Seutuliikenteen maksutavat

Olet selvästi perehtynyt asiaan, joten sinulla on varmasti konkreettisia esimerkkejä kuvailemastasi kehityksestä esimerkiksi pääkaupunkiseudulta ja Turusta.

En pysty vastaamaan deepthroatin puolesta, mutta kyllähän nuo ovat osin toteutuneita asioita Helsingin joukkoliikenteestä, kuten myös YTV-alueelta. Jatkuvasti tällä foorumilla puhutaan Helbin ja muiden YTV-alueen liikennöitsijöiden kuljettajapulasta ja ajamattomista vuoroista. Tämähän on syntynyt YTV:n kilpailuttamisen myötä, josta jouttiin luomaan myös Lonka-sopimus jolla kilpailutuksessa liiketeen menettäneen yhtiön kuljettajien siirtyminen uuden liikennöitsijän työntekijöiksi helpottui. Kuitenkin työstä on tullut pätkätyötä, joka näkyy huutavana kuljettajapulana.
Myös kanavalla usein viitataan moniin käytännössä loppuneisiin liikenneyhteyksiin YTV-alueen sisällä. Myös kutsuliikennepohjainen joukkoliikenne on siirtynyt YTV-alueen reunan ulkopuolelle, Nurmijärvelle.
 
Niin tässä linja-autoliiton puheenjohtajan antama vastine oikeastaan samasta aiheesta:Isot, kansainväliset yritykset ottaisivat markkinat tarjoamalla aluksi niin alhaisilla (=tappiollisilla) hinnoilla, että paikalliset yritykset eivät siihen kykenisi.
Länsilinjat, paunut ja vastaavat siis katoaisivat kartalta.
Työntekijöiden työsuhteen varma pituus olisi vain sopimuskauden mitta, joka varmaankin johtaisi osaavimman henkilöstön hakeutumiseen muille aloille.
Liikennöintiä hoitavilla yrityksillä ei luonnollisesti olisi intressiä eikä edes mahdollisuutta kehittää liikennettä.
Vuoroja ajavien firmojen intressi itseasiassa olisi se, että matkustajia olisi mahdollisimman vähän, koska silloin siivoustarve ja polttoainekulutus pienenisi, kun liikennöintikorvaus kumminkin on kiinteä ja matkustajamäärästä riippumaton.
Nykyisin kunnat eivät joudu maksamaan mitään seutuliikenteen liikennöinnistä. Jos kunnat ottaisivat taloudellisen vastuun liikennöinnistä (=kilpailutus), on oletetavaa, että kuntalaisten tasa-arvon nimissä vuoroja vaadittaisiin nykyistä enemmän ja liikennöinti tulisikin kunnille taloudellisesti tappiolliseksi.
Syy olisi seurausta siitä, että vähäisemmän kysynnän alueille vaadittaisiin kunnilta vuoroja yhtä paljon kuin isomman kysynnän alueille.
Myös kuntien kyky liikenteen suunnitteluun arveluttaa. Se vaatisi oman, kalliin organisaation ja henkilöstön, jota kunnilla ei nyt ole.
Ja kenen ehdoilla suunnitellaan?
Vaarana on, että keskuskunnan eli Tampereen, jolloin ympäryskuntien rooli olisi vain vikistä ja maksaa.
YTV ja kokemukset Ruotsista ja Tanskasta osoittavat, että ko. malli tulee yhteiskunnalle ajanoloon todella kalliiksi.
Säästöistä on turha edes uneksia!
Ja mitä säästöjä seutuliikenteen kilpailutuksesta yhteiskunnalle voisi edes tulla, kun seutuliikenne ei nyt maksa yhteiskunnalle mitään?
Ainoa raha, mitä ympäryskunnat nyt laittavat joukkoliikenteeseen, on seutulipun hinnan alennus, joka menee suoraan asiakkaan hyväksi.
Bussiyritykset saavat jokaisesta matkasta vain 44-matkan lipun hinnan mukaisen maksun eli halvimman käytössä olevan hinnan.
Kunnat saavat panoksensa takaisin (ja jopa ylikin) siitä, että henkilöautoilijat voivat vähentää verotuksessa joukkoliikenteen halvimman tariffin mukaisen hinnan eli
seutulipun hinnan, joka johtaa siihen, että seutulipun alhaisen asiakashinnan ansiosta kuntien verotulot ovat paljon isommat kuin ilman seutulippua.
Henkilöautoilijat siis käytännössä maksavat kuntien seutulippun hinnan alentamiseen laittamat rahat.
 
Jatkuvasti tällä foorumilla puhutaan Helbin ja muiden YTV-alueen liikennöitsijöiden kuljettajapulasta ja ajamattomista vuoroista.

Pääkaupunkiseudulla oli paha kuljettajapula esimerkiksi 1980-luvulla, jolloin ei ollut tietoakaan kilpailutuksesta. Tällä hetkellä puolestaan kuljettajapulaa ei tiettävästi ole. Nousukaudella monella muullakin alalla on kärsitty kovasta työntekijäpulasta. Toisaalta se, että Helsingin Bussiliikenne Oy:ssä mokataan lomasuunnittelu vuodesta toiseen ei varmastikaan ole kilpailuttamisen vika. Muilla liikennöitsijöillä ei ole ollut vastaavia kuljettajapulasta johtuvia massiivisia ajamattomuuksia.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä moni laatuseikka on parantunut oleellisesti kilpailuttamisen myötä. Esimerkiksi aikataulujen, välipisteaikojen ja reittien noudattaminen on selvästi tunnollisempaa ja noudattamattajättämisestä on selkeät sanktiot. Matkustajien pompottaminen ja monet muut ylilyönnit ovat selvästi vähentyneet.
 
Pääkaupunkiseudulla oli paha kuljettajapula esimerkiksi 1980-luvulla, jolloin ei ollut tietoakaan kilpailutuksesta. Tällä hetkellä puolestaan kuljettajapulaa ei tiettävästi ole. Nousukaudella monella muullakin alalla on kärsitty kovasta työntekijäpulasta. Toisaalta se, että Helsingin Bussiliikenne Oy:ssä mokataan lomasuunnittelu vuodesta toiseen ei varmastikaan ole kilpailuttamisen vika. Muilla liikennöitsijöillä ei ole ollut vastaavia kuljettajapulasta johtuvia massiivisia ajamattomuuksia.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä moni laatuseikka on parantunut oleellisesti kilpailuttamisen myötä. Esimerkiksi aikataulujen, välipisteaikojen ja reittien noudattaminen on selvästi tunnollisempaa ja noudattamattajättämisestä on selkeät sanktiot. Matkustajien pompottaminen ja monet muut ylilyönnit ovat selvästi vähentyneet.

Kyllä ainakin lehdistössä ja Helbin ajojärjestelijöiden mukaan kyse on todellisesta kuljettajapulasta, ei mistään lomien huonosta suunnittelusta. Samoin myös vuosi-kaksi sitten opiskellessani kahden entisen Concordia Bus Finlandin ajojärjestelijän kanssa, molemmat totesivat suureksi murheeksi työvoimapulan. Jos joku halusi ajaa, niin oli palkattava vaikka tiedettiin reppurosvoksi tai historiassa olisi ollut koviakin mokia. Kyllä näin Tamperelaisesta näkökulmasta kuulostaa työvoimapulalta. Vielä niin vakavalta, että todellakin jotain jää ajamatta sen vuoksi, ettei ole tekijää. Tuskin muuten Helsingissä nykyään tilataan takseja yms. ajamattomalle linjalle jos sellainen syntyy esim. autorikon tms. takia? Näin tehdään Tampereella. Tuskinpa tapahtuu mahdollisen kilpailuttamisen jälkeen, jolloin on halvempaa maksaa sanktio ajamatta jääneestä vuorosta kuin yrittää todellakin ajatella asiakkaan etua. Kun kerran asiakkaasta tehdään liikennöijälle suurin haittatekijä ilman konkreettista taloudellista hyötytekijää.
 
Muutama vuosi sitten kaikki ytv-alueen liikennöitsijät osallistuivat kuljettajaksi.com-kampanjaan, joten eiköhän sitä pulaa ole ollut joka firmassa.
 
No täähän on tätä Vihreitten nykypolitiikkaa, jossa nykyiselläänkin toimivien kaupunkiseutujen joukkoliikenne järjestelmät raunioitetaan, kun halutaan pää punaisena kaikki toiminnot kilpailuttaa, ihan kilpailuttamisen ilosta ja samalla unohdetaan laajat haja-asutusalueiden joukkoliikenne ratkaisut, joissa on tähän asti osittain hiuksen karvan verran omillaan, kun kaupunkiseutujen ja lähiöiden kilpailuttamaton liikenne on hieman antanut yrityksien maaseutuliikenteelle pelivaroja.
Öö, miksi julkisesti omistettu liikenne ei ristisubventoisi tuottavasta liikenteestään liikennettä kannattamattomille linjoille? Julkisen hallinnon tehtävä ei ole maksimoida voitto (toisin kuin yksityisten liikeyritysten, joita joukkoliikenneoperaattorit edustavat) vaan järjestää mahdollisimman hyvät palvelut mahdollisimman edullisesti. Eli vastiketta rahoille, jota saa paremmin sillä, että julkinen hallinto itse katsoo, missä ja kuinka paljon liikennöidään, eikä luota kankeaan linjaliikennelupamalliin, jossa maksetaan siitä bussifirmalle, että kyytiin eksyy joku seutulippulainen.

Eli: kunnat todennäköisesti huolehtivat asukkaidensa liikennepalvelujen kattavuudesta paremmin kuin voiton maksimointiin keskittyvä yritys, joka matkustajamäärien hiipuessa joutuu vetämään omat johtopäätöksensä ja keskittymään niille suuremmille matkustajavirroille, kuten pikavuoroliikenteeseen.

Jos julkinen valta, tässä tapauksessa kunnat ostavat liikenteen kilpailuttaen operaattorit (kokonaistaloudellisesti laatukriteerit huomioiden), saadaan samalla parempaa palvelua edullisemmin. Tämä edellyttää myös rationalisointia, jota tehdään mm. aikataulu- ja linjasto-optimoinnein. Eli selkiytetään aikataulut mieluiten tasaminuuttisiksi ja tehdään linjastot, jotka on helppo hahmottaa.

Itse ainakin uskon siihen, että Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne tulee ylläpitämään myös haja-asutusalueiden liikenteen. Mahdollisesti jopa parantaen nykytasosta. Lipputuloperustaisesti liikennettä ei voida ylläpitää, mutta suurten lähiöiden liikenteen voitoista ja kuntien suorasta joukkoliikennemäärärahasta voidaan hyvin ylläpitää riittävä palvelutaso.

vähänkin sivummalle menevä liikenne, jota nykyisin hoidetaan liikennelupapohjaisesti aikataulutettuna, muuttuisi kutsupohjaiseksi, epäsäännölliseksi, eli työmatkoihin täysin kelpaamattomaksi

Viidakkolinjojen ylläpito muuttuisi lääninhallituksen ja liikennöitsijöiden tontilta seudullisen toimijan poliittisesti päätettäväksi asiaksi. Kuntayhtymämuodossa demokratia on toki välillistä, mutta silti lähempänä matkustajaa eli kuntalaista kuin lääninhallituksen vastuulla. Paras olisi, jos seutuvaltuusto valittaisiin kunnanvaltuuston tavoin suoralla vaalilla, ja seutuvaltuusto nimittäisi seudun joukkoliikennelautakuntaan edustajansa.

Lisäksi voisi olla joukkoliikennetyöryhmä, jossa lautakunnan ja virkamiesten lisäksi olisi edustettuina liikennöitsijöiden, kuljettajien ja matkustajien edustajat. LAL on liikennöitsijöiden etujärjestö, AKT bussikuskien, mutta matkustajilta etujärjestö vielä toistaiseksi puuttuu...

Sellainen on jo olemassa. Sen nimi on pankki/luottokortti. Valtakunnan kattavan "seutulipun" tms. kortin suurin ongelma lienee maksujen ja maksajan osuuksien määrittäminen.
Pankki-/luottokortin ongelmana on, että tulevaisuudessa on käytössä vain SEPA-kortit eli sirukortit. Esim. Visa Electron ei käy monessakaan liikennevälineessä ja hidastaa turvallisuussyistä (pin-koodi) muutenkin maksua verrattuna jouhevaan bussikorttiin.


Miksi pitäisi? Ja todennäköisesti näin ei tule (toivottavasti) tapahtumaan.
Koska EU:n palvelusopimus ei salli nykyistä järjestelmää, jossa Veolialla on liikennelupaan perustuva monopoli linjoilleen kun samalla kaupunki tukee Veoliaa siten, että ulkomailla Teiskossa tariffi on sama kuin muuallakin kaupungin rajojen sisällä.


Reittikartoissa atk muodossa on ongelmana se, että sen näkyminen kaikille asiakkaille on lähes mahdotonta taata. Kokemukseni perusteella kaupunki (tai Tampereen joukkoliikenne, jos haluat sitä termiä käyttää) ei halua seutuliikenteen dataa edellämainittuihin järjestelmiin. Myös aikataulukirjan yhteydessä on aina jotain pientä "ongelmaa".

No ehkei sitä reittikarttaa tarvitse jokaisella selaimella ja kokoonpanolla näkyäkään, eihän kartat nyttenkään toimi esim. linksillä ja lynxillä selatessa. ;)

Jos seudullinen reittikartta olisi edes paperiversiona + pdf:nä, se riittäisi. Ja lisäksi seudullinen Reittiopas ja Linjaopas. Kokonaisuudessaan tämä olisi erittäin suuri joukkoliikenteen palvelutason parannus ja luultavimmin melko halpa sellainen.
 
Muutama vuosi sitten kaikki ytv-alueen liikennöitsijät osallistuivat kuljettajaksi.com-kampanjaan, joten eiköhän sitä pulaa ole ollut joka firmassa.

Näin toki oli enkä sitä millään tavoin kiistänytkään. Kuljettajapula liittyy selkeästi talouden noususuhdanteeseen ja näin oli myös 80-luvulla. Bussinkuljettajan työ alkoi taas heti kiinnostaa kun talouden rattaat alkoivat yskähdellä.
 
Isot, kansainväliset yritykset ottaisivat markkinat tarjoamalla aluksi niin alhaisilla (=tappiollisilla) hinnoilla, että paikalliset yritykset eivät siihen kykenisi.
Länsilinjat, paunut ja vastaavat siis katoaisivat kartalta.
Kilpailutus on mahdollista hoitaa myös niin, että ei pääse käymään tilannetta, jossa veolia vie ja muut vikisee. Toistaiseksi Tampereen kilpailutukset on hoidettu hyvin: kalusto on uutta, palvelualttius Veoliallakin vastaavaa kuin TKL:llä, Veolian os. A&L lisäksi myös aidosti paikalliset yhtiöt, Paunu ja Vuolle ovat saaneet liikennettä...

Ensi keväällä olemme viisaampia sen suhteen, kuka hoitaa linjojen 2 ja 15 (muistaakseni) liikennöinnin. Ihan hyvin voi olla vaikka LL:n tai Paunun kuski ratissa.


Työntekijöiden työsuhteen varma pituus olisi vain sopimuskauden mitta, joka varmaankin johtaisi osaavimman henkilöstön hakeutumiseen muille aloille.
Osaava bussikuski voi olla varma siitä, että töitä kyllä riittää: jokuhan aina sen kilpailutuksen voittaa ja tarvitsee myös kuljettajia hoitamaan liikenteen. Huoli on aiheellisempi niillä, ketkä ovat saaneet huonoa palautetta palvelutaidoistaan.

Liikennöintiä hoitavilla yrityksillä ei luonnollisesti olisi intressiä eikä edes mahdollisuutta kehittää liikennettä.
Kilpailutuksessa voidaan ottaa erinäisiä porkkanoita, joilla palkitaan liikennöitsijä matkustajamäärän tai -tyytyväisyyden kasvusta. Edellinen on mitattavissa suoraan raakaa tilastoa lukemalla, jälkimmäiseen tarvitaan myös kvalitatiivista tutkimusta.

Syy olisi seurausta siitä, että vähäisemmän kysynnän alueille vaadittaisiin kunnilta vuoroja yhtä paljon kuin isomman kysynnän alueille.
Ei Tampereellakaan ole järjestetty 10 min vuoroväliä joka omakotilähiöön. Eikä sitä kukaan oikeasti kai vaadikaan.

Myös kuntien kyky liikenteen suunnitteluun arveluttaa. Se vaatisi oman, kalliin organisaation ja henkilöstön, jota kunnilla ei nyt ole.
Ja kenen ehdoilla suunnitellaan?
Vaarana on, että keskuskunnan eli Tampereen, jolloin ympäryskuntien rooli olisi vain vikistä ja maksaa.
Otetaan henkilöstö nykyisen Tampereen joukkoliikenteen ja liikennöitsijöiden suunnitteluosastoista. Tampereen joukkoliikenteellä on tilaajaosaamista, liikennöitsijöiden suunnittelijoilla ehkä paikallistietoutta.

Voidaan määrätä, että joukkoliikennetoimielimessä enintään puolet luottamushenkilöistä on tamperelaisia. Tamperelaisistakin kuitenkin löytyy eripuraa.

Nykyisin kunnat eivät joudu maksamaan mitään seutuliikenteen liikennöinnistä. [...]
Ja mitä säästöjä seutuliikenteen kilpailutuksesta yhteiskunnalle voisi edes tulla, kun seutuliikenne ei nyt maksa yhteiskunnalle mitään?
Ainoa raha, mitä ympäryskunnat nyt laittavat joukkoliikenteeseen, on seutulipun hinnan alennus, joka menee suoraan asiakkaan hyväksi.
Taisit vastata itsellesi. Kuntien taseessa joukkoliikenteen subventio on ihan yhtä suuri, maksettiin se sitten seutu- ja koululaislipputuen muodossa tai henkilöliikenteen ostoina. Jos ostorahoilla saadaan parempi palvelutaso samalla lipun hinnalla, kannattaa totta kai ostaa liikenne. Samalla kuntatalous hyötyy suuremmasta joukkoliikenteen matkustajamäärästä - toisin kuin seutulipputukimallissa - ja kunnalle tulee taloudellinen insentiivi keskittää asutus joukkoliikennekäytävien varsiin.

Eli kyllä kunnat tukevat joukkoliikennettä, vaikka tuki onkin ikään kuin piilossa!
 
Sellainen on jo olemassa. Sen nimi on pankki/luottokortti. Valtakunnan kattavan "seutulipun" tms. kortin suurin ongelma lienee maksujen ja maksajan osuuksien määrittäminen.
Pankkikortti on hitaudessa aivan ylivertainen verrattuna käteiseen tai bussikorttiin. Pankkikortti olisi ehkä sopinut kaupunki/seutuliikenteen maksuvälineeksi silloin kun Avant-korttiraha oli käytössä. Pankkikortilla maksaminen on toivottoman hidasta käytettiin tunnistukseen allekirjoitusta tai tunnuslukua. Tunnusluvun näppäily bussissa ei välttämättä tunnu kaikkien mielestä turvalliselta. Avant-kortin käyttö ei vaatinut tunnuslukua ja itse ostin 1990-luvulla junalippuja junamaatista pankkikortin Avant-ominaisuudella.
 
Eli siis Vihreiden päätavoitteena on tuhota esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudulta omarahoituksella hyvin toimiva seudullinen joukkoliikenne ja siirtää sen hallinnointi ja rahoitus yhteistyöelimelle. Tietäen ja tuntien kuntien ja varsinkin valtion voimavarat joukkoliikenteen kehittämiseen j a rahoittamiseen, niin tuloksena on maaseutuliikenteen täydellinen alasajo, ainoastaan kuntakeskuksien, sekä kuntien sisällä suurempien lähiöiden liikenne pystytään hoitamaan asiallisesti. Ihmiset pakotetaan omien kulkuneuvojen käyttöön. Osaavat kuljetusalan ammattilaiset häviävät muihin töigin, sillä tuskin kukaan haluaa noin 2-4 vuoden pituisia työsopimuksia, joiden jälkeen saisi taas kerran haeskella uutta työpaikkaa uusin työehdoin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Pankkikortti on hitaudessa aivan ylivertainen verrattuna käteiseen tai bussikorttiin

Ihan yhtä hidasta on laskea sitä kolikkokasaa, jonka asiakas kaataa rahastuspöydälle "tos on tasaraha". Esim. Jyväskylässä voi maksaa pankkikortilla myös paikallisliikenteessä, eikä tuo omien kokemusten perusteella ollut juurikaan käteistä hitaampaa. Sen sijaan toivotaan että Visa Elektronia ei tulla koskaan ottamaan käyttöön maksuvälineenä. Siinä ne pysäkkiajat pitenee, kun rahastuslaitteessa lukee "kortin varmennus, odota....odota....odota....odota....odota"...
 
Tietäen ja tuntien kuntien ja varsinkin valtion voimavarat joukkoliikenteen kehittämiseen j a rahoittamiseen, niin tuloksena on maaseutuliikenteen täydellinen alasajo, ainoastaan kuntakeskuksien, sekä kuntien sisällä suurempien lähiöiden liikenne pystytään hoitamaan asiallisesti.

Onko maaseutuliikenteen tilanne jotenkin oleellisesti parempi linjaliikennelupajärjestelmässä kuin tilaaja - tuottaja -järjestelmässä? Minä ainakin ole ollut siinä käsityksessä, että Tampereen ympäristökunnista nimenomaan yksityiset liikennöitsijät ovat lakkauttaneet suuren osan maaseutualueen liikenteestään.

Kokonaisuutena suunnitellussa joukkoliikenneverkossa yksittäisen vuoron kannattavuudella ei ole kovinkaan suurta merkitystä, koska liikenteen kustannuksia arvioidaan kokonaisuutena. Käytännössä siis kannattavien vuorojen tuotoilla tuetaan hiljaisempia vuoroja. Linjaliikennelupajärjestelmässä tällainen ristisubventio ei luonnollisestikaan ole yksityisten bussiyritysten intresseissä ja toisaalta yhteiskunnan syliin kaatuvat nimenomaan ne vuorot, joista saatavat lipputulot ovat hyvin pienet mutta kustannukset usein suuret.

Ainakin pääkaupunkiseudulla reuna-alueiden joukkoliikennepalveluita on selvästi lisätty sen 14 vuoden aikana, kun liikennettä on hoidettu kilpailuttamalla. Näitä alueita ovat esimerkiksi Nupuri-Kolmperä-Siikajärvi-Nuuksio-Kunnarla-Röylä Espoossa sekä Vestra-Kivistö-Seutula ja Sotunki-Länsisalmi Vantaalla. Ensi vuonna HKL perustaa pari joka päivä aamusta iltaan liikennöivää pikkubussilinjaa Itäsalmen-Landbon-Karhusaaren alueelle.
 
Eli siis Vihreiden päätavoitteena on tuhota esimerkiksi Tampereen kaupunkiseudulta omarahoituksella hyvin toimiva seudullinen joukkoliikenne ja siirtää sen hallinnointi ja rahoitus yhteistyöelimelle. Tietäen ja tuntien kuntien ja varsinkin valtion voimavarat joukkoliikenteen kehittämiseen j a rahoittamiseen, niin tuloksena on maaseutuliikenteen täydellinen alasajo, ainoastaan kuntakeskuksien, sekä kuntien sisällä suurempien lähiöiden liikenne pystytään hoitamaan asiallisesti. Ihmiset pakotetaan omien kulkuneuvojen käyttöön.
Yksi vihreä tavoite on ajaa kestävää joukkoliikennepolitiikkaa. Nykymalli ei ole kestävä, koska muuten Suomen valtio joutuu EY-oikeuteen palvelusopimusasetuksen rikkomisesta.

Ihmettelen vain, miksi kuntien ja valtion varat riittävät nykymallisen joukkoliikenteen rahoittamiseen seutu- ja koululaislipputuen muodossa, mutta sama raha ei riitäkään maaseutuliikenteen ylläpitoon, jos kunnat itse ovat vetovastuussa liikenteestä.

Kuka sen nykytappion maaseutuliikenteestä kattaa? En usko, että ainakaan Bussiyritys Oy. Vai väitätkö tosissasi, että nykyinen liikenne kattaa kaikki menonsa, ja se muuttuisi tappiolliseksi vain sillä, että liikenteen järjestäjä onkin julkinen valta?

Ihan yhtä hidasta on laskea sitä kolikkokasaa, jonka asiakas kaataa rahastuspöydälle "tos on tasaraha". Esim. Jyväskylässä voi maksaa pankkikortilla myös paikallisliikenteessä, eikä tuo omien kokemusten perusteella ollut juurikaan käteistä hitaampaa. Sen sijaan toivotaan että Visa Elektronia ei tulla koskaan ottamaan käyttöön maksuvälineenä. Siinä ne pysäkkiajat pitenee, kun rahastuslaitteessa lukee "kortin varmennus, odota....odota....odota....odota....odota"...
Pankkikortin hyväksyminen ei olekaan keneltäkään pois. Mutta se ei silti ole yhtä saumaton systeemi kuin ovelta-ovelle-lippu, joka voisi toimia esimerkiksi Tampereen lähiöstä Helsingin lähiöön kattaen kaikki tarvittavat liikennemuodot.
 
Vs: Linja-autoaseman remontti

Minusta Tampereen seudulla olisi hyvä muodostaa tariffivyöhykkeitä, esim. niin, että olisi kaupunkiliikenteen vyöhyke, joka kattaisi Tampereen kantakaupungin ja taajamarakenteessa siihen kuuluvat osat naapurikunnista. Sitten olisi naapurikunnissa kunnan kattava vyöhyke, jolla voisi matkustaa koko kunnan alueella. Ja seutulipulla kuten nytkin, eli koko seudun kattavasti. Teiskolaisilla olisi käytössään jokin "kuntalipun" ja "kaupunkilipun" välimuoto.

Mitä mieltä olette jos vyöhykkeet olisi jaettu kuntarajojen mukaan? Esimerkiksi näin:
1. Kunnan sisäinen
2. Tampereen kaupunkiseutu
3. Tampereen läntinen seutulippualue
4. Tampereen itäinen seutulippualue
5. Etelä-Pirkanmaan seutulippualue
 
Yksi vihreä tavoite on ajaa kestävää joukkoliikennepolitiikkaa. Nykymalli ei ole kestävä, koska muuten Suomen valtio joutuu EY-oikeuteen palvelusopimusasetuksen rikkomisesta.

Ihmettelen vain, miksi kuntien ja valtion varat riittävät nykymallisen joukkoliikenteen rahoittamiseen seutu- ja koululaislipputuen muodossa, mutta sama raha ei riitäkään maaseutuliikenteen ylläpitoon, jos kunnat itse ovat vetovastuussa liikenteestä.

Kuka sen nykytappion maaseutuliikenteestä kattaa? En usko, että ainakaan Bussiyritys Oy. Vai väitätkö tosissasi, että nykyinen liikenne kattaa kaikki menonsa, ja se muuttuisi tappiolliseksi vain sillä, että liikenteen järjestäjä onkin julkinen valta?


Pankkikortin hyväksyminen ei olekaan keneltäkään pois. Mutta se ei silti ole yhtä saumaton systeemi kuin ovelta-ovelle-lippu, joka voisi toimia esimerkiksi Tampereen lähiöstä Helsingin lähiöön kattaen kaikki tarvittavat liikennemuodot.

Kannattaisiko Herra Kestisen jo rauhoittua, vaalit ovat menneet ohi. Meikäläinenkin sai väkilukuun suhteutettuna noin 10 kertaa enemmän ääniä. Ja ilman suhteutusta tuplat.
 
Takaisin
Ylös