Pysäkit ja niiden nimet

Kellotetaan sitten, kauanko kestää, että Sopulinnan ja Toralinnan pysäkit nimetään oikein. Nykyiset nimet ovat "pitkittäisen" kadunnimi+numero-käytännön mukaiset, ja senkin mukaan vielä virheelliset.
Siihen voi mennä yllättävänkin kauan aikaa, koska JOLIn budjetissa kaikki raha tuntuu menevän bussien ajamiseen, eikä edes muutamaa kymmenesosaa koko budjetista voida käyttää joukkoliikenteen näkyvyyden ja selkeyden edistämiseen (hienosti sanottuna: brändin kehittämiseen ja palvelumuotoiluun). Pienellä hinnankorotuksella voisi pysäkkinimiuudistuksen lisäksi tuoda jokaiselle pysäkille aikataulun ja roskiksen sekä oleellisille pysäkeille myös katoksen (linjakarttoineen) ja näyttötaulun seuraavista bussivuoroista.

Miksi jämähtää tähänkään? Jos JOLI:lla olisi kunnon T&K-osasto, siellä kehitettäisiin kaikkea älyttömän siistiä, jota voitaisiin sitten jalkauttaa luontoon. Ei näyttötaulun esimerkiksi tarvitse olla staattinen ja kallis pyloni, sehän voisi olla Helsingin ratikkapysäkkien tapaan integroitu katokseen.

Miksi muuten vanhanmalliset pysäkkikatokset ovat kaikki ruskeita ja uudemmat metallisia? Miksei niitä maalata tilaajaväreihin ja merkitä pysäkin nimeä isolla katoksen lippaan tai seinään?
 
Nuolialantien viimeinen pysäkkipari ennen Pirkkalan rajaa on käyty ristimässä molemmin puolin uudelleen Valmetinkaduksi. Ennen muutosta pysäkit tottelivat nimiä Nuolialantie 62 ja Lentokonetehtaank(atu).

Samalla vaivalla olisi myös käyty rajan toisella puolella muuttamassa Kenkätien ensimmäinen pysäkkipari loogisemman nimisiksi; tällä hetkellä niminä ovat "Kenkätie 2" Pirkkahallin suuntaan ja "Partola" Härmälän suuntaan. Harvemmin tuollapäin käyville olisi selvempää, jos myös toiseen suuntaan tuon pysäkin nimi olisi "Partola". Tosin toisen kunnan puolella kun ollaan, niin tämä vaatinee omat byrokraattiset mutkansa onnistuakseen.
 
...
Miksi muuten vanhanmalliset pysäkkikatokset ovat kaikki ruskeita ja uudemmat metallisia? Miksei niitä maalata tilaajaväreihin ja merkitä pysäkin nimeä isolla katoksen lippaan tai seinään?

Työpaikkakiusaamista. Pysäkin nimeä ei haluta näyttää kuljettajalle. Ei pysäkin rakenteissa, infojärjestelmässä, eikä rahastuslaitteessa. Viimemainitussa kyllä maaseudulla näkyy pysäkin nimiä, mutta näytetyn nimen ja bussin sijainnin välillä on erittäin heikko korrelaatio.

Bussi vilisee toisistaan riippumattomia informaatiojärjestelmiä, jotka kyllästävät kuljettajan lukemattomilla keskenään ristiriitaisilla aika- ja paikkatiedolla.
 
Miksi muuten vanhanmalliset pysäkkikatokset ovat kaikki ruskeita ja uudemmat metallisia? Miksei niitä maalata tilaajaväreihin ja merkitä pysäkin nimeä isolla katoksen lippaan tai seinään?

Tarkoitatko vanhanmallisilla kuitenkin niitä ranskalaiskatoksia? Veikkaan että se on valmistajan standardi. Olen mielestäni nähnyt samanlaisia ruskeita katoksia Ranskassa. Eikä siinä mitään, minusta se on ollut ihan tyylikäs väritys. Tosin mikä tahansa olisi tyylikäs verrattuna niihin oikeasti vanhanaikaisiin katoksiin, joissa oli teräskehikossa aaltopeltinen katto ja vaneriset seinät. Vielä 80-luvulla suunnilleen kaikki katokset taisivat olla niitä. Edes paraatipaikoille ei ollut erillisiä siistimpiä katoksia. Puistattaa vieläkin ajatella. Ei ihme jos vandalismikin kukki. Kuka pukumies vapaaehtoisesti odottaisi bussia siperialaisen ulkohuusin näköisessä katoksessa...? (No, 80-luvulla sellaisia pukumiehiä vielä oli busseissa. Jos ei muistini tee tepposia niin mm. eräs tamperelainen pankinjohtaja, jota vieläkin kirotaan otteistaan pankkikriisin syövereissä, kulki usein samassa bussissa kuin allekirjoittanut.)

Mutta olet oikeassa. Pysäkkien brändääminen olisi fiksua ja nostaisi joukkoliikenteen imagoa.
 
Suomessa vain Helsingin Metrolla on etuoikeus olla näkyvä ja selkeä joukkoliikenneväline. Muut pyritään maastouttamaan mahdollisimman tehokkaasti, jotta kunnon kansalaisten ei niitä tarvitsisi vahingossa huomata. Siksi pysäkkisyvennykset ja tummat maastovärit.

Tottakai silmille räjähtävät pysäkkikyltit ja -katokset, ja samassa remontissa pysäkkisyvennykset pois liikennevälineitä hidastamasta. Myös kirkas valaistus, jotta räjähtävä ulkonäkö huomataan myös pitkässä yössä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tarkoitatko vanhanmallisilla kuitenkin niitä ranskalaiskatoksia? Veikkaan että se on valmistajan standardi. Olen mielestäni nähnyt samanlaisia ruskeita katoksia Ranskassa. Eikä siinä mitään, minusta se on ollut ihan tyylikäs väritys. Tosin mikä tahansa olisi tyylikäs verrattuna niihin oikeasti vanhanaikaisiin katoksiin, joissa oli teräskehikossa aaltopeltinen katto ja vaneriset seinät.
Ei kun nimenomaan noita vanhoja vaneri-peltihäkkyröitä. Siellä, missä niiden olemassaolo on kuntonsa puolesta edelleen oikeutettua, olkoon ne joukkoliikenneväreissä, eikä pas…suklaanruskeita ja harmaita.
 
Tämä on oikein ikävä tilanne jo siksikin, että Teiskontietä palvelee käytännössä runkolinjamainen yhteys tiheine vuoroväleineen, mutta heikkotasoiset pysäkit ja pysäkkijärjestelyt heikentävät yhteyden käytettävyyttä, jolloin hyvä palvelu menee osin hukkaan. Melkeinpä veikkaisin, että silloin kun nuo pysäkit on tehty, kaupungin sisäisiä linjoja ei ole tuossa edes kulkenut.

Todennäköisesti tuo on kyllä tähän selityksenä. Kaupungin sisäinen liikenne kai siirrettiin pääosin Teiskontielle, kun Pappilan alueelle (Luhtaankatu-Tanhuankatu-Pappilankatu) rakennettiin katujen kavennuksia keskikorokkeineen vähentämään alueen läpiajoliikennettä. Toki myös kysyntää nopealle yhteydelle keskustaan lienee ollut.

Ehkäpä perinteiselle seutuliikenteen kalustolle, kaksiakselisille ja korkealattiaisille linjureille tuo paikka ei olekaan niin ongelmallinen?

Tuskin nuo ovat sen käytännöllisempiä olleet edes perinteiselle seutukalustolle. Autojen suurin sallittu akseliväli on lyhentynyt sekä autojen leveys, joka tuon pysäkkitaskuun mahtumisen oikeastaan ratkaisee, ei ole sekään viime vuosien aikoina suurentunut. Päinvastoin, uudet autot saavat maksimissaan olla 2,55 metriä leveitä. Itse on tullut sovitettua tähän pysäkille autoja 2-akselisista autoista aina niveliin saakka, kaikki siihen saa sovitettua suunnilleen yhtä heikosti. :(

Asiasta toiseen, pysäkkipäreitä on taas käyty vaihtelemassa, ainakin Muotialantiellä. Nekalan palvelukeskuksen kohdalla Korkinmäen suuntaan oleva pysäkki tottelee uuden kilven mukaan nimeä Muotialantie 38. Vastapuolella olevaa pärettä en tullut katsoneeksi, mutta lienee samalla logiikalla uudelleennimetty. Samalla vaivalla olisi voinut käydä muuttamassa myös pari seuraavaa pysäkkiä; Siirtolapuutarha-nimi nyt vielä menettelee, mutta "Muotialantie"-niminen pysäkki on kaikkea muuta kuin looginen. Ymmärtäisin, jos tämä olisi kadun ensimmäinen tai viimeinen pysäkki, mutta kun tämä on se kaikkein keskimmäisin. (Okei, ennen kadun jatkamista Hallilantielle saakka tämä on ollutkin viimeinen :D)

Nekalan palvelukeskus oli sinällään looginen nimi tälle pysäkille, ilmeisesti vain on ollut liian pitkä, mutta oliko tämä "kadunnimi xx" tässä todellakin ainoa järkevä vaihtoehto? Jos tämä sama muoti jatkuu, lienee kauppakeskus Duon kohdalla oleva pysäkit pian muotoa "Insinöörinkatu 40"...
 
Asiasta toiseen, pysäkkipäreitä on taas käyty vaihtelemassa, ainakin Muotialantiellä. Nekalan palvelukeskuksen kohdalla Korkinmäen suuntaan oleva pysäkki tottelee uuden kilven mukaan nimeä Muotialantie 38. Vastapuolella olevaa pärettä en tullut katsoneeksi, mutta lienee samalla logiikalla uudelleennimetty. Samalla vaivalla olisi voinut käydä muuttamassa myös pari seuraavaa pysäkkiä; Siirtolapuutarha-nimi nyt vielä menettelee, mutta "Muotialantie"-niminen pysäkki on kaikkea muuta kuin looginen. Ymmärtäisin, jos tämä olisi kadun ensimmäinen tai viimeinen pysäkki, mutta kun tämä on se kaikkein keskimmäisin. (Okei, ennen kadun jatkamista Hallilantielle saakka tämä on ollutkin viimeinen :D)

Nekalan palvelukeskus oli sinällään looginen nimi tälle pysäkille, ilmeisesti vain on ollut liian pitkä, mutta oliko tämä "kadunnimi xx" tässä todellakin ainoa järkevä vaihtoehto? Jos tämä sama muoti jatkuu, lienee kauppakeskus Duon kohdalla oleva pysäkit pian muotoa "Insinöörinkatu 40"...
Eijeijeijei! Nekalan palvelukeskus oli ehkä ylipitkä, mutta Muotialantie 64/67 ei palvele ketään. Olisivat edes tehneet palvelukeskukseen kyselyn, että onko palvelukeskuksella jotain epävirallista, mutta lyhyempää lempinimeä.

No, tämä nyt on vain linjan 31 murheena. Vaikka onkin periaatetasolla iso juttu.
 
Kesäaikataulujen julkaisun yhteydessä näytää myös pysäkkien nimistö päivittyneen.

23:n pääte Ahvenisjärventien varressa tottelee nyt nimeä "Länsi-Hervanta". Saman nimen on myös saanut kadun toisella puolella oleva, 6:n ja Y23:n käytössä oleva pysäkki. Sinällään looginen muutos, "Hervanta" kun ei ole ulkopaikkakuntalaisin silmin se loogisin, kun varsinainen Hervannan keskusta tämä ei edes ole.

Sitten yksi erikoinen muutos; nimittäin valtaväylän varressa oleva Laulunmaan pysäkkipari on nykyisin nimellä Laulumaa :eek:, molempiin suuntiin. Onko tämä muka sen virallinen nimi, vai onko tässä jokin painovirhe iskenyt tämän osalta.

Myös Keskustorin pysäkit on eritelty kirjaimilla A-R. Kadunvarren pysäkit ovat aakkosten alkupäässä, joten mahdollinen Keskustorin laiturialueen poistaminen ei jätä kirjaimiin mitään aukkoa.
 
Kesäaikataulujen julkaisun yhteydessä näytää myös pysäkkien nimistö päivittyneen.

23:n pääte Ahvenisjärventien varressa tottelee nyt nimeä "Länsi-Hervanta". Saman nimen on myös saanut kadun toisella puolella oleva, 6:n ja Y23:n käytössä oleva pysäkki. Sinällään looginen muutos, "Hervanta" kun ei ole ulkopaikkakuntalaisin silmin se loogisin, kun varsinainen Hervannan keskusta tämä ei edes ole.

Sitten yksi erikoinen muutos; nimittäin valtaväylän varressa oleva Laulunmaan pysäkkipari on nykyisin nimellä Laulumaa :eek:, molempiin suuntiin. Onko tämä muka sen virallinen nimi, vai onko tässä jokin painovirhe iskenyt tämän osalta.

Myös Keskustorin pysäkit on eritelty kirjaimilla A-R. Kadunvarren pysäkit ovat aakkosten alkupäässä, joten mahdollinen Keskustorin laiturialueen poistaminen ei jätä kirjaimiin mitään aukkoa.
No jo on hyviä muutoksia, oli kunnallisharjoittelustani sentään jotain hyötyä ;) Ehdotin kokonaisen läjän noita uusia nimiä, mutta Hervanta-pysäkille en hoksannut ehdottaa ilmeistä Länsi-Hervantaa. Tulevaisuudessa Hervanta onkin paikka​, ei pysäkki.

Laulumaa on kyllä selvä virhe, sillä Laulunmaankatu ja Laulunvainionkatu sekä Laulunsilta tulevat alueella muinoin sijainneesta Laulun talosta. Samoin Veisun kaupunginosa on saanut nimensä Laulun naapurina olleesta Veisun talosta. On messukyläläisillä ollut ainakin huumoria tilojensa nimeämisessä.
 
Mikähän idea on edelleen pitää Itsenäisyydenkatu 3:n pysäkillä 2 eri pysäkkinumeroa (509 ja 511), kun paikalla ei kuitenkaan nykyjään ole kuin 1 fyysinen pysäkki? Numeroinnin ongelman pystyi havaitsemaan nyt kesäaikataulujen alkaessa, kun pysäkille oli syystä tai toisesta toimitettu vain toisen numeron perusteella olevat aikataulut (muistaakseni 511), jossa käytännössä näkyivät vain jommallekummalle torille päättyvät linjat, heilurilinjoista ei mainittu sanallakaan.

Asia olisi oikeasti okei, jos paikalla olisi oikeasti 2 erillistä pysäkkiä (mallia Koskipuisto tai Rautatieasema), mutta nämä molemmat "Itsenäisyydenkatu 3" -pysäkkipäreet ovat saman katoksen eri päädyissä kiinni, joten suurin osa matkustajista käytännössä olettaa, että kyse on samannumeroisesta pysäkistä.
 
Mikähän idea on edelleen pitää Itsenäisyydenkatu 3:n pysäkillä 2 eri pysäkkinumeroa (509 ja 511), kun paikalla ei kuitenkaan nykyjään ole kuin 1 fyysinen pysäkki? Numeroinnin ongelman pystyi havaitsemaan nyt kesäaikataulujen alkaessa, kun pysäkille oli syystä tai toisesta toimitettu vain toisen numeron perusteella olevat aikataulut (muistaakseni 511), jossa käytännössä näkyivät vain jommallekummalle torille päättyvät linjat, heilurilinjoista ei mainittu sanallakaan.

Asia olisi oikeasti okei, jos paikalla olisi oikeasti 2 erillistä pysäkkiä (mallia Koskipuisto tai Rautatieasema), mutta nämä molemmat "Itsenäisyydenkatu 3" -pysäkkipäreet ovat saman katoksen eri päädyissä kiinni, joten suurin osa matkustajista käytännössä olettaa, että kyse on samannumeroisesta pysäkistä.
Tämä juontaa juurensa johonkin noin kymmenen vuoden taakse, kun siinä oli vielä kaksi eri pysäkkitolppaa, jotka sitten jonkun työn yhteydessä yhdistettiin ja ne jäivät sikseen pysyvästi.

Olen ihmetellyt samaa, eikä muutoksen luulisi olevan kovin iso juttu taustajärjestelmässäkään. Esim. joku kesäharjoittelija voisi tehdä sen…;)
 
Pysäkin numero 5128 nimi on jostain syystä itse päreessä nimellä "Mäentakusenkatu", vaikka se pysäkkidatassa tottelee nimeä Koilliskeskus. En ole varma, onko tämä muutettu jälkeenpäin takaisin tuoksi, vai onko vain jäänyt aiemmin muuttamatta oikeaksi. Nyt jokatapauksessa tuon nimisiä pysäkkejä on maastossa taas 3.

Jos nimettäisiin tämä 5081/5128 -pysäkkipari (CM:n kohdalla oleva) nimelle Linnainmaa, niin saataisiin samannimiset, eri suuntaan olevien pysäkkien nimiä eliminoiduksi. Koilliskeskus-nimiseksi voisi jäädä Aitolahdentiellä olevat molemmat pysäkkiparit. Tai sitten sama homma kääntäen toisinpäin.
 
aikataulut.tampere.fi:stä katsoneena, näyttäisi linjalle 21 tulevan pysäkit Ylöjärventie 1822 ja Ylöjärventie 1823. Sinänsä, näinhän se on hyvä nimetäkin. Mutta kun tarkistellaan sitten asiaa Lamminpään suunnalta on Ylöjärveltä - Lielahti osuudella peräkkäin sitten pysäkit Ravirata, Ravirata, Ylöjärventie, Ylöjärventie.

Jos tuossa Pikkulampi/Suonsivunkatu/Ylöjärventie olisi onnistuttu saamaan länteen menevä pysäkkiristeyksen länsipuolelle, olisi vaikka kaikki pysäkit voineet olla Pikkulampea. No Ylöjärvelle päin mentässä on pysäkkiluettelo puolestaan Ylöjärventie, Suonsivunkatu, Ylöjärventie 22, Ravirata, Ravirata
 
Aitolahdentien ja Sammon valtatien risteyksessä olevat pysäkkisyvennykset on otettu jälleen käyttöön. Länteen päin ajettaessa on pysäkki nimeltään Kässälän silta, itään puolestaan Sammon valtatie 70. Ainakaan toistaiseksi näitä käyttäväksi ei ole merkitty muita linjoja kuin Y17 (itään VEHMAINEN, länteen KESKUSTORI), vaikka Kässälän sillan pysäkkiä voisivat teoriassa käyttää myös linjat 17,37 ja 38. Käytännön hyötyä näille linjoille ei tästä tosin juurikaan olisi.
 
Takaisin
Ylös