottavista syistä muuta johdu. Esimerkiksi Takahuhdintiellä pysäkkipari Takahuhdintie 65/86 voisi hyvin olla "Kokko" tilan mukaan, jolla pysäkki sijaitsee tai "Kokonrinne" Kokon tilalle kuuluneen rinteen ja rakenteilla olevan kadun nimen mukaisesti, joka on aivan pysäkin vieressä.
Olet asian ytimessä. Toisaalta pitkillä kaduilla, jollaisia edustaa esim Pispalan valtatie ja Takahuhdintie (numerointi menee jopa yli sadan) on tietty matkustajainformaation kannalta hyvä hahmottaa edes hieman, millä kohtaa katua ollaan. Talojen seinissä olevat numerot kun eivät välttämättä edes erotu kadulle, varsinkaan syyspimeässä.

Hatanpään valtatielläkin numeroita on siroiteltu mielivaltaisesti, esim entisen Hankkijan kohdalla on pysäkkipari Hatanpään vt 31/42 ja Nokian kohdalla Hatanpään vt 25 (voisi olla vaikka Hatanpäänkatu). Hatanpäänkadun varrella kylläkin Nokiaa lähin on nimetty jopa yllättäen Nokia Oyj:ksi.

Kangasalantieltä tulee vielä mieleen entisen Spar-Market Valtaväylän kohdalta pysäkki Kangasalantie 120, joka oli myös ko kaupan katuosoite. Toisella puolella keskustan suuntaan pysäkki oli kuitenkin saanut nimekseen Valtaväylä.

Rajan kun ylittää Kangasalan puolelle, tuleekin deepthroatin mainitsema sekamelska, joka on vailla vertaansa. Esimerkkinä vaikkapa Suorama, jolle ei samannimistä pysäkkiä löydy kadun toiselta puolelta. Kohdalla on kuitenkin Työväentalo. Kertalippua ostettaessa Suorama on silti varsin yleinen nimi, työväentaloa en muista kuulleeni kenenkään sanoneen.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Veli Killerille;

Sinun pitäisi yhteistyössä kuntien ja liikennöitsijöiden kanssa tehdä kaikissa seutukunnissa tuo uudistusurakka ja yhdellä kerralla. Yksittäin muutoksia ei takuuvarmasti tehdä.

Myös rahastusjärjestelmä on toteutettu seutualueella pysäkkinimillä.

Myös rahoitus tuohon kaikkeen pitäisi keksiä.
 
Mainitaanko tähän vielä Kansalaiskioskilla esitetty kysymys ja vastaus:

Nyssellä perille sanoi:
Eikö Hervannan valtaväylällä Kauppakeskus Duon puolella olevan linjan 13 pysäkin nimen voisi muuttaa? Esimerkiksi "Duo" tai "Kauppakeskus" on sopivampi kuin nykyinen Poliisikoulu.
Juha Kortteus sanoi:
Kyseessä on pysäkin nimi, joka on annettu pysäkille jo paljon aikaisemmin kuin "Duo" on rakennettu. Nykyään pysäkeille pyritään antamaan katuosoitteen mukaisia nimiä. Nyt nimeä ei olla vaihtamassa, tulevaisuudessa nimi tulee katuosoitteen mukaisena.

Lähde: http://palvelut.tampere.fi/osallistu/kansalaiskioski/kysymys.phtml?id=1693
 
Tämä ketju päättyi aikanaan tuohon Kansalaiskioski-löydökseeni. Mutta eihän se ole viimeinen sana. Oma mielipiteeni prioriteetista, miten pysäkit tulisi nimetä:

  1. Tärkeän pysäkin läheisen julkisen kohteen mukaan (kuten Rautatieasema, Laukontori, TTY)
  2. Pysäkin läheisen merkittävän yksityisen tai puolijulkisen kohteen mukaan, mielellään kohteen sponsoroimana (Prismakeskus, Leivon Leipomo, Duo)
  3. Mikäli sponsorointia ei saada, niin yksiselitteisesti, reittikadun tai poikkikadun mukaan (Sarvijaakonkatu, Keihäskatu, Pietilänkatu)
Lisäksi pysäkkiparin nimi pitäisi olla sama molempiin kulkusuuntiin. Ei niinkuin nyt seiskalla, jossa Lentokentänkadulla toiseen suuntaan mennään poikkikatujen (esim. Talvitie) tai merkittävien kohteiden (esim. Härmälän kirkko) mukaan ja toiseen suuntaan sapluunalla "Lentokentänkatu xx".Nimeämistapaa "Reittikatu xx", kuten "Takahuhdinkatu 76" tulisi välttää viimeiseen asti.

Tampere lienee maailman ainoa kaupunki, jossa tämä käytäntö on käytössä. Vai tietääkö joku jonkun muun paikan, jossa käytäntö elää?


Mitä itse olette mieltä? Nyt esimerkiksi Turvesuonkadulle tuleva pysäkkipari on vielä nimetön, mutta pitäisikö sen olla:

  • Prisma Lielahti riippumatta, sponsoroiko POK nimeä, jolloin se olisi yksiselitteinen, mutta yhtä firmaa suosiva,
  • Turvesuonkatu, jolloin nimi olisi neutraali, joskin monitulkintainen vai
  • Turvesuonkatu 1/2, jolloin nimi olisi periaatteessa yksiselitteinen, mutta matkustajan kannalta käytännössä hankala: kuka muistaa, mistä päästä numerointi alkaa, ja mikä niistä kaikista Turvesuonkatu-pysäkeistä oli se, jolla pitikään jäädä? Lisäksi esitysteknillinen hankaluus mahdollisen semanttisen linjakartan kanssa.
  • vai jotain ihan muuta, mitä?
 
Miten olisi epätyypilliset, mutta merkittömät pysäkinnimet yksityisiin liiketiloihin viitatessa? Esimerkiksi Lielahden Prisma olisikin vaikka Lielahden Kauppakeskus. Lielahdessa voi olla jo toinen kauppakeskus jolloin varmaan pitäisi lisätä maantieteellinen lisänimi.

Pitkät nimet ovat aito suomalainen erityisolosuhde, johon pitäisi varautua ilmankin tälläisiä mielivaltaiselta kuulostavia keksittyjä nimiä.
 
Miten olisi epätyypilliset, mutta merkittömät pysäkinnimet yksityisiin liiketiloihin viitatessa? Esimerkiksi Lielahden Prisma olisikin vaikka Lielahden Kauppakeskus. Lielahdessa voi olla jo toinen kauppakeskus jolloin varmaan pitäisi lisätä maantieteellinen lisänimi.
Ei toimi, tai vähintäänkin harhaanjohtavaa ja korostetun suosivaa, koska Lielahden kauppakeskittymä on sen verran laajalle levinnyt. Kauppakeskus-tyyppisiä ostareita on Lielahdessa Prismakeskuksen ohella ainakin Citymarket-kokonaisuus, Kodinkeskus, Kruunukeskus ja vielä lähitulevaisuudessa luoteeseen radan varteen nouseva Cirius. Suurin osa noista on ihan muiden pysäkkien varrella kuin Prisma.

Vaihtoehtona voisi nimetä pysäkit Lielahdessa oheisen merkittävän marketin mukaan, eli Prisma Lielahti, Citymarket Lielahti, Kodinkeskus Lielahti jne.

Pitkät nimet ovat aito suomalainen erityisolosuhde, johon pitäisi varautua ilmankin tälläisiä mielivaltaiselta kuulostavia keksittyjä nimiä.
Pariisissa on ainakin ajateltu laatikon ulkopuolelle ja keksitty raflaaviakin nimiä metroasemille. Tuossa tosin on Place de la Bataille de Stalingrad lähellä, jolloin metroaseman nimi on vain lyhennetty hieman erikoisella tavalla. Mutta sehän voisi toimia, miksi sitä -katu tai -tie-päätettä tarvii olla pysäkin nimessä?

Lielahdessakin voisi olla "Enqvist" ja "Turvesuo" ilman -katu-päätettä, pääte on tarpeen lähinnä niissä nimissä, jotka johtavat paikkaan, joihin kadunnimi viittaa (Teivaalantie, Lielahdenkatu). Eli siis: Turvesuo voisi olla sen vanhaa turvesuota lähimmän pysäkin nimi (nykyään Turvesuonkatu xx) ja Turvesuonkatu voisi olla sitten siellä Prisman kohdalla, ellei Prismaa voida hyväksyä nimeksi.
 
Itseäni on ihmettänyt joissakin tapauksissa logiikka, jossa pysäkki saa nimensä sijaintikatunsa mukaan, ilman numeroa. Otetaan esimerkiksi Piettasenkatu: pysäkit ovat Pikkupiiankatu (4574/4579), Piettasenkatu (4576/4577) ja Piettasenristi (4588/4575). Sinällään ymmärrän nuo Pikkupiiankadun ja Piettasenristin pysäkkien nimet, risteäviä katuja kun ovat, mutta miksi tuo Piettasenkatu-niminen pysäkki on pitänyt sitten laittaa keskelle katua ilman numeroa, ei ole koskaan itselleni auennut.

Linjalle 6 sattuu myös 2 Ammattikoulu-pysäkkiparia, toinen Hepolamminkadulla ja toinen Koivistontiellä. Sinällään ovat niin eri puolella linjaa, että hyvin epätodennäköisesti aiheuttavat sekaannuksia, mutta esimerkiksi pysäkkiparin 3580/3581 nimeäminen Hepolamminkatu 8/9 poistaisi tämänkin päällekkäisyyden.
 
Pariisissa on ainakin ajateltu laatikon ulkopuolelle ja keksitty raflaaviakin nimiä metroasemille. Tuossa tosin on Place de la Bataille de Stalingrad lähellä, jolloin metroaseman nimi on vain lyhennetty hieman erikoisella tavalla. Mutta sehän voisi toimia, miksi sitä -katu tai -tie-päätettä tarvii olla pysäkin nimessä?

Lielahdessakin voisi olla "Enqvist" ja "Turvesuo" ilman -katu-päätettä, pääte on tarpeen lähinnä niissä nimissä, jotka johtavat paikkaan, joihin kadunnimi viittaa (Teivaalantie, Lielahdenkatu). Eli siis: Turvesuo voisi olla sen vanhaa turvesuota lähimmän pysäkin nimi (nykyään Turvesuonkatu xx) ja Turvesuonkatu voisi olla sitten siellä Prisman kohdalla, ellei Prismaa voida hyväksyä nimeksi.

Pariisissa on aika hyvät nimet metroasemilla. Useimmiten nimi liittyy johonkin paikalliseen kadun tai aukion nimeen (joista monet on nimetty henkilöiden tai tapahtumien mukaan). Joskus metroasemallekin on annettu erikseen henkilönimi tai vastaava, joskus lisänimenä.

Eli juuri näin. Miksi toistaa "katua" tai "tietä" uudestaan ja uudestaan. Jätetään se pois, ja differoidaan saman kadun varrella olevat pysäkit nimeämällä niitä paikallisten tunnettujen kohteiden mukaan. Peruste voi tulla joko kadun nimestä ("Turvesuo"), alueen nimestä kansan suussa ("Punakylä", "Pyykkimetsä"), tunnetusta liikeyrityksestä ("Pulteri", "Prismakeskus", historiallisesti myös "Ylä-Voima"), kaupunginosasta ("Kyttälä") tai maantieteellisestä kohteesta ("Tahmelan lähde"). Tai vastaavaa. Pointti on että pitäisi olla mahdollisimman lyhyt, ytimekäs, helppo, muistettettava, erottuva ja ennen kaikkea sama kumpaankin suuntaan.

Kun nämä nimet saataisiin ensin uudistettua, olisi helpompi tehdä kunnolliset matkustajainfojärjestelmät ja uudistaa linjakartat siten että niissä on pysäkkinimet mukana. Ja kenties linjasto selkeämmin esitettynä.
 
Eli juuri näin. Miksi toistaa "katua" tai "tietä" uudestaan ja uudestaan. Jätetään se pois, ja differoidaan saman kadun varrella olevat pysäkit nimeämällä niitä paikallisten tunnettujen kohteiden mukaan. Peruste voi tulla joko kadun nimestä ("Turvesuo"), alueen nimestä kansan suussa ("Punakylä", "Pyykkimetsä"), tunnetusta liikeyrityksestä ("Pulteri", "Prismakeskus", historiallisesti myös "Ylä-Voima"), kaupunginosasta ("Kyttälä") tai maantieteellisestä kohteesta ("Tahmelan lähde"). Tai vastaavaa. Pointti on että pitäisi olla mahdollisimman lyhyt, ytimekäs, helppo, muistettettava, erottuva ja ennen kaikkea sama kumpaankin suuntaan.

Ihan hyvä, jos vielä jätettäisiin "keskus" pois Prismasta. Tilalle voisi - ja ehkä täytyisikin - lisätä alue esim. Lielahti, Kaleva jne. Kieliopiullisest oikeinkirjoitettuna sen pitää olla Pyykkimettä.;)
 
Takaisin
Ylös