Tampereen joukkoliikenteen kilpailutus 1/2009

Mielenkiintoista sinänsä spekuloida aiheella, itse näkisin yhdeksi todennäköiseki vaihtoehdoksi jo sen, että kun liikenne 22:n osalta alkaa, hankitaan tähän pakettiin jo muutama ylimääräinen (uusi EEV) auto, joille myöhemmin sitten 17 ja 20 aikana löytyy varmasti käyttöä.

Killerpop suattaapi olla oikeilla jäljillä - tai sitten ei...

Ensi tiistaina selviää, mitä latuja mennään, kunhan lautakunta ensin (tovottavasti) siunaa päätösesityksen.
Kiinnostavaa on minustakin saada tietää, miten tiukka kilpailu oli.
Nyt myös tuli selville se, että tarjoajien määrä ei näemmä muutu, olipa kerralla kilpailutettava määrä iso tai pieni.
Tämä lienee ollut hienoinen yllätys myös muille kuin minulle.
Masi
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kun kirjoitti allaloevat vastaukset, tuli vielä tämä mieleen:
Itseäni on kummastuttanut kovin se, että linja-autoliittoon kuuluvat liikennöitsijät eivät näe PSA:n mahdollisuuksia omalta kannaltaan. Kysehän on siitä, että kun Suomeen on rakennettu joukkoliikenteen mahdollisuuksia heikentävä yhdyskuntarakenne, PSA:n soveltamisen kautta voidaan tukea joukkoliikennettä niin, että sen osuus matkoista ja koko liikennemarkkinoista kasvaa. Esimerkiksi tilaaja-tuottajamallin mahdolliset lisäkustannukset ovat lähes yksinomaan liikennesuoritteiden ostamista liikennöitsijöiltä.

Laaksosen mielestä loppuvaan "omaan" liikenteeseen

Kyllä kilpailuttamaton liikenne, jossa liikevaihdosta 20-30% on yhteiskunnan epäsuoraa tukea, loppuu. Yhteiskunnan rahallisesti tukema tai yksinoikeuksia sisältävä liikenne tullaan jatkossa kilpailuttamaan.

Toisin kuin Laaksonen uumoilee, minä uumoilen, että yritysaloitteista seutuliikennettä on tällä seudulla vuoden 2014 kesäkuun lopunkin jälkeen, jolloin siirtymäajan sopimukset alkavat päättyä.

Se riippuu Tampereen seudun kuntien ratkaisusta ja siitä, halutaanko nykyisessä joukkoliikenteen kannalta epäedullisessa yhdyskuntarakenteessa lisätä joukkoliikenteen käyttöä vai ei.

Eduskunnan joukkoliikennelain oikeusharkinnan perusteisiin tekemät erinomaiset lisäykset johtivat siihen, että isoa eroa ei tulevaisuuden reittiliikennelupa-ajan ja nyt päättyneen liikennelupa-ajanvälillä sittenkään välttämättä ole.

Kyllä siinä se ero on, että reittiliikennelupaliikenteellä ei ole yksinoikeuksia eikä oikeuksia merkittäviin lipputukiin. Kun tiedän, miten suuri osa Tampereen seutuliikenteen tuloista on seutu- ja kuntalipputukea, lienee selvää, että tiedän ettei tilanne ainakaan nykyisellään säily.

kun bussiyhtiöillä on aito intressi siihen, että autoissa on maksavia asiakkaita.

Tästä ollaan varmasti samaa mieltä, että kannustimia pitää olla.

tilaaja-tuiottaja -malli seudullisena todennäköisesti tulisi niile nykymallia huomattavasti kalliimmaksi

Nykyisen linjaston ja lipunhinnan ostaminen tilaaja-tuottaja-mallilla ei maksa enempää kuin 3.12.2009 päättyneen mallin jatko olisi maksanut. Sen sijaan, jos joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta halutaan nostaa, täytyy sekä lisätä tarjontaa että alentaa lipunhintaa.

ja sen lisäksi ne menettäisivät käytännössä kokonaan vaikutusmahdollisuutensa itselleen tärkeään bussiliikenteeseen

3.12.2009 päättyneessä ja siirtymäajan ELY-mallissa naapurikunnilla ei ole käytännössä mitään vaikutusmahdollisuutta bussiliikenteeseen, vain lausunto-oikeus. Seudullisessa joukkoliikenneviranomaismallissa kunnat päättävät millaisen joukkoliikenteen haluavat.

tuotantotavan muutos eli käytännössä kunnallstaminen ei ole ollenkaan kirkossa kuulutettu.

Voinee kysyä oletteko nyt voittaneet kunnallistettua liikennettä? Tuotantoahan ei ole tarkoitus kunnallistaa, te bussiyhtiöthän sen hoidatte!

Laaksoselle en malta olla toteamatta, että kannattaa ehkä kerran vielä lukea PSA:n artikla no 1i

Linja-autoliiton lausuntojen perusteella olen lukenut PSA:n useampaan kertaan kuin ko. lausunnot laatineet.
 
Viimeksi muokattu:
Olen ehkä hieman yksinkertainen, mutta kun en millään jaksa ymmärtää Laaksosen ja vaikkapa Ultrixin kaltaisten vihertävien henkilöiden logiikkaa, jolla ollaan puoliväkisin romuttamassa nykyisellään yhteiskunnalle varsin edullinen linja-autoilla hoidettava joukkoliikenne järjestelmä ja perustamassa tilalle kuntien ylläpitämä systeemi , jonka kustannukset verrattuna nykyiseen ovat kuntalaista kohden huomattavasti kalliimmat. Ehkä tässä voitaisiin puhua vihersosialisoinnista, jolla ei sitten ole mitään tekemistä oikean sosialismin kanssa. Eli luodaan väkisin kalliilla rahalla palveluita uudelleen, vaikka ne on jo olemassa, edullisesti ja riittävän hyvin tuotettuja.
 
Hei
Kiinnostavaa keskustelua täällä!
Hei vain, ja tervetuloa useamminkin keskustelemaan. Kuuntelemme mielellämme maakunnan suurimman "bussi-isännän" näkemyksiä, vaikka ne poikkeaisivat omistamme. :)

Oliko LL:n ja Paunun yhteistyö yllätys?
Jos oli, niin totean, että kaikki yhteistyö ja verkostoituminen on tätä päivää.
Sitä on jo yli 10 vuotta harjoiteltu mm. EB:ssä. Nyt vain mentiin vähän eri tasolle.
Oli iloinen yllätys, mutta tarkemmin ajateltuna ei mikään ihme; olettehan te liikennöineet tällä seudulla jo ennen viime sotia. Väistämättäkin varmasti yhteistyötä syntyy, varsinkin ison kilpailutuspaketin yhteydessä.

Eli huonompia autoja saa, kun tilaaja ei anna hyvistä ratkaisuista lisäpinnoja, eikä autoille ole näköpiirissä myöhemmin jatkokäyttöä ns. omassa liikenteessä.
Valitettavasti asiakas kärsii.
Aika paljon on tullut mm. palautetta linjojen 10 ja 15 hyvistä Paunu-penkeistä!
Ikävää sinänsä, ettei tilattu kunnon penkkejä. Toisaalta LL on ajanut "Volvo-kupeilla" pitkiäkin seutulinjoja, joten puolen tunnin istuminen Kaukajärveltä/Hervannasta/Leinolasta ei tuota kohtuutonta tuskaa. Päättäriltä päättärille voi jo alkaa istumalihakset turtua.

Täällä on peräänkuulutettu, koska Masilla järki voittaa...
Teliautojen suhteen ei järki "voittanut" vieläkään, kun ns. toistaiseksi "omaan" liikenteeseen eivät telibussit edelleenkään sovellu.
Mutta, jos tilaaja maksaa teliautot, niin miksikä ei.
Jatkossakaan kalliita teliautoja ei näillä näkymin hankita ns. omaan liikenteeseen, kun niitä liikenne ei edellytä.
Ai ei edellytä?! Oletko itse matkustanut esim. linjan 71 lähdössä 16:30 torilta Lempäälään? Vältän ko. lähtöä kuin ruttoa nykyisin, yhteen aikaan se oli valitettavasti aikataulun puolesta ainoa työssäkäyntiini sopiva (postikeskus, iltavuoro). Tuulilasikuorma vuorossa on krooninen.

Viisas veto teli-varakaluston hankinnan myötä voisi olla sijoittaa yksi vara-auto tähän vuoroon ja kutsua se joli-liikenteeseen hädän tullen.


Kun ympäryskunnilla ei ole ylimääräistä rahaa ja tilaaja-tuiottaja -malli seudullisena todennäköisesti tulisi niile nykymallia huomattavasti kalliimmaksi ja sen lisäksi ne menettäisivät käytännössä kokonaan vaikutusmahdollisuutensa itselleen tärkeään bussiliikenteeseen, niin tuotantotavan muutos eli käytännössä kunnallstaminen ei ole ollenkaan kirkossa kuulutettu.
Heh, uusi väännös tiltuun: tilaaja vaan pilaa, mutta tuottaja senku tuijottaa! :p

Ympäryskunnilla lienee käytettävissä sama määrä joukkoliikenteeseen kuin tähänkin asti. Nimittäin jos ne eivät maksa joukkoliikenteestä, ne maksavat sote- ja koulutakseista, ja se jos jokin vasta maksaakin. Ympäryskunnat maksavat liikenteestä suhteessa kuntalaistensa käyttöön. Ne voivat myös tilata kunnan sisäistä täydentävää liikennettä, jota JOLILA ei ole päättänyt tilata. Esimerkiksi jos JOLILA katsoo, ettei tarvita mitään Suoniemi-Tottijärvi-vuoroa, mutta Nokian kaupunki katsoo sellaisen tarpeelliseksi, niin Nokian kaupunki tilaa liikenteen. Ja jokainen ympäryskunta saa JOLILA:an oman edustajansa, Tampereen kaupunki saa vain seitsemän. Suhteessa asukaslukuun maalainen Vesilahti taitaa olla kaikkein vahvimmin edustettu ja Tampere kaikkein heikoimmin. Lautakunnan johtosääntöä voidaan myöhemmin muuttaa kuntien yhteisellä sopimuksella, jos tästä tulee ongelma.

PSA (kuten kuten koko EU) lähtee siitä, että ensisijainen liiketoiminnan järjestämistapa on markkinaehtoinen - ei viranomaisvetoinen.
PSA:n tarkoitus onkin luoda EU:hun yhteinäiset, läpinäkyvät ja tasapuoliset menettelytavat, jos viranomainen päättää puuttua markkinoiden toimintaan ja puuttumisen perusedellytys on se, että pitää syntyä parempaa palvelua kuin markkinoiden ehdoilla syntyy (ja se vaatii yleensä rahaa).

Palvelusopimusasetuksen tarkoituksena on määritellä, miten toimivaltaiset viranomaiset voivat yhteisön oikeuden sääntöjä noudattaen toimia julkisen henkilöliikenteen alalla varmistaakseen sellaisten yleishyödyllisten palvelujen tarjoamisen, jotka ovat muun muassa monilukuisempia, luotettavampia, korkealaatuisempia tai edullisempia kuin palvelut, joita voitaisiin tarjota pelkästään markkinoiden ehdoilla.

Riittää siis, että jokin kriteereistä täyttyy. Väinö Paunu Oy ei kaiketi hyväksyne vapaaehtoisesti ilman kunnilta tulevaa korvausta esimerkiksi seutulippua vuoden 2014 jälkeen?

---------- Viesti lisätty kello 15:12 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 15:00 ----------

Olen ehkä hieman yksinkertainen, mutta kun en millään jaksa ymmärtää Laaksosen ja vaikkapa Ultrixin kaltaisten vihertävien henkilöiden logiikkaa, jolla ollaan puoliväkisin romuttamassa nykyisellään yhteiskunnalle varsin edullinen linja-autoilla hoidettava joukkoliikenne järjestelmä ja perustamassa tilalle kuntien ylläpitämä systeemi , jonka kustannukset verrattuna nykyiseen ovat kuntalaista kohden huomattavasti kalliimmat. Ehkä tässä voitaisiin puhua vihersosialisoinnista, jolla ei sitten ole mitään tekemistä oikean sosialismin kanssa. Eli luodaan väkisin kalliilla rahalla palveluita uudelleen, vaikka ne on jo olemassa, edullisesti ja riittävän hyvin tuotettuja.
No enpä sanoisi nykyistä järjestelmää edulliseksi ja riittävän hyvin tuotetuksi! Jossain on mätää, kun matkani Hyhkystä Pirkkalaistorille maksoi yli kolme kertaa enemmän kuin junamatka Tampereen Hbf:ltä Nokian asemalle, matka-ajan ollessa samaa luokkaa ja kilometrimäärän lyhintä reittiä ehkä puolta lyhempi.

OK, huono esimerkki johtuen erilaisesta alennuskäytännöstä bussimaailman ja valtion junaliikenneyhtiön välillä, mutta missä päässä se vika sitten on, että mä en voi painaa seutubussin leimauslaitteesta nappia "SEUTU" ja matkustaa sitten näppärästi arvolipulla sinne Nokialle? Eipä tule juu paljoa tehtyä kunnanrajan ylittäviä matkoja naapurikuntiin, paitsi Lempäälän ja Nokian keskustoihin, koska junalla on halpaa, helppoa ja nopeata matkustaa satunnaisia matkoja. Vakimatkojen osalta tilanne taas on päinvastainen, johtuen nykyisestä tukikäytännöstä ja vuorotarjonnasta...

Edullista nykysysteemi on enintään niille kunnille, joissa on maaseutumainen joukkoliikennetarjonta ja seutulippua käyttäville pendelöijille. Kehyskauppaloille, jotka ovat taajamarakenteeltaan kuin Tamperetta kuppaavia iilimatoja :)-P) nykyjärjestely on edullinen vain siksi, että ne ovat laiskoja itse miettimään, miten autottomat pääsevät liikkumaan. Todellisuudessa kuntien ottaessa vastuun joukkoliikenteestä ne joutuvat ottamaan vastuun myös liikennejärjestelmästä, mikä pitkällä aikavälillä koituu heille vain eduksi. Tällöin he voivat rakentaa Tampereen tavoin joukkoliikennekaupunginosia nykyisen autoiluun perustuvan omakotimaton sijaan (kallis infra). Kyllä, pientaloihin perustuva joukkoliikennekaupunki on mahdollinen. Erinomainen esimerkki vaikkapa Muotiala.

deepthroat, mikäpä olisi PSA:n ja Joukkoliikennelain mukainen vaihtoehtosi?
 
ymmärtää Laaksosen ja vaikkapa Ultrixin kaltaisten vihertävien henkilöiden logiikkaa, jolla ollaan puoliväkisin romuttamassa nykyisellään yhteiskunnalle varsin edullinen linja-autoilla hoidettava joukkoliikenne järjestelmä ja perustamassa tilalle kuntien ylläpitämä systeemi , jonka kustannukset verrattuna nykyiseen ovat kuntalaista kohden huomattavasti kalliimmat.

Ensinnäkin, Suomessa 3.12.2009 voimassa alkaen ollut EU:n joukkoliikennettä koskeva palvelusopimusasetus 1370/2007 ja sen mukainen joukkoliikennelaki eivät mahdollista 3.12.2009 ennen vallinneen järjestelmän jatkamista. Siirtymäajan verran jatketaan ulkoisesti samankaltaista järjestelmää, mutta jo se on ytimeltään erilainen eli perustuu siirtymäajan liikennöintisopimuksiin, ei liikennelupiin.

Toisekseen, Tampereen seudulla seudun kunnissa käytössä olleen joukkoliikennejärjestelmän matkustus on noin 20-40% Tampereen sisäisen liikenteen joukkoliikennematkustuksesta. Ero on hyvin suuri myös keskenään varsin vertailukelpoisilla alueilla. Järjestelmä ei ainakaan siinä mielessä ollut missään mielessä edullinen

Kolmanneksi, nykyisen liikenteen ja lipunhintojen hankkiminen tilaaja-tuottaja-mallilla ei tule senttiäkään kalliimmaksi kuin 3.12.2009 asti voimassa olleen järjestelmän ylläpitäminen olisi tullut maksamaan.

Sen sijaan tietysti nykyistä korkeamman palvelutason ja alhaisemman lipunhinnan tarjoaminen maksaa tietysti enemmän.
 
Tämäkin keskustelu aiheesta antaa hauskasti kuvan keskustelijoista ja heidän intresseistään.

Yhtäältä muutama äänekäs uudistaja, jotka nojaavat EU-säädöksiin ja ovat lukeneet aiheesta lakitekstit ja esitykset tarkkaan. Ovat joukkoliikenteen harrastajia ja ehkä haaveilevat paikasta auringossa jossain joukkoliikenteen organisaatiossa mieluimmin suunnittelijana päättävässä asemassa.
Toisaalta alan ammattilaiset, jotka ovat tavalla tai toisella jo joukkoliikenteen palveluksessa johtavissa asemissa tai palkkatyössä.

Näitä kahta keskustelua ylläpitävää ryhmää erottaa mielestäni hyvin selvästi se, että ensimmäinen ns. uudistusporukka pelaa yhteiskunnan varoilla jonkinlaista "joukkoliikenteen Sim-Cityä" ja jälkimmäinen kehittää asioita enimmäkseen omilla rahoillaan.

Aikoinaan ollessani valtion laitoksessa töissä, tällaiset nuoret, innokkaat uudistajat tekivät invaasion laitoksen organisaatioon.
Tuloksena, lukuisia palavereja, organisaatiouudistuksia, uusia tuotenimikkeitä ja siirtyminen valtion kapulakielistöstä teknokratian kiertoilmaisuihin. Loppujenlopuksi liiketoimintojen lakkauttaminen, kansallisen omaisuuden myyminen ulkomaiseen omistukseen ja valtaisaan asiakaskatoon. :*D

Oi niitä aikoja...
 
Aikoinaan ollessani valtion laitoksessa töissä, tällaiset nuoret, innokkaat uudistajat tekivät invaasion laitoksen organisaatioon.
Tuloksena, lukuisia palavereja, organisaatiouudistuksia, uusia tuotenimikkeitä ja siirtyminen valtion kapulakielistöstä teknokratian kiertoilmaisuihin. Loppujenlopuksi liiketoimintojen lakkauttaminen, kansallisen omaisuuden myyminen ulkomaiseen omistukseen ja valtaisaan asiakaskatoon. :*D
Kuulostaa jotenkin PTL-Teleltä. Se, mitä valtion liikenneministeriön hallinnonalan liikelaitoksille tehtiin 1990-luvulla oli täysin idioottimaista, eikä sitä voi perustella edes EU-säädöksillä.

Palvelusopimusasetuksen isoin clue on lopettaa yksityiset monopolit, julkiset monopolit ja julkisomisteiset, suoraa tukea saavat joukkoliikennepalvelut saavat jatkua, kunhan ko. tuottajat eivät samaan aikaan toimi markkinoilla. Tämäkin sääntö on vähän kyseenalainen etenkin siirtymävaiheessa; mitenkä esimerkiksi TKL voi osallistua kilpailutuksiin, jos sen koko nykyinen tuotanto on suoraan tilattu? Jos sen tuotantoa kilpailutetaan ulos pala kerrallaan, niin se näivettää TKL:ää linja kerrallaan kuin laineet hiekkalinnaa. Ilmeisesti on jonkinlainen takaovi olemassa, että sisäinen tuottaja saa osallistua kilpailuihin, jos suorahankinta loppuu kahden vuoden kuluessa kilpailuun osallistumisesta. Silti harmittaa, ettei riitä pelkkä kilpailutetun liikenteen ja suorahankinnalla tuotetun liikenteen erottaminen toisistaan kirjanpidossa, ja sama pätee myös muuhun kuin joukkoliikenteeseen.
 
Tampereen tasolla jos asioita ajattelee, niin ensimmäiseksi TKL:n saama kunnallinen lipputuki, subventio, tulisi lakkauttaa välittömästi ja edellyttää, että ko. liikennöijä pystyy hoitamaan työsarkansa itsekannattavasti tai vastavuoroisesti kaikille Tampereen yhteisliikenne liikennöijille tulisi maksaa jokaisesta yhteisliikennematkustajasta samansuuruinen korvaus, kuin TKL epäsuorasti saa verovaroista. Tampereellahan kaupungilla on olemassa varsin vahva monopoli sisäisen liikenteen suhteen ja nykyiset kilpailutukset eivät oikeastaan ole mitään oikeata kilpailutusta, vaan lähinnä kasvojen pesua .Kun miettii Tampereen kaupungin omistamaa joukkoliikennettä hoitavaa liikelaitosta, tulee väkisinkin mielleyhtymä Suomen maatalouteen; kumpikaan ei todellisessa kilpailussa pärjäisi omillaan, ei rahallisesti eikä laadullisesti, mutta veronmaksajien rahoilla näitä korttitaloja yritetään väkisin tekohengittää ja pitää pystyssä.
 
Tampereen tasolla jos asioita ajattelee, niin ensimmäiseksi TKL:n saama kunnallinen lipputuki, subventio, tulisi lakkauttaa välittömästi ja edellyttää, että ko. liikennöijä pystyy hoitamaan työsarkansa itsekannattavasti tai vastavuoroisesti kaikille Tampereen yhteisliikenne liikennöijille tulisi maksaa jokaisesta yhteisliikennematkustajasta samansuuruinen korvaus, kuin TKL epäsuorasti saa verovaroista.
TKL ei saa euroakaan lipputukea. Yksityiset kyllä saavat jokaisesta seutulippu- ja yhteistariffimatkasta (matkakortilla). TKL saa konsernitukea, mikä on yhtenä syynä sille, ettei se voi osallistua kilpailutuksiin. TKL pitäisikin pistää pikimmiten kilpailutuskuntoon, edellyttäen, ettei sitä myydä kaupungin tai kaupunkiseudun kuntien ulkopuolelle. Muussa tapauksessa se näivettyy kuoliaaksi, vähän kuin TuKL:lle on käymässä.
 
TKL ei saa euroakaan lipputukea. Yksityiset kyllä saavat jokaisesta seutulippu- ja yhteistariffimatkasta (matkakortilla). TKL saa konsernitukea, mikä on yhtenä syynä sille, ettei se voi osallistua kilpailutuksiin. TKL pitäisikin pistää pikimmiten kilpailutuskuntoon, edellyttäen, ettei sitä myydä kaupungin tai kaupunkiseudun kuntien ulkopuolelle. Muussa tapauksessa se näivettyy kuoliaaksi, vähän kuin TuKL:lle on käymässä.

Voisi oikeastaan pistää pystyyn vedonlyönnin, eli montako vuotta menee, kun TKL on myyty ja pilkottu lopullisesti. Mielestäni nykyisellä Tampereen kaupungin omaisuuden ulkoistamis- ja yksityistämistahdilla, jota XL-ryhmä otsat kirkkaina ajaa, niin ei mene komeakaan vuotta, kun TKL on myyty. TIO lähtee ensin, sitten osa Hatanpään sairaalasta, sen jälkeen Infra-tuotanto ,jonka jälkeen on TKL:n vuoro.

Muutenkinhan tuon TKL:n asema on varsin eriskummallinen Tampereen JoLin tuottamassa liikenteessä, varsinkin koska TKL ei saa osallistua kilpailutukseen, sekä TKL:ää ei koske JoLin sanktiot erilaisista palvelu yms. rikkomuksista liikenteenhoidossa, koska se ei hoida kilpailutettua liikennettä.

Sitten tuo JoLin asema on toinen omituisuus. Aikanaan, kun Tampereen kaupunkiseudulle viriteltiin nykyinen yhteisliikenne järjestelmä, niin tavoitteena oli, että yksityiset seutuliikennöitsijät ottivat kaupungin sisääntuloväylien liikennettä hoitaakseen TKL:ltä, jotta sen resurssit eivät hukkuisi yksityisten kanssa päällekkäisen liikenteen ylläpitämiseen, vaan että TKl pystyisi hoitamaan varsinkin kaupungin sisäisen liikenteen ja poikittaislinjat.Nyt kuitenkin JoLi on unohtanut vanhat sopimukset ja periaatteet, kateuksissaan, sekä perustanut uusia linjoja (esim. 11), aikatauluttanut omaa liikennettä yksityisten eteen yms.. Näillä toimenpiteillä on saatettu yksityiset ahtaalle, vrt. linjan 50 kohtalo. Haisee varsin pahalta tuo Tampereen malli, missä ensin houkutellaan liikennöitsijöitä lisäämään kaupungin sisäistä tarjontaa, sitten muutaman vuoden sisään lyödään seutuliikenteen eteen omat vuorot viemään asiakkaat ja tämän päälle esim. pormestari visioi TKL:n ottavan tulevassa seutuliikenteen kilpailutuksessa kaikki tärkeimmät linjastot ajettavakseen.
 
Muutenkinhan tuon TKL:n asema on varsin eriskummallinen Tampereen JoLin tuottamassa liikenteessä, varsinkin koska TKL ei saa osallistua kilpailutukseen, sekä TKL:ää ei koske JoLin sanktiot erilaisista palvelu yms. rikkomuksista liikenteenhoidossa, koska se ei hoida kilpailutettua liikennettä.

Miksi ei koskisi? Yhtälailla TKL joutuu maksamaan sakkoja ajamattomista lähdöistä yms. rikkeistä siinä missä kilpailutettu liikennekin. Tästä on ihan tilastollista faktaakin olemassa.

Eikä tuo kilpailutukseenkaan osallistuminen vaatisi käsittääkseni kuin TKL:n yhtiöittämisen, mikä ei automaattisesti tarkoita yksityistämistä/myymistä. Esimerkkinä pääkaupunkiseudulta Helsingin Bussiliikenne Oy.
 
Mistä lie kiikastaa, mutta tämä päätöksenteko ei näytä olevan yhtä julkista kuin edellinen kierros, jolloin arvottiin linjojen 2 ja 15 liikennöitsijät, sillä YLA:n kokouksen pöytäkirjan liitteitä ei ole vieläkään julkisena verkossa.
 
Miksi ei koskisi? Yhtälailla TKL joutuu maksamaan sakkoja ajamattomista lähdöistä yms. rikkeistä siinä missä kilpailutettu liikennekin. Tästä on ihan tilastollista faktaakin olemassa.

Eikä tuo kilpailutukseenkaan osallistuminen vaatisi käsittääkseni kuin TKL:n yhtiöittämisen, mikä ei automaattisesti tarkoita yksityistämistä/myymistä. Esimerkkinä pääkaupunkiseudulta Helsingin Bussiliikenne Oy.
Tampereella on virkamiesjohdon esityksestä tehty valtuuston siunaama päätös, että OMA TUOTANTO EI SAA OSALLISTUA yhteenkään kilpailutukseen, jossa tähdätään tuotannon ulkoistukseen, ei vaikka oma tuotanto olisi yhtiöitetty kaupungin sisällä. Tämä asia on täyttä faktaa.
 
Keskustelijoiden kannattaa tutustua Suomessa 3.12.2009 alkaen voimassa olleisiin joukkoliikennettä koskeviin lakeihin:
Joukkoliikennettä koskeva palvelusopimusasetus 1370/2007
Joukkoliikennelaki

Näistä laeista seuraa suoraan, että mikäli Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos toimii Tampereen kaupungin nk. sisäisenä tuottajana eli liikennöi joitakin linjoja ilman kilpailutusta, se ei voi osallistua kilpailutuksiin, paitsi jos on lopullisesti päätetty, että toiminta sisäisenä tuottajana lakkaa.

Tämä asia ei riipu siitä, onko kyseessä liikelaitos vai osakeyhtiö.

Liikelaitosmuotoinen toimija ei voi missään tapauksessa osallistua kilpailutuksiin EU:n komission nk. Destia-ratkaisun vuoksi, jossa on todettu Suomen liikelaitosmuodon olevan markkinoille soveltumaton, koska liikelaitoksilla on konkurssisuoja ja yhtiöistä poikkeava verokohtelu.

Sen sijaan kaupungin omistama osakeyhtiö voi osallistua kilpailuihin, jos on lopullisesti päätetty luopua kaikista suorahankinnoista ko. yhtiöltä ilman kilpailutusta.

TKL:stä voi muuten olla mitä mieltä haluaa, tässä vain viitteet lakeihin.
 
Takaisin
Ylös