Alunperin kirjoittanut Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä

108 § JOUKKOLIIKENNESELVITYS, LOPPURAPORTTILUONNOS


Seutujohtaja Päivi Nurminen 31.7.2009

Selvitysmies Matti Rainio on jättänyt luonnoksen loppuraportista kommentoitavaksi kuntajohtajien kokoukselle ja selvitystyön tukiryhmälle. Raporttiin on tiivistetty kevään aikana syntynyt selvitysmateriaali, jossa painottuu kansallisen joukkoliikennelain uudistaminen EU:n kilpailutavoitteiden hengessä.

Raportin suosituksena on, että Tampereen kaupunkiseudulle perustetaan yhteinen joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen. Suositukset ko. viranomaisen organisaatiosta, joukkoliikenteen järjestämistavasta ja toimeenpanon aikataulusta seudullisesti ovat vielä avoimia.. Näihin selvitysmies odottaa kunnallisjohtajien kommentteja. Raportin päätöskäsittely toteutetaan seutuhallituksessa 30.9, mitä ennen linjauksista on tarpeen keskustella myös kunnissa. Selvitysmies Matti Rainio on varautunut esittelemään selvitystä kaupunkiseudun kunnallishallituksille elo-syyskuun aikana.

Selvityksen perimmäisenä tavoitteena on seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen kuntalaisten palveluna. Kehittämistarvetta aiheuttaa väestön nykyinen kulkutapajakauma sekä seudun kasvu ja uusien alueiden käyttöönotto vuoteen 2030 mennessä. Palveleva joukkoliikenne on kaupunkiseudun yksi kilpailutekijä, ja samalla kuntien keskeinen keino vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään. Seudullinen toimivaltainen viranomainen on yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi.


Selvitysmies Matti Rainio kirjoittaa:

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän seutuhallitus päätti kokouksessaan 19.12.2008 käynnistää selvitystyön seudullisen joukkoliikenteen järjestämiseksi vuoden 2010 alusta.
Selvitystyöhön sisältyvät seuraavat osatehtävät:


- Lausunnon valmistelu joukkoliikennelaista

- EU:n palvelussopimusasetuksen ja uuden joukkoliikennelain kaupunkiseudulle mahdollistamien joukkoliikenteen järjestämistapojen kuvaaminen ja niiden vertailu

- Esityksen tekeminen Tampereen kaupunkiseudun tulevaksi joukkoliikenneorganisaatioksi.


Selvitystyön tekijäksi palkattiin ajalle 2.1.2009 – 30.9.3009 Matti Rainio.

Selvitystyön loppuraportissa esitetään henkilöliikennelainsäädännössä tapahtuvat muutokset, uuden lainsäädännön mukaiset tavat järjestää joukkoliikennettä yleisesti ja erityisesti Tampereen kaupunkiseudun kahdeksan kunnan muodostamalla toiminnallisella alueella ja arvioidaan eri järjestämistapojen vaikutuksia lähinnä kuntien ja myös kuntalaisten näkökulmasta. Raportissa selvitetään myös mahdollisuuksia Tampereen kaupunkiseudun kuntien yhteisen toimivaltaisen viranomaisen perustamiseksi. Lisäksi raportti sisältää toimenpide-esitykset Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen järjestämiseksi uuden lainsäädännön mukaisessa tilanteessa.


Työn lähtökohdat ja tavoitteet

Valtioneuvoston eduskunnalle maaliskuussa 2008 antama liikennepoliittinen selonteko painottaa seudullisen joukkoliikenteen kehittämistarpeita erityisesti suurilla kaupunkiseduilla. Tärkeänä nähdään joukkoliikenteen suunnittelu kuntarajat ylittävinä seudullisina kokonaisuuksina.

Seutuhallituksen hyväksymä Tampereen kaupunkiseudun liikennepoliittinen ohjelma tähdentää seudullisten joukkoliikenneratkaisujen merkitystä ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa. Keinoina tuodaan esiin mm. seudullisen joukkoliikenteen vaihtoehtoisten toteuttamismahdollisuuksien selvittäminen ja tilaajamallin mukaisen liikenne-organisaation perustaminen seutuhallinnon yhteyteen. Joukkoliikenteeseen esitetään tulevaisuudessa panostettavaksi enemmän.

Selvitystyön perimmäisenä tavoitteena onkin löytää Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteeseen sellaiset organisaatio ja järjestämistapa, että ne luovat hyvät edellytykset joukkoliikenteen palvelutason parantamiselle ja kulkumuoto-osuuden kasvattamiselle. Samalla pystytään tukemaan seudun rakennemallityön ja ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamista.


Muutokset henkilöliikenteen lainsäädännössä

Henkilöliikenteen lainsäädäntö muuttuu oleellisesti 3.12.2009. Jo aiemmin hyväksytty EU:n palvelusopimusasetus tulee silloin sellaisenaan osaksi Suomen lainsäädäntöä ja samanaikaisesti sitä täydentävänä tulee voimaan kansallinen joukkoliikennelaki. Nämä korvaavat henkilöliikennelain ja –asetuksen.

Palvelusopimusasetus säätää ensisijaisesti sellaisesta joukkoliikenteestä, jossa yhteiskunnalla on merkittävä rooli maksajana ja palvelutason määrittelijänä. Joukkoliikennelaki puolestaan antaa puitteet kokolailla vapaaseen kilpailuun perustuvalle markkinaehtoiselle joukkoliikenteelle.

Joukkoliikenne on jatkossakin luvanvaraista toimintaa. Lupajärjestelmän muutokset ovat varsin pieniä; merkittävimpänä nykyisen linjaliikenneluvan korvaaminen reittiliikenneluvalla.
Lupaviranomaisina toimivat jatkossa uuden lainsäädännön määrittelemät toimivaltaiset viranomaiset, valtion viranomaisina lääninhallitukset ja niiden tilalle ensi vuoden alusta tulevat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja kunnallisina viranomaisina joukkoliikennelaissa luetellut kaupungit ja kuntien yhteistoimintaan perustuvat elimet.


Joukkoliikennepalvelujen järjestäminen uuden lainsäädännön mukaisesti

Toimivaltainen viranomainen tekee toimivalta-alueellaan päätöksen joukkoliikenteen järjestämistavasta ja määrittelee joukkoliikenteen palvelutason.

Toimivaltainen viranomainen voi valita markkinaehtoisen mallin toimivalta-alueensa joukkoliikenteen järjestämiseksi. Tällöin liikenneyritykset varsin vapaan kilpailun vallitessa suunnittelevat ja toteuttavat liikenteen ja kantavat siitä myös taloudellisen vastuun.

Jos toimivaltainen viranomainen haluaa parempitasoisen joukkoliikenteen kuin mitä markkinaehtoisesti syntyisi, se päättää noudattaa toimivalta-alueensa joukkoliikenteessä palvelusopimusasetusta. Tällöin on käytettävissä tilaaja-tuottajamalli, jossa viranomainen suunnittelee ja ostaa liikenteen ja kantaa siitä taloudellisen vastuun. Uusi tapa järjestää joukkoliikennettä on tehdä jonkin alueen tai reitin liikenteestä käyttöoikeussopimus. Siinä toimivaltainen viranomainen liikenteen kilpailuttaessaan esittää melko väljän palvelutasomäärittelyn. Liikenneyritys sitten suunnittelee yksityiskohtaisen aikataulun ja tarjouksen tehdessään ottaa huomioon, että lipputulot liikenteestä jäävät yrittäjälle. Tilaaja-tuottajamalliin verrattuna liikenneyrityksellä on enemmän sekä suunnittelu- että taloudellista vastuuta. Kolmas vaihtoehto toimivaltaisella viranomaisella on hoitaa joukkoliikenne omana tuotantona.

Toimivaltainen viranomainen voi toimivalta-alueellaan käyttää kaikkia edellä esitettyjä liikenteen järjestämistapoja rinnakkainkin, siis myös markkinaehtoista liikennettä ja palvelusopimusasetuksen mukaista liikennettä.


Joukkoliikenteen järjestäminen Tampereen kaupunkiseudulla

Tulevassa tilanteessa Tampereen kaupunki järjestää oman joukkoliikenteensä palvelusopimusasetuksen mukaisesti, osin omana tuotantona ja osin kilpailutettuna ostoliikenteenä. Tässä suhteessa ei siis muutosta nykytilanteeseen ole tulossa. Tampereen kaupungilla on jo tilaaja-tuottajamalliin siirtymisen yhteydessä syntynyt organisaatio joukkoliikenteen suunnittelemiseksi ja ostamiseksi. Tampereen kaupungin sisäisenä tuottajana tulee jatkossakin toimimaan Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos (vuoden 2008 loppuun asti Tampereen kaupungin liikennelaitos). Muina Tampereen sisäisen joukkoliikenteen tuottajina ovat siirtymävaiheen tilanteessa (vuoden 2009 lopussa) Veolia Transport Oy, Väinö Paunu Oy, Länsilinjat Oy ja Atro Vuolle Oy.

Kehyskuntien joukkoliikenteen järjestämiseksi tuleva lainsäädäntö tarjoaa useita mahdollisuuksia. Toimivaltaisena viranomaisena voi toimia Tampereen alueen ulkopuolisessa liikenteessä Länsi-Suomen lääninhallitus ja ensi vuoden alusta Tampereelle sijoittuva elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tällöin Tampereen alueella toimivaltainen viranomainen olisi Tampereen kaupunki. Joukkoliikenteen järjestämistä seudullisena kokonaisuutena palveleva toimivaltainen viranomainen puolestaan voi toimia joko Tampereen kaupungin organisaatioon sijoitettuna, jolloin Tampere toimii vastuukuntana, tai olemassa olevan Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän tai erikseen perustettavan seudullisen liikennekuntayhtymän yhteydessä. Toimivaltainen viranomainen päättää sitten omalla toimivalta-alueellaan joukkoliikenteen järjestämistavasta.

Siirtymäajan liikenteestä joukkoliikennelaissa on omat säädöksensä. Nykyiset linjaliikenneluvat muuttuvat siirtymäajan liikennöintisopimuksiksi ja ovat Tampereen seudulla voimassa ainakin 30.6.2014 saakka.


Toimenpidesuositukset

Tampereen kaupunkiseudun kunnille suositellaan yhteisen joukkoliikenteen toimivaltaisen viranomaisen perustamista. Näin joukkoliikenteen kehittäminen on tulevaisuudessa mahdollisimman hyvin kuntien omissa käsissä. Näin myös tuetaan rakennemallin toteuttamista kestävällä tavalla ja tuetaan ilmastostrategian tavoitteita. Joukkoliikenteen suunnittelu suurempana kokonaisuutena luo myös mahdollisuudet joukkoliikenteen palvelutason parantamiselle resursseja oleellisesti lisäämättä.

Muu osa toimenpidesuosituksista kirjoitetaan niistä kuntajohtajakokouksessa käydyn keskustelun jälkeen. Näitä ovat ainakin:

- Toimivaltaisen viranomaisen toteuttamistapa ja tarvittava organisaatio. Yhteisen toimivaltaisen viranomaisen toteuttaminen on mahdollista joko vastuukuntamallia soveltaen, jolloin toimivaltainen viranomainen sijoittuu Tampereen kaupungin organisaatioon, vahvistamalla olemassa olevan kaupunkiseudun kuntayhtymän organisaatiota tai perustamalla uusi liikennekuntayhtymä. Kaikissa näissä tapauksissa pääosa tarvittavasta henkilöstöstä löytyy Tampereen kaupungin joukkoliikenneorganisaatiosta.

- Joukkoliikenteen järjestämistapa Tampereen kaupunkiseudulla, palvelusopimusasetuksen mukaisesti, markkinaehtoisesti tai näitä yhdistäen

- Toteuttamisaikataulu

Alunperin kirjoittanut YLE Tampere

Bussiliikenteen järjestämistapa muuttuu Tampereen kaupunkiseudulla. Periaatepäätökset on tarkoitus tehdä kunnissa ja seutuhallituksessa vielä tämän syksyn aikana.

Selvitysmies Matti Rainion perjantaina kuntajohtajille jättämässä loppuraportissa esitetään muun muassa oman toimivaltaisen joukkoliikenneviranomaisen perustamista ja kahdeksan kunnan yhteistä joukkoliikennelautakuntaa.

Näin joukkoliikenteen kehittäminen tulevaisuudessa olisi mahdollisimman hyvin kuntien omissa käsissä.


Yksi viranomainen

Bussiliikennelupa Vesilahden Narvaan, Suinulan asemalle tai vaikkapa Tampereen Hervantaan irtoaa tulevaisuudessa samalta, Tampereella toimivalta viranomaiselta. Vuoden alusta joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehtoja kartoittanut selvitysmies Matti Rainio katsoo, että kaupunkiseudun yhteisen viranomaisen perustamisesta olisi monia etuja.

- Tietysti palvelutaso on se, mihin tässä tähdätään. Että saadaan parempi palvelutaso joukkoliikenteelle ja sitä myöten matkustajamäärät kasvuun. Toimivaltainen viranomainen tekee päätöksen siitä, minkälaisia keinoja se käyttää joukkoliikenteen järjestämiseksi alueellaan, Rainio kertoo.

- Tavoitteena on, että varsinainen toiminta alkaisi vuoden 2011 alusta. Vuoden 2014 puolivälistä on mahdollisuus suurempiin ratkaisuihin joukkoliikenteen järjestämisessä, Rainio uskoo.


Matkustajien houkuttelemiseksi

Joulukuussa uudistuvan lainsäädännön pyrkimyksenä on mm. kannustaa alueelliseen ja seudulliseen joukkoliikenteen suunnitteluun. Seutujohtaja Päivi Nurmisen mukaan maankäytön ja joukkoliikenteen suunnittelu kulkevat yhtä jalkaa ja viranomainen on keino parantaa palvelutasoa.

- Se tarkoittaisi käytännössä sitä, että kahdeksan kunnan alueella toimivaa joukkoliikennettä voitaisiin suunnitella kokonaisuutena yhden toimijan toimesta ja tätä kautta koordinoida sellainen seudullinen palvelutaso myös, joka parhaalla mahdollisella tavalla houkuttelee myös käyttäjiä joukkoliikenteen pariin, Nurminen kuvaa.

Selvitysmiehen esitykset mm tilaaja-tuottajamallin laajentamisesta koko kaupunkiseudulle eivät miellytä alueen liikennöitsijöitä, arvioi toimitusjohtaja Martti Paunu.

- Tampereenseudun kuntajohtajien päätös laajentaa keskustelua seudullisen liikenteen järjestämisestä ja pyytää lausuntoja muun muassa Tampereen seudun bussiyrityksiltä on oikein hyvä. Kyse on käytännössä siitä, onko mukana Tampereen paikallisviranomaisen sijasta vähän suurempi alue.

- Sen sijaan isäntäkuntamalli voi osallistua ympäryskunnille ongelmalliseksi. Miten pitää ympäryskuntien ääni riittävästi kuuluvilla, Paunu pohtii.

Kunnissa asia käsitellään syksyn aikana ja yhteinen joukkoliikennesuunnitelma on tarkoitus laatia ensi vuonna.

Alunperin kirjoittanut TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ Kuntajohtajakokous muistio 11/2009 18.9.2009

Alunperin kirjoittanut K V

Kyllä sitä nyt yritetään jarruttaa kehitystä ja suojella omaa monopoliasemaa kaikin keinoin...

Alunperin kirjoittanut Admiral Observer

Huonoa kehitystä tulee aina vastustaa. Monopoliasemastahan ei ole kyse, koska liikenneministeriö edelleenkin on aina voinut myöntää uudet luvat tai peruuttaa olemassaolevien voimassaolon. Kuntajohtajat tekevät oman päätöksensä. Jos naapurikunnat eivät lähde mukaan maksamaan Tamperelaisten liikennettä, niin se on hatunnosto naapurinkuntien johdolle.

Alunperin kirjoittanut K V

Mitä Tampereen liikennettä maksamaan? Jos näiden kuntien joukkoliikennetarjonta 3-4 kertaistetaan reittiuudistusten ohessa ja se saadaan samalla rahalla, tai nykyinen tarjonta halvemmalla, niin kuka siinä maksaa ja kuka säästää?

Alunperin kirjoittanut K V

Lisäksi saadaan nyt suunnittelupöydällä oleva, ensi vuonna Tampereella käyttöön otettava matkustajainformaatiojärjestelmä käyttöön koko seudulle, reaaliaikaisine aikatauluineen ja saadaan luotettavaa tietoa matkustajamääristä esimerkiksi tietyn pysäkin autoon nousijoiden määrä vaikka linja- tai vuorokohtaisesti. Liikkuvat bussitkin näkyvät karttapohjalla ja eri linjat voidaan suunnitella keskenään yhteensopiviksi.

Alunperin kirjoittanut K V

Mitä Tampereen liikennettä maksamaan? Jos näiden kuntien joukkoliikennetarjonta 3-4 kertaistetaan reittiuudistusten ohessa ja se saadaan samalla rahalla, tai nykyinen tarjonta halvemmalla, niin kuka siinä maksaa ja kuka säästää?

Alunperin kirjoittanut K V

ellei sitten ruskeat kirjekuoret vaihda omistajaa ?

Alunperin kirjoittanut K V

Kunnanjohtajat ovat itse olleet mukana päättämässä kuntayhtymään liittymisestä, eli miksi he haluasivat nyt hypätä kelkasta?

Alunperin kirjoittanut K V

Kyllä sitä nyt yritetään jarruttaa kehitystä ja suojella omaa monopoliasemaa kaikin keinoin...

http://www.tampereenseutu.fi/@Bin/17..._18_9_2009.doc

Alunperin kirjoittanut Admiral Observer

Älä unohda, että keskusjätevedenpuhdistussuunnitelmahan on jo torpattu, ja useimmat kunnat ovat eronneet siitä hankkeesta. Sama kehitys on myös TAVASE:n kohdalla menossa hyvää vauhtia.

Alunperin kirjoittanut lunastaja

Näinhän se luonnollisesti on. Se tässä ihmetyttää, että päättäjät menevät mukaan tähän peliin. Ruskeat kirjekuoret, todellakin.

Alunperin kirjoittanut Admiral Observer

Yleensä tilanne muuttuu, kun kuntayhtymän todellinen hinta/hyötysuhde paljastuu naapurikunnille ja selviää, että heistä tulee maksajia sille, mistä Tampere hyötyy. Ja mikäli kuntapäättäjät ovat päättäneet palauttaa joukkoliikenteen takaisin suunnitteluun, ei se tiedä kovin ruusuista tietä tämänkään hankkeen tulevaisuudelle. Raha ja sen puute on tehokas opettaja kuntapäättäjille. Ja loppujen lopuksi, oman kunnan asukkaiden etuahan päättäjien pohjimmiltaan tulee edustaa (valitettavasti politiikka usein vesittää tämän) joten kyllä minä edelleen äänestän niitä päättäjiä, jotka sanovat tälle(kin) kehitykselle jyrkän ei:n.

Alunperin kirjoittanut killerpop

Näinä aikoina, kun kunnat etsivät säästötoimenpiteitä niin opettajien lomautuksista, palkankorotusten myöhentämisestä kuin kunnallisverotuksen korottamisesta, on aika mielenkiintoista, että rahaa oltaisiin valmiita haaskaamaan järjestelmään moninkertaisesti nykytilanteeseen nähden.

Nykyjärjestelmän edullisuus kunnille on asia, jota ei todellakaan kannata sivuuttaa. Silti kunnalle halvaksi käyvällä mallilla on mahdollisuus tarjota ehkä koko valtakunnan parasta bussiliikennettä, jos tarkastellaan vaikkapa pienen, mutta silti jatkuvasti kasvavan Pirkkalan tilannetta. Rahalle löytyy muitakin käyttökohteita, mm päiväkodit ja opetustoimi.

Kuntapäättäjille todellakin pitäisi järjestää kysely, jossa kysytään: haluatteko tinkiä kaikista muista asioista, jotta voisitte toimia maksajana Tampereen joukkoliikenneorganisaatiolle?

Alunperin kirjoittanut Yla 27.3.2007 Pöytäkirja

Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita 19.3.2007:

”Joukkoliikenne teetti diplomityön aiheesta Tampereen seudun joukkoliikenteen suunnittelu yhtenä kokonaisuutena. Diplomityön teki joukkoliikennelogistikko Lauri Helke.

Diplomityön tiivistelmä:

Tampereen kaupunkiseudulla on käytössä kaksi erilaista joukkolii-kenteen organisointitapaa: Tampereen kaupungin sisällä tilaaja–tuottaja-malli ja Tampereen ympäristökunnissa linjaliikennelupamalli. Tilaaja–tuottaja-mallissa julkinen valta määrittelee joukkoliikenteen palvelutason, suunnittelee sitä vastaavan linjaston ja palvelun, tilaa palvelun operaattoreilta ja kantaa joukkoliikennejärjestelmän taloudellisen vastuun. Linjaliikennelupamallissa operaattorit hakevat vuoroillensa lupaviranomaiselta liikennelupaa, joka antaa operaattorille yksinoikeuden kyseiseen vuoroon. Suunnittelualoite on operaattoreilla, jotka saavat joukkoliikennejärjestelmän lipputulot.

Työ jakaantuu kahteen osaan: Strategisen tason tarkastelussa ver-taillaan kahden eri joukkoliikenteen organisointitavan erityispiirteitä ja ansaintalogiikoita. Työn operatiivisen tason tarkastelussa luodaan kaupunkiseudulle kaksi tilaaja–tuottaja-mallin mukaista linjastoa VE1 ja VE2, joista VE1 vastaa suoritteiltaan nykyistä linjastoa ja VE2 on parannetun palvelutason linjasto.

Strategisen tason tarkastelu osoittaa, että joukkoliikenteen kulkuta-paosuuden nostaminen edellyttää vuorotarjonnan olennaista lisää-mistä, mikä ei ole mahdollista nykyisessä linjaliikennelupamallissa. Linjaliikennelupamallin seutulippujärjestelmässä kuntien menot kasvavat matkustajamäärien kasvaessa. Tilaaja–tuottaja-mallissa matkustajamäärien kasvu päinvastoin pienentää kuntien menoja.

Operatiivisen tason tarkastelu osoittaa, että keskitetyn suunnittelun malli tuottaa synergiaetuja verrattuna nykyiseen hajautetun suunnittelun malliin. Linjastosuunnitelma VE1 osoittaa, että keskitetyn suunnittelun ansiosta nykyisillä kustannuksilla voidaan tuottaa nykyistä parempi palvelutaso. Seutuliikenteen lipputulot ovat linjastolla VE1 12 % nykylinjaston lipputuloja suuremmat, vaikka suoritteet ovat samat. Linjastosuunnitelmassa VE2 tarjontaa on lisätty, ja se on suoritteiltaan 26 % nykylinjastoa suurempi. Lipputulot ovat 14 % nykyisiä suuremmat. Tarkastelu osoittaa, että joukkoliikenteen kulkutapaosuuden nostamisen edellyttämä vuorotarjonnan lisääminen kasvattaa joukkoliikennejärjestelmän subventiotarvetta.

Organisointitavan muuttaminen nykyisestä linjaliikennelupamallista seudulliseksi tilaaja–tuottaja-malliksi onnistuu itsekannattavasti ja tarjoaa merkittäviä synergiahyötyjä. Tilaaja–tuottaja-mallin järjestä-minen onnistuu nykyisillä suunnittelu- ja hallintoresursseilla. Olen-nainen vuorotarjonnan lisääminen nostaa subventiotarvetta kaikissa organisointitavoissa.

Kokouksessa esitellään työn sisältö ja tulokset.

Päätösehdotus. Joukkoliikennepäällikkö Periviita:

Yhdyskuntalautakunta päättää

merkitä esityksen tiedoksi.

Jäsen Antti Punkari esitti jäsen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen kannattamana että asia jätetään pöydälle.

Puheenjohtajan tiedusteltua pöydällepanon saamaa kannatusta hän totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.

Päätös Asia jätettiin pöydälle.

_______________

Yla 8.5.2007

Päätösehdotus. Joukkoliikennepäällikkö Periviita:

Uudistan päätösehdotuksen.

Merkittiin, että liikenne- ja viestintäministeriön edustaja hallitusneu-vos Mikael Nyberg, Paunu Oy:n edustajat Martti ja Jarmo Paunu, Länsilinjat Oy:n edustaja Jorma Penttilä sekä joukkoliikennelogistik-ko Lauri Helke, liikennelaitoksen toimitusjohtaja Matti Rainio ja tilaa-japäällikkö Risto Laaksonen saapuivat kokoukseen tämän asian kä-sittelyn ajaksi klo 16.00.

Merkittiin, että hallitusneuvos Mikael Nyberg ja tilaajapäällikkö Risto Laaksonen poistuivat kokouksesta klo 16.51.

Merkittiin, että jäsen Antti Punkari poistui kokouksesta klo 16.56 asi-an käsittelyn aikana.

Merkittiin, että varajäsen Sirpa Koivisto palasi kokoukseen klo 17.10 asian käsittelyn aikana.

Merkittiin, että Martti Paunu, Jarmo Paunu, Jorma Penttilä, Lauri Helke ja Matti Rainio poistuivat kokouksesta ennen päätöksen tekoa klo 17.18.

Keskustelun kuluessa jäsen Matti Höyssä ehdotti Kristiina Järvelän kannattamana päätösehdotuksen muuttamista muotoon:

”Yhdyskuntalautakunta päättää

merkitä Lauri Helken diplomityön tiedoksi opinnäytetyönä.”

Puheenjohtajan tiedusteltua muutetun päätösehdotuksen saamaa kannatusta hän totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti.

Päätös Yhdyskuntalautakunta päätti

merkitä Lauri Helken diplomityön tiedoksi opinnäytetyönä.


Ilmoitus Joli

Lisätietoja hallintokoordinaattori Leena Haavisto-Witans puh. 040 778 9599
etunimi.sukunimi@tampere.fi

Alunperin kirjoittanut K V

No ehkäpä tuo tarjonnan 3-4 kertaistaminen meni nyt vähän yli, mutta jos lähdettäisiinkin siitä, että kustannukset pidetään nykyisellä tasolla ja katsotaan mitä sillä rahalla saa.

Alunperin kirjoittanut killerpop

Menihän se ja aika pahasti menikin.

Ajatellaan että Pirkkalan liikenne hoidetaan 7 omalla autolla + Tampereelta ajettavat sivut, niin yhtäkkiä liikenteessä olisi vaikkapa 21 tai 28 autoa. Homman mielekkyyttä voi itse kukin pohtia päässänsä.