- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,370
Suunnitelma on nyt netissä. Ei mitään järin erinomaista, muutama pieni hauska oivallus – muuten Ve1 käytännössä kuin Lauri Helken diplomityö ja Ve2 aivan täysi susi.
Tampereen seudun joukkoliikennesuunnitelma
- Viestiketjun aloittaja ultrix
- Aloituspäivämäärä
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Perustelkaapa nyt hieman tarkemmin, miksi mielestänne Ve2 on ongelmallinen. Ainakin pikaisella selauksella se tuntui ihan järkevältä päälinjojen priorisoinnilta.
Numerointijärjestelmä kaipaisi kyllä parempia perusteluita; nyt erityisesti kolminumeroisia linjoja oli todella paljon.
Numerointijärjestelmä kaipaisi kyllä parempia perusteluita; nyt erityisesti kolminumeroisia linjoja oli todella paljon.
killerpop
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 3,573
Näyttäisi lähinnä keskeneräiseltä työltä. Todennäköisesti parempi lopputulos olisi tullut Keno-arvonnan numeroilla, mutta tätä kokonaisuutta on oikeasti hankala hahmottaa.
Hankalampi tilanne on varmasti matkustajilla, joiden pitäisi opetella koko sekamelska uusiksi. Vanha pitkään aluetta palvellut (etenkin reitin pysyessä identtisenä) tarvii väen väkisin vaihtaa joksikin muuksi, mieluusti vielä kertoa kymmenellä ja lisätä mahdollinen kirjain perään koristeeksi.
No, kyllä täältä Ve1:stäkin löytyi ihmeellisyyksiä
Siirtämällä Keskustorilta Keskustorille?Ve1 sanoi:
Nokian osalta ihmettelen, kun Tervasuohon ei oteta kantaa mutta kuitenkin Kangasalla haikaillaan Ranta-Koiviston suhteen. Tosin tuo edellinen lainattu kappale sisältäisi Sorvan linjalla väkisinkin Tervasuon, mutta ilmeisesti tänne ei tarvitse rakentaa mitään palvelutasoa.Ve1 sanoi:
- Liittynyt
- 31 Joulukuu 2008
- Viestit
- 474
Vaihtoehto 1:n numerointi on kyllä vähän puolitiessä. Kannattaisi pitää lähes samana pysyvät linjat sen hetkisillä numeroilla ja käyttää ensin numerot 1-99. Jos kaikki muutetaan kolminumeroisiksi, niin siinä ei pala kuin hermot ihmisillä, etenkin kauan Tampereella asuneilla bussia käyttäneillä.
Muuten kyllä Ve1 oli ihan jees. Ve2 oli tosin vähemmän houkutteleva.
Muuten kyllä Ve1 oli ihan jees. Ve2 oli tosin vähemmän houkutteleva.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Juuri tätä piti kysymäni, mutta Mikko ehti ensin. Minunkin mielestäni Ve2 vaikutti paremmalta, jos kohta kumpikin skenaario lienee aika konservatiivinen. Itse kannattaisin hieman suurempaa mullistusta.
Perustelut miksi Ve2 ainakin vaikuttaa paremmalta: perustuu runkolinjoihin. Ve1:ssä ei näin ole. Ve2 jää tosin omassa mielessäni olevasta tavoitteesta siinä, että linjoja ei ole niputettu mitenkään kunnolla yhteen.
Samoin linjanumerointi on kummassakin vaihtoehdossa muutos melkein huonompaan suuntaan nykyisestä. Toki logiikkaa tarvitaan lisää, mutta mielellään ei kolminumeroisia linjanumeroita -- eihän sellaisia kukaan muista. Eikä varsinkaan ole kovasti järkeä siinä, että pääosin Tampereen kaupungin aluetta palveleva linja muuttuu välittömästi kolminumeroiseksi, kun se ylittää kuntarajan. Vähän ihmisnäkökulmaa sentään tähän numerointiin!
Raportissa on ansionsa, mutta myös puutteensa.
Yksi puutteita oli, että joukkoliikennejärjestelmää tarkastellaan edelleen lähes pelkästään teknis-taloudellisena konstruktina eikä huomioida matkustajanäkökulmaa juuri mitenkään. (Ei, raaka vuoroväli tai matka-aika ei tarkoita matkustajanäkökulman huomioimista.) No, mainittiin siellä sentään matkustajainfo yms., mutta konkreettisia ajatuksia oli hyvin vähän. Ei edes mainintaa linjojen värikoodaamisesta ja diagrammilinjakartasta, jossa olisi kaikki pysäkit nimettyinä mukana.
Toinen huutava puute oli, ettei raportissa otettu kunnolla kantaa joukkoliikenteen järjestämismallien paremmuuteen. Vielä tätäkin suurempi synti oli, että niitä oli silti vertailtu, mutta koska tehtiin kaikkiin malleihin liittyviä oletuksia pohjautuen nykyisiin TKL:n käytäntöihin, ei eroja saatu näkyviksi vaikka niitä on. Liikenteen suunnittelun järjestäminen yhtenä kokonaisuutena mahdollistaa synergioita, joita ei mahdollista se, jos kukin liikennöitsijä suunnittelee reittinsä ja aikataulunsa itsenäisesti. Jos vielä lisäksi liikennöitsijä optimoi omaa taloudellista tulostaan, se johtaa kysynnän alipalveluun ja yhteiskunnan kannalta suboptimaaliseen tilanteeseen. Tilaaja-tuottajamalli on nähdäkseni ainoa järjevä ja realistinen malli. Liikenteen suunnittelu voidaan joko pitää tilaajan käsissä tai sitten kilpailuttaa yhtenä kokonaisuutena, kunhan suunnittelu ja liikennöinti on kytketty erilleen toisistaan eli että suunnittelija ei pääse suunnittelemaan itsensä operoimaa liikennettä.
Mikko Laaksonen
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 2,789
Mielestäni myös oli aika erikoista, että markkinaehtoinen liikenne täydennysostoin oli edes vertailussa mukana. Tuntuu siltä, että kaikki eivät hahmota, että markkinaehtoinen liikenne ei ole mitenkään sama asia kuin vanha linjalupaliikenne.
Markkinaehtoisessa liikenteessä ei esimerkiksi voida soveltaa kaupunkiseudun yhtenäistä lippujärjestelmää ainakaan jos siinä on mukana valtion tai kunnan tukea. Siksi on kyseenalaista olettaa että sen matkamäärät olisivat samaa luokkaa kuin muissa vaihtoehdoissa.
Markkinaehtoisessa liikenteessä ei esimerkiksi voida soveltaa kaupunkiseudun yhtenäistä lippujärjestelmää ainakaan jos siinä on mukana valtion tai kunnan tukea. Siksi on kyseenalaista olettaa että sen matkamäärät olisivat samaa luokkaa kuin muissa vaihtoehdoissa.
- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Nimenomaan tämä häiritsi minuakin. Eihän kai täydennysostojen pitäisi olla mahdollisia EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisessa markkinaehtoisessa liikenteessä?
Ja mietin sitäkin, että miten tarjonta ja reittien suunnittelu automaattisesti muodostuisivat samanlaisiksi riippumatta järjestämismallista. En usko että muodostuvat, koska kannustimet eri järjestelmissä ovat totaalisen erilaiset.
Aika marginaaliseksi näyttäisi jäävän hiljattain määritellyn S -tyypin seutulinja-auton käytettävyys. Se on hyvä, että suomalaista ovi-ihmeellisyyttä (takaovea) ei seutuautoihin tämän perusteella oltaisi vaatimassa.
Pienet epäjohdonmukaisuudet tämän kalustotaulukon ja Jolin olemassa olevien vaatimusten välillä herättävät epäilyksen, että sopassa on ollut useita lusikoita ja lopullinen totuus elää vielä kerran jos toisenkin ennen vuotta 14. Investointien suunnittelun kannalta olisi kiva, jos linja ei juurikaan tempoilisi eivätkä vaatimukset muuttuisi yhtenään.
Pekka
Pienet epäjohdonmukaisuudet tämän kalustotaulukon ja Jolin olemassa olevien vaatimusten välillä herättävät epäilyksen, että sopassa on ollut useita lusikoita ja lopullinen totuus elää vielä kerran jos toisenkin ennen vuotta 14. Investointien suunnittelun kannalta olisi kiva, jos linja ei juurikaan tempoilisi eivätkä vaatimukset muuttuisi yhtenään.
Pekka
- Liittynyt
- 3 Marraskuu 2008
- Viestit
- 77
Kirjainten ISBDOQ käyttö linjanumeron osana ei ole suositeltavaa, koska ne muistuttavat liiaksi ykköstä, viitosta, kahdeksikkoa tai nollaa. Lisäksi b muistuttaa liiaksi kuutosta, jos jostain syystä pitää käyttä pieniä kirjaimia.
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,370
Ve2:ssa on ongelmana se, että runkolinja tarkoittaa tässä tapauksessa hidasta vanhaa tietä kaupunkiin kulkevaa liikennöintiä, eli mikään ei muutu nykytilanteesta ainakaan parempaan päin: pikemminkin pitäisi painottaa näitä pikateitä käyttäviä vuoroja ja rakentaa erillinen tarjonta vanhan tien varteen. Esimerkiksi Kangasalta Ve2:ssa ei pääse kuin muistaakseni yhdellä-kahdella ruuhkatunteina kulkevalla vuorolla Teiskontielle (TAYS), muuten kaikki vuorot kulkevat Kangasalantietä, jolle ei tarvittaisi kysynnän takia kuin enintään 3 vuoroa tunnissa.
- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
OK, eli tarkoitat että periaate hyvä, toteutus huono? Kun taas Ve1:ssa ei juuri mikään muutu siinäkään, eikä edes oteta uutta runkolinjaparadigmaa käyttöön. Tarvitaan siis Ve3, jossa runkolinjat järkevästi toteutettuna?
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,370
Tarvittaisiin Ve3, jossa seutu- ja kaupunkiliikenteen linjastot on suunniteltu oikeasti yhtenä kokonaisuutena. Runkolinjaperiaate on oikein hyvä Tampereen alueella, mutta seudulla reittejä on melkein pakkokin hajauttaa – jos kehyskunnan keskustassa on 10 min vuoroväli niin se voidaan ajaa vaikka kolmea 30 min vuorovälin reittiä pitkin Tampereelle.
- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Jos reitti hajautetaan, se ei ole enää runkolinja eikä selkeä. En kannata tällaista mallia. Voi olla että runkolinjan ja tarvittavien sitä tukevien linjojen ylläpitäminen on kalliimpaa kuin pelkän hämähäkinseitin jossa parista pisteestä roikkuu useita näitä yhdistäviä eri reittiä kulkevia viivoja, mutta väitän että mitä liikennöintikustannuksissa hävitään, se helppoudessa, matkustajamäärissä ja kulkumuoto-osuudessa voitetaan.
Ei parasta joukkoliikennettä ole se jota on mahdollisimman halpa ajaa vaan se jolla mahdollisimman moni haluaa kulkea vapaaehtoisesti. Täytyy huomioida yhdyskuntataloudelliset hyödyt.
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,370
Ei ole ei. Mutta kuntakeskuksessa se kyllä olisi runkolinja 10 min tmv. tiheän vuorovälinsä ansiosta; ei ole mitään syytä ajaa Ylöjärveltä 10 min välein Käyräkujaa Tampereelle kun liikennetarpeita on Teivossakin, ja Lielahteenkin pitäisi päästä. Tätä nyt ei selvityksessä ehdotettu, mutta näin kärjistettynä.