Aitolahden-Teiskon linjastoremontti

Liittynyt
22 Lokakuu 2005
Viestit
3,370
Aitolahden ja Teiskon joukkoliikenne menee uusiksi tämän talvikauden päätyttyä. Linjastoremontista järjestetään yleistötilaisuus 30.9. Ks. tiedote.
 
Niin, onkohan mitään konkreettisia suunnitelmia vielä olemassakaan? Joka tapauksessa tuon suunnan liikenne sitten selkeytyy varmastikin monessa mielessä.

Jos jotain voisi ehdottaa, niin linjanumeron 90 voisi jättää noille Ruoveden ja Virtain ym. seudun ulkopuolelle ajelevien vuorojen käyttöön. Samalla linjan 28 sekä nykyiset 90:n tähän liikennepakettiin kuuluvat vuorot voisi korvata kokonaan uusilla linjanumeroilla esim. seuraavasti:

40 Pyynikintori - Sorila
41 Pyynikintori - Sorila - Aitoniemi
42 Pyynikintori - Kämmenniemi/Terälahti/Kaanaa/Viitapohja ym.

Voisiko sitten tuolle 42:lle tulla kenties myös joitakin lisäkirjaimia käyttöön sen seikan selkiyttämiseksi, mitä kautta/mistä/mihin kukin vuoro ajaa?
 
Jos jotain voisi ehdottaa, niin linjanumeron 90 voisi jättää noille Ruoveden ja Virtain ym. seudun ulkopuolelle ajelevien vuorojen käyttöön. Samalla linjan 28 sekä nykyiset 90:n tähän liikennepakettiin kuuluvat vuorot voisi korvata kokonaan uusilla linjanumeroilla esim. seuraavasti:

40 Pyynikintori - Sorila
41 Pyynikintori - Sorila - Aitoniemi
42 Pyynikintori - Kämmenniemi/Terälahti/Kaanaa/Viitapohja ym.

Voisiko sitten tuolle 42:lle tulla kenties myös joitakin lisäkirjaimia käyttöön sen seikan selkiyttämiseksi, mitä kautta/mistä/mihin kukin vuoro ajaa?

Erittäin kannatettava vaihtoehto. Linjanumeroiden kanssa käytettävien kirjainten kanssa on syytä miettiä, ettei tehdä liian sekavaa järjestelmää, eli järkeä kirjainten määrään ja merkitykseen. (Toki parempi sekin, kuin se, että ajetaan samalla linjanumerolla viittä eri reittiä). Muussa tapauksessa lisää linjanumeroita (43-...). Ihan vain sen takia, ettei aikatauluissa tatvitsisi enää katsoa kellonajan perässä mitään Wmti+ -merkintöjä.
 
Ihan vain sen takia, ettei aikatauluissa tatvitsisi enää katsoa kellonajan perässä mitään Wmti+ -merkintöjä.

Wmti+ = Vanattaran kautta moottoritietä Ideaparkin kautta koulupäivinä :*D

Itse kannattaisin koko kaupunkiseudun numerointiremonttia siten, että kuntarajojen ylittävä liikenne saisi runkoreitin ja määränpään sekä poikkeusreitin mukaan kolminumeroiset linjatunnukset.

Näinollen kaiken maailman kilpitekstit voisi supistaa määränpää-tekstiksi.

Kokemus on osoittanut sen, mitä vähemmän kirjaimia nokalla, sitä helpommin asiakas käy pyydykseen.
Numero kertokoon reitin ja määränpää tarvittaessa kirjaimin.
 
Tässähän meni kesälomasuunnitelmat uusiksi, kiitos tämän Kämmenniemessä järjestettävän tilaisuuden takia. Olisi nyt ollut mikä tahansa päivä seuraavalta viikolta mutta ei.

Parempi kuitenkin toimeen ryhtyä ajoissa ja ennen kaikkea kartoittaa sitä, mistä minne asiakkaat haluavat kulkea. Suunnittelijat näkevät usein yhdenlaisen skenaarion ja unohtavat asiakastarpeet. Esim ajatus siitä että Teiskon liikenne kulkisi 9-tietä pitkin, ei tue matkustajien tarpeita, niin paljon on liikkumaa Olkahisten alueelta Kämmenniemeen.

Liikenteen sosialisoimisella taas voidaan aikaan saada se tilanne, että Kaanaan ja Jäminkipohjan välillä, ei ole mitään palvelua pitkällä osuudella. Tätä tuskin kukaan haluaa, joten näen jatkossakin Ruoveden/Virtain/Ähtärin vuorojen osana Teiskon palvelua.
 
Nykyinen, 1950-luvulla perustettu, linjanumero"järjestelmä" tuli tiensä päähän joskus 1970-luvulla. Aina vaan sitä yritetään paikata erilaisilla lisäkirjaimilla ja novellin mittaisilla linjakilpiteksteillä, ja tuulilasin alareunassa olevilla PahviTronics-lisäkilvillä. Noitten lukemiseen ja ymmärtämiseen menee aikaa enemmän, kuin linja-auto on matkustajan nähtävissä. Anna siinä sitten pysäytysmerkki ajoissa. Pakko pysäyttää joka bussi ja kysyä kuljettajalta. Siinä kuljettajalta kysellessä oikea auto menee pysäkin ohitse. Näin on minulle useasti käynyt. Bussin pysäyttänyt henkilö kysyy Koskipuiston pysäkillä minulta, kuljettajalta, että pääseekö tällä Moision koululle. Tätä selvitellessä bussi, joka menee oikealle Moision koululle (Länskärin toimialueella 3, muualla Suomessa 4), ajaa ohitse, koska pysäkki on tyhjä.

Kolminumeroisiin linjatunnuksiin olisi pitänyt siirtyä jo silloin, kun Tampereella asui yhtä paljon väkeä kuin Ylöjärvellä nykyisin.
 
Jos jotain voisi ehdottaa, niin linjanumeron 90 voisi jättää noille Ruoveden ja Virtain ym. seudun ulkopuolelle ajelevien vuorojen käyttöön. Samalla linjan 28 sekä nykyiset 90:n tähän liikennepakettiin kuuluvat vuorot voisi korvata kokonaan uusilla linjanumeroilla esim. seuraavasti:

40 Pyynikintori - Sorila
41 Pyynikintori - Sorila - Aitoniemi
42 Pyynikintori - Kämmenniemi/Terälahti/Kaanaa/Viitapohja ym.

Voisiko sitten tuolle 42:lle tulla kenties myös joitakin lisäkirjaimia käyttöön sen seikan selkiyttämiseksi, mitä kautta/mistä/mihin kukin vuoro ajaa?
Voihan se noinkin toimia, mutta en tykkää. Mulla on mietteissä tällainen osittain nimim. Allisonin dippatyöhön perustuva seutulinjanumerointi, jonka olen tännekin joskus kertonut:

  • 40-sarja Kangasalan nauhataajama
  • 50-sarja Lempäälän suunta
  • 60-sarja Pirkkala
  • 70-sarja Nokia
  • 80-sarja Ylöjärvi (sans Siivikkala)
  • 90-sarja Aitolahti (ottaen huomioon, että Olkahinen ja Nurmi ovat nimenomaan Aitolahtea, 90Y jatkaa nykyiselläänkin Aitolahteen sekä Teiskoon kun taas 95 jatkaa Aitolahden taajama-alueelta Ruutanaan ja Suinulaan. Tämä korostuu jos Nurmi-Sorila rakennetaan suunnitelmien mukaisesti Vt9-bussien kiertäessä Nurmin kautta)
Seudun rajan yli mennään sitten kolminumeroisilla reittinumeroilla. Esimerkiksi nykyiset Ruoveden vuorot voisivat olla 900, Virtain 901...
 
...
  • 40-sarja Kangasalan nauhataajama
  • 50-sarja Lempäälän suunta
  • 60-sarja Pirkkala
  • 70-sarja Nokia
  • 80-sarja Ylöjärvi (sans Siivikkala)
  • 90-sarja Aitolahti (ottaen huomioon, että Olkahinen ja Nurmi ovat nimenomaan Aitolahtea, 90Y jatkaa nykyiselläänkin Aitolahteen sekä Teiskoon kun taas 95 jatkaa Aitolahden taajama-alueelta Ruutanaan ja Suinulaan. Tämä korostuu jos Nurmi-Sorila rakennetaan suunnitelmien mukaisesti Vt9-bussien kiertäessä Nurmin kautta)
Seudun rajan yli mennään sitten kolminumeroisilla reittinumeroilla. Esimerkiksi nykyiset Ruoveden vuorot voisivat olla 900, Virtain 901...

Tässä jää kaupunkiliikenne pulaan numeroista. Numerot 1...39 ovat nyt jo melkein kaikki käytössä.

1...99 pitäisi jättää Tampereen alueella pyöriville linjoille. Naapurikuntiin jäisi 100...999. Teiskoa voisi linjanumeroinnissa pitää naapurikuntana, mutta Siivikkalan, Sääksjärven ja Vuoreksen voisi sisällyttää Tampereeseen. Taksarajojen ja linjanumeroinnin ei ole välttämätöntä orjallisesti noudattaa kunnanrajoja, varsinkaan Sääksjärven ja Siivikkalan kaltaisilla alueilla.

Ruutanan ja Suinulan vuorot tietysti kuuluvat joko Kangasalan tai Aitolahti-Teiskon numerosarjoihin sen mukaan, kumpaa kautta ajetaan. Niinkuin nykyäänkin.
 
Tässä jää kaupunkiliikenne pulaan numeroista. Numerot 1...39 ovat nyt jo melkein kaikki käytössä.

Aitolahden suunta ei tarvitse omaa kymppisarjaansa. Näin Tampereelle jää numerot 1-49. Pitäis riittää ja Aitolahden linjat vois keskittää 40-sarjan loppuun.
 
En itse asiassa ole puhunut mitään siitä, että Teisko tarvitsisi oman kymppisarjansa. Kirjoitin ainoastaan, että nuo 40-42 voisivat olla Teiskoon suuntautuvien - tai toisaalta myös Aitolahdentietä ajavien - linjojen numeropaketti. Voihan muita 4x-sarjan numeroita sitten käyttää jonnekin muualle. Ja onhan 45 nytkin käytössä...
 
Tässä jää kaupunkiliikenne pulaan numeroista. Numerot 1...39 ovat nyt jo melkein kaikki käytössä.
Voi hyvällä syyllä kysyä, onko linjanumerointi tehokasta. Esimerkiksi 1 ja 11 voisivat yhtä hyvin olla 1 ja 1V (V niinkuin Villilä), ja tarvitaanko Takahuhdintiellä erikseen linjoja 19 ja 29 vai voisiko nämä esim. yhdistää?

Sitä paitsi kun tulevaisuudessa raideliikenne korvaa merkittävän osan bussilinjastosta, tulee numeroavaruus 1-39 olemaan aika väljällä käytöllä. Tämä varsinkin, jos raidelinjoja ei numeroida vaan assignoidaan kirjaimin ja jos linjasto halutaan pitää jotenkin hallittavan kokoisena eikä kaoottisena linjastospagettina.

1...99 pitäisi jättää Tampereen alueella pyöriville linjoille. Naapurikuntiin jäisi 100...999. Teiskoa voisi linjanumeroinnissa pitää naapurikuntana, mutta Siivikkalan, Sääksjärven ja Vuoreksen voisi sisällyttää Tampereeseen. Taksarajojen ja linjanumeroinnin ei ole välttämätöntä orjallisesti noudattaa kunnanrajoja, varsinkaan Sääksjärven ja Siivikkalan kaltaisilla alueilla.
En tykkää tästä ajatuksesta. Ensinnäkin se tuhoaisi koko vanhan muistisäännön linjastosta, joka soveltuvin osin jäisi omassa visiossani ennalleen (lukuunottamatta toki Kangasalan nauhataajamaa ja Lempäälän 71:ä), toisekseen Tampereen ns. kaupunkiliikenteeseen olisi aivan liian suuri määrä linjanumeroita. Siivikkala, Sääksjärvi ja Vuores ja miksei Pirkkalankin taajama-alueet voisivat ihan hyvin olla 1–39-tariffialueessa, johon numeroitaisiin oikeastaan koko ideoimani "kaupunkiliikenne"-tariffialue, johon siis Tampereen kantakaupungin lisäksi kuuluisi Vatiala, Sääksjärvi, Pirkkala (joko kokonaisuudessaan tai kehätien sisäpuoli), Pitkäniemi-Kolmenkulma, Vuorentausta ja Siivikkala.
 
...vanhan muistisäännön...

Kaupunkiliikenteen puolella ei nykyään ole olemassa minkäänlaista numeroinnin muistisääntöä, eikä sellaista pysty käytettävissä olevalla numeroavaruudella luomaan edes täysremontilla. Vanha lähiliikenteen muistisääntö "pysyy ja paranoo", jos linjanumerot kerrotaan kymmenellä, ja korjataan muistisäännön vastaiset linjanumerot.
 
Viimeksi muokattu:
Kaupunkiliikenteen puolella ei nykyään ole olemassa minkäänlaista numeroinnin muistisääntöä, eikä sellaista pysty käytettävissä olevalla numeroavaruudella luomaan edes täysremontilla. Vanha lähiliikenteen muistisääntö "pysyy ja paranoo", jos linjanumerot kerrotaan kymmenellä, ja korjataan muistisäännön vastaiset linjanumerot.
Tarkoitinkin juuri seutuliikenteen kymmennumerojärjestelmää. Mallissani seudun ulkopuolelle jatkavat, ELY:n luvalla tai ostamana liikennöitävät yhteistariffilinjat numeroitaisiin numeroavaruuteen 400-999 sen mukaan, mitä kautta ne poistuvat seudulta, viimeisen numeron määrätessä kaupunkiseudun ulkopuolisen reitin.

Kaupunkiliikenteessä pitäisi tehdä selkeämpi linjanumerointi, ja omasta mielestäni paras tapa siihen olisi brändätä selvät runkolinjat 1-9 (kartalla kukin omalla värillään), peruslinjaston ollessa 10-29 ja täydentävän linjaston (poikittaislinjat ym.) 30-39. Historiallisista syistä runkolinjat 1 ja 2 saisivat pitää vanhan numeronsa.
 
Seudun rajan yli mennään sitten kolminumeroisilla reittinumeroilla. Esimerkiksi nykyiset Ruoveden vuorot voisivat olla 900, Virtain 901...

Sitten kun maltetaan keskittyä linjanumerokeskusteluun jossain sille kuuluvassa ketjussa, voidaan palata itse asiaan.

Ultrixin vision Ruoveden ja Virtain, ehkäpä Ähtärin ja Seinäjoen vuorot 900-sarjassa ei kyllä taida ikinä kulkea Teiskon kautta, sillä yleisötilaisuudessa annettiin ymmärtää että on
- VE0, joka olisi nykyisen kaltainen
- VE1, jossa Kaanaan ja Jäminkipohjan välillä EI OLISI liikennettä lainkaan, vaan Tampereen kaupungin raja toimisi rikkomassa ihmisten luonnolliset kulkutarpeet, koska liikenne on helpompi tuottaa Tampereen sisäisenä liikenteenä.

Tilaisuudessa annettiin ymmärtää, että VE1 on ainoa, jota käytännössä tutkitaan, vaikka en voi ymmärtää, miten ihmeessä voi tulla halvemmaksi järjestää esim sunnuntai-iltaisin vuoro Teiskoon katkaistussa mallissa, kuin että sama auto jatkaisi Ähtäriin ja hoitaisi käytännössä ilmaiseksi tämän liikennetarpeen, joutuuhan se joka tapauksessa sen kautta kulkemaan.

Eli kantava idea on, että Ruoveden, Virtain liikenne ohjataan jatkossa Oriveden kautta, oli sitten työperäistä käyntiä Teiskosta Ruovedelle tai ei (jatkossa ensin Tampereelle yhteiselle vaihtopysäkille, siitä Oriveden kautta jatkaen).

Teiskolaisten toivomuksesta, palautteen jättöaikaa on jatkettu 14.10. asti eli viikolla alkuperäisestä takarajasta, koska paikallinen lehti olisi ilmestyny samalla hetkellä kun takaraja umpeutuisi.

- kalvosarja: http://joukkoliikenne.tampere.fi/media/user/files/teisko_yleisotilaisuus_30092010.pdf
- palautelomake: https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/2769/lomake.html

Itselleni jäi ainakin epäselväksi, mitenkä ylipäänsä tulevaisuudessa kukaan pääsee joukkoliikenteellä Muroleen ja Kaanaa-Jäminkipohja -välille. Kunnanraja näyttää olevan todellinen ongelma, eikä tilannetta pelastaisi koulubussi, joka lähtisi Ruoveden puolelta Kaanaata kohti Jäminkipohjaa, kun suora yhteys menetetään eikä vaihtopaikkaa synny.
 
Viimeksi muokattu:
Tilaisuudessa annettiin ymmärtää, että VE1 on ainoa, jota käytännössä tutkitaan, vaikka en voi ymmärtää, miten ihmeessä voi tulla halvemmaksi järjestää esim sunnuntai-iltaisin vuoro Teiskoon katkaistussa mallissa, kuin että sama auto jatkaisi Ähtäriin ja hoitaisi käytännössä ilmaiseksi tämän liikennetarpeen, joutuuhan se joka tapauksessa sen kautta kulkemaan.

No tämähän oli jo ennakoitavissa ja myös pelättävissäkin, eli kun Tampereesta tuli alueellinen joukkoliikenneviranomainen, niin liikennettä tullaan kehittämään vain ja ainoastaan Tampereen ehdoilla ja tarpeilla.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös