Käteisrahastamisen hitaus

Liittynyt
29 Syyskuu 2005
Viestit
82
Enpä voi väittää itse asiaa ensimmäisenä oivaltaneeni. Olen kiinnostunut kuulemaan miten koko prosessi, jossa kertamaksu on esimerkiksi 2,30 € on yhtä nopea kuin jos kertamaksu on 2 €. Eikö matkustajan ole nopeampaa kaivaa parhaassa tapauksessa vain yksi kolikko kuin useampia? Ja eikö kuskin ole nopeampaa antaa takaisin/laskea tasasummia? jne. jne. Pointtihan on se, että vaikka hidastus ei olisi kuin muutama sekunti, niin se voi tarkoittaa punaisiin juuttumista. Muulla kuin matkakortilla maksaminen on hidasta ja mielelläni näkisin kertamaksun vaikka kolmessa eurossa. Nykyinen tariffipolitiikka on ilmeisen kertamaksamista suosivaa, joka taas hidastaa matkantekoa.

Minä olisin taas puolestani kiinnostunut kuulemaan, millä nimenomaisella linjalla/vuorolla tuo käteisrahastus on vankan kokemuksesi/tietosi pohjalta niin monilukuista, että sen vuoksi tiedät senttirahastuksen aiheuttavan kuvailemiasi vaikeuksia?

Ja mitenkä nykyinen tariffipolitiikka on ilmeisen kertamaksamista suosivaa?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Siis yleisesti ottaen jos rahastuksen nopeutta arvioidaan nykylaitteilla, niin nopein on tietenkin etäluettava matkakortti, mallia esim TKL/Paunu yms, sitten tulee tuo käteinen, sen jälkeen nuo onnettoman hitaat MH:n kortit ja viimeisenä erilaiset pankki ja luottokortit. Käteisrahastus on osaavalta kuljettajalta huomattavan nopeaa, taksoista riippumatta.
 
Minäkin olen nyt tuon reilun pari vuotta lähiliikenteessä ajellut ihan kaikilla työnantajani seutu- ja kaupunkilinjoilla, melkein kaikissa eri vuoroissa kaikkina eri vuorokauden aikoina, niin kesällä kuin talvella.

Eikä koskaan ole tullut mieleen, että vuoroa myöhästyttävä tekijä olisi käteisrahastus.
Toki myönnän sen, että pysäkkitoiminnot ovat se, missä voitetaan tai "kaadutaan", enkä itseäni mitenkään omituisen näppäränä tai huippulahjakkana päässälaskijanakaan pidä, mutta todellakin asiakkaista niin kaupunki-, kuin seutuliikenteessäkin käteismatkaajat ovat selvä vähemmistö joiden rahastus ei vie sen kummemmin aikaa, kuin hitaan ja reistailevan MH-kortinkaan luku.

Pitämättä tietysti omaa mielipidettäni absoluuttisena totuutena, odotankin innolla kommentteja "lunastaja":lta ja muilta asiasta kiinnostuneilta.
 
Minun mielestä ei käteisrahastus niin kauhean hidas kyllä ole, jos kuski vaan osaa ripeästi sen hoitaa. Monet kuskit osaa tehdä sen todella nopeasti. MH-kortillakin maksaminen on hitaampaa kuin käteinen ellei kuski joudu kaivaan laukusta rahoja.
 
Yleensä ottaen ongelma kuljettajarahastuksessa ei ole yhden rahastustoiminnon absoluuttinen hitaus vaan se, että se satunnaisena hidastustekijänä vähentää aikataulun luotettavuutta. Eli jos livaetuuksilla varustettuun vuoroon nousee joltain pysäkiltä monta "hidastelijaa" kyytiin, vuoro menettää etuisuutensa ja järjestelmä menee sekaisin.

Helsingin raitioliikenteen yhteydessä asiaa on käsitelty tässä ketjussa.
 
sen jälkeen nuo onnettoman hitaat MH:n kortit ja viimeisenä erilaiset pankki ja luottokortit.

seutuliikenteessäkin käteismatkaajat ovat selvä vähemmistö joiden rahastus ei vie sen kummemmin aikaa, kuin hitaan ja reistailevan MH-kortinkaan luku.

MH-kortillakin maksaminen on hitaampaa kuin käteinen ellei kuski joudu kaivaan laukusta rahoja.

En tiedä mihin vähemmistöön kuulun, koska oma MH:n korttini on hyvin nopea ja toimintavarma. Kortti on Kombi, eli sitä voidaan lukea rahastuslaitteen kontaktilukijassa ja etälukijassa.

Äkkiseltään arvioiden, oma leimaukseni ei kestä kuin ehkä sekunnin sadasosia pidempään kuin muiden pelkkien etäkorttikäyttäjien kortin leimaus. Tosin sillä poikkeuksella, että korttini on aina kädessä, eikä sitä tarvi alkaa laukun pohjalta kaivelemaan etusillalle marssittaessa. Leimaustani saattaa myös hidastuttaa se, että rahastuslaitteen etälukupinta on sijoitettu jonkun tolpan taakse (etenkin TKL:n autoissa).

Sen sijaan, osaan olla myös hidas korttiasiakas busseissa. Aina kerran kuukaudessa, saa Länsilinjat Oy:n kuljettaja ladata korttini kontaktilukijassa, sen jälkeen veloittaa maksu pankkikortilla ja vielä kaivaa oman reppunsa pohjalta kynän ja kirjoitusalustan ja tutkia vielä passinikin, että varmasti tulee loppuosa oikein.

Pusatec PT10-rahastuslaitteilla Kombi-kortit ovat toimineet hyvin toimintavarmasti. Itselläni ei kyllä ollut liiemmin ongelmia aiempien SCV-lukijoiden kanssakaan. Niissä sai kyllä liian nopealla vilautuksella nopeasti aikaan [TIETOVIRHE] -maininnan ja monta punaista valon välähdystä.

Käteisrahastamisen hitauteen en sen sijaan ota kantaa, paitsi että kaikki on hidasta, jos itsellä sattuu olemaan jonnekin kiire :)
 
Kombi-kortti on nopea, jos sitä käyttää etäluettuna. Aina kuitenkin on matkustajia, jotka tuuppaavat kortin Pusatecin kitaan, jolloin Kombi-kortti on kaikista MH:n korteista hitain luettava. Kaikkia ei kuitenkaan jaksa kädestä pitäen kouluttaakaan kortin sujuvampaan käyttöön.
 
asiakkaista niin kaupunki-, kuin seutuliikenteessäkin käteismatkaajat ovat selvä vähemmistö joiden rahastus ei vie sen kummemmin aikaa, kuin hitaan ja reistailevan MH-kortinkaan luku.

Olen huomannut että lukijalaitteet hajoilevat silloin tällöin. Viimeksi tänään lukijalaite hajosi ja kuljettaja joutui ottamaan ilmaiseksi parikymmentä matkustajaa kyytiin. Käytän sarjalippua ja säästin yhden matkan. Käteisellä maksavia saattoi harmittaa kun matkasta joutui maksamaan 2,90 tai 3,20 euroa ja ne kenellä oli kortti pääsivät ilmaiseksi.

Pusatec kertoo kotisivullaan että PT 10 myyntilaitteessa on kaksi kontaktillista lukijaa. Onko toinen kortinlukija varalla? Missä se sijaitsee? Lappeenrannassa käytössä olevissa laitteissa ei tietääkseni ole useampaa lukijaa eikä myöskään etälukumahdollisuutta.

Kirjoitin aikaisemmin, että Matkahuollon arvokortin hankkimisessa ei ole järkeä koska kortista joutuu maksamaan 6,50 euroa eikä sillä saa yhtään alennusta. Satunnaiselle matkustajalle arvokortti on sittenkin hyödyllinen tuote koska kortinlukijan hajotessa pääsee ilmaiseksi ;)
 
Yleensä ottaen ongelma kuljettajarahastuksessa ei ole yhden rahastustoiminnon absoluuttinen hitaus vaan se, että se satunnaisena hidastustekijänä vähentää aikataulun luotettavuutta. Eli jos livaetuuksilla varustettuun vuoroon nousee joltain pysäkiltä monta "hidastelijaa" kyytiin, vuoro menettää etuisuutensa ja järjestelmä menee sekaisin.

Ongelmaksi jää, että pelkästään suuri määrä matkustajia riittää hidastamaan pysäkkiaikaa, kun matkustajien täytyy tulla bussiin yksi kerrallaan etuovesta. Jotta kuljettajarahastuksesta luopumisesta saataisiin riittävä hyöty irti, täytyisi myös siirtyä avorahastukseen eli sallia matkustajien nousta kyytiin kaikista ovista. Tähän tuskin busseissa mennään. Jos kuljettaja ei myy lippuja, täytyy matkustajille järjestää jokin toinen tapa ostaa kertalippuja. Käytännössä tarvittaisiin automaatteja ja paljon koska busseilla hoidetaan syrjäisempien alueiden liikenne. Niin nyt kuin mahdollisen raitiotien jälkeenkin. Kaikkinensa kuljettajarahastuksesta ei kannata luopua koska se on näppärin tapa tuoda kertalippujen myynti jokaiselle pysäkille ja siitä luopumisesta ei saada kovinkaan suurta hyötyä ilman muita isoja muutoksia liikennöintiin. Raitiotie on sitten eri juttu: avorahastus, vähemmän pysäkkejä ja vieläpä vähemmän yksiköitä per matkustaja, jolloin myös lippuautomaatin asennus vaunuun tulee bussia edullisemmaksi.

Nykyinen linja jossa matkustaja saa pienen alennuksen lipun hintaan jos käyttää ennakolta ostettua lippua on mielestäni paras. Mutta sitä voisi kyllä miettiä, voisiko olla jokin muu mahdollisuus ostaa lippu ennakkoon kuin erillisen matkakortin hankinta. Paljon puhutaan nykyään erilaisista älypapereista joita pitäisi olla edullista valmistaa. Onnistuisiko vanhan kunnon pahvilipun paluu uudessa muodossa: älypaperi jonka kortinlukijalaite tunnistaa. Tällaisia lippuja voitaisiin myydä ongelmitta ennakkoon vaikka r-kioskeilla niin kuin ennekin. Ennakkoon ostetut kertaliput olivat oikein hyvä ajatus. (En kyllä muista oliko niitä aikanaan myös Tampereella vai oliko se puhtaasti helsinkiläinen juttu. Kuinka oli?) Ainoa syy niistä luopumiseen oli rahastustekniikan muutos.
 
Ongelmaksi jää, että pelkästään suuri määrä matkustajia riittää hidastamaan pysäkkiaikaa, kun matkustajien täytyy tulla bussiin yksi kerrallaan etuovesta. Jotta kuljettajarahastuksesta luopumisesta saataisiin riittävä hyöty irti, täytyisi myös siirtyä avorahastukseen eli sallia matkustajien nousta kyytiin kaikista ovista. Tähän tuskin busseissa mennään.
Asennetaan keskioville rahastuslaitteet. Takaovelle "Kielletty ajosuunta"-liikennemerkin näköinen tarra "EI SISÄÄN / NO ENTRY"-tekstillä ja muille oville vihreä ympyrä "SISÄÄN / ENTRANCE"-tekstillä. Samalla vaunukansan asema tulisi uudelleen punnittavaksi: päästetäänkö sosiaalisista syistä kaikki vauvojen kanssa kulkijat riippumatta onko vaunut vai kantoliina ilmaiseksi vai edellytetäänkö lippua kaikilta.

Matkalippujen tarkastus on nykyään lappuliisojen vastuulla, joten osa porukasta voidaan täsmäiskujen aikaan irroittaa autoja syynäämästä lippuja tarkastaan.

Ennakkoon ostetut kertaliput olivat oikein hyvä ajatus. (En kyllä muista oliko niitä aikanaan myös Tampereella vai oliko se puhtaasti helsinkiläinen juttu. Kuinka oli?) Ainoa syy niistä luopumiseen oli rahastustekniikan muutos.

Joskus vuosikymmenen alussa niitä oli, kun 10 mk kertalipun hinta muutettiin euroja ennakoiden 12 markkaan (eli nykyiseen 2 e taksaan). Kuskilta kertalipun sai 12 markalla, ennakolla kympillä. En muista enää, kuinka laajalti ennakkokertalippuja myytiin ja kuinka kauan. Sääli, ettei niiden myyntiä enää "siirtymäkauden" jälkeen jatkettu.
 
Matkalippujen tarkastus on nykyään lappuliisojen vastuulla, joten osa porukasta voidaan täsmäiskujen aikaan irroittaa autoja syynäämästä lippuja tarkastaan.

Tehdäänkö Tampereellakin lipuntarkastuksia? Onko tarkastusmaksu sama 80 euroa niin kuin junissa ja pääkaupunkiseudulla?
 
OEnnakkoon ostetut kertaliput olivat oikein hyvä ajatus. (En kyllä muista oliko niitä aikanaan myös Tampereella vai oliko se puhtaasti helsinkiläinen juttu. Kuinka oli?) Ainoa syy niistä luopumiseen oli rahastustekniikan muutos.

Tampereen kaupungin liikennelaitos otti ennakkoon myytävät kertaliput KAE15 (ruskea) aikuisille ja KLE15 (vihreä) lapsille käyttöön vuonna 1990.

Pahviset ennakkoon myytävät kertaliput olivat aina eri värisiä kuin autosta ostetut liput (KA, KL). Ilmeisesti jo siitäkin syystä, että kellään ei minkään järjen mukaan pitänyt olla leimaamatonta kertalippua autoon noustessaan, ellei se ollut varastettu.

Pahviset kertaliput muuttuivat jo ensimmäisen rahastuslaiteuudistuksen yhteydessä paperisiksi, joista kuljettaja sitten teki vastalipun vaihtoaikoineen.

Ennakkoon myytävä kertalippu on edelleen Tampereen rajojen sisällä olemassa, Tampereen joukkoliikenteen palvelupiste myy kyseisiä lippuja.

Mikäli oikein muistelen, näitä ennakkoon myytäviä kertalippuja ei koskaan olisi saanut muualta kuin Tampereen kaupungin liikennelaitoksen neuvonnasta ja myöhemmin Tampereen joukkoliikenteen palvelupisteestä.
 
Ennakkoon myytävä kertalippu on edelleen Tampereen rajojen sisällä olemassa, Tampereen joukkoliikenteen palvelupiste myy kyseisiä lippuja.

Ohoh, niinpä näköjään! Oletettavasti kuitenkin hinta on se sama 2 euroa kuin kuljettajaltakin. Täytyypä kokeilla, mimmonen piletti on kyseessä :)
 
Kenelle Tampereen matkailijalippu on oikein tarkoitettu? Sitä myydään vain yhdessä palvelupisteessä, joka on auki ainoastaan ma-pe 8.30-17.30 ja la 10-15. Illalla tai sunnuntaina saapuva matkailija ei sitä pysty ostamaan!

Luontevampi ostopaikka joukkoliikennematkailijalle olisi linja-autoasema tai rautatieasema. Kuinka moni arkipäivänäkään saapuva Tamperetta tuntematon matkailija löytää palvelupisteen?

Nettisivuilla mainitaan vain osoite Frenckellinaukio. Jos kerrottaisiin, että tuo aukio on Keskustorin laidalla, niin moni satunnainen matkailija tunnistaisi paikan.

Eikö olisi myös järkevää tarjota myös mahdollisuus jättää auto laitakaupungille ja jatkaa sieltä matkailijalipulla keskustaan? Onhan Tampereella matkakortin latauspisteitäkin pitkin kaupunkia. Luulisin ainakin muutaman kioskin suostuvan matkailijalippujakin myymään.
 
Takaisin
Ylös