Museoidut johdinautot

**Mikko Laaksonen** · 18.09.2005, 21:51

Saataisiinkohan tähän ketjuun listattua:

Tiedossa olevat johdinautot ja johdinautojen "raadot" sekä niiden nykyiset omistajat.
Onko Mansessa tasasuuntaajaa jollakin taholla tallella
Missä määrin on olemassa käyttökelpoisia vanhoja ilmajohtotolppia, koukkuja ja muita rakenteita.

Perusajatuksena olisi pohtia, olisiko Tampereelle mahdollista toteuttaa museojohdinautolinja esim. bussilinjan 4 reitille Rautatieasema - Hämeenkatu - Hämeenpuisto - Särkänniemi.

Ko. tiedot voitaisiin sopivassa muodossa laittaa myös www.raitio.org - sivuston tietopakettiin Tampereen rollikoista.

Tiedossa ovat seuraavat olemassaolevat rollikat

TKL 2 (Vapriikin museobussi)
TKL 5 (TaKL:n museobussi)
TKL 26 (romuna olemassa)
TKL 28 (Matti Järvenpäällä Hämeenkyrössä)

**killerpop** · 18.09.2005, 22:10

Onhan se hienoa, että visioita löytyy, mutta eiköhän ensisijaisesti olisi tärkeämpää laittaa nykyinen joukkoliikenne kuntoon ja sitten vasta "leikkijoukkoliikenne".

Linjaan 4 ei ole mitään syytä alkaa koskemaan, koska vuoden 2005 kesällä linjaa hoidettiin erinomaisella matalalattiaisella kalustolla, jossa niin seisoma- kuin istumapaikkakapasiteettiakin oli riittävästi. Tulee myös ottaa huomioon, että nelosen asiakkaissa on aina lastenvaunujengiä ja on suorastaan kohtuutonta pilata heidän esteetön kulkunsa elämyspuistoon.

Nykymuodossaan linja 4 ei edes lähde rautatieasemalta vaan linja-autoasemalta.

**Compact** · 18.09.2005, 22:24

Hämeenkyrön bussi ei varmasti ole käytettävissä mihinkään muuhun projektiin, kuin mihin se nyt on hankittu. Katsokaapa ensimmäisen viestin kuvaa. Huomaatte oikealla esimerkiksi sähköveturitallin, jossa on sisällä iskuvalmis 750 mm:n kapearaiteinen ASEA-veturi omilla raiteillaan. Kuvaajan selän takana on (600 mm) Simplex-moottoriveturi (ajokunto kokeilematon) ja koko alueella on laskematon määrä tuttuja sekä harvinaisia automobiileja ja m-pyöriä ynnä muita ainutkertaisia kulkuneuvoja puupyöräisistä polkupyöristä lähtien. Järvenpään kokoelmat ovat monipuolisemmat kuin mitä olen missään vastaavassa museossa kuunaan päivänä esillä nähnyt. Kokoelmista ei lähde taatusti mitään pois, eikä sellaista ajatusta edes missään nimessä kannata virittääkään, että täältä edes tuota johdinautoa unissakaan pois haluttaisiin. On hienoa, että joku Suomessa pystyy tällaisen ainutkertaisen kokoelman luomaan ja vieläpä laitteita pitämään kunnossa ja omaan tahtiin ystävien kera niitä kunnostamaan. Vierailukäynnilläni näin erään historiallisen maamoottorin viritystä näytöskuntoon ja kone oli hienompi kuin varmastikaan uutena.

Auto 26 ei näytä olevan omistajalleen kovin rakas, joten sitä saattaa tällaiseen tulevaisuusvisioon voida harkita, mikäli sieltä irtoaisi. Samoin TKL 5 lienee käyttökelpoinen visioinnissa. Epäilen TKL 2:n käyttömahdollisuutta, koskapa se on olennainen näyttelyesine Vapriikissa.

**Mikko Laaksonen** · 18.09.2005, 22:26

Alunperin kirjoittanut killerpop

Mutta eiköhän ensisijaisesti olisi tärkeämpää laittaa nykyinen joukkoliikenne kuntoon ja sitten vasta "leikkijoukkoliikenne".

Museojohdinautojen tyyppinen hanke tulee tietysti rahoittaa siten, että se ei uhkaa varsinaisen joukkoliikenteen rahoitusta.

Kuten Tukholman museoraitiotien liikenne, mahdollinen museotrollikkaliikenne tulee suunnitella niin, että se on liikennöinnin kannalta itsekannattavaa ja museoliikenteen erityiskulut katetaan vapaaehtoistyöllä, mainosrahoituksella, sponsorirahoituksella ja tällaisiin hankkeisiin saatavilla erityisrahoituksella.

Onko esimerkisi Särkänniemen huvipuiston vuoristorata pois Tampereen joukkoliikenteen rahoituksesta ..?

Tai onko Tukholman museoraitiotie pois SL:n joukkoliikenteen rahoituksesta ...?

Museotrollikka voisi toimia Tampereen joukkoliikenteen edustavana mainoksena ja toisi sille myönteistä imagoa.

Alunperin kirjoittanut killerpop

Linjaan 4 ei ole mitään syytä alkaa koskemaan, koska vuoden 2005 kesällä linjaa hoidettiin erinomaisella matalalattiaisella kalustolla, jossa niin seisoma- kuin istumapaikkakapasiteettiakin oli riittävästi.

Ei tietenkään ole mieltä korvata varsinaisesti linjaa 4 museotrollikalla, vaan ajaa täydentävää lisäliikennettä. Ei Tukholmassakaan museoraitioliikenne korvaa nykyisin bussilinjaa 47 vaan antaa lisäkapasiteettia. Kun linja 47 aikanaan korvataan raitiotiellä, hankitaan uusia matalalattiaisia nivelratikoita.

Museotrollikka olisi tosiaan järkevä ohjata Hämeenkadulta Rautatieaseman ohi Linja-auitoasemalle.

Lisäksi, jos halutaan, voidaan toki liikennöidä myös matalalattiatrollikalla. Sellaisen voi vuokrata vaikka Tallinnasta kesäksi lainaan.

**Skurubisin** · 27.09.2005, 10:11

Mielestäni olen kuullut että Haapamäellä on kasa noita tarvikkeita johdinauto linja varten. "Siitä vaan kuin laitat ne pystyyn ja lähet ajamaan" on mulle sanottu.

/ Skurubisin

**Mikko Laaksonen** · 27.09.2005, 11:37

Olen kyllä joskus kuullut että Haapamäellä olisi museojohdinautolinjaa varten tarvikkeita. Museojohdinautolinjan rakentaminen Haapamäelle tuntuu kuitenkin hiukan kaukaa haetulta. Potentiaali verrattuna Tampereelle toteutettuun pieneenkin linjaan on aivan olematon, eikä esimerkiksi yritysten sponsorirahaa tällaiseen voi saada.

**Jysky** · 15.02.2014, 12:11

Vaikkei museaalinen arvo kovin suuri olisikaan, voisiko rollikan tuunata toimimaan ratikkaverkossa? Sarvien kärkien väliin virroitin ja korin alle johdin kiskoon.

**tlajunen** · 15.02.2014, 15:06

Alunperin kirjoittanut Jysky

Vaikkei museaalinen arvo kovin suuri olisikaan, voisiko rollikan tuunata toimimaan ratikkaverkossa? Sarvien kärkien väliin virroitin ja korin alle johdin kiskoon.

Ottamatta muuten kantaa... Millä ajattelit pitää virroittimen langan kohdalla?

**KLHS** · 15.02.2014, 20:54

Ruotsin ratikkaseura on ratkaissut virroitusongelman parillakin eri tapaa:
1. vetämällä johdinauton perässä raitiotiekiskoilla pientä apuvaunua johon on rakennettu korkea teline jonka huipulla on virroitin, tämä tietenkin edellyttää kumipyöräajoneuvolla ajokelpoista raitiotiereittiä sekä sitä että johdinauton ja raitiotien käyttämät jännitteet ovat riittävän lähellä toisiaan esim. 750V.
2. vetämällä johdinauton perässä nykyaikaista/hiljaista generaattoriperävaunua jolloin päästään mukavasti fiilistelemään ko. johdinautotyypissä matkustamista ja "koko" tieverkosto on käytettävissä. Jos hiukan vaivaa googlea löytynee kuva- ja vidomateriaalia edellämainituista toimintatavoista. Generaattorivaunua on myös hyödynnetty kun on haluttu ajella raitiotievaunulla, eikä radalla ole ollut käytettävissä ilmajohtoa virroitukseen. Edellämainitustakin löytyy usealta museoradalta esimerkkiä.

Valitettavasti ruotsalaisten ajelutoimintaan kunnostama johdinauto vaurioitui säilytystilana toimineessa teollisuushallissa naapurihuoneistossa seinäntakana syttyneestä voimakkaasta tulipalosta. Johdinauto ei kuitenkaan palovaurioitunut kunnostuskelvottomaksi, vaikka kärsikin kohtalaisen suuria vaurioita mm. voimakkaan säteilylämmön vaikutuksesta. Hallitilojen väliseinän kuiten estettyä varsinaisen tulipalon leviämisen johdinauton säilytystilaan.

Tampereen johdinauto 5 jonka omistaa Kaupunkiliikennehistoriallinen seura ry, löytyy nykyisin linja-auto ja koriteollisuusmuseosta Lavialta (ent V.Keto-Seppälän talli ja koripaja). Viitosen ajokelpoisuutta on tutkittu jotta edes ajo auton 48:n voltin akkusetillä tulisi mahdolliseksi.(akuthan autossa on mm. tallista linjan alle siirtymisen mahdollistamiseksi) Tällähetkellä jossain vaikuttaa kuitenkin olevan "maavuoto" eli ainakin mm. kaapelointeja täytyy huoltaa ja uusia ennenkuin akkuajo onnistuu. Kaikki "komponentit" autossa ovat paikallaan ja järjestelmä sinällään melko yksinkertainen mutta kuitenkin jos tavoitteena pidetään että autolla voitaisiin joskus esim. täydellä 600v jännitteeellä generaattoriavusteiseti ajaa, on pitkä tie kuljettavana ja ilman ulkopuolista rahoitusta tuskin onnistunee. Toki jos tämän raapustuksen lukijoissa on raitiovaunu/johdinauto-sähkömiestä niin kaikki apu on tervetullutta.

Museo Lavialla on auki taas ensi kesänä mutta tarkkoja ajankohtia ei ole lyöty lukkoon. Korjaamotiloissa Lavialla on peruslämpö ja ainakin pienellä porukalla talkoita järjestetään lähes joka viikonloppu. TaKL:n autoja museolla on tällähetkellä johdinauto BTH/Valmet 5, 107 MAN/Ajokki, 112 AEC/Valmet, 148 Scania-Vabis/Ajokki, 584 Sisu/Ajokki city.

Aikoinaan Valannon perusteelisesti kunnostuttama johdinauto 2 tehtiin siihen pisteeseen että sillä ajelu akuilla onnistui, itsekkin ollut kyydissä kun sitä sampolassa olleiden pienoisrautatiepäivien yhteydessä esiteltiin ja akkusähköllä "omin konein" hinurin eteen siirreltiin. Myöhemmin se sitten sananmukaisesti muurattiin museokeskuksen sisälle.

Tommi Aromaa

---------- Viestit yhdistetty klo 20:54 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 19:07 ----------

Johdinauto- ja raitiovaunufiilistelyä generaattorin avustuksella:

Trådbuss A74038 på åktur i Stockholm
http://www.youtube.com/watch?v=w52DPQ99wPY

Die Trambahn in Blindheim
http://www.youtube.com/watch?v=6RVnKtDeGXg

1st of May at the Mooskamp tramway museum
http://www.youtube.com/watch?v=SgmLioG3L8M

**Jysky** · 16.02.2014, 11:08

Alunperin kirjoittanut tlajunen

Ottamatta muuten kantaa... Millä ajattelit pitää virroittimen langan kohdalla?

Enpä asiaa juuri ollut ajatellut.

Toki taloudelliset realiteetit unohtaen voisin ehdottaa vaikka sarvienkääntölaitetta katolle.
Servomoottoreita, antureita, hieman älyä ja juttelulinkki kiskojohtimen ja sarvien välille.

Viestiketju: Museoidut johdinautot

LinkBack

Viestiketjutyökalut

Vs: Museoidut johdinautot

Vs: Museoidut johdinautot

Vs: Museoidut johdinautot

Vs: Museoidut johdinautot

Vastaavia viestiketjuja

Johdinautot

Johdinautot Helsingissä

Bergenin johdinautot

Itäiset johdinautot

Tänään 11.02.2006 klo 18.00: FST -- Bussit, johdinautot

Lähettämissäännöt